Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos

Kolum­ni Vihreässä langassa

Ruuan tuotan­non osu­us maail­man ympäristökuor­mi­tuk­ses­ta on merkit­tävä: pel­lon­raivaus, lan­noite­tuotan­to, ravin­nepäästöt, tor­jun­ta-aineet, vil­jankuiv­aus, maat­alouskonei­den polt­toaineet, kul­je­tuk­set, pakkauk­set ja ruuan täh­teet rasit­ta­vat kaik­ki ympäristöä.

Ruuan hin­ta nousee. Väestönkasvu ja Aasian elin­ta­son mukana kas­va­va lihan kulu­tus lisäävät kysyn­tää. Ilmas­ton muu­tos tuhoaa monin paikoin sato­ja. Pel­toa jää kas­vavien kaupunkien ja liiken­neväylien alle. Bio­mas­san vil­je­ly kil­pailee pel­toalas­ta ruuan tuotan­non kanssa. Tankilli­nen maissi­etano­lia vie yhden ihmisen vuo­den ruuan.

Ruuan kallis­tu­mi­nen tekee vil­jelystä Suomes­sa aidosti kan­nat­tavaa. Kun pel­to­jen pysymi­nen tuotan­nos­sa on varmis­tet­tu, on aika pohtia, mitä vil­jel­lä. Tuleeko mei­dän tavoitel­la laa­ja-alaista omavaraisu­ut­ta vai erikois­tua suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaises­ti Suomeen sovel­tuvaan tuotan­toon, jol­loin maat­alous­tuot­tei­ta sekä tuo­daan että viedään paljon. Huolto­var­muus puoltaa laa­jaa omavaraisu­ut­ta, ympäristönäköko­h­dat taas suh­teel­lisen edun periaatetta.

Amerikkalaisen soi­jan jalost­a­mi­nen Suomes­sa sian­li­hak­si ja kul­jet­ta­mi­nen Sak­saan syötäväk­si ei ole perustel­tua kum­mal­takaan kannal­ta. Kuka on luokitel­lut por­saan pöhöt­tämisen maat­aloudek­si? Maat­aloudel­la luulisi ole­van tekemistä maan ja foto­syn­teesin kanssa.

Suomes­sa kan­nat­taa tuot­taa lihaa sen ver­ran kuin pel­tomme tuot­ta­vat rehua. Rehun tuotan­toon Suomel­la kyl­lä on suh­teelli­nen etu, joten sitä voisi nykyis­es­tä lisätä. Jos olisi pihvilehmä, eläisin lyhyen elämäni mielu­um­min käysken­nellen vapaana Argen­ti­inan pam­pal­la kuin kahlit­tuna suo­ma­laises­sa nave­tas­sa. On edullisem­paa kul­jet­taa Atlantin yli pelkkä pihvi kuin eläi­men tarvit­se­ma rehu.

Tomaat­tien kas­vat­ta­mi­nen keino­val­on voimal­la paukku­pakkasil­la vie paljon enem­män ener­giaa kuin niiden kul­jet­ta­mi­nen jopa lentorahti­na Suomeen. Ydin­voimaloiden nyt mereen joutu­vien lauhde­vesien avul­la toki voisi kas­vat­taa tomaat­te­ja tääl­läkin edullis­es­ti. Tämä on tor­jut­tu, kos­ka se olisi kuulem­ma väärin mui­ta tomaat­invil­jeli­jöitä kohtaan.

Minus­ta EU:n komis­sio ei ollut aivan väärässä siinä, ettei sok­erin vil­je­ly sovi Suomeen. Täl­lä kan­nal­la oli muuten myös Vihreän liiton maat­alous­poli­it­ti­nen ohjel­ma 1990-luvun alkuvuosilta.

Keskit­ty­isin omavaraisu­u­den sijas­ta suh­teel­lisen edun mukaiseen tuotan­toon kuitenkin siten, että pitäisin silmäl­lä strate­gista omavaraisu­ut­ta. Rehunvil­jelystä on voita­va siir­tyä leipävil­jaan, jos maail­mankaup­pa alkaa vaaran­tua. Sil­loin pitää rehun tuotan­nos­ta siir­tyä leipäviljaan.

19 vastausta artikkeliin “Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos”

  1. “Ruuan tuotan­non osu­us maail­man ympäristökuor­mi­tuk­ses­ta on merkit­tävä: pel­lon­raivaus, lan­noite­tuotan­to, ravin­nepäästöt, tor­jun­ta-aineet, vil­jankuiv­aus, maat­alouskonei­den polt­toaineet, kul­je­tuk­set, pakkauk­set ja ruuan täh­teet rasit­ta­vat kaik­ki ympäristöä.”

    -> Väistämätön johtopäätös: Maail­mas­sa on liikaa ihmisiä.
    Siitä edelleen seu­raa­va kysymys: Mis­sä niitä on liikaa?

    Olisiko ihmisiä ensisi­jais­es­ti liikaa siel­lä mis­sä paikalli­nen väestö ei edes pysty kestävästi ruokki­maan itseään? Pitäisikö harki­ta nyky­muo­toista kehi­tys­a­pua uud­estaan? Pitäisikö vai­h­taa nykyjär­jestelmän luoneet poli­itikot ja itse kehi­tys­a­puor­gan­isaa­tiois­sa ole­vat henkilöt kos­ka he ovat epäon­nis­tuneet täysin?

    Mitä tulee siihen leipävil­jan vil­je­lyyn niin suo­ma­lainen vil­ja ei kel­paa kuin raskaasti sub­ven­toitu­na eläin­ten rehuk­si vapail­la markki­noil­la.. Taitaa olla kuitenkin sen lihan ja maito­tuot­tei­den tuot­ta­mi­nen sitä vähiten tap­pi­oi­ta tuot­tavaa maat­alout­ta Suomen ilmas­tossa pidem­män päällekin..

  2. Trav­eller:

    Olisiko ihmisiä ensisi­jais­es­ti liikaa siel­lä mis­sä paikalli­nen väestö ei edes pysty kestävästi ruokki­maan itseään?

    Ode:
    Siis Japanis­sa, Hol­lan­nis­sa ja Pohjois-Suomessa?

  3. Kari: “lisään­tynyt hiilid­iok­sidin määrä toisaal­ta kas­vat­taa sato­ja. Luulisin tämän vaiku­tuk­sen ole­van suurem­pi kuin tuhoutu­vien satojen”

    Tämä näke­mys ei käsit­tääk­seni edus­ta tieteen valtavirtaa.

    Sioista ja lehmistä täy­tyy muis­tut­taa, että ne tuot­ta­vat turhan paljon metaa­nia. Yhteiskun­nan pitäisi suosia mui­ta pro­tei­inin­lähteitä. Rav­it­se­via Suomeen sovel­tuvia vil­je­lykasve­ja ovat esim. pavut, herneet ja kaalit.

  4. Trav­eller:

    Olisiko ihmisiä ensisi­jais­es­ti liikaa siel­lä mis­sä paikalli­nen väestö ei edes pysty kestävästi ruokki­maan itseään?

    Ode:
    Siis Japanis­sa, Hol­lan­nis­sa ja Pohjois-Suomessa?

    Mik­si etuli­ite “Pohjois”.
    Etelä-Suomien elin­tarvike­tuotan­to on yhtä vankasti tuon­tiener­gian varas­sa. Kaikkein vähiten elin­tarvikeo­mavarainen on luon­nol­lis­es­ti pääkaupunkiseutu.

  5. Ode:
    “Jos olisi pihvilehmä, eläisin lyhyen elämäni mielu­um­min käysken­nellen vapaana Argen­ti­inan pam­pal­la kuin kahlit­tuna suo­ma­laises­sa navetassa.”

    Tiedätkö Ode jonkin paikan Suomes­sa, jos­sa liharo­tuiset nau­dat ovat kahlit­tuna parressa?

    Jos minä olisin kir­jolo­hi, niin eläisin mielu­um­min lyhyen elämäni akvaar­ios­sa huoneessa, jos­sa olisi teräväpi­ir­totele­vi­sio, kuin kylmässä joes­sa jään alla.

  6. Voi hyvä­nen aika, ei voi muu­ta sanoa.. Ei tarvitse todel­lakaan ihme­tel­lä mik­si Suomes­sa har­joitet­tu poli­ti­ik­ka on sitä mitä on..

    Japani. Maan väk­iluku ei suinkaan kas­va vaan vähe­nee jatku­vasti, siitä huoli­mat­ta kukaan merkit­tävä japani­lainen poli­itikko ei ehdo­ta ratkaisuk­si tähän ongel­maan, joka ei itse asi­as­sa edes ole ongel­ma, esimerkik­si mas­si­ivista maa­han­muut­toa III maail­mas­ta. Miten huolto­suhde voisi paran­tua kun niitä huol­let­tavia tulee lisää? Kun olet itse pitänyt yllä keskustelua älykkyy­destä, niin muis­tanet var­maan että japani­lais­ten ÄO on selvästi korkeampi kuin mei­dän län­si­maalais­ten. Olisiko juuri tässä syy Japanin har­joit­ta­maan eri­laiseen poli­ti­ikkaan? Mitä tulee siihen kykyyn ruokkia oma kansa, niin ajat­telepa kos­ka japani­laiset ovat ker­jän­neet saati vaati­neet, ruokaa ja mui­ta vält­tämät­tömyyshyödykkeitä muil­ta kan­soil­ta? Hei­dän ei ole tarvin­nut sitä tehdä kos­ka jo ennen suurim­it­taista ulko­maan kaup­paa Japani pystyi ruokki­maan läh­es nykyisen suu­ruisen väestön­sä oma­l­la tuotan­nol­laan. En het­keäkään epäile etteikö Japani kykenisi siihen vieläkin sopi­van siir­tymäa­jan jäl­keen mikäli hei­dän olisi pakko. Hei­dän ei kyl­läkään ole pakko tehdä sitä kos­ka he valmis­ta­vat val­ta­vat määrät halut­tu­ja tuot­tei­ta, joi­ta kaik­ki muut kansat halu­a­vat ostaa vieläpä korkeaan hin­taan. Niin korkeaan hin­taan että japani­laiset pysty­i­sivät halutes­saan osta­maan kaik­ki maail­mankau­pas­sa liikku­vat elin­tarvikkeet ja kip­paa­maan ne vaik­ka mereen.. Japanin kansan­talous kyl­lä kestäisi senkin.

    Hol­lan­ti on merkit­tävä elin­tarvikkei­den VIEJÄ. Maal­la ei ole mitään vaikeuk­sia ruokkia väestöään. 

    Lap­pi kuu­luu Suomeen, vähän niin kuin se tei­dän Helsinkikin. Hal­li­tus ei vielä ole saanut sitä pilkkahin­nal­la kau­pak­si ruåt­salaisille, kuten kyl­läkin huo­mat­ta­van osan muus­ta kansal­li­so­maisu­ud­es­ta. Taitaa olla se naa­purinkin rahati­lanne vähän huono nykyään.. Tiesitkö ettei Helsinkikään ole omavarainen ruoan tuotan­non suh­teen? Ei ne ’stock­man­nin herkut’, joi­ta on muka­va käy­dä osta­mas­sa ekol­o­gis­es­ti ratikalla, ole tuotet­tu kehä III sisäpuolel­la vaan ne on tuo­tu usein jopa hyvinkin kaukaa. Ehkäpä jopa luon­toa ylet­tömästi rasit­taen.. Olen lukenut huo­mat­ta­van osan tek­steistäsi ja käsit­tääk­seni Sin­un ihan­ney­hteiskun­nas­sasi kaik­ki ihmiset asu­isi­vat ahtaasti kylmis­sä, kelmeän­niukasti kiinalaisil­la säästölam­puil­la valais­tuis­sa ker­rostalois­sa aivan junan­radan vier­essä juuri siel­lä Helsingis­sä..? Olisko­han sit­tenkin juuri teitä helsinkiläisiä liikaa.. (retori­nen kysymys)

  7. Osmo,

    Kyl­lä Pohjois-Suomes­sa tul­taisi­in nykyään ihan hyvin toimeen omavarais­es­ti niinkuin ennenkin on tul­tu. Ei ihmi­nen tarvitse espan­jalaista tuon­tit­o­maat­tia yhtään mihinkään. Perunaa maa­han, kesäl­lä mar­jamet­sään, syksyl­lä sienimet­sään, kalaa järvestä/merestä, poronlihaa..

    Sinä sen sijaan valitet­tavasti kuolisit itseruok­in­ta­pe­ri­aat­teel­la nälkään Kata­janokalla, kos­ka et saisi avo­cadoa sitkeästä yrit­tämis­es­tä huoli­mat­ta ikku­nalau­dal­la kas­vatet­tua. Parvek­keen yrt­ti­la­jitel­makaan ei riit­täisi tyy­dyt­tämään vuorokautista 2500 kilo­kalorin energiatarvettasi. 

    Ps. Lihakar­ja muuten on Suomes­sa yleen­sä piha­tois­sa. Kos­ka lehmät tun­tu­vat ole­van niin sydän­täsi lähel­lä, niin paneudu vähän parem­min asi­aa koske­vi­in fak­toi­hin, kiitos!

  8. Osmon kir­joi­tus on just oikein! Elin­tarvikkei­ta saa kyl­lä maail­man markki­noil­ta siinä mis­sä öljyäkin. Omavaraisu­ut­ta voi pitää jonkin­laise­na tek­i­jänä, kun mietitään maat­alout­ta, mut­ta sen osu­ut­ta koroste­taan aivan liikaa. Markki­noiden vois muutenkin antaa päät­tää huolto­var­muu­den ja omavaraisu­u­den tason kos­ka ne osaa­vat arvioi­da riske­jä paljon parem­min kuin asiantun­ti­jat tai byrokraatit.
    Jos tuet lopetet­taisi­in, niin pois­tu­is var­maankin toi tomaat­invil­je­ly­pul­ma, kun yrit­täjät vois rauhas­sa käyt­tää ydin­voimaloiden lauhde­vesiä, kun ei tarttes olla “tas­a­puo­li­nen”.

  9. Trav­el­ler­ille ja vähän Elinallekin.

    Minä en kan­nat­tanut Trav­el­lerin tavoin paikallista omavaraisu­ut­ta, vaan tämä aja­tus oli Trav­el­lerin itsen­sä. Ei siis ole min­un ajatuk­seni, että japani­lais­ten pitäisi muut­taa lähem­mäs niitä pel­to­ja, joil­ta hei­dän elin­tarvikkeen­sa ovat kotoisin, vaan aja­tus oli enem­män Trav­el­lerin oma. Mut­ta ansiokkaasti hän sitä toisaal­ta vastusti.

    Hol­lan­nin maat­alous­tuotan­to on kalor­eis­sa las­ket­tuna negati­ivi­nen, joten ei sil­lä oikein pär­jäisi. Tuo­vat rehua ulko­mail­ta ja jalosta­vat sen sian­li­hak­si ja menet­tävät siinä sivus­sa suurim­man osan ruuan ener­giamäärästä. Jos rajat sul­jet­taisi­in, Hol­lan­tailaiset kuoli­si­vat nälkään.

  10. Osmo,
    Täy­tyy kom­men­toi­da muu­ta­maa asi­aa kolum­nista. Halu­aisin tuo­da pari aja­tus­ta bio­mas­sas­ta. Jos ajat­telee koti­maista pel­to­bioen­er­giaa niin löy­tyy siitä myös mah­dol­lisuuk­sia. Esimerkik­si luo­mu­tuotan­toon biokaa­sua varten bio­mas­san tuot­ta­mi­nen sopii hyvin. Viher­lan­noituk­sen bio­mas­san voi esimerkik­si hyö­dyn­tää ener­giak­si. Myös suo­javy­hykkei­den, kaisto­jen ja kesan­to­jen niit­to­jäte sovel­tuu tähän. Ener­giantuotan­non tulok­se­na jäl­jelle jää sopi­vaa lan­noitet­ta, jol­loin rav­in­teet palau­tu­vat takaisin kiertoon.
    Suomes­sa on vil­jas­ta yli­tuotan­toa. Euroopan (myös Suomen) yli­jäämä­tuotan­to pää­tyy mon­esti Afrikan markki­noille vaikeut­ta­maan paikallista tuotan­toa. Voisi olla parem­pi, että yli­jäämävil­ja käytet­täisi­in Suomes­sa ener­giak­si kuin rah­dat­taisi­in EU:n varas­toi­hin. Tai parem­pi, jos vil­jeltäisi­in monipuolisem­min rehukasve­ja (omavaraista valkuais­re­hu vil­je­leyä) ja näin vil­jan vil­jelyala vähenisi.
    Ete­lessä kas­vate­tu­ista tomaateista ja muista hedelmistä:
    Onko eet­tis­es­ti oikein, että Suomes­sa käytetään etelän väheneviä vesi­varo­ja mei­dän hyväk­si? Moni paik­ka kär­sii jo kuiv­u­ud­es­ta etelä-euroopas­sa ja ilmosto­muu­tok­sen myötä ilmiö var­maankin yleistyy. Myös työolois­sa taitaa olla paljon tekemista esim. Espanjassa.
    Itse uskon, että parem­pi olisi suosia enem­män koti­maisia vihan­nek­sia ja juurek­sia kausilu­on­tois­es­ti yhdis­tet­tynä vähäisem­pään lihan kulutukseen.

  11. Käytin kyl­lä sanaa paikalli­nen väestö mut­ta tarkoitin sil­lä tietenkin paikallisu­ut­ta val­tion tarkku­udel­la. Min­ulle on kyl­lä päivän selvää että kaupungeis­sa ei pystytä tuot­ta­maan ruokaa riit­tävästi omaan käyt­töön, ja lisäk­si on ole­mas­sa muu­tamia val­tioi­ta joil­la ei ole omavaraisu­u­teen mitään mah­dol­lisuuk­sia. Hol­lan­ti ja Japani oli­vat vain huono­ja esimerkke­jä Odelta, parem­pi olisi esimerkik­si Singapore. 

    Kun mainitsin kehi­tysavun niin kuvit­telin että ymmärtäisit että tarkoitin ruokki­maan pystymisel­lä sitä että val­tio kyke­nee tuot­ta­maan joko ruokaa, tai sit­ten tuot­tei­ta ja palveluk­sia eli rahaa, niin paljon että kansan ruokkimi­nen onnis­tuu ilman ker­jäämistä ja vaatimista.

    Mielestäni mainit­se­mani ruokkimisongel­ma on todel­la vaka­va, paljon vakavampi kuin esimerkik­si Suomen Huu­ta­va Työvoima­pu­la ®. Afgan­istanin itära­jal­ta alka­va ja eteläiseen Afrikkaan päät­tyvä puo­liku­un muo­toinen, kult­tuuris­es­ti tietenkin ääret­tömän rikas alue, on sel­l­ainen jos­sa vain melko har­vat val­tiot pystyvät ruokki­maan räjähdys­mäis­es­ti kas­va­neen väestön­sä. Täl­lä het­kel­lä ara­bit saa­vat erit­täin suuret val­u­ut­tat­u­lot öljys­tään, ja tämä raha säteilee ympäristöönkin mah­dol­lis­taen laa­jan elin­tarvikkei­den tuonnin.

    Kun tämä öljyra­ho­jen vir­ta lop­puu niin mitä sit­ten? Mitä muu­ta tuol­la alueel­la tuote­taan kuin luon­non­va­ro­ja? Elääkö reilusti yli 2 000 000 000 ihmistä tule­vaisu­udessa myymäl­lä taatelei­ta ja appel­si­ine­ja meille vaik­ka paikoin siel­lä on pulaa jopa juo­mavedestä? Vai tuo­vatko kiinalais­ten tule­vaisu­udessa omis­ta­mat kai­vok­set Afrikas­sa sel­l­aisia rikkauk­sia paikallisille, joil­la mielet­tömän suuri väestö ruokitaan? 

    Kyseisel­lä alueel­la ei ker­takaikki­aan tuote­ta juuri mitään sel­l­aisia tuot­tei­ta ja palveluk­sia, joi­ta kukaan halu­aisi ostaa.. Mikä tahansa kehit­tynyt pikku­val­tio, vaikka­pa Tai­wan, on tieteen ja tekni­ikan sar­al­la super­val­ta tuo­hon “puo­liku­uhun” verrattuna.

    Point­ti­ni alku­peräisessä postauk­ses­sa oli yksinker­tais­es­ti se ettei pienen ja köy­hän Suomen, tai edes koko län­nen, kan­na­ta kiihdyt­tää III maail­man väestöräjähdys­tä kuten tähän asti on tehty. Kehi­tys­mail­ta on vaa­dit­ta­va sitou­tu­mista Kiinan tyyp­piseen ankaraan väestöpoli­ti­ikkaan. Mikäli halua tähän ei sieltä löy­dy, ei myöskään minkään­laista ns. kehi­tys­a­pua tule antaa. Mikäli paikallis­ten asukkaiden jumala tai poli­ti­ik­ka kieltää per­he­su­un­nit­telun, niin var­masti ne sit­ten väestön­sä itse ruokki­vatkin. Vai mitä?

    Vielä tuo­hon Hol­lan­ti­in palatak­seni.. on tot­ta että Hol­lan­ti tuot­taa lihaa osin tuon­tire­hu­jen voimin, mut­ta mikäli maan pel­lot laitet­taisi­in pääosin perunalle ja vil­jalle pysty­isi maa ruokki­maan pait­si oman väestön­sä niin tarvit­taes­sa myös suurim­man osan sak­salai­sis­takin.. Ei tietenkään esim. juot­to­vasikan lihal­la, mut­ta ter­veel­lisel­lä kasvis­ravin­nol­la.. Kysy asi­aa vaik­ka joltain tei­dän vegaanijäseneltä 🙂

  12. Kuitenkin tun­tuu mukaval­ta, että maat­alouden laa­jamit­tais­es­ta yli­tuotan­nos­ta on päästy eroon. Elin­tarvikkei­den maail­mankaup­pa on siinä mielessä ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin aikoi­hin. Nykyään kai laa­jalti ajatel­laan, että yli­tuotan­nol­la liian alas paine­tut maat­alous­tuot­tei­den maail­man­markki­nahin­nat ovat hidas­ta­neet maat­aloussek­torin kehit­tymistä niis­sä mais­sa, jot­ka muuten oli­si­vat olleet siinä vai­heessa, että maat­aloussek­tori olisi toimin­ut edis­tyk­sen veturina.

  13. Trav­eler­ille:

    Ara­bi­maista ainakin osa tiedostaa, että öljyl­lä ei voi elää ikuis­es­ti. Öljys­tä saaduil­la rahoil­la voi. Sik­si ne ostaa, ainakin yrit­tää, länkkärei­den pääo­maa niin nopeal­la tahdil­la kuin myy­dään: satamia, pörsse­jä, yri­tyk­siä ja niin edelleen. Nor­jakaan ei tuh­laa kaikkia öljyra­ho­jaan sitä mukaa kun sitä tulee; käyt­tää niitä toki kuitenkin paljon viisaam­min kuin Arabimaat. 

    Dubai­ta ei voi ainakaan yri­tyk­sen puut­teesta syyttää. 

    Jot­ta ei menisi ihan off-top­i­cik­si, niin kan­natan Osmon lop­pupäätelmää: “Keskit­ty­isin omavaraisu­u­den sijas­ta suh­teel­lisen edun mukaiseen tuotan­toon kuitenkin siten, että pitäisin silmäl­lä strate­gista omavaraisuutta”.

  14. Kum­ma muuten, että maan­puo­lus­tuk­ses­ta ja omavaraisu­ud­es­ta kri­isi­aikana ei enää juuri puhuta maanvil­je­lyk­sen yhteydessä.

  15. Ciclista sanoi:

    “Mitä jos me emme pysty vaikut­ta­maan koko ilmastonmuutokseen?”

    Var­maankin jonkin­lainen haittavero/päästömaksu globaal­isti tul­laan sopi­maan. Mut­ta se jää toden­näköis­es­ti liian pienek­si vaikut­taak­seen niin paljon että ilmas­ton­muu­tos todel­la pysähtyisi.

    Kiinan kansan­tasaval­ta, joka tuot­taa ilmeis­es­ti jo enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin USA, ei pri­or­isoi sen enem­pää luon­toar­vo­ja kuin Bushin hal­li­tuskaan. (Yhdessä niit­ten osu­us lie­nee 25 % mut­ta kas­vaa nopeasti). Bushin hal­li­tuk­ses­sa on se hyvä puoli että se kaatuu, mut­ta Kiinan hal­li­tus ei lähi­aikoina kaadu. 

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on se han­kala piirre, että se on aidosti globaali yhteis­maan ongel­ma. Sitä ei mitenkään edes teo­ri­as­sa voi ratkaista — niin kuin väestön räjähdyk­sen voi — sulke­mal­la rajo­ja eli jaka­mal­la globaali ongel­ma mon­ek­si lokaa­lik­si ongel­mak­si niin kuin yhteis­maan ongel­man kehit­täjä G Hardin esit­ti.

    Har­dinia kan­nat­taa minus­ta kuitenkin lukea tätäkin ongel­maa miettiessä.

  16. Niin. Nykyisen maat­alous­poli­ti­ikkan olen­naisin syy lie­nee melko itses­tään­selvästi Keskus­tan laa­ja kan­na­tus. His­to­ri­an kier­outunut pain­o­lasti omavaraisu­u­den merk­i­tyk­ses­tä antaa tälle tietysti hyvän kasvualus­tan. Täl­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä syvän rauhana­jan poli­ti­ikan kanssa. Sik­si pitäisikin pain­ot­taa strate­gista omavaraisu­ut­ta, kuten Osmo ehdottaa.

    Mitä Kiinan päästöi­hin tulee, niin muis­te­taan­han, että a) siel­lä on kuitenkin yli neljä ker­taa enem­män pop­u­laa kuin USA:ssa ja b) maa tuot­taa aika läjän tavaraa yhdelle jos toiselle maalle. Jälkim­mäis­es­tä pointista Suomenkin pitäisi saa­da hie­man hyvi­tys­tä ener­giain­ten­si­ivisen perus­tuotan­ton­sa vuok­si. Nykysys­tee­mi, mis­sä päästöt mitataan tuotan­non eikä kulu­tuk­sen mukaan, on ihan hölmö.
    Se painii samas­sa sar­jas­sa kuin Yhdys­val­tain se kidu­tut­tamis­spoli­ti­ik­ka, jos­sa sota­vanke­ja .. siis vihol­lis­tais­telijoi­ta .. siir­retään omas­ta huostas­ta sopivi­in mai­hin kidutet­tavak­si. Tähän (päästömittaus)järjestelmään on kuitenkin ilmeis­es­ti onnek­si tulos­sa fik­sumpia malle­ja lähivuosina.

  17. Nykyi­nen tuet­tu haaskausjär­jestelmä saa osaltani piiskaa, ja olen samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa mon­es­sa. Mik­si min­unkin verora­hoil­lani tue­taan ympäristöä tuhoavaa liha- ja maito­talout­ta, vaikken ko. tuot­tei­ta käytä? Ja ei, en kär­si rav­it­se­muk­sel­li­sista puu­tok­sista. Tiedele­hti Lancetin mukaan maat­alous tuot­taa 22 pros­ent­tia ihmisen aiheut­tamista kasvi­huonekaa­su­ista. Kar­jat­alouden osu­us maat­alouden päästöistä on 80 pros­ent­tia. Suomeen tuote­tun kar­jare­hun pro­tei­ineil­la ruokit­taisi­in koko väestömme moninker­tais­es­ti, mut­ta mepä tuem­mekin mielu­um­min ulko­maille myytävän ruoan hin­taa alas, niin että kan­sain­väliset vil­ja- ja lihamarkki­nat menevät sekaisin. Tukia huolto­var­muudel­la perustel­e­vat pul­lamössöt eivät muuten tiedä mis­tä puhuvat.

Vastaa käyttäjälle Jaakko H. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.