WLAN-kokeilu on juuri alkanut, tuloksia siitä saati päätöksiä sen laajasta käyttöönotosta tai avaamisesta asiakkaille joudutaan jokin tovi odottamaan.

Junien painoa selittävät osaltaan tiukat turvallisuusnormit, jotka johtavat melko raskaisiin rakenteisiin.

Suosittele: 0

Metakeskustelu siitä, mitä keskustelu on tai mitä sen pitäisi olla, on varmasti sitä kaikkein tylsintä luettavaa. Huomattavasti tylsempää kuin hieman alkuperäisen otsikon alta eksyneet aihehaarat.

Itse nyt älähdin, kun joku piti eri kulkumuotojen vertailua jo aiheesta eksymisenä, vaikka Osmo ITSE aloituksessaan otti tämän pointin esiin kirjoittamalla, ettei autossa voi tehdä mitään ajon aikana.

Muutenkin pähkäily siitä, mitä täällä voi ja saa kirjoittaa, on turhaa, koska sen päättää Osmo eikä kukaan muu. Kuten varmasti olette huomanneet, palsta moderoidaan etukäteen.

Suosittele: 0

Täällä tuo puumaisuus tahtoo ilmetä aikalailla kääntäen siihen mitä luulen Elinan tarkoittaneen: sen sijaan että keskusteluissa versoaisi uusia mielenkiintoisia oksia, useimmat avaukset tahtovat supistua vain muutamaan aihepiiriin. Jos avaus sattuu sisältämään viittauksen matkantekoon, keskustelu siirtyy Osmon luontoa tuhoavaan elemäntyyliin. Jos kirjoituksessa mainitaan joku muu henkilö tai kansa kuin Suomalaiset, keskustelu siirtyy maahanmuuttajiin jne. Voisiko ne kommentit laittaa niihin blogeihin joissa ne ovat aiheena? Vastaushan on ‘ei’ koska ei niitä vanhoja kukaan enää lue. Taitaa olla myös tällainen blogitekninen ongelma.

Joo, onhan tämä minunkin postini alkuperäisen asian vierestä, pitää mainita että säästyy joltain muulta vaiva. Olisihan se mukavampaa lukea lyhyempää ajatustenvaihtoa itse aiheesta, mutta hyvä näinkin: puumainen haarautaminen, perse edellä…

Suosittele: 0

Suosittele: 0

“Ajattelin ostaa sähköskootterin, 2-3kWh/100km on muuten junaan tai ratikkaankin verrattuna aika hyvin, mutta missä minä kerrostalossa asujana sen lataisin?”

Näin viime joulukuussa Pohjois-Italiassa (jossa muuten polkupyörät tuntuivat olevan yleisempiä kuin bensaskootterit) aika paljon sähköskoottereita. Niissä akku oli kiinni rungossa ja näytti olevan varustettu kahvalla, joten varmaankin sen sitten saa (avaimella?) siitä irti noin sekunnissa ja sitten vaan sinne kerrostaloasuntoon lataukseen. Tai työpaikalle, tai kahvilaan…

Suosittele: 0

http://www.ilmastonmuutos.info/projektit/fi/cfmldocs/document.cfm?doc=show&doc_id=772

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Jossain vaiheessa pituuden kasvaessa se toisen junan lisä-ilmanvastuksen vaikutus energiankulutukseen alkaa kyllä olla marginaalinen. Ja toisaalta moottorivaunujunalla ei lyhyellä junalla ole hukkalastia massiivisesta pidempääkin junaa vetämään suunnitellusta veturista. Pendolino on käsittääkseni osittain moottorivaunujuna (kaikki vaunut eivät ole vetäviä), mutta käytännössä sillä taidetaan aina ajaa täyspituisena.

Jotenkin kuvittelisi, että junista voisi kyllä tehdä huomattavan paljon kevyempiäkin kuin mitä ne nykyään on. Jos junassakin henkilö raahaa 1000kg mukanaan kuten tässä joku väitti (en ole tarkastanut, mitä se olisi kohtuullisella täyttöasteella), aivan kuin autossakin, niin jokin on väärin. Tietty on turvallisuusnäkökohdat, ja nopeaa kulkevalla junalla pitää jonkin verran olla kestävää runkoa. (Tuplakerros-TGV:t ovat käsittääkseni suhteessa kevyempiä tosin kuin monet muut junat.) Nykymallinen ratikkakin painaa sen 30 tonnia vaikkei hirveän kovaa kuljekaan. Lieneekö niin että tarvitaan massiivinen runko selvitäkseen kolarista peltilehmien kanssa, ja se taas edelleen vaatii lisää kestoa teleiltä jne. Ja varustelutaso tokin myös lisää painoa.

“Minusta junia pidetään monesti ekologisempina vaihtoehtoina ideologisista syistä vaikka ne eivät sitä aina ole. On tapauksia joissa esim. lentoliikenne on ekologisempaa kuin junaliikenne.
”

Mitenköhän tässä menee raja sen suhteen, missä vaiheessa alkaa lentokone olemaan nopeampi kuin luotijuna. Faktahan on, että nousussa se lentokone eniten vaatii energiaa, ei niinkään lentäessä, jossa päästään vähintään tyypillistä autoa vastaaviin kulutuksiin, jos ei parempiinkin.

Suosittele: 0

Jos juna tai bussi ei jostain syystä käy, niin ympäristönäkökulmasta Vaasaan on parempi lentää kuin autoilla itsekseen. Ainakin jos uskoo Finnaviaa, jonka mukaan kotimaan liikenteessä käytettävät turbiinipotkurikoneet kuluttavat 3 – 4 litraa sataa matkustajakilometriä kohden.

En ole nähnyt yhtään ekologisen jalanjäljen mittaria joka ei tuottaisi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, varsinkin ne yleismaailmalliset. Esimerkiksi puhdas vesi on rajallinen luonnonvara Suomessa ja Jordaniassa, mutta rajat ovat koko lailla eri kulutuksessa. Viimeksi hukkasin varttitunnin ihmetellessäni otsikkoa jonka mukaan tietokoneen valmistaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin auton, ja selvisi että kuluttaahan se. Per kilo valmista tuotetta.

Suosittele: 0

On tietysti ajan hukkaa keskustella tutkimuksesta johon kumpikaan keskustelija ei ole perehtynyt. Mutta kuvittelisin tutkimuksen tehneiden tahojen ainakin jollain tasolla ottaneen kantaa määrittelemiensä kuormitusten järkevyyteen (ja viime kädessähän tiedeyhteisön kritiikin pitäisi varmistaa tutkimuksen luotettavuus ja tuoda esiin mahdolliset ongelmakohdat). Joka tapauksessa olisin kuitenkin taipuvasempi uskomaan LVM:n selvitykseen kuin Osmon “tupakka-askin kanteen” tekemään laskelmaan. Kaikella kunnioituksella

Kommenttini oleellinen sisältö on kuitenkin se, että mielestäni Osmo pitää junien aiheuttamaa ympäristökuormitusta oleellisesti pienempänä kuin mitä ne objektiivisesti arvioiden ovat. Ja en nyt edes väitä, että viittaamani artikkeli olisi objektiivinen totuus (näissä liikenteen ulkoisiin vaikutuksiin liittyvissä kysymyksissä sellaista tuskin koskaan tullaan saavuttamaan), mutta ei niitä ympäristökustannuksia myöskään voida laskea pelkästään yksittäisen matkustajan energiakustannuksia ynnäämällä.

“Tämä minun marginaalilaskelmani oli vastaus Timo Karosen väitteeseen,että vein paikan täydestä junasta. Kun matkustin aamulla pois Helsingistä ja illalla takaisin, kuljin ruuhkaa vastaan, mikä perustelu vähän puolsi marginaalitarkastelua.”

Pitää paikkansa, käsittääkseni minä myönsin tämän näkökulman oikeutukset jossain määrin edellisessä postauksessani. Mutta tämä näkökulma on ainoastaan yksi mahdollinen (eikä mielestäni kovin oikea globaaleja ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa).

“Oikea laskelma on miettiä, mitä tapahtuisi, jos tuhat kaltaistani toimisi samalla tavalla. Silloin Pendolinoa pitää pidentää – ratoja ei tarvita lisää, koska tuplapituinen Pendolino ei vie sen enempää rataa. Painoa junalla on tonni/matkustajapaikka, joten nuo energiamäärät pitää kertoa kymmenellä. Tässä välissä selvitin,että Pendolino todella syöttää jarrutusenergian takaisin verkkoon,joten energiamäärät putoavat olennaisesti.”

Ei se näin mene. Yhtä hyvin Teneriffalle lentävä voi perustella lentonsa siten, että jos muut tekevät samoin, voidaan käyttää suurempaa konetta, jonka energiatehokkuus on parempi kuin pienempien (nyt käytössä olevien) konetyyppien.

Ei ole millään tavoin selvää, että ylimääräiset matkustajat siirrettäisiin vaunuja lisäämällä. Eihän Helsingin ja Tampereen junaliikennettäkään hoideta yhdellä neljä kilometriä pitkällä junalla vaikka se kuinka olisi ekologisesti paras ratkaisu.

Kuten aiemmin totesin, kyllä se on totta, että mikäli lasketaan yksittäisen matkustajan ympäristökustannuksia (tai vaikka VR:lle aiheutuvia lisäkustannuksia), eivät ne kummoisia ole. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä matkustajamäärät viime kädessä johtavat uusiin ratainvestointeihin (vaikkapa Lahden oikorataan). Ja nämä investoinnit eivät välttämättä ole ympäristön kannalta hyviä asioita. Vai onko pendelöinti Lahdesta Helsinkiin kestävän kehityksen mukaista?

Minusta junia pidetään monesti ekologisempina vaihtoehtoina ideologisista syistä vaikka ne eivät sitä aina ole. On tapauksia joissa esim. lentoliikenne on ekologisempaa kuin junaliikenne.

Yleensä ottaen asia, joka ns. vihreässä politiikassa tökkii on tällainen ideologinen ajattelu tyyliin: “juna hyvä – auto paha”, “bussi hyvä – lentokone paha”. Eivät ne asiat ihan niin yksioikoisia ole.

“Laivaliikenteen osalta argumentti että se kulkisi kuitenkin ei pidä paikkaansa. Rahdin kuljettamiseen ei noin valtavia laivoja tarvita. Kunnon RoRo-alus kulkee murto-osalla sitä, mitä nuo uivat kerrostalot kuluttavat. Itämeren liikenteessä tarjonta sopeutuu jatkuvasti kysyntään. Laivavuorojen määrä riippuu matkustajamääristä.”

Saatat olla oikeassa. Oma käsitykseni perustuu kolmeen oletukseen:
1) Laivaliikenne on yleisesti energiatehokasta jos tonnikilometrjä verrataan energiankulutukseen.
2) Ruotsin ja Suomen välisen laivaliikenteen tärkein suunnitteluperuste on tavaraliikenne
3) Taloudelliset syyt johtavat käytännössä myös energiatehokkaaseen toimintaan ko. reiteillä.

Mikä tahansa yllä olevista oletuksista saattaa olla väärä, mahdollisest pahastikkin. Esimerkiksi laivojen koukkaaminen Maarianhaminan kautta – veroteknisistä syistä – varmasti johtaa epätehokkaaseen toimintaan ja polttoaineenkulutuksen kasvuun.

Jos jollakulla on esittää jotain oikeaa tutkimusta noista ympäristökustannuksista, olisin kiinnostunut tutustumaan.

“Toivon totaalista boikottia Ruotsinlaivoille. Käyttäkää vaikka lentokonetta. Se vie vähemmän energiaa.”

Minä en tätä aivan purematta niele. Mielestäni on ekologisempaa mennä Tukholmaan laivalla kuin lentokoneella. Tässä olisi kovasti houkuttelevaa käyttää samaa argumenttia kuin Osmo junien kanssa: kyllähän ne laivat kuitenkin kulkevat ja minun kiihdyttämiseen käytetty energia ei paljon energiankulutusta lisää

Mutta tietenkin ekologisesti ajatellen ongelma on siinä, että pääosa niillä lautoilla matkustavista menee sinne Tukholmaan, koska se laiva kulkee (laivaliikenne siis lisää ns. “turhia” matkoja). Mutta miksei tämä sama argumentti toimisi myös junaliikenteeseen?

Kari

Suosittele: 0