Tuulisähkön ahtaminen verkkoon

Puolue­tove­r­ieni kauhuk­si jatkan vihrei­den itses­tään­selvyyk­sien kyseenalaistamista.

Kuulin viime viikol­la, että Sak­sas­sa, joka on rak­en­tanut paljon tuulivoimaa ja jos­sa verkkoy­htiöi­den on ostet­ta­va tuulisähköä kiin­teäl­lä hin­nal­la markki­nati­lanteesta riip­pumat­ta, tuulisi­na aikoina ydin­voimalaitok­set pudot­ta­vat tehoaan tehdäk­seen tilaa taval­lista suurem­malle tuulisähkön tuotan­nolle. En tiedä, kuin­ka suuri osa tuulivoimaloiden tuotan­nos­ta haaskau­tuu tähän, mut­ta se osa tuuliener­gias­ta on aivan hukkaan heit­et­tyä. Olisi jopa parem­pi juok­sut­taa vesivoimalois­sa vet­tä ohi tur­bi­inien, mut­ta siihen taas eivät vihreän sähkön markki­nat yllytä.

Ollaan ydin­voimas­ta mitä mieltä hyvän­sä, ydin­voiman tehon alasajo lyhyik­si jak­soik­si ei tuo­ta mitään hyvää. Ydin­polt­toainet­ta vähän säästyy, mut­ta sen osu­us yhdessä jäte­huol­lon kanssa on ydin­sähkön hin­nas­ta aivan mitätön. Itse laitos kuluu tuos­sa renku­tuk­ses­sa, eikä laitok­sen tur­val­lisu­us ainakaan kohennu.

Tämän mukaan Sak­sas­sa on tuulisähköä liikaa tai jär­jestelmän säätökyky on liian huono. Sak­sas­sa on paljon vesivoimaa, mut­ta sen tuek­si ei ole sään­nöstelyal­tai­ta, joten vesivoiman määrää ei voi juuri säätää. Asi­aa paran­taisi Euroopan sähköverkko­jen inte­groin­ti. Aina jos­sakin tuulee, kun jos­sain muual­la on tyyn­tä ja onhan Euroopas­sa sen­tään säätökelpois­takin vesivoimaa ja muu­ta hel­posti säädettävää.

Tästä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, ettei tuulivoimaa kan­nat­taisi rak­en­taa lisää Suomeen. Meil­lä säätövoimaa on sään­nösteltävässä vesivoimas­sa aika paljon. Tälle säätömah­dol­lisu­udelle on kyl­lä muu­takin käyt­töä. Ylivoimainen sähköverkon kuor­mi­tuk­sen heilut­ta­ja on sähköläm­mi­tys, joka voi lisätä sähkön kysyn­tää parin tuhan­nen megawatin verran

Helsin­gin ener­gia omis­taa jonkin ver­ran tuulivoimaa. Se ei ole kallista. Sen omakus­tan­nush­in­ta alit­taa sähkön markki­nahin­nan vuosikeskiar­von, mut­ta silti tuo sähkö tuot­taa tap­pi­o­ta. Sähköä on vaikea myy­dä, kun ei tiedä sen päivit­täistä määrää. Tietysti voisi ostaa tyyn­inä päiv­inä vas­taa­van määrän spot­markki­noil­ta, mut­ta se kaup­pa tehdään edel­lisenä päivänä puolen­päivän aikaan. Tarvit­taisi­in luetet­tavia tuuliennusteita.

Helsin­gin ener­gia on nykysään­nöil­lä huono tuulivoiman omis­ta­ja. Kan­nat­tavam­paa tuulivoima on yhtiölle. joka omis­taa myös vesivoimaa.

Syöt­tö­tar­if­fi ratkaisee tämän ongel­man – tai siirtää sen siis jollekin toiselle.

Syöt­tö­tar­if­fi on keinotekoinen ja markki­noiden vas­tainen ratkaisu. Parem­min toimisi fos­si­ilis­ten polt­toainei­den korkeampi vero­tus, joka tek­isi uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta ja ener­gian säästöstä kan­nat­tavam­paa, mut­ta ei tuot­taisi Sak­san kaltaisia hölmöjä tilanteita.

Kivi­hi­ilen real­is­tista (kym­menker­taista) hin­taa odoteltaes­sa syöt­tö­tar­if­fi on järkevin vai­h­toe­hto tukea tuulivoimaa. Meil­lä se ehkä toimisi parem­min, kos­ka markki­nat toimi­vat ja sähkön tun­tiko­htainen hin­ta vai­htelee jyrkästi. Se houkut­telee säätämään kulu­tus­ta hin­nan mukaan. Läm­mi­tystapo­ja voi muun­nel­la sähköstä hak­keeseen taloko­htais­es­ti ja onhan ole­mas­sa alu­mi­in­isu­lat­to­jen kaltaista pääomil­taan hal­paa run­saasti ener­giaa kulut­tavaa toim­intaa, joka voisi olla pääl­lä vain sil­loin, kun sähköstä on ylitarjontaa.

Jos joku on sitä mieltä, että tuulisähkön tulisi halvem­pana ulos­myyn­ti­hin­tana mak­saa oma tehon­va­i­htelun­sa, hänen olisi loogisu­u­den vuok­si syytä olla samaa mieltä läm­mi­tyssähköstä. Sen pitäisi arvaa­mat­to­muuten­sa vuok­si mak­saa sähköstä vas­taavasti enemmän.

23 vastausta artikkeliin “Tuulisähkön ahtaminen verkkoon”

  1. Osmo Soin­in­vaara:

    “Jos joku on sitä mieltä, että tuulisähkön tulisi halvem­pana ulos­myyn­ti­hin­tana mak­saa oma tehon­va­i­htelun­sa, hänen olisi loogisu­u­den vuok­si syytä olla samaa mieltä läm­mi­tyssähköstä. Sen pitäisi arvaa­mat­to­muuten­sa vuok­si mak­saa sähköstä vas­taavasti enemmän.”

    Sinivihreä:

    Tuulisähköstä voidaan omi­naisuuk­sien­sa vuok­si käyt­tää myös nimiket­tä sekun­dasähkö. Tukkusähkönos­ta­jan kannal­ta hin­ta voisi olla vaikka­pa neljännes parem­min ennustet­taval­la taval­la tuote­tun sähkön hinnasta.

  2. Minä kuulin tästä Sak­sas­sa val­lit­sev­as­ta tuulisähköon­gel­mas­ta jo vuosia sit­ten. Ongel­man tekni­nen ratkaisu Sak­san olois­sa on äärim­mäisen kallis, sil­lä valitet­tavasti Euroopan sähköverkko­jen inte­groin­nista ei tähän ongel­maan apua tule. Nykyi­nen siir­toka­p­a­siteet­ti ei nimit­täin mis­sään nimessä riitä, ja riit­tävän kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen olisi kohtu­ut­toman kallista. Sil­loin (muis­taak­seni 2003) pohdit­ti­in vakavis­saan esimerkik­si vesial­taan rak­en­tamista johon siis pumpat­taisi­in vet­tä tuulivoimalaitosten tuot­ta­mal­la sähköl­lä. Tätä varas­toitua Vet­tä sit­ten val­utet­taisi­in vesivoimalaitok­sen läpi tasaise­na vir­tana. Ilmeistä on, että ratkaisu olisi äärim­mäisen kallis. 

    Euroopan laa­juis­es­ti tuulivoima on siis äärim­mäisen kallista ener­giaa juuri tuon säätöon­gel­man vuok­si. Pieni paikalli­nen tuotan­to voi jos­sain määrin kan­nat­tavaa ollakin.

  3. Tuuli on sekun­dasähköä, siitä ei pääse mihinkään, mut­ta ongel­maa voidaan tasoit­taa. Yksi osa ratkaisua olisi saa­da hybrid­it ja sähköau­tot saman veroko­htelun piiri­in (tai alem­ma) kuin muut henkilöau­tot ja näi­den lataami­nen sähkön “spot­ti­hin­nal­la”.

  4. Kohtu­udel­la täy­tyy kyl­lä sanoa, ettei tuulisähkö suurin häirikkö sähköverkos­sa ole. Päiväläm­pöti­lan muu­tok­set voivat heit­tää läm­mi­tyssähkön kysyn­tää par­il­la tuhan­nel­la mag­a­watil­la. Tuulisähkö ei pysty kuin mur­to-osaan tästä.

  5. Kom­ment­ti­ni katosi jon­nekin bit­ti­avaru­u­teen, mut­ta lyhyesti olen antanut itsel­leni ker­toa että Ruot­sis­sa on sateisi­na kesinä pidet­ty ydin­voimaloi­ta kiin­ni. Onko vesivoima sekun­dasähköä? Ilkeämpi voisi kysyä, että eikö sitä ydin­voimalan tehoa voi säätää edes alas päin?

    Ei, en oikein itsekään ihan täysin usko tuo­ta Ruotsin jut­tua, var­maan siinä on muu­takin takana. Mut­ta en myöskään nyt ihan heti usko että 30% Sak­san sähköstä tuot­ta­va ydin­voima ja tuulivoima ylit­tävät useinkin Sak­san koko sähkön tarpeen.

    Ja siir­toka­p­a­siteet­tia saa rahal­la lisää, ja se aut­taa tuot­ta­maan ener­giaa siel­lä mis­sä se tuot­taa kul­lakin het­kel­lä vähiten päästöjä.

  6. Tästä tuulisähkön tehon vai­htelus­ta tuulen mukaan, mikä on tuulisähkön suurimpia ongelmia. . Siihen on jo maail­mal­la kehitet­ty ratkaisu­jakin, ja niitä on jo käytössäkin Amerikoissa.

    Noin teknis­es­ti se toimii pääpi­irteiltään peri­aat­teel­la, kun tulee niin vain osa tuulimyl­ly­istä tuot­taa sähköä verkkoon. Osa pyörit­tää kom­pres­sore­ja ja näit­ten myl­ly­jen tuot­ta­ma paineil­ma varas­toidaan maanalaisi­in suuri­in säil­iöi­hin, sit­ten tyy­nen val­lites­sa täl­lä paineil­mal­la pyöritetään turpi­ine­ja sähköntuotannossa.
    Der Spiegelin mukaan, mis­sä tämä artikke­li oli, tämän tyyp­piset tuulivoimalat oli­si­vat täysin kil­pailukyky­isiä kivi­hi­ilivoimaloit­ten kanssa.
    Kun nyt väistämät­tä ollaan ener­giantuotan­non mur­rosvai­heessa, niin kyl­lä myös teknisiä inno­vaa­tioi­ta pitää uskaltaa kehitel­lä, vaik­ka ne aluk­si saat­taa näyt­tää kum­ma­jaisil­ta. Eikä ne aluk­si pysty kil­paile­maan ilman syöttötariffeja.
    Onhan Sak­sas­sa myös sel­l­ainen kum­ma­jainen, että yksi­ty­is­ten koti­talouk­sien aurinkosähköl­lä tuot­ta­ma sähkö yli oman tarpeen voi myy­dä yleiseen verkkoon.

  7. Jos Sak­sas­sa puuhastel­laan tuol­laista, osoit­taa se kyl­lä, että sähkö­markki­nat ovat aika kehit­tymät­tömiä. Eihän tuo­ta tehon tasaus­ta kan­na­ta myl­lyko­htais­es­ti tehdä, vaan koko verkon osalta. On paljon halvem­paa säädel­lä kulu­tus­ta kuin tuotan­toa — esimerkik­si juuri sähköläm­mi­tyk­sessä on täl­laista kauko-ohjaus­ta, jos­sa läm­pö pan­naan pienem­mäk­si, kun sähkön hin­ta nousee korkeak­si. On myös teol­lisu­us­laitok­sia, jot­ka ajoit­ta­vat toim­intansa sähkön tun­ti­hin­to­jen mukaan.
    Kes­ki-Suomeen puuhastelti­in joskus Vaarun­vuorelle pump­pu­voimalaitos­ta. Siinä vet­tä olisi pumpat­tu ylös ylhääl­lä sijait­se­vaan järveen, kun sähkö on hal­paa ja las­ket­tu alas, kun sähkö on kallista. Löy­tyi kuitenkin edullisem­pia tehon säätö­tapo­ja ja han­kkeesta luovuttiin.

  8. Ode:
    “On paljon halvem­paa säädel­lä kulu­tus­ta kuin tuotan­toa — esimerkik­si juuri sähköläm­mi­tyk­sessä on täl­laista kauko-ohjaus­ta, jos­sa läm­pö pan­naan pienem­mäk­si, kun sähkön hin­ta nousee korkeaksi.”

    Tietysti on halvem­paa läm­mit­tää taloa kesäl­lä kuin talvel­la, tai suo­jal­la kuin pakkasel­la. Lähtöko­h­ta ener­giantuotan­nos­sa pitää kai kuitenkin olla kulu­tuk­sen tarpeet, ei tuotan­non tarpeet.
    Vain hyvin lyhyel­lä aikavälil­lä voidaan ajatel­la, että läm­mitetään sitä vähem­män, mitä kylmem­pää on.

    Kun tuulivoiman osu­us meil­läkin kas­vaa sinne 10% hujakoille, syn­tyy tarve varas­toi­da tuotan­toa jotenkin. Teknis­es­ti on moni­akin vai­h­toe­hto­ja, joista osa on tul­lut tääl­läkin esi­in. Myös vety­talous sopii lois­tavasti yhteen tuulivoiman kanssa.
    Kyse on kuitenkin niinkin mität­tömästä asi­as­ta kuin hinnasta.

  9. Tuulisähköä on Suomes­sa hölmösti vas­tutet­tu huonoil­la perusteilla.

    Väitetään, että tuulivoima ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ja se pär­jää vain tukien vuok­si. Näin onkin nyt, mut­ta teknolo­gian kehit­tyessä saadaan samal­la investoin­tikus­tan­nuk­sel­la yhä tehokkaampia myl­lyjä. Samaan aikaan on taku­u­var­maa, että seu­raavien kym­me­nien vuosien aikana ener­gian hin­ta maail­mas­sa nousee, kun kulu­tus kas­vaa ja ilmas­ton­muu­tos ete­nee. Tuulisähköstä tulee hyvin kannattavaa.

    Väitetään, että tuulisähkö on sekun­dasähköä ja se vaatii kalli­ita var­avoimalaitok­sia. Tot­ta onkin, että tuulivoima vaatii eril­listä säätövoimaa, mut­ta mik­si pitää varsi­naisia primäärivoimaloi­ta reservis­sä? Tai toimia äärim­mäisen type­r­ästi Sak­san taval­la, kuten Osmo kir­joituk­ses­saan osoit­taa? Ydin­voimaloiden het­kelli­nen tuotan­non vähen­tämi­nen on järjetöntä. 

    Ener­gia kan­nat­taa varas­toi­da, sil­lä nämä teknolo­giat kehit­tyvät koko ajan. Sak­sas­sa ja USA:ssa har­joitet­tu paineil­man varas­toimi­nen maan alla on yksi tapa, mut­ta rajalli­nen. Sitä ei voi­da soveltaa kaikkial­la. Veden pump­paami­nen ylös on toinen hyvin poten­ti­aa­li­nen mah­dol­lisu­us. Näil­lä on kohtu­ulli­nen hyö­ty­suhde (75–80 % alku­peräis­es­tä ener­gias­ta saadaan syötet­tyä takaisin) ja niil­lä voidaan jo varas­toi­da suuria määriä. Mah­dol­lisia tapo­ja ovat myös akut, kon­den­saat­torit, vauhtipyörät, mut­ta hyvästä hyö­ty­suh­teesta (90 %) huoli­mat­ta näi­den pitkäaikainen varas­toin­tikyky on tois­taisek­si todel­la pieni. Vety ja polt­to­ken­not ovat tule­vaisu­u­den jut­tu, mut­ta niiden hyö­ty­suhde jää tois­taisek­si todel­la huonok­si (alle 40 %). Näen siinä kuitenkin todel­la mah­ta­van poten­ti­aalin, kos­ka sitä ener­giaa voidaan hyö­dyn­tää hel­posti myös muuten. Joka tapauk­ses­sa ener­giaa ei kan­na­ta varas­toi­da myl­lyko­htais­es­ti, kuten Osmokin ymmärtää, vaan verkkoko­htais­es­ti. Näin pääo­makus­tan­nuk­set minimoituvat.

    Väitetään myös, että tuulisähkö on sekun­dasähköä nopean tuotan­to­vai­htelun vuok­si aiheut­taen sähköverkkoon nk. flick­er-ilmiötä (jän­nit­teen heilun­taa). Pitää paikkansa van­hem­mis­sa voimalois­sa, mut­ta nykyään kon­den­saat­to­rien varas­toin­tikyvyn kehi­tyt­tyä ja tehoelek­tron­i­ikan kehi­tyt­tyä tämä ei ole mikään ongel­ma. Tuulivoimalois­sa saadaan tuotet­tua laadukkaam­paa sähköä kuin monis­sa muis­sa voimaloissa.

    Väitetään, että Suomes­sa ei tuule ja että tuulivoima on pikku puuhastelua, tuote­taan­han sil­lä vain joku 0,1 % Suomen sähköstä. Monis­sa mais­sa tuulivoimal­la tuote­taan jo todel­la huo­mat­tavia osuuk­sia maid­en sähköstä, esimerkik­si Espan­jas­sa, Por­tu­galis­sa, Tan­skas­sa ja Sak­sas­sa. Suomes­sa tuulee paljon aiem­paa väitet­tyä enem­män etenkin tal­ven pakkasil­la ja poten­ti­aalia on. 

    Tuulivoiman määrä on maail­mal­la jo pitkään kas­vanut kym­meniä pros­ent­te­ja vuosit­tain, eikä kasvulle näy rajo­ja tai hidas­tu­mista. Suomes­sa tuulivoima on halut­tu tyr­mätä, mikä on ollut äärim­mäisen type­r­ää. Tämä sik­si, että Suomes­sa olisi todel­lista osaamista kaikille tuulivoimaloiden rak­en­tamises­sa tarvit­taville osa-alueille. Suo­mi olisi voin­ut olla maail­man johta­va tuulivoi­mate­knolo­gian maa (erit­täin suuri bisnes tule­vaisu­udessa), mut­ta koti­markki­noiden puut­teel­la on hai­tat­tu tätä suuresti. Näin on tehty, jot­ta taan­tu­van ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den kulut eivät kas­vaisi senttiäkään. 

    Jokainen teknolo­giayri­tys tarvit­see kun­non koti­markki­nat voidak­seen kehit­tyä. Vielä on onnek­si toivoa, sil­lä osaamista Suomes­sa on ja kom­po­nent­ti­toimit­ta­jana Suo­mi on yhä vahvoilla.

  10. Osmo Soin­in­vaara:

    “Kohtu­udel­la täy­tyy kyl­lä sanoa, ettei tuulisähkö suurin häirikkö sähköverkos­sa ole. Päiväläm­pöti­lan muu­tok­set voivat heit­tää läm­mi­tyssähkön kysyn­tää par­il­la tuhan­nel­la magawatilla.”

    Sinivihreä:

    Tuo oli hauskasti kir­joitet­tu. Ihmisen on kuitenkin lop­ul­ta helpom­pi vaikut­taa sähkön­tuotan­toon kuin päiväläm­pöti­lan muutoksiin :).

  11. Vielä ratio­naalisem­paa on vali­ta jokin järkevämpi lämmitystapa.
    Kun­han pääsemme sähköläm­mi­tyk­sessä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen, Sinivihreäkin kyl­lä vai­h­taa taloon­sa jonkin toisen lämmitysmuodon.

  12. Ei tai­da olla teknis­es­ti ihan help­poa — eikä ainakaan hal­paa — muut­taa talon­sa suo­ras­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä johonkin toiseen läm­mi­tys­muo­toon. Uusien sähköläm­mi­tys­ten asen­tamiseen voisi kyl­lä kek­siä jotain jarruja…

  13. “Kuulin viime viikol­la, että Sak­sas­sa, joka on rak­en­tanut paljon tuulivoimaa ja jos­sa verkkoy­htiöi­den on ostet­ta­va tuulisähköä kiin­teäl­lä hin­nal­la markki­nati­lanteesta riip­pumat­ta, tuulisi­na aikoina ydin­voimalaitok­set pudot­ta­vat tehoaan tehdäk­seen tilaa taval­lista suurem­malle tuulisähkön tuotannolle.”

    On se hyvä, etteivät sak­salaiset vähen­nä rusko­hi­ilen polt­tamista, vaan aja­vat ydin­laitok­sia alem­mal­la teholla! 

    Kan­nat­taa aina uskoa kaiken mitä kuulee!?

  14. Ker­taus: 19 astet­ta on ihan hyvä huoneen­läm­pö. Jos läm­mön tiput­taa 23 asteesta 19, säästö on melkoinen. Siis talvel­la. Mikähän vaiku­tus ilmas­to­muu­tok­seen on, jos kesähel­teil­lä käytössä ole­vat huoneil­maa viilen­tävät läm­pöpumput kiel­let­täisi­in. Tai sama autoissa.

  15. Tuulivoimaa voitaisi­in var­maan lisätä paljonkin tuos­ta 0,1 %, jopa monikym­menker­taisek­si ilman että tulisi teknisiä esteitä asialle. Se ei kuitenkaan ratkaise Suomen ener­giaon­gelmia, eikä edes poista tarvet­ta lisä ydin­voimalle, mut­ta on selvääkin selvem­pää että voimaloiden omis­ta­ju­us ei voi olla este järkevälle toimin­nalle. Mikäli vesivoiman omis­ta­jata­hot eivät ole kiin­nos­tunei­ta yhteistyöstä, pitäisi vesivoimalat kansal­lis­taa yhdek­si val­tion suo­raan omis­ta­mak­si voimay­htiök­si. Itse asi­as­sa ener­gian tuotan­to on niin tärkeä toimi­ala että val­tion pitäisi olla siinä määräävässä roolis­sa kaikissa tapauk­sis­sa. Ehdot­tomasti kyl­lä tuulivoimalle. När­piön ran­nat täy­teen tuulivoimaloi­ta, maa­ta saadaan kyl­lä pakkol­u­nas­tuk­sil­la eikä ne pro­pel­lit paljoa tilaa viekään, ja lisäk­si täysin mieletön tomaat­tien TALVI kas­va­tus kasvi­huoneis­sa poik­ki niin C‑päästöt vähenevät hel­posti 1–3%! Ahve­nan­maal­lakin tullee run­saasti, en vain tiedä onko se kovinkin kallista sit­ten rak­en­taa niille kallioluodoille..

  16. Hei

    Palaan aiem­min mon­en muun lail­la esille otta­maan ja yllä Jouninkin mainit­se­maan perusasiaan:

    Meil­lä tääl­lä Suomes­sa on jopa epäter­veel­lisen lämpimät asun­not. 19 astet­ta on aivan riit­tävä, kuten Jouni mainitsee.

    Itse pidän jopa mata­lam­paa vuo­de­na­jas­ta riip­puen. Mik­si ihmeessä (ker­taan itseäni) meil­lä pitäisi tare­ta kotona alushoususil­laan vuo­de­na­jas­ta ja päivit­täis­es­tä läm­pöti­las­ta riip­pumat­ta??? Kukaan ei ole osan­nut tai edes yrit­tänyt vas­ta­ta tähän.

    Teo­reet­ti­nen heitto:

    Olisiko mah­dol­lista jakaa sähköä sähköl­lä läm­mitet­tävi­in taloi­hin jokin kiin­teä määrä per talon kuu­ti­otilavu­us. Se olisi las­ket­tu niin, että sil­lä saa ylläpi­det­tyä koko vuo­den keskimääräis­es­ti 19 asteen sisälämpötilaa. 

    Joku, joka ei ole kuul­lutkaan vil­la­suk­ista ja vil­la­paidoista alkaa nyt itkeä. Voi voi, ei voi mitään. Täl­lä pla­nee­tal­la sat­tuu ole­maan ns. vuo­de­na­jat ja Suo­mi sijait­see pohjoisem­pana kuin esim. Italia.

    Aut­taisi myös sähköläm­mit­täjien motivoin­ti­in muuhun läm­mi­tysjär­jestelmään siir­ryt­täessä sekä tietenkin eristämiseen yms. 

    Näkökul­ma on tärkeä jo halpuuten­sa täh­den. Huoneläm­pötilo­jen laskem­i­nen ei mak­sa mitään, eikä vaa­di minkään­laisia investoin­te­ja. Riit­tää kun ottaa pari askelta termostaatille. 

    Mut­ta niin ylen vaikeaa ja ylipääsemätön­tä, kun ei ole edes kaukosäädintä. 

    - Juho Järvelin -

  17. “19 astet­ta on ihan hyvä huoneen­läm­pö. Jos läm­mön tiput­taa 23 asteesta 19, säästö on melkoinen.”

    Näky­isikin vaan omas­sa läm­pölaskus­sa. Mut­ta ylös menevä vesiput­ki hohkaa kuumana (4krs. talo 2. ker­ros) samal­la kun alas tule­va put­ki ja oma pat­teri kylmänä. Ja taloy­htiö perää kaik­il­ta neliöi­den mukaan mak­sut tois­t­en tropiikista.

  18. nn:

    “Näky­isikin vaan omas­sa läm­pölaskus­sa. Mut­ta ylös menevä vesiput­ki hohkaa kuumana (4krs. talo 2. ker­ros) samal­la kun alas tule­va put­ki ja oma pat­teri kylmänä. Ja taloy­htiö perää kaik­il­ta neliöi­den mukaan mak­sut tois­t­en tropiikista.”

    Sinivihreä:

    Näin se juuri omankin koke­muk­seni mukaan on. Ker­rostalot, etenkin kaukoläm­mössä ole­vat, käyt­tävät läm­pöä surut­ta. Ker­rostalos­sa asu­va cityvihreä kuvit­telee hel­posti, että sama holti­ton meinin­ki tois­tuu myös sähköläm­mit­tei­sis­sä raken­nuk­sis­sa. Ken asuu niin tietää, että näin ei tyyp­il­lis­es­ti ole asian lai­ta. Sähköläm­mit­täjä mak­saa läm­pön­sä suo­raan itse, ja toimii tietenkin mah­dol­lisim­man energiatehokkaasti.

    En silti olisi kieltämässä ker­rostaloa­sum­ista tai sen kum­mem­min syyt­tämässä holtit­to­mia ker­rostaloa­su­jia. Val­is­tus ja kus­tan­nusti­etoisu­u­den lisäämi­nen toimi­vat uskoak­seni paljon paremmin.

  19. Aikoinaan asuin Lon­toos­sa. Ja asun­non läm­pö pidet­ti­in tuol­la 15–16 asteen tun­tu­mas­sa. Vil­la­pai­ta pääl­lä tarkeni ihan hyvin! Ja kuin­ka tukah­dut­ta­van kuumal­ta koti­maa­han palat­tuani sisäil­ma joka paikas­sa tuntuikaan!

  20. Kaik­ista tuulivoiman tukemisen keinoista juuri syöt­tö­tar­if­fi tuk­isi parhait­en pieniä ja keskisu­uria toim­i­joi­ta. Se ei olisi kovin markki­na­t­aloushenk­i­nen ratkaisu, mut­ta Suomen ener­gia­markki­nat eivät kai voi olla mitään ideaal­i­markki­na­t­alout­ta mis­sään tapauksessa.

  21. “En silti olisi kieltämässä ker­rostaloa­sum­ista tai sen kum­mem­min syyt­tämässä holtit­to­mia ker­rostaloa­su­jia. Val­is­tus ja kus­tan­nusti­etoisu­u­den lisäämi­nen toimi­vat uskoak­seni paljon paremmin.”

    Kyl­lähän noi­ta jois­sakin uusis­sa talois­sa on huoneis­toko­htaisia ves­imittare­i­ta asen­net­tu, mik­sei sit­ten läm­pömittare­itakin. Pitänee tosin vetää putk­i­tuk­set eri taval­la, että yhteen huoneis­toon tulee yhdet putket, eikä kuten tyyp­il­lis­es­ti on, että jokaiselle pysty­su­un­taiselle ikku­nar­iv­ille on omansa.

    Tämä ei ehkä nyky­mallisil­la ikku­nan alla olevil­la pat­tereil­la kovin kätevä ole toteut­taa, sil­lä putkia menisi ris­ti­in rasti­in ja niitä pitäisi koteloi­da seini­in (paha 70-luvun virhe). Mut­ta käsit­tääk­seni ainakin jotkut raken­nusinsinöörit ovat sitä mieltä, että lat­tialäm­mi­tys olisi muutenkin tehokkaampi. (Kier­tovesi edelleen, eikä mitään sähköä, jota on kaukoläm­pö­talouk­si­inkin kylp­päri­in asen­net­tu, ja joka muis­taak­seni erään viimeaikaisen tutkimuk­sen mukaan on erit­täin huono ratkaisu. Ja ehkäpä tuo tehokku­us on lähin­nä näen­näistä — hyvä sekin — kun ei varpai­ta palele kylmäl­lä lat­tial­la.) Lat­tialäm­mi­tyk­seen yksit­täi­nen huoneis­toko­htaiset läm­mi­tysputket var­maan sopisi kuin nenä silmien väli­in. Eri asia siten mitkä ovat huoneis­toko­htais­ten lämmönsiirtimien/mittareiden ympäristö- ja muut kustannukset.

    Ja mitä tulee ker­rostaloa­sumiseen, niin kyl­lähän se läm­mi­tyk­sen kannal­ta tehokkaam­paa on kuin omakoti­talot (täl­läiset tyyp­il­liset irral­liset Suo­ma­laiset, eikä esim. Hol­lan­ti­laiset kapeat ja korkeat yhteen raken­netut välimuodot ker­rostaloon), kun on vähem­män ulko­seinäpin­ta-alaa. Mut­ta taitaa tuokin tehokku­us täysin hukkua eikä riit­täkkään kun pide­tään tropi­ikin läm­pöjä sisäl­lä. Niitä kyl­lä pide­tään puuläm­mit­tei­sis­sä omakoti­talois­sakin turhan usein…

  22. nn:

    “Niitä kyl­lä pide­tään puuläm­mit­tei­sis­sä omakoti­talois­sakin turhan usein…”

    Sinivihreä:

    Täy­tyy myön­tää että kyl­lä meil­läkin laite­taan takkaan tulet aika ajoin. Vakiois­es­ti läm­pöti­laa nos­te­taan sil­loin, kun on tulos­sa vierai­ta jot­ka itse asu­vat ker­rostalois­sa, ja ovat siel­lä tot­tuneet korkeampi­in sisälämpötiloihin.

  23. Tuuliener­gia on käyt­tökelpoinen ja ilmainen ener­gia. Keskustelu tuuliener­gian muun­tamis­es­ta sähkök­si on rajoit­tanut tuuliener­gian kehi­tys­tä. Keskustelus­sa hakataan päätä samaan kiveen jatku­vasti. Tuuliener­gias­ta tuote­tun sähkön saatavu­us ei ole tasaista eikä kel­paa säätövoimak­si sen saan­nin epälu­otet­tavu­u­den takia. Sou not?

    Tuuliener­giaa voitaisi­in hyö­dyn­tää teol­lisu­u­den käyt­tövoimana helpoiten tuot­ta­mal­la tuuliener­gias­ta paineil­maa. Paineil­maa tarvi­taan teol­lisu­usautomaa­tios­sa kaikil­la toimi­aloil­la. Tuulisi­na aikoina sähköä kuluisi huo­mat­tavasti vähem­män paineil­man tuot­tamiseen ja sähkönku­lu­tus siis alenisi. Teol­lisu­usalueil­la pienet tuulivoimalat eivät häir­itse maise­mallis­es­ti, ja koke­muk­seni mukaan laa­jat teol­lisu­usaukeat ovat usein varsin tuulisia paikko­ja. Ainakin johtajille.

Vastaa käyttäjälle jouni lundqvist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.