Rata rakennusoikeuden ehdoksi

19.1.2008 · Aihe: Uncategorized 

Jos ilmastonmuutos otettaisiin vakavasti, pääkaupunkiseutu rakennettaisiin kokonaan raideliikenteen varaan. Uusia asuntoja ja toimistoja ei saisi rakentaa 600 metriä kauemmaksi asemasta.

Loppuisiko maa? Ei loppuisi, vaan ratoja rakennettaisiin PALJON  lisää.

Loppuisivatko rahat? Eivät. Ratojen rakentaminen ei ole sen kalliimpaa kuin rakentaa moottoriteitä ja parkkitaloja. Histan rakentaminen ilman rataa esimerkiksi johtaa siihen, että Tarvontietä on levennettävä. Rata olisi halvempi.

Kuka sen maksaisi? Maanomistaja. Kun ei saisi rakentaa, ellei ole rataa, maanomistajalle tulisi motivaatio saattaa tonttinsa rakennuskelpoiseksi. Ilman rataa maa on arvoton, vasta rata tekee siitä arvokkaan.

Jos Helsingin seudulle rakennetaan 13 000 keskimäärin 90 neliön asuntoa vuodessa, merkitsee se noin 1,2 miljoonan kerrosneliömetrin rakentamista vuosittain. Jos rakennusoikeuden arvo on keskimäärin vaikkapa vain 200 euroa neliöltä, syntyy tästä runsaan 200 miljoonan euron tulovirta, joka menee erilaisten maanomistajaperikuntien taskuun; valtiokin näyttää mielellään rahastavan tästä kyllä jotain itselleen. Jos rata olisi rakennusoikeuden ehto, maanomistajan kannattaisi maksaa 100 euroa neliöltä radasta. Vielä jäisi jotain itsellekin. Muussa tapauksessa tontti olisi rakennuskiellossa. Tästä seuraisi sadan miljoonan euron rahavirta. Sillä rahalla raideverkkoa laajentaisi niin paljon, että 13 000 asunnon rakentaminen vuodessa olisi mahdollista. Riittäisi, että vuotta kohden valmistuisi kaksi metropysäkkiä tai viisi pikaratikan pysäkkiä.

Tulisiko asunnoista kalliimpia? Ei tulisi, koska ne myydään joka tapauksessa eniten tarjoavalle. Jos taataan – ja siihen kyllä keinot löytyvät – että asuntotuotanto pysyy suunnitellulla tasolla, markkinahinta ei siitä nousisi.

Jos tähän periaatteeseen halutaan lievennystä, voidaan sallia myös hajarakentaminen kumipyöräliikenteen varaan, mutta silloin rakennusmaamaksu voisi olla vaikkapa 400 euroa neliöltä.

Tämä ajatus koski siis vain Helsingin seutua.  Muu maa tehköön kuten parhaaksi näkee.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Rata rakennusoikeuden ehdoksi”

  1. Markku J. kirjoitti 19.1.2008 kello 13:47

    Kun öljy kallistuu riittävästi, siirrytään joka tapauksessa plug-in -hybridiautoihin. Henkilöautolla on junaan verrattuna se etu, että sillä pääsee minne haluaa ja milloin haluaa, myös mökille.

    Katso seuraavan linkin takaa takaisinmaksulaskelmat:

    http://www.afstrinity.com/press-release-1-13-08.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Traveler kirjoitti 19.1.2008 kello 15:10

    Ollaan siellä helsinkissä sitten rikkaita ei voi kyllä muuta sanoa.. Tonttimaan hinta on nyt 200 e / m2, eikä satkun neliö junanratakaan tunnu missään. Kumipyörien käyttäjille vielä 400 e / m2 lisämaksu, 1000 neliön pikkutontille siis 400 000 + itse maanomistajalle maksettu tontin hinta + maanrakennustyöt + infra + itse rakennuskustannukset… Kuulostaa hyvälle, nimittäin se etten asu enää siellä. Ihan oikeasti minun mielestäni helsinkiin tulevilta voitaisiin periä esim. 100 e tai vaikka 1000 e suuruinen tietulli tms. Uskoisin että silloin hyvinkin moni ihminen huomaisi ettei heillä itse asiassa olekaan mitään asiaa sinne..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2008 kello 16:10

    Traveller ei nyt oikein ymmärtänyt. Jos tontinhinta on nyt 200 euroa ja siitä peritään 100 euroa asuinneliöltä liikenneinfraan, tontinhinta on edelleen 200 euroa neliöltä, mutta maaomistajan tuloksi jää 100 euroa. Näin siis, jos markkinat toimivat teorian mukaan ja yleensä ne kyllä toimivat aika lailla teorian mukaan.

    Korkeat asumisen hinta ei tee helsinkiläisistä rikkaita (paitsi joistakin) vaan köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sepe kirjoitti 19.1.2008 kello 16:36

    Vaikka ajatus erilaisista ratahankkeista koskisi nyt vain pääkaupunkiseutua. Mutta sitä olen myöskin aina ihmetellyt, että miksei vaikkapa Jyväskylän kokoisessa kaupungissa ja lähikuntien alueelle kannata suunnitella minkäänlaisia lähirataverkkoja. Nimittäin hyvinkin pieneen ympyrään mahtuisi n. 120 000 tuhatta ihmistä.
    Niin en tiedä minkälaisia väestötiheyksiä pitäisi olla, että kannattaisi suunnitella rataverkkoa, varsinkin nyt kun pitäisi ottaa huomioon nämä ilmastonäkökannat.

    Esimerkiksi Saksassa pääsee aivan pieniinkin kyläpahasiin junalla, ja niitä myös käytetään. Saksalaiset itse sanovatkin, jos johonkin paikkaan ei pääse jollakin raidepelillä, niin se on sitten erämaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. TL kirjoitti 19.1.2008 kello 17:18

    Saksan väestöntiheys on 231 / km², Suomen 17,4 / km².

    Tampereella on väännetty pitkään kättä pikaraitiotiestä. Hyvällä tahdollakaan ei kuitenkaan tunnu löytyvän kiistattoman hyvää reittiä, jonka varrella asuisi riittävästi asukaspohjaa. Tai sitten pitäisi tehdä riittävän suuria linjauksia myös naapurikuntien kanssa, ja olettaa että 40 vuoden kuluttua Tampereella asuu 300000 ihmistä.

    Mutta Nysset toimivat kohtalaisen hyvin ja Tampereen seudun “kermankuorijakunnat” jatkavat omakotimaton hajauttamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Traveler kirjoitti 19.1.2008 kello 17:35

    Toinen vaihtoehto olisi käyttää järkeä; katsottaisiin kartasta missä on rakentamiseen soveltuvaa maata jonne on helppo rakentaa niin talot, raiteet ja ehkä jopa tietkin. Niitä kun tarvitaan ainakin polkupyörille ja rakennusaikana rakennustarpeiden kuljetukseen, joskus joku voisi tulla lentokentältä taksillakin kotiin, kun bisneksessä on ne ilmaiset viinatkin.. Ja sitten vain pakkolunastettaisiin maat sopivalla summalla esim 10 000 euroa / ha, ja myytäisiin tontteja rakentajille. Siinä se, lakeja ei tarvitsisi muuttaa, pitäisi vain toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. BRG kirjoitti 19.1.2008 kello 18:18

    > Traveller ei nyt oikein ymmärtänyt. Jos tontinhinta on nyt 200 euroa ja siitä peritään 100 euroa asuinneliöltä
    > liikenneinfraan, tontinhinta on edelleen 200 euroa neliöltä, mutta maaomistajan tuloksi jää 100 euroa. Näin siis,
    > jos markkinat toimivat teorian mukaan ja yleensä ne kyllä toimivat aika lailla teorian mukaan.

    Ehkä se oli kuitenkin Osmo kun ei nyt ymmärtänyt. Traveler ymmärsi sen, ettei nykysuomessa enää onnistu että valtiovalta sosialisoi yksityisen ihmisen omaisuuden, vaikka se lyhytnäköisesti katsottuna voisi jossain tilanteessa olla hyödyksikin. Mutta koska toisen omaisuuden vieminen, vaikka oikeusistuimenkin päätöksellä, murentaa oikeusvaltion perustaa, siitä seuraa melkein väistämättä uusia ongelmia. Mieti Osmo hieman pidemmälle mitä voisi seurata jos jollekin ihmisryhmälle vain ilmoitusluontoisesti todettaisiin että “by the way”, valtio/kunta/jokumuu juuri puolitti pankkitililläsi olevan rahasumman sen vuoksi että olet valinnut väärän kunnan missä maata omistaa. Kuubassa ehkä voisi menä läpi mutta täällä euroopassa voi tulla ongelmia. Luottamus on suuri pääoma, sekä ihmisten että instituutioiden välisissä suhteissa. Jos sopimuksiin, esim. maan omistuksesta, ei voi luottaa, minkälaista Suomea kohti ollaan matkalla?

    > Näin siis, jos markkinat toimivat teorian mukaan ja yleensä ne kyllä toimivat aika lailla teorian mukaan.

    Korjattu versio:

    Näin siis, jos markkinat toimivat teoriani mukaan ja yleensä ne kyllä toimivat aika lailla teoriani mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markus kirjoitti 19.1.2008 kello 19:09

    Ensin ajattelin etten komentoi, mutta mieleeni palasivat Osmon kommentit juottovasikoista ja lähileipomoista, joten muutin mieleni. Osmolta lentää ideoita siihen malliin että heikompia pyörryttää. Usein ne ovat niin korkealentoisia ja laaja-alaisia, että yhden ihmisen osaaminen ei mitenkään voi riittää idean ympärillä olevien ongelmien hahmottamista. Siksi ajattelin kommentoida Osmolle tätä neuvostojen maassa hyväksi havaittua asutusmuotoa seuraavaksi:

    Onneksi siis vallassa ovat ne, jotka eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti, niinkö tuo pitää ymmärtää? Minustakin olisi kyllä mukava nähdä joku tutkimus, joka kiistattomasti osoittaisi, että juuri hiilidioksidi on merkittävin Maan keskilämpötilaa nostava tekijä. Valitettavasti – tai onneksi – sellaista ei ole vielä vastaan tullut.

    Ilman aikaa Venäjän Suuriruhtinaskuntana ei Suomessa olisi näin laajaa rautatieverkkoa. Yksityinen pääoma olisi toki joitain ratainvestointeja tehnyt, mutta ennen kaikkea osana Venäjän valtavia (jopa puolet 1800-1900-lukujen vaihteen kansantuotteesta) ratahankkeita Suomikin kytkettiin kiinni Venäjän imperiumin raaka-aineiden ja sotatarvikkeiden kuljetusverkkoon. Ennen rautateitä Venäjän valtakunnassa asuttiin jokien ja vesistöjen äärellä, ja kaupungit olivat esiteollisia hallinnollisia keskuksia. Yhä edelleen tyypillinen venäläinen kaupunki on pitkulaisen muotoinen, joen tai rautatien varteen levinnyt entinen kyläpahanen.

    Kommunistisen vallankaappauksen jälkeen Venäjällä aloitettiin valtava pakkomuuttoaalto kaupunkeihin. Kommunistien mielestä maaseutu oli porvarillisten ideologioiden syntysija, kun taas kaupunki oli optimaalinen kommunistisen yhteiskunnan ympäristö. Kaupungeissa propagandan levittäminen on helpompaa, ihmisten kontrolloiminen tehokkaampaa ja teollisuuden työvoimaa lähes rajattomasti saatavilla.

    Neuvostoliitto jatkoi teollistumistaan itään ja pohjoiseen, ja teollistumisen edellytyksenä harvaan asutussa, kylmässä, eristäytyneessä ja syrjäisessä maassa oli rautatieverkoston nopea laajentaminen. Neuvostoliitto eli fossiilisten polttoaineiden turvin 50-80 -luvuilla, kunnes valtavat investoinnit rautateihin, kaukaisiin ja huonosti tuottaviin metalliteollisuuskaupunkeihin ja väestön kontrolloimiseen kaatoivat valtakunnan. Rautatieverkostoon perustuvan aluerakenne-ideologian purkaminen ei sovi kaikille – näköjään edes Suomessa – koska se olisi sosialismin keskeisen perinnön häpäisyä.

    Vallankumouksen jälkeisen ajan urbanistit ja Stalinin gigantomanian hedelmät ovat edelleen nähtävissä: lähes koko neuvostokansa asuu 20 kilometrin säteellä rautatiestä. Maaseutua ei yksinkertaisesti ole. Iso osa nykyvenäläisten henkisistä ongelmista juontaa juurensa aluerakentamisessa tehdyistä virheratkaisuista. Pääosa näistä on tehty vieläpä kaksi ja jopa kolme sukupolvea sitten.

    Lännessä rakennusten korkeus kasvaa keskustaa lähestyttäessä – Venäjällä kehitys on päinvastainen. Lännessä keskusta on kallista aluetta, ja sinne sijoittuu elinkeinoelämä eikä virkamieseliitti, kuten esimerkiksi Tukholmassa ja Helsingissä on käynyt. Neuvostoliitossa monessa kaupungissa keskustassa sijaitsee hallinto, sitten tulevat vanhat teollisuusalueet ja kuin mustekalan lonkerot, asuinalueet levittäytyvät rautatien varteen kaukaisiin nukkumalähiöihin teollisuusalueiden taakse. jos ilmastojumalalle annetaan valta, ihmiset on helppo marssittaa radanvarteen 40 minuutin normityömatkalle.

    Neuvostoliitossa kaupunkien rakentamilla asuinalueilla palvelut olivat alimitoitettuja, koska kaikki varat menivät maalta kaupunkeihin pakotettujen ihmisten asuttamiseen. Muurmanskin erästä nukkumalähiötä kutsutaankin “durgorodiksi” eli hölmöläisten kaupungiksi, koska siellä ei ole lainkaan palveluita. Moskovan satelliittikaupunki Zelenograd puolestaan rakennettiin 60-luvulla sähkötekniikan valtionkomitean työntekijöille, ja kaupunkilaiset saivatkin nauttia neuvostoimperiumin mittakaavalla poikkeuksellisesta asuinympäristön laadusta metsikköihin harvakseltaan rakennetuissa taloissaan. Virallisesti tietenkin kiellettiin, että kaupungin esikuva oli länsimainen – nimittäin Tapiolan puutarhakaupunki.

    Jos Suomi olisi hävinnyt sodan, nyky-Suomessa olisi kaksi miljoonakaupunkia – Turku ja Rovaniemi. Muu väki asuisi Haminan kokoisissa kaupungeissa Pietarista Turkuun ja Muurmanskista Lahteen vedettyjen rautateiden varrella. Sekö olisi ihanteellinen yhdyskuntamalli?

    Onko Suomessa pakko seurata kommunistisen ideologian mukaista nauhamaista kaupunkirakentamista kalliin rataverkon ääreen? Suuret investoinnit pitkäikäisiin, matalatuottoisiin kohteisiin kuten tuulivoimaan, rautateihin ja virkamieslähtöiseen kaupunkirakentamiseen ovat tulevaisuudessa arvioituna virheellisiä, ainakin jos mitään oppia voi edesmenneestä Neuvostoliitosta ottaa. Ennen lopullista voimainkoitosta ja ihmisten pakkoasuttamista osmokratian oppien mukaisesti meidän tulisi malttaa mielemme ja arvioida tuollaisen asuinympäristön mielekkyyttä ihmisille.

    Kaupungit eivät kehity virkamiesten suunnitelmien mukaisesti. Ihmiset ja elinkeinoelämä ratkaisevat kaupunkien kehityssuunnan. Olisiko aika painaa jo jarrua, Osmo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Traveler kirjoitti 20.1.2008 kello 9:25

    Kommentoin kun nimeni mainittiin, BRG hyvä; joku ihminen voi yksinkertaisesti olla niin paha kuin Traveller on.. [i] “Ehkä se oli kuitenkin Osmo kun ei nyt ymmärtänyt. Traveler ymmärsi sen, ettei nykysuomessa enää onnistu että valtiovalta sosialisoi yksityisen ihmisen omaisuuden, vaikka se lyhytnäköisesti katsottuna voisi jossain tilanteessa olla hyödyksikin. Mutta koska toisen omaisuuden vieminen, vaikka oikeusistuimenkin päätöksellä, murentaa oikeusvaltion perustaa, siitä seuraa melkein väistämättä uusia ongelmia.” [/i]

    Oden idea leikatata maan järjetöntä ja ansioitonta arvonnousua on mielestäni sinänsä hyvä, mutta arvelen ettei se toimi käytännössä, koska maanomistajat panttaisivat maitaan aivan kuten tähänkin saakka.. Kommentoin Oden kirjoitusta huvittuneesti lähinnä siksi että siinä mainitut summat olivat mielestäni niin järjettömiä.. Asuntoalueita on Suomessa rakennettu muuallakin melko hölmöihin paikkoihin ja juuri maanomistuksellisista syistä; maanomistaja on pantannut maataan joko silkkaa kepulaisuuttaan tai sitten odotellen sitä arvonnousua..

    Tonttimaan saanti, ja vieläpä kohtuuhinnalla, on yhteiskunnan kannalta aivan keskeisen tärkeää ja vaikuttaa aivan kaikkeen, etenkin valtion kustannustasoon ja sitä kautta kilpailukykyyn jne.. Maan runsaus on, ilmaston lämpeämisen ohella, niitä harvoja asioita jotka parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteiskunnan ja sen kansalaisten kokonaisetu on kuitenkin oltava ensimmäisellä sijalla, Pyhään Omistusoikeuden Koskemattomuuteen on jo aikanaan tehty rajauksia, joista maanomistaminen on yksi. Tämä EI EDELLYTÄ nykyisten lakien muuttamista, joten on aivan turha sanoa että jotain sosialisoidaan; maanomistajien tulee ymmärtää että lait koskevat heitäkin. Mikäli jotain maanomistajaa häiritsee tällainen sosialismi, niin hän voi vapaasti muuttaa pois.. Heidän ei kuitenkaan kannata muuttaa esim. Hollantiin, Kanadaan, Ranskaan jne. hyvin pitkä lista maita, koska siellä asiat ovat vielä hullummin tässä suhteessa..

    Maan hintaa saataisiin siellä Helsingissäkin helposti alas jos niin haluttaisiin. Ensin käytäisiin poliittinen keskustelu siitä että laajat maan pakkolunastukset ovat välttämättömiä. Sitten alettaisiin, epäilemättä lukuisten oikeusprosessien jälkeen, lunastamaan sitä. itse aloittaisin pakkolunastukset maan arvonnousulla keinottelevien yritysten maista.. Hyvin nopeasti rakennusmaasta olisi jopa ylitarjontaa, mikä pudottaisi hintatason järkeväksi. Näin ei kuitenkaan tehdä, ainakaan ennen kuin nykyinen poliitikkojen sukupolvi on poissa vallasta, koska Suomessa vallitsee hyvin laaja konsensus muutamissa asioissa kuten siinä että vain peritty raha on hyvää. Muilla tavoilla, kuten työllä tai yrittämisellä, tienattu taas on aina hieman epäilyttävää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2008 kello 11:01

    Tuo artikkelini oli tietysti vain ajatuskoe. Mutta ei se ole mahdoton. Saksassa esimerkiksi toimitaan jokseenkin näin. Suomessa kuin voitaisiin toimia, jopa ilman lainmuutosta, koska kunnalla on kaavoitusmonopoli ja oikeus lunastaa maata asumistarkoitukseen. Se, että maanomistajat ovat aina rakentaneet hullukurisiin paikkoihin, koska sattuvat asumaan siellä, johtuu tietysti vain siitä, että kunta on antanut tähän luvan.

    Jos maanomistajat panttaavat maata, kunta voi joko lunastaa sen tai lätkäistä rakentamattomalle maalle korkean kiinteistöveron. Tähänkin tuore lainmuutos antaa mahdollisuuden.

    Koko Suomen asukastiheyttä ei oikein voi käyttää perusteeksi siihen, miten Helsingin seudulla toimitaan tai voitaisiin toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tonni käteen kirjoitti 20.1.2008 kello 21:32

    Miksi juuri työtulo on se asia jota pitää verottaa, vaikka henkilön tulot alittaisivat köyhyysrajan? Tämä tapahtu(u/i) olosuhteissa, joissa (suur)työttömyys (on/oli) ongelma.

    Muut verotuksen epäkohdat ovat toisarvoisia niin kauan kuin tämä suurin epäloogisuus on korjattu. Ei sellaisia ihmisiä kannata holhota, jotka ilman holhousta pärjäisivat omillaankin eivätkä holhousta edes halua. Hoivaresurssit kannattaa keskittää avun tarvitsijoille ja haluajille, jotta niitä on tarpeeseen nähden riittävästi. Tämän luulisi olevan itsestään selvää, mutta sitä se ei monille ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. TL kirjoitti 20.1.2008 kello 21:36

    Tampereen joukkoliikenneratkaisuja miettiessäni tuli mieleen tuollainen vanha visio: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raidetaksi

    Mahdollisimman kevyet n. 10 hengen itsenäiset vaunut, jotka kulkisivat maanpinnan yläpuolella monorail-tyyppisellä kevyellä metallitolppien tukemalla raiteella. Tuollainen voisi helposti kulkea teiden välissä, niiden yli tai vaikka puistojenkin läpi. Jopa matalan veden päällä. Kevyt rakenne ja vähäinen maankäyttö antaisi mahdollisuuden helpohkoon raideverkoston levittämiseen jo rakennetuille kaupunkialueille.

    Suomessa haetaan kovasti uusia innovaatioita joista tulisi menestystuotteita. Joustava, kevyt ja edullinen raideliikenneratkaisu olisi kova juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. juupa juu kirjoitti 21.1.2008 kello 12:15

    Tuli mieleen, että jossain olen nähnyt tuollaisen monorailin. Sydneyssähän se oli.

    http://www.metrolightrail.com.au/aboutus.asp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ari Aaltonen kirjoitti 21.1.2008 kello 16:13

    En ymmärrä että, miksi pitää tehdä hirveän pitkälle meneviä tulevaisuuden visioita nykyisellä tekniikalla.

    Autoja kritisoidaan hirveästi, koska ne saastuttavat, pitävät melua, vievät tilaa…

    Aamulla varhain nurmijärveläinen mies menee töihin autollaan, joka on todella pieni, hiljainen ja lähes saasteeton. (20-50 vuotta) Mies ei saa ajaa autoa nopeilla osuuksilla kuten moottoriteillä, koska nopeus yltyy liian suureksi, jotta ihmiset voisivat sitä luontevasti ajaa. Kun hän viimein saapuu taajamaan niin nopeus tippuu automaattisesti 20 km/h ja matkanteko muuttuu todella kalliiksi, jotta kaupungissa olisi tilaa enemmän. (Olisi toteutettavissa jo nyt) Mies vaihtaa julkisiin, koska hänellä ei ole välitöntä kiirettä päästä minnekään.

    Tulevaisuuden automarketit ja Nurmijärven tapaiset kunnat eivät todellakaan tule tyhjentymään. Jos bensa loppuu ja hinta nousee niin sitten panostetaan enemmän muihin tapoihin tuottaa energiaa. (Tähän päästäisiin nopeammin siten, että kaikkialla nostettaisiin radikaalisti bensaveroa.)

    Tulevaisuus ei ole rautateiden, koska se on kankea ja vaivalloinen tapa liikkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. raiteet kirjoitti 21.1.2008 kello 19:20

    Eikös tuo ehdotus ole jo arkipäivää esim. Tanskassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi Björk kirjoitti 21.1.2008 kello 20:12

    Traveler: Vaikka nykylakeja ei tarvitsekkaan muuttaa, on yksityisomaisuuden ottaminen yhteiseen käyttöön monen kielenkäytössä sosialisointia. Ei sosialisoinnin tarvitse olla rikollista ollakseen moraalisesti väärin.

    Osmo: Oletko menettänyt uskosi markkinaohjautuvuuteen, eli että bensan ja muiden fossiilisten hinnan nousulla voimme rajoittaa parhaiten epäterveiden omakotitaloalueiden rakentamista? Tuntuu jotenkin turhalta, että aletaan johtamaan kansalaisten elämää niin yksityiskohtaisesti, kun voitais vaan antaa reunaehdot, joilla tulis haluttu tulos puuttumatta siihen miten se tulos saavutetaan.

    Raiteiden varrelle sijoittuva kaupunki rohkaisee kuitenkin pitkiin työmatkoihin, jotka ovat suhteellisen ympäristöystävällisiä, mutta silti turhia. Entäs jos antaisimme markkinoiden päättää tarpeellisista infraratkaisuista? On mahdollista, että tuloksena olisi työ- ja asuinalueita sekoittavaa kaupunkirakennetta, jossa ihmisillä ei ole juuri tarvetta (tai halua, koska liikennereitit ovat niin tukkoisia) liikkua oman kaupunginosansa ulkopuolelle säännöllisesti. Kaupungin pitäisi mielestäni olla jatkuvaa keskustaa kunnes tullaan kaupungin rajoille, eikä maaseudulle ulottuvia lonkeroita. Uskon, että tähän mielestäni elävämpään ja kestävämpään kaupunkirakenteeseen päästään ennemmin metrolla ja raitiovaunulla kuin junalla. Vaikka meille Suomeen onkin syntynyt hämmentävän vähän oman identiteetin omaavia kaupunginosia luulen sen johtuvan enemmänkin julkisen vallan väärästä rakentamisen ohjaamisesta, kuin kansanluonteestamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2008 kello 22:00

    Ajatus, että markkinat voisivat ohjata yhdyskuntarakennetta ilman mitään suunnittelua on kyllä aika utopistinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Saksan kirjeenvaihtaja kirjoitti 21.1.2008 kello 22:33

    Markus ei ollut nähnyt tutkimusia, joissa kerrottaisiin, että hiilidioksidilla on suuri osuus ilmastonmuutoksessa. Suosittelen lukemaan ensimmäisen dokumentin AAAS:n sivustolta: http://www.aaas.org/news/press_room/climate_change/
    ja jos se ei vielä pelottanut tarpeeksi niin ehkä tämä vakuuttaa enemmän: http://www.aaas.org/news/releases/2005/1128ice.shtml

    Laita sinä vuorostasi jokin uskottava linkki, jossa nimenomaan kerrotaan, ettei hiilidioksidilla ja lämpenemisellä ole tekemistä toistensa kanssa. Maalaisjärki sanoisi niillä tiedoin, mitä koulussa olen oppinut, että hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan tuntuisi loogiselta. Sen lisäksi siis, että arvovaltaiset instituutiot antavat lausuntoja, joissa suorastaan pelotellaan maailmanlopulla, jos toimiin ei ryhdytä heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi Björk kirjoitti 22.1.2008 kello 13:44

    Osmo: Tarkoitin kommentissani eri poliittisen ohjauksen tasoja, en sinänsä pelkkää markkinaohjausta. Eli miksi meidän pitäisi keksiä itse ratkaisut ongelmiin sen sijaan, että antaisimme reunaehdot ja antaisimme ihmisten itse ratkaista ongelmat.

    Houstonin kaupunki (utopia?) on muuten rakennettu ilman kaavoitusta. (Muusta poliittisesta ohjauksesta en tiedä.) Houstonissa on seitsemän liikekeskustaa, mikä on poikkeuksellista Yhdysvalloissa. Kiinteistöt ovat halvempia kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa.

    http://www.businessweek.com/the_thread/hotproperty/archives/2007/10/how_houston_get.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Repa kirjoitti 22.1.2008 kello 20:34

    Tiivistäen bloginpitäjän vision:

    Tulevaisuudessa Helsinki koostuu kiskojen yhdistämistä Itä-Pasiloista, joissa taloja lämmitetään kivihiilellä ja maakaasulla (50%/50%)?

    Kumipyöräliikennettä lyödään vähän kuin vierasta sikaa, vaikka silläkin on paikkansa. Oletus tuntuu olevan, että bussien tekniikka on kehitetty toisen maailmansodan aikaan, eikä se enää kehity. Bussiliikenne on kuitenkin mukautuva sekä kustannustehokas, eikä nopeudessakaan häviä raideliikenteelle, jos niin halutaan.

    Reilu viikko sitten professori Reijo Sulonen esitti Hesarissa pohtimisen arvoisen vaihtoehdon nykyisenkaltaiselle joukkoliikenteelle – ei huono (löytyy Hesarin verkkoarkistosta, jos linkki ei satu toimimaan): http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Joukkoliikenne+kaipaa++yksil%C3%B6llisi%C3%A4+palveluja/HS20080113SI1VS07iub

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2008 kello 21:21

    Minun asumisihanteeni on äärimmäisen kaukana Itä-Pasilasta. Enemmän toivoisin vanhan Eiran kaltaisia alueita, joita voitaisiin rakentaa vaikkapa Lounais-Sipooseen.

    Tuollainen monen hengen kutsutaksi on tietysti parannus yhden hengen autoihin, mutta niin kuin kirjoittajakin sanoi, se ei voi kuin täydentää varsinaista joukkoliikennettä. Olisi aika höhlää siirtää viisisataa matkustajaa metrojunasta 50 kutsutaksiin. ja panna nämä ajamaan puskuri puskurissa kiinni me4troradan vartta pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Elina kirjoitti 22.1.2008 kello 21:56

    Osmo,

    Mistä tulee sinunkin ihannoimasi vanhan Eiran henki? Syntyykö tämä henki Lounais-Sipoossa, jos sinne vain rakennetaan samalla tavalla kauniita pienkerrostaloja.. .. vai mitä ajat takaa?

    Eira on Eira, koska se on Eiran paikalla. Eira on Eira, koska siellä ei ole yhtään kaupungin vuokrataloa eikä yhtä ainutta vähävaraista yksilöä maisemaa pilaamassa. Siksi sinustakin Eira on niin hieno paikka ja Itä-Pasila ei yhtään niin hieno paikka. Itä-Pasilassa voi nähdä mm. somalin.

    Katsoin vähän tässä muissa asioissa vuokra-asuntojen hintoja. Eirassa 44:n neliön (sinänsä tilavasta) yksiöstä pyydetään tasan 1000 euroa kuussa. Ja myös saadaan.

    Syytän usein Osmoa elitismistä ja vieraantumisesta omista teeseistään. Ja syytän edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 23.1.2008 kello 3:44

    Kutsutaksista meillä on käytännön kokemusta vammaiskuljetuksista. Todellisuudessa odotusajat on jotain ihan muuta kuin malleissa.

    Toisaalta Anteron Alku huomioi hyvin vastineessaan, että Sulosen käyttöasteoletukset ovat epärealistisia. Päinvastoin kuin malleissa niin liikenne ei todellisuudessa jakaannu lainkaan tasaisesti joka suuntaan.

    Nykyistä taksijärjestelmää pitäisi toki tukea ja kehittää, vaikka kyse on yksityisautoilusta niin se ehkäisee tehokkaasti autoriippuvuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2008 kello 8:04

    Elinalle:
    Eira on Eira, koska se on fyysiltä ominaisuuksiltaamn mukana paikka asua. Se oli sitä ennen kun Suomeen tuli nykyisiä ulkomaalaisia (Jos viisastelemme, niin Eirassa asuu paljon ulkomaalaistaustaisia, jopa islamilaisia)

    Niin kauan kun ihmisillä on vapaa oikeus valita asuinpaikkansa, hyvästä fyysistä ympäristöstä tulee väkisin eliitin asuinpaikka, koska eliitti ostaa sen. Näin on käynyt myös Munkkiniemessä, jossa alunperin oli hyvin paljon arava-asuntoja.

    Itä-Pasila oli Itä-Pasila jo 1970-luvulla, jolloin vierasperäisimmät alueella olivat savolaisia.

    Uskon, että Lounais-Sipoosta tulee erittäin haluttu (ja siten kallis) asuinalue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2008 kello 8:07

    Kimppatakseista joukkoliikenteen korvaajana:

    Tästä kimppataksista on kokemuksia myös Helsingin lentoasemalla,jossa kimpan muodostumiselle pitäisi olla hyvät edellytykset, kun melkein kaikki lähtevät samaan suuntaan. Ei ole menestynyt, koska matka on yhtäaikaisesti sekä hidas että kallis. Olen sitä joskus kokeillut. Matka sujuu kyllä bussilla ja ratikalla paljon nopeammin ja halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ville vaan kirjoitti 23.1.2008 kello 10:06

    Elämme mielenkiintoisia aikoja. Hesarissa oli juttu vanhojen vuokratonttien vuokrankorotuksista ja mainittiin että vuokra esim. Herttoniemen alueella nousisi jopa 15-kertaiseksi.

    Korotus on aika huima ja osin jopa kohtuuton, koska taloyhtiöt eivät saa vastineeksi mitään lisäarvoa. Kun kunnallistekniikka on kerran tehty ja maksettu, niin tuskin kaupunki tai sen laitokset tekevät yhtään mitään ennen kuin esim. tulee putkirikko.

    Ansiotonta arvonnousua kaupungille ja sitä pitäisi leikata ja antaa taloyhtiöiden lunastaa tontti omakseen kohtuullisella hinnalla ottaen huomioon 50 vuotta maksetut vuokrat.

    Miten muuten on käynyt Talin alueen neuvottelut? Onko asia jo ratkaistu ja golf-väki saa maksaa “markkinavuokraa” vai toimiko hyvävelijärjestelmä taas ja veronmaksajat kustantavat golf-harrastuksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 23.1.2008 kello 11:32

    Osmo ei pidä savolaisista:

    “Itä-Pasila oli Itä-Pasila jo 1970-luvulla, jolloin vierasperäisimmät alueella olivat savolaisia.”

    Kyllä, mutta Itä-Pasilassa oli jo 70-luvulla kaupungin vuokrataloja näille savolaisille ja muillekin. Islaminuskoisista en kirjoittanut mitään enkä varsinaisesti ulkomaalaistaustaisistakaan. Tiedän kyllä että Eira on diplomaattien asuttamaa seutua. Somali oli vain symboli ei-arvostetulle asuinalueelle, koska he liki sataprosenttisesti asuvat kaupungin vuokrataloissa ja ovat katukuvassa selvästi erottuvia. Se ei siis ollut ulkomaalais- tai islamvihamielinen kannanotto, joksi sen käänsit.

    Minusta tuntui vain tyhmältä toitottaa, että asuisi mielummin Eirassa kuin Itä-Pasilassa. Se kai nyt on itsestään selvää?

    Sitä kommentoin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 23.1.2008 kello 16:24

    VÄHÄN RAIDELIIKENNEDOGMATIIKAN MAKUA

    Älykkäästi ja napakastii kirjoitettu. Mutta onko raideliikenne itsessään ympärisöystävällisempää kuin bussit. Bussin energiatarve tosin on 3-kertainen matkustajapaikkakilometriä kohti verrattuna raideliikenteen käyttämään sähköenergiaan. Mutta tämän sähköenergian tuottaminen vaatii saman enrgiamäärän bruttoenergiaa. Viime kädessä se on tuotettu hiilellä tai ydinvoimalla.

    Saksaan on huono verrata. Nordrhein-Westfalenissa asuu 40.000 kilometrin alueella 19 miljoonaa ihmistä, siis Ruotsin, Norjan ja Suomen koko yhteenlaskettu väkimäärä. Ja vieressä on Hollanti ja Belgia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Markus kirjoitti 23.1.2008 kello 17:52

    Minä kirjoitin yllä: “Minustakin olisi kyllä mukava nähdä joku tutkimus, joka kiistattomasti osoittaisi, että juuri hiilidioksidi on merkittävin Maan keskilämpötilaa nostava tekijä.”

    Saksan kirjeenvaihtaja vastasi: “Markus ei ollut nähnyt tutkimusia, joissa kerrottaisiin, että hiilidioksidilla on suuri osuus ilmastonmuutoksessa. Suosittelen lukemaan ensimmäisen dokumentin AAAS:n sivustolta:”

    Eli se tutkimus jäi edelleen puuttumaan, viittaamasi dokumentti oli messiaaninen pamfletti.

    Ilman kasvihuonekaasuja auringon lämmittämän maanpinnan infrapunasäteily (ns. lämpösäteily) karkaisi avaruuteen. Maata lämpimänä pitävä kasvihuoneilmiö koostuu seuraavista tekijöistä: pilvipeite 52 %, vesihöyry 36 %, hiilidioksidi 9 % ja otsoni 3 %. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on ollut jo pitkään riittävän korkea pysäyttääkseen lähes kaiken lämpösäteilyn niiltä taajuuksilta, joita se ylipäätään torjuu, karkaamisen avaruuteen. Joten, CO2 kaksinkertaistuminen aiheuttaisi korkeintaan marginaalista lämpötilan nousua. Tähän väitteeseen voit tutustua TJ Nelsonin artikkelista (http://brneurosci.org/co2.html), joka on näemmä tänään päivitetty. Kannustan perehtymään artikkeliin, vaikka se voi alkuun tuntua hyvinkin työläältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Repa kirjoitti 24.1.2008 kello 17:43

    Lentokentän kutsutaksi itse asiassa toimi alussa sangen hyvin, matka-aika oli normaalitaksin luokkaa, ja hinta reilusti alle normaalitaksin hinnan. Johtuiko sitten suuremman voiton toivosta, kilpailun kiristymisestä vai uutuudenviehätyksen katoamisesta, niin vähitellen matka-aika kasvoi.

    Viimeksi kun käytin, niin hintakin oli noussut jo normaalitaksin tasolle käyttämälläni matkalla.

    Matkatavaroiden roudaaminen ratikka-bussiyhdistelmässä/ään on taas oma tarinansa…

    Muilta osin tuota kutsutaksi-ideaa onkin kommentoitu tuolla Hesarin keskustelussa. Kuitenkin, jos ilmastonmuutokseen halutaan vaikuttaa, niin juna- ja metroratkaisut ovat siihen sangen hitaita ja kalliita vaikutuskeinoja, ja jonkinlaisia kutsutaksi/kimppakyyti tms. ratkaisuja tarvitaan. Ne olisivat nopea lääke myös ruuhkien vähentämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus