Kuntarajojen pyhyys ja itsehallinnon rajat

15 vastausta artikkeliin “Kuntarajojen pyhyys ja itsehallinnon rajat”

1. Pääkaupunkiseudun laa­jem­pi yhteistyö esimerkik­si sosi­aali- ja ter­veysseko­ril­la antaisi mah­dol­lisu­u­den sosioekon­o­mis­ten ter­vey­sero­jen kaven­tamiseen, jos siihen poli­itikoil­la olisi todel­lista halua. Posi­ti­ivisen vaiku­tuk­sen edel­ly­tyk­senä olisi kuitenkin omas­ta mielestäni se, että asiakkaat/kuntalaiset voisi­vat vapaasti vali­ta sen peruster­vey­den­huol­lon palvelupis­teen, mis­sä asioivat.

   Vastaa

2. Vaan mikä kun­ta sen käyn­nin mak­saa. Van­taan tilanne vain vaikeu­tuu, jos van­taalaiset pää­sevät espoolais­ten ter­veyskeskuk­si­in ja Van­taa maksaa.

   Vastaa

3. Jos tulk­it­sen kir­joi­tus­tasi oikein et pidä hyvänä tapaa jol­la pääkaupunkiseudun kaupun­git kil­pail­e­vat keskenään. Usein kil­pailul­la saadaan esi­in kus­tan­nuste­hokkaim­mat, kulut­ta­jien arvosta­mat ja kestävät mallit. Mikä siis on vikana, kos­ka näin ei tapah­du kaupunkien välisessä kil­pailus­sa? Olisin innokas kuule­maan ajatuk­si­asi. Pääkaupunkiseudun yhteen liit­tämi­nen on var­masti fik­sua ver­rat­tuna surkuhu­paisaan nykyti­lanteeseen, mut­ta samal­la menetämme kil­pailun luo­man luon­nol­lisen kan­nus­ti­men kehitykseen.

   Esitän muu­ta­man täysin hark­it­se­mat­toman ehdo­tuk­sen pääkaupunkiseudun kehit­tämisen edis­tämisek­si ilman, että kaupunke­ja liitetään yhteen:

   1. Kun­nal­li­severoa mak­set­taisi­in esim suh­teel­la 50/50 työssäkäyn­tikun­taan ja asuinkuntaan
   2. Helsin­ki lopet­taisi ulkopaikkakun­ta­lais­ten sub­ven­toin­nin tar­joa­mal­la kult­tuuri­palvelui­ta, ilmaisia liiken­neväyliä yms.
   3. Kaupunkien kaavoitus­mo­nop­o­li puret­taisi­in. Eli jos Sipoon puolel­la olisi maan­omis­ta­ja, joka halu­aisi ton­tilleen ker­rostalo­ja hän voisi tila­ta tarkoi­tus­ta varten kaa­van ja han­ke toteutet­taisi­in riip­pumat­ta siitä mitä kaupun­gin isät ovat kaavailleet.

   Vastaa

4. Turus­ta pari sanaa kun sen parem­min tun­nen, PK seudul­la kun en kauaa viihtynyt. Mikään ei ole estänyt Turkua kaavoit­ta­mas­ta OK-tont­te­ja varakkaiden, ja jopa hie­man köy­hempi­enkin ihmis­ten käyt­töön. Turus­sa on kyl­lä maa­ta, niin kaupungilla kuin yksi­ty­isil­läkin, siitä ei ole ker­takaikki­aan minkään­laista pulaa. 

   Turus­sa olisi mah­dol­lista kaavoit­taa jopa upei­ta meren­ran­ta tont­te­ja niille kaikkein ansioituneim­mille kansalaisille vaik­ka tuhat­määrin, nykyi­nen lain­säädän­tö tai ranto­jen puute ei todel­lakaan olisi este sille. Eikä niitä tarvit­sisi kaavoit­taa edes Ruissa­loon, se säästet­täköön vain aivan kaikkein merkit­tävim­mille Turku­laisille kuten tähänkin saakka..

   Mielestäni kysymys kuu­luukin: Mik­si näin ei ole tehty? Mik­si kaik­ki Turku­un kaavoite­tut OK ton­tit sijait­se­vat jos­sain Paat­tis­ten perämet­sis­sä vaik­ka paljon lähempänäkin kuten esimerkik­si Kaksker­ras­sa olisi hyviä paikko­ja? Kyl­lä kaik­ki “turkku­laiset”, niin entiset kuin nykyisetkin, tietävät hyvin syyt tähän…

   Mitä tulee Turun ympäristökun­ti­in sit­ten. Kun ajelee niis­sä niin mieleen ei todel­lakaan tule mieleen mikään Kau­ni­ainen tai Wes­t­end… Mis­sä ne rikkaiden ghetot ovat? Kuraisille pel­loille bygat­tu­ja paket­ti­talo­ja tosin näkee siel­lä tääl­lä.. Tai rem­pat­tu­ja rin­ta­mami­estalo­ja.. Nekö ovat vau­rau­den merk­ki? Asuuko niis­sä mielestäsi ns. yhteiskun­nan ker­ma? Ajaako yhteiskun­tamme ker­ma todel­lakin 90-luvun korol­lal­la Turku­un hit­saa­maan laivo­ja tai keit­tämään ketsuppia?

   Sinän­sä Turun alamäkeä voi vain häm­mästel­lä. Kaiken jär­jen mukaan­han sen pitäisi olla Län­si-Suomen kiihkeästi sykkivä keskus, kos­ka Turun johdol­la on ollut jo vuosia selkeä käsi­tys mihin suun­taan kaupunkia pitää kehit­tää. Asukas­määrähän ei sinän­sä pienene ja käsit­tääk­seni koulutkin pullis­tel­e­vat oppi­lai­ta, joten tule­vaisu­uskin on taat­tu kos­ka jopa Huu­tavaan Työvoima­pu­laan löy­tyy apuja..

   Oikeis­taan siis ihmette­len mik­si edes mainit­sit koko Turun.. Halu­atko väit­tää että Turus­sa olis eri­tyisen paljon esimerkik­si sairai­ta ihmisiä? Kaiken­han pitäisi olla sil­loin kun­nos­sa kun väk­iluku ei pienene, kuten maaseudun sup­pean ajat­telun kitu­vis­sa pikkukun­nis­sa.. Ehkä et vain tiedä PK seudun poli­itikkona Turus­ta tarpeeksi.

   Vastaa

5. Jätän eriävän mielip­i­teen tuos­ta: “Kysymys metron rak­en­tamis­es­ta Söderkul­laan ei herät­tänyt yhtään puheen­vuoroa itse ehdotuksesta”.

   Kun har­mitel­laan asu­tuk­sen hal­lit­se­ma­ton­ta lev­iämistä, eri­tyis­es­ti kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­vat ja siitä päätök­siä tekevät voisi­vat kat­soa peili­in ja ihan oikeasti miet­tiä mik­si ihmiset muut­ta­vat kauem­mak­si ydinkeskus­toista ja lähiöistä. Voisiko ehkä olla, että ihmiset eivät vaan löy­dä halu­a­maansa elämän­laat­ua niiltä alueilta?

   Jos kehi­tyk­sen suun­taa halu­taan muut­taa näen tasan kak­si vai­h­toe­htoa: joko kaupunkisu­un­nit­telun kaut­ta ale­taan tehdä kaupunkia ihmisille tai sit­ten pakote­taan kaik­ki asumaan kullekin ruokakun­nalle osoite­tus­sa standardiasunnossa.

   Eikai se, että joku ostaa jostain Nur­mi­jär­ven haja-asu­tusalueelta maa­ta, ja muut­taa asumaan sinne nyt vält­tämät­tä ole Nur­mi­jär­ven päät­täjien vika?

   Vastaa

6. Turun talousti­lanteesta olen saanut mon­een ker­taan ope­tus­ta Turun virkamiesjohdolta.ne luvut ovat aivan hirveitä. Noi­hin kaavoitus­es­imerkkei­hin en pysty otta­maan kan­taa, kos­ka en tiedä noista alueista mitään. 

   Kun­tien väli­nen kil­pailu on hyvä asia, tai olisi, jos sille olisi ole­mas­sa kun­nol­liset sään­nöt. Yri­tys­ten välisessä kil­pailus­sa mon­et epäter­veet kil­pailukeinot ovat kiel­let­tyjä, kos­ka koke­mus on osoit­tanut, että ne johtaisi­vat väärään tulok­seen. Jopa urheilus­sa on men­ty kieltämään dopin­gin käyt­tö, eikä nyrkkeilyssä saa lyödä vyön alle, mut­ta kun­tien välisessä kil­pailus­sa täl­laisia toim­intaa kahlit­se­via sään­töjä ei ole.

   Kun­tien välisessä kil­pailus­sa voi teo­ri­as­sa pär­jätä vähän parem­min — muut olo­suh­teet vakioitu­na — hoita­mal­la asiansa hyvin, mut­ta täl­lä on varsin vähäi­nen vaiku­tus ver­rat­tuna epäter­vei­den kil­pailukeino­jen volyymiin.

   Parhai­ta kil­pailukeino­ja on

   1) Ei raken­na asun­to­ja köy­hille. Sipoo esimerkik­si ei ole vuosi­in (koskaan? rak­en­tanut yhtään aravavuokra-asun­toa, eikä noi­ta Espoos­sakaan mon­taa ole.

   2) Kaavoit­taa asun­to­ja riit­tävän kauas palveluista paikkaan johon ei tule mitään kun­nol­lista joukkoli­iken­net­tä. Vaa­timus, että per­heel­lä on olta­va varaa kah­teen autoon, pitää sopi­vasti köy­hät poissa. 

   3) Kaavoit­taa ton­tit vaikka­pa niin, että sal­li­taan yksi asun­to, mut­ta 700 neliötä. Täl­lä taval­la Karhusaares­ta on pidet­ty tuulipukukansa poissa.

   4) Jär­jestää asi­at niin, että toimeen­tu­lo­tukea hake­va joutuu viikoik­si jonot­ta­maan ilman rahaa ja ruokaa. 

   5) Jos kun­taan ilmaan­tuu asun­no­ton, vuokraa tälle kahdek­si viikok­si asun­non naa­purikun­nas­ta niin, että tämä ehtii vai­h­taa kirjat.

   6) Ei huole­h­di vam­mais­palveluista lainkaan, vaik­ka laki niin vaatii, mut­ta sank­tioi­ta ei ole. Vam­mainen ymmärtää kyl­lä muut­taa pois.

   7) Pitää raskaat van­hus­palve­lut niin huonona, että ikäih­miset vai­h­ta­vat kun­taa siinä vai­heessa, kun alka­vat tun­tea vetoa vanhainkotiin.

   Näil­lä sään­nöil­lä kil­paillen kohti auvoisem­paa maailmaa!

   Vastaa

7. Kaikki­in noista Oden mainit­semista 1 — 7 kohdista en pysty kom­men­toimaan, mut­ta useimpi­in Turun osalta.

   1) Turun ympäristökun­nis­sa on vuokrat­alo­ja ja niistä on hyvin help­po saa­da asun­to, vuokratkin ovat pienem­piä kuin Turus­sa. Omako­htaisia koke­muk­sia on Raisios­ta ja Liedos­ta, ei tosin aivan viime vuosil­ta, mut­ta tilanne ei kuulem­ma ole muuttunut.

   2) Mah­dol­lis­es­ti tot­takin mut­ta syynä lie­nee useim­miten se ettei joidenkin kun­ta­lais­ten omis­tamia mai­ta ker­takaikki­aan sovi pakkol­u­nas­taa.. Juuri tämä on yksi pääon­gelmia Turussa.

   4) Juuri Turus­sa menetel­lään näin ja asi­as­ta lie­nee kan­telu­jakin kas­apäin. Vaikka­pa Raisios­sa ja Liedos­sa sosi­aal­i­toimis­ton palve­lut ovat paljon helpom­min saatavis­sa. Tämä on aivan yleistä tietoa ja on lukenut jopa Turun Sanomis­sa.. Kylil­lä on kyl­läkin puhut­tu tietyn­lais­es­ta “asym­me­tri­as­ta” sosi­aali­palvelu­jen tar­joamises­sa mut­ta jos sel­l­aista onkin tapah­tunut niin se on ollut epäilemät­tä vain panos­tus lois­tavaan tulevaisuuteen..

   5) Olen kuul­lut täl­lais­es­ta tapauk­ses­ta jos­sain poh­jan­maal­la, mut­ta eiköhän se ole ns. urbaanilegenda..

   6) Tässä on var­masti perää mut­ta jonkun pikkukun­nan on oikeasti usein vaikea näitä jär­jestää. Kun­tali­itosten vai­h­toe­htona olisi mielestäni ter­vey­den­hoidon, van­hus­palvelu­jen ja vam­mais­ten­huol­lon siirtämi­nen val­tion hoidet­tavak­si, kos­ka ne suurem­matkin kun­nat toteut­ta­vat näitä kuitenkin vai­htel­e­val­la pri­or­i­teetil­la ja näin kansalaiset joutu­vat vääjäämät­tä eri­ar­voiseen ase­maan. Samas­sa yhtey­dessa kun­tien rahoi­tus­ta ja muu­takin vas­tu­u­ta voitaisi­in tarkastel­la uudelleen.

   7) Ymmärtääk­seni juuri suurem­mis­sa kaupungeis­sa van­hus­palve­lut ovat kanger­relleet, eikä mitään selvää van­hus­ten muut­toli­iket­tä esim. Turun ympäristökun­nista Turku­un ole mielestäni ollut havait­tavis­sa.. Useim­miten­han van­huk­set ovat erit­täin halut­to­mia minkään­laisi­in muu­tok­si­in, muut­tamis­es­ta puhu­mat­takaan, eikä huonokun­toisu­us joka on palvelu­jen saamisen edel­ly­tys paran­na lainkaan tilan­net­ta. Ruot­si­in aikanaan muut­tanei­den ja nyt mah­dol­lis­es­ti van­huk­se­na palaile­vien määristä olisi muka­va saa­da tietoa, hei­dän kotikun­tansa­han on ollut useim­miten juuri niis­sä heikoimpia..

   Turus­sa olisi kyl­lä syytä toimia järkiperäisem­min. Säästöjä on han­kit­tu mm. sulke­mal­la käsi­työläis­museo talvek­si. Kun Turus­sa on kuitenkin viisi (5) kaupung­in­jo­hta­jaa niin eikö niistä ne neljä ylimääräistä voisi myy­dä lip­pu­ja siel­lä ja vaik­ka har­jail­la samal­la ain­ut­laa­tuisen museon kujia? Uskoisin juuri tämän työn ole­van heille parem­min sopi­vaa kuin nykyi­nen, ainakin tulok­sista päätellen..

   Vastaa

8. Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja lupasi miehitetylle alueelle siir­tokun­ntia, jot­ka koos­t­u­vat tiivi­istä mut­ta mata­las­ta ja laadukkaas­ta merenrantarakentamisesta.

   Ei voi kun tode­ta, että kyl­lä Helsin­gin köy­hille, van­huk­sille ja vam­maisille koit­ta nyt kissanpäivät.

   Vastaa

9. Keskustelin eilen pakkol­u­nas­tamis­es­ta ystävieni kanssa. Rupe­si mieti­tyt­tämään koko touhu. Mikä oikeut­taa mei­dät määrit­telemään jonkun toisen lail­lisen omaisu­u­den arvoa? Jos min­ul­la on tont­ti, jos­ta olen mak­sanut 200k €, mut­ta en suos­tu myymään sitä alle 600k € eikö tont­ti sil­loin ole noin arvokas min­ulle, vaik­ka vas­taa­van ton­tin markki­nahin­ta olisi 300k €. Jos tämä tont­ti ote­taan min­ul­ta pois ja tilalle annetaan 300k €, niin yhteiskun­nan resurssithan menevät tehot­tomam­paan käyt­töön ja var­al­lisu­ut­ta häviää. Tietysti jos ole­tamme maan­omis­tu­soikeu­den ole­van ikään kuin asum­isoikeusasun­non tapainen jär­jeste­ly, jos­sa min­ul­la on oikeus naut­tia maas­tani, mut­ta oikeas­t­aan se on min­ul­la vain vuokral­la edelli­nen järkeily ei päde.

   Vastaa

10. Ter­vve­hdys

    Pakkol­u­nastet­tu Sipoon alue 0n noin 30 neliö­likometriä- Tehkääpä laskupäät sivistyneitä arvauk­sia, mikä sen markki­nahin­ta tulee ole­maan. Viu­lut mak­saa tietysti ton­tin osta­ja ja jos Helsin­ki sub­ven­toi jotain, niin osa tulee yhteiskunnalle.

    En tee tätä kysymys­tä kenkkui­lu­mielessä vaan ihan mie­lenki­in­nos­ta, mitä mak­saa länt­ti isän­maa­ta. Markki­na­t­aloudessa hin­ta syn­tyy markki­noil­la. Pait­si niis­sä tuot­teis­sa, joi­ta on pakko ostaa ja jois­sa tuot­ta­jal­la on monop­o­li kuten sähkössä.

    Vastaa

11. Mitään ei ole pakkol­u­nastet­tu, joten ei tuol­laista laskel­maa voi myöskään tehdä. Maan­omis­tu­soloi­hin ei ole puu­tut­tu mil­lään tavalla.

    Vastaa

12. Ei olekaan pakkol­u­nastetet­tu, mut­ta maalle voidaan jo nyt laskea joku markki­nahin­ta. Yleen­sä pakkol­u­nas­tuk­set seu­rail­e­vat käyp­iä hin­to­ja. Pidän itses­tään­selvyytenä, että Helsin­gin kaupun­ki ostaa maat itselleen. Siitä tulee Suomen kaikkien aiko­jen kallein maakaup­pa. Ei mikään köy­hien asuinalue,

    Vastaa

13. Osmo: Mitään ei ole pakkol­u­nastet­tu ja hyvä niin. Mitä mieltä olet pakkol­u­nas­tamis­es­ta siinä tapauk­ses­sa, että maan­omis­ta­jat eivät myy tont­te­jaan raken­nus­fir­moille tai eivät itse raken­na ton­teilleen uuden kaa­van sal­li­maa ker­rosalaa? Jos olet pakkol­u­nas­tamisen puoles­ta edel­lä maini­tus­sa tilanteessa, niin voitko ker­toa mielip­i­teesi toimen oikeutuksesta.

    Vastaa

14. Jouni Lundqvis­tille ja muille asi­as­ta kiin­nos­tuneille ehdot­taisin, että vilkaisette kom­ment­tiani keskusteluketjun“Metro Söderkul­laan” osioon. Löy­tyy ketjun loppupäästä.

    Tänään Talosaaren “het­i­valmi­it” raken­nus­maat ovat jälleen jäämässä meren alle.
    Jouni onkin aivan oike­as­sa veikkail­lessaan maakaup­po­jen hintaa.
    Kaik­ki hurskaat puheet edulli­sista asun­toalueista ovat puh­das­ta puppua!
    Ihmisiä lob­bat­ti­in härskisti Sipoon kaap­pauk­sen puoltajiksi.
    Heitä huiputettiin.
    Oden väite, ettei itse tässä keskusteluketjus­sa metroasi­as­ta puhut­tu, ei pidä paikkaansa.
    Oden helminauhakaupun­ki-idea pitää sisäl­lään metron, joten kat­son ainakin itse asi­aa kommentoineeni.
    Sitä­pait­si metro Söderkul­laan on niin idioot­ti­mainen aja­tus, ettei sitä kan­na­ta sen kum­mem­min noteerata.
    Heli-rata on huo­mat­tavasti järkevämpi ratkaisu, joka sitä­pait­si palvelee muitakin kuin helsinkiläisiä.
    Heli-radalle on kaavois­sa varaus, metron itä­jat­keelle ei ole.
    Molem­mat raide­hankkeet eivät yksinker­taiseti mah­du maisemaan.
    Jos tänne ahdet­taisi­in kak­si raideli­iken­neväylää, se käytän­nössä tarkoit­taisi sitä , että täl­lä suh­teel­lisen kapeal­la liitos­alueel­la olisi raskaan liiken­teen väylä n. kol­men­sadan metrin välein.
    Siis ran­nas­ta pohjoiseen kat­soen : Maantie 170, metro­ra­ta, Por­voon moot­tori­tie ja pohjoisim­pana Heli-rata.
    Mihin ihmeeseen tääl­lä se vihreä luon­non­läheinen puu­tarhakaupunkien helminauha tungettaisiin?

    Jos joku halu­aa heti tutus­tua Talosaaren raken­nus­maid­en laatu­un, niin tässä link­ki : http://www.sipoo.fi/sipoonpuolesta
    Kuvat löy­tyvät Uutisia otsikon alta.

    Vastaa

15. Tästä ter­veyskeskusti­lanteesta: myös Helsingis­sä on rankkaa palvelu­jen alim­i­toi­tus­ta. Esimerkik­si koil­lises­sa lääkärille pääsem­i­nen vaatii koke­mus­ta, heikom­mat jäävät koti­in nuole­maan itse haavojaan
    Joku sen tosi­aan mak­saa: nyt mak­saji­na ovat heikoim­mas­sa taloudel­lises­sa ja yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa ole­vat kuntalaiset.
    En ymmär­rä, mik­si pitää ylläpitää kun­tara­jo­ja. Pääkaupunkiseu­tu voisi olla yhtä kun­taa yksintein.

    Vastaa