<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Helsingin energiapaletti kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/</link>
	<description>Osmo Soininvaara kommentoi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja politiikkaa.</description>
	<lastBuildDate>Fri, 10 Feb 2012 05:54:24 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Juha</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-3132</link>
		<dc:creator>Juha</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 22 Jan 2008 19:33:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-3132</guid>
		<description>Pikkuisen hykerryttävää, miten Helsingin poliitikot nyt yrittävät puolustautua suuren saastuttajan mainetta vastaan. 

Vai että aurinkoperäiset polttoaineet Helsingille sopivia, hih</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Pikkuisen hykerryttävää, miten Helsingin poliitikot nyt yrittävät puolustautua suuren saastuttajan mainetta vastaan. </p>
<p>Vai että aurinkoperäiset polttoaineet Helsingille sopivia, hih</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-3132" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('3132', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-3132-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Osmo Soininvaara</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-3112</link>
		<dc:creator>Osmo Soininvaara</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 20 Jan 2008 18:41:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-3112</guid>
		<description>Täytynee paneutua siihen, miten Helsingin energia on laskunsa tehnyt, mutta ympäristöministeriö ainakin laskee sähkölämmityksen päästöt aivan väärin. 

Oikea laskutapa kullekin kulutusyksikölle, vaikkapa kaupungille on se, paljonko hiilidioksidipäästöt muuttuisivat, jos tuota kulutusyksikköä ei olisi ollenkaan. Sähkölämmityksen osalta on aivan väärin laskea, että sähkölämmitetty talo käyttää osittain vesivoimaa. Jos tuota taloa ei olisi, vesivoimaa tulisi yhtä paljon kuin ennenkin. Se, minkä tuotantoon talo vaikuttaa, on kivihiililauhde, joten kertoimet pitää ottaa siitä. Näin Helsingin energia on tehnyt sähkölämmityksen osalta. Ympäristöministeriö on tehnyt toisin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Täytynee paneutua siihen, miten Helsingin energia on laskunsa tehnyt, mutta ympäristöministeriö ainakin laskee sähkölämmityksen päästöt aivan väärin. </p>
<p>Oikea laskutapa kullekin kulutusyksikölle, vaikkapa kaupungille on se, paljonko hiilidioksidipäästöt muuttuisivat, jos tuota kulutusyksikköä ei olisi ollenkaan. Sähkölämmityksen osalta on aivan väärin laskea, että sähkölämmitetty talo käyttää osittain vesivoimaa. Jos tuota taloa ei olisi, vesivoimaa tulisi yhtä paljon kuin ennenkin. Se, minkä tuotantoon talo vaikuttaa, on kivihiililauhde, joten kertoimet pitää ottaa siitä. Näin Helsingin energia on tehnyt sähkölämmityksen osalta. Ympäristöministeriö on tehnyt toisin.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-3112" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('3112', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-3112-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Piia J Häkkinen</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-3111</link>
		<dc:creator>Piia J Häkkinen</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 20 Jan 2008 17:00:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-3111</guid>
		<description>Arvelit Ode, ettei päästöjä voi laskea miten vain, koska joku laskelmat kuitenkin tarkistaa. Helsingin energiaselonteossa näkyi kovin erilaisia päästöpylväitä kuin vaikkapa pohjoismaisten kaupunkien välisessä päästövertailussa. Nyt lehdistökin kiinnittää huomiota siihen, että Helsingin Energia on käyttänyt omia laskukaavojaan:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+laskutavat+h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4t/1135233406458</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Arvelit Ode, ettei päästöjä voi laskea miten vain, koska joku laskelmat kuitenkin tarkistaa. Helsingin energiaselonteossa näkyi kovin erilaisia päästöpylväitä kuin vaikkapa pohjoismaisten kaupunkien välisessä päästövertailussa. Nyt lehdistökin kiinnittää huomiota siihen, että Helsingin Energia on käyttänyt omia laskukaavojaan:<br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+laskutavat+h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4t/1135233406458" rel="nofollow">http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+laskutavat+h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4t/1135233406458</a></p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-3111" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('3111', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-3111-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Sinivihreä</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2997</link>
		<dc:creator>Sinivihreä</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Jan 2008 07:00:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2997</guid>
		<description>Samuli:

Onko puuenergialaskelmissa otettu huomioon se, että jos kaikki hakkuujäte kerätään pois, niin se lisää metsälannoituksen tarvetta?
Muistan erään metsätutkijan kertoneen, että havupuiden imemistä mineraaleista valtaosa kertyy neulasiin.

Mitä muuten nykyään tehdään hakkeenpoltossa syntyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kiertoon metsään?
Minulla on asiasta sellainen mielikuva että jossain sitä kärrätään kaatopaikoille.
Saatan olla väärässä.

Sinivihreä:

Neulasissa on suuri osa ravinteista, mutta riippuen korjuuajankohdasta ja tekniikasta neulasten variseminen maastoon vaihtelee voimakkaasti. Maastoon varisseet neulaset jäävät ravintokiertoon.

Tuhkaa ei ainakaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti lannoitteena. Osin syynä on tuhkan sisältämät aineet ja osin metsäänpalautuksen vaikeus.

Itse en omista metsistäni antaisi koota kantoja ja neulasia juuri ravinnetappioiden vuoksi. Osin siksi, että pääosa metsistäni on mäntyvaltaisia ja kuusivaltaisetkaan metsät eivät ole rehevimmästä päästä. Ymmärtääkseni mäntymetsistä ei hakkuutähteitä suuressa määrin kootakaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Samuli:</p>
<p>Onko puuenergialaskelmissa otettu huomioon se, että jos kaikki hakkuujäte kerätään pois, niin se lisää metsälannoituksen tarvetta?<br />
Muistan erään metsätutkijan kertoneen, että havupuiden imemistä mineraaleista valtaosa kertyy neulasiin.</p>
<p>Mitä muuten nykyään tehdään hakkeenpoltossa syntyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kiertoon metsään?<br />
Minulla on asiasta sellainen mielikuva että jossain sitä kärrätään kaatopaikoille.<br />
Saatan olla väärässä.</p>
<p>Sinivihreä:</p>
<p>Neulasissa on suuri osa ravinteista, mutta riippuen korjuuajankohdasta ja tekniikasta neulasten variseminen maastoon vaihtelee voimakkaasti. Maastoon varisseet neulaset jäävät ravintokiertoon.</p>
<p>Tuhkaa ei ainakaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti lannoitteena. Osin syynä on tuhkan sisältämät aineet ja osin metsäänpalautuksen vaikeus.</p>
<p>Itse en omista metsistäni antaisi koota kantoja ja neulasia juuri ravinnetappioiden vuoksi. Osin siksi, että pääosa metsistäni on mäntyvaltaisia ja kuusivaltaisetkaan metsät eivät ole rehevimmästä päästä. Ymmärtääkseni mäntymetsistä ei hakkuutähteitä suuressa määrin kootakaan.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2997" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2997', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2997-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tonni käteen</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2994</link>
		<dc:creator>Tonni käteen</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 21:57:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2994</guid>
		<description>Itse viittaan täydellisellä kilpailulla sen &quot;täydellinen kilpailu&quot; nimiseen taloustieteen teoreettiseen käsitteeseen johon nähden erilaisia reaalimaailman tilanteita voidaan verrata. 

Täydellisen kilpailun olosuhteissa hyödykkeen hinta on tuotantokustannusten suuruinen, jolloin tilanne ei mahdollista toimijoille ylijäämien keräämistä investointeja ja jalostusasteen nostoa / tuotannon tehostamista varten. Siksi täydellisen kilpailun olosuhteisiin asti ei kannata reaalimaailmassa pyrkiä, vaikka joskus on järkevää lainsäädännöllisesti pakottaa toimijoita lähemmäksi tuon teoreettisen mallin olosuhteita.

Ihminen on tarpeeksi kehittynyt olento ymmärtääkseen että kaikkien sota kaikkia vastaan on minkä tahansa kestävän tavoitteen saavuttamiseksi kestämätön olotila. Kauppakorkeakoulun seinässä oleva kuva, jossa korppi vie ruokapalan toisen nokasta on aikansa elänyt ja se pitäisi vaihtaa yhteistyötä tekeviin apinoihin Innovaatioyliopiston seinässä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Itse viittaan täydellisellä kilpailulla sen &#8220;täydellinen kilpailu&#8221; nimiseen taloustieteen teoreettiseen käsitteeseen johon nähden erilaisia reaalimaailman tilanteita voidaan verrata. </p>
<p>Täydellisen kilpailun olosuhteissa hyödykkeen hinta on tuotantokustannusten suuruinen, jolloin tilanne ei mahdollista toimijoille ylijäämien keräämistä investointeja ja jalostusasteen nostoa / tuotannon tehostamista varten. Siksi täydellisen kilpailun olosuhteisiin asti ei kannata reaalimaailmassa pyrkiä, vaikka joskus on järkevää lainsäädännöllisesti pakottaa toimijoita lähemmäksi tuon teoreettisen mallin olosuhteita.</p>
<p>Ihminen on tarpeeksi kehittynyt olento ymmärtääkseen että kaikkien sota kaikkia vastaan on minkä tahansa kestävän tavoitteen saavuttamiseksi kestämätön olotila. Kauppakorkeakoulun seinässä oleva kuva, jossa korppi vie ruokapalan toisen nokasta on aikansa elänyt ja se pitäisi vaihtaa yhteistyötä tekeviin apinoihin Innovaatioyliopiston seinässä.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2994" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2994', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2994-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Artturi Björk</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2990</link>
		<dc:creator>Artturi Björk</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 18:39:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2990</guid>
		<description>Pekka: njoo... siis mun mielestä just tuo mainitsemasi saastuttamisen kustannusten kaataminen yhteiskunnan kannettavaks pitäs lopettaa. Oon sen verran optimisti, että uskon sen olevan mahdollista.

Tonni käteen: Minusta tuntuu, että meidän käsitykset täydellisestä kilpailusta on täysin erilaiset. Kerron tässä lyhyesti omani: vapaa kilpailu on tila jossa kaikki yksilöt ovat vapaita päättämään omasta omaisuudestaan ja ruumiistaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Pekka: njoo&#8230; siis mun mielestä just tuo mainitsemasi saastuttamisen kustannusten kaataminen yhteiskunnan kannettavaks pitäs lopettaa. Oon sen verran optimisti, että uskon sen olevan mahdollista.</p>
<p>Tonni käteen: Minusta tuntuu, että meidän käsitykset täydellisestä kilpailusta on täysin erilaiset. Kerron tässä lyhyesti omani: vapaa kilpailu on tila jossa kaikki yksilöt ovat vapaita päättämään omasta omaisuudestaan ja ruumiistaan.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2990" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2990', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2990-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Sampo Smolander</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2989</link>
		<dc:creator>Sampo Smolander</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 18:39:08 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2989</guid>
		<description>Osmo kirjoitti:
&quot;Suurin metaanilähde on kai kuitenkin maatalous, riisinviljely ja karjankasvatus.&quot;

[1] Arvioi metaanintuotosta

Energiantuotanto 110 miljoonaa tonnia vuodessa
Karjankasvatus 115 miljoonaa tonnia vuodessa

ja [2] arvioi että

Riisinviljely 50-100 miljoonaa tonnia vuodessa. Joten joo, riisi ja karja yhdessä tuottavat metaania 1.5 - 2 kertaisesti energiantuotantoon nähden. Jos siis näihin lukuihin on uskomista.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Methane#Emissions_of_methane
[2] http://www.ghgonline.org/methanerice.htm</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Osmo kirjoitti:<br />
&#8220;Suurin metaanilähde on kai kuitenkin maatalous, riisinviljely ja karjankasvatus.&#8221;</p>
<p>[1] Arvioi metaanintuotosta</p>
<p>Energiantuotanto 110 miljoonaa tonnia vuodessa<br />
Karjankasvatus 115 miljoonaa tonnia vuodessa</p>
<p>ja [2] arvioi että</p>
<p>Riisinviljely 50-100 miljoonaa tonnia vuodessa. Joten joo, riisi ja karja yhdessä tuottavat metaania 1.5 &#8211; 2 kertaisesti energiantuotantoon nähden. Jos siis näihin lukuihin on uskomista.</p>
<p>[1] <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Methane#Emissions_of_methane" rel="nofollow">http://en.wikipedia.org/wiki/Methane#Emissions_of_methane</a><br />
[2] <a href="http://www.ghgonline.org/methanerice.htm" rel="nofollow">http://www.ghgonline.org/methanerice.htm</a></p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2989" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2989', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2989-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tonni käteen</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2985</link>
		<dc:creator>Tonni käteen</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 15:34:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2985</guid>
		<description>Ihmisillä on erilaisia arvojärjestyksiä. Vaihtelee kuinka korkealle esimerkiksi mahdollisimman sujuvasti toimivat markkinat asetetaan.

Täydellinen kilpailu on täydellinen nimenomaan teoreettisen mallin täydellisyyden mielessä. Ei täydellisen maailman mielessä. Ellei sitten tavoitteena ole mahdollisimman alkukantainen tila.

Isompi kala syö aina pienemmän kalan. Missä asioissa pienemmille kaloille annetaan tasoitusta ja millä lailla ne saavat liittoutua?

Pelokkaimmat isot kalat eivät uskalla antaa mitään tasoitusta ja yrittävät estää pienten liittoutumisenkin. Vähän rohkeammat kunnioittavat demokratiaa ja kaikista rohkeimmat auttavat lisäksi pienempiä kaloja vahvistumaan. Ketäköhän suurin osa kaloista arvostaa eniten?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Ihmisillä on erilaisia arvojärjestyksiä. Vaihtelee kuinka korkealle esimerkiksi mahdollisimman sujuvasti toimivat markkinat asetetaan.</p>
<p>Täydellinen kilpailu on täydellinen nimenomaan teoreettisen mallin täydellisyyden mielessä. Ei täydellisen maailman mielessä. Ellei sitten tavoitteena ole mahdollisimman alkukantainen tila.</p>
<p>Isompi kala syö aina pienemmän kalan. Missä asioissa pienemmille kaloille annetaan tasoitusta ja millä lailla ne saavat liittoutua?</p>
<p>Pelokkaimmat isot kalat eivät uskalla antaa mitään tasoitusta ja yrittävät estää pienten liittoutumisenkin. Vähän rohkeammat kunnioittavat demokratiaa ja kaikista rohkeimmat auttavat lisäksi pienempiä kaloja vahvistumaan. Ketäköhän suurin osa kaloista arvostaa eniten?</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2985" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2985', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2985-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Pekka Raukko</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2979</link>
		<dc:creator>Pekka Raukko</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 14:12:07 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2979</guid>
		<description>Arttu Björk.
&quot;päättelemme mikä on hyödyllistä energian käyttöä ja mikä turhaa. (Joka on siis pohjana teidän sallituille ja kielletyille energiankäyttötavoille.)&quot;

Minun ajatukseni kiellon pohjaksi ei kyllä ollut hyödyllisyys, vaan haitallisuus muille. Markkinataloudessa tätä muille koituvaa haittaa kutsutaan kustannusten ulkoistamiseksi ja se on periaatteessa kokonaan kiellettyä, mutta markkinatalouden kiivaimmat kannattajat eivät käytännön elämässä juurikaan välitä markkinatalouden opeista.

Minäkin uskon, että jos fossiiliselle energialle määrättäisi täydellinen kielto ulkoistaa kustannuksia tulevien sukupolvien maksettavaksi, niin se hinnoittelisi itsensä ulos markkinoilta hyvin nopeasti, eikä mitään kieltoja ja rajoituksia tarvittaisi. Toimiva markkinatalous on kuitenkin vain fantasia, joka ei voi koskaan reaalimaailmassa toteutua.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Arttu Björk.<br />
&#8220;päättelemme mikä on hyödyllistä energian käyttöä ja mikä turhaa. (Joka on siis pohjana teidän sallituille ja kielletyille energiankäyttötavoille.)&#8221;</p>
<p>Minun ajatukseni kiellon pohjaksi ei kyllä ollut hyödyllisyys, vaan haitallisuus muille. Markkinataloudessa tätä muille koituvaa haittaa kutsutaan kustannusten ulkoistamiseksi ja se on periaatteessa kokonaan kiellettyä, mutta markkinatalouden kiivaimmat kannattajat eivät käytännön elämässä juurikaan välitä markkinatalouden opeista.</p>
<p>Minäkin uskon, että jos fossiiliselle energialle määrättäisi täydellinen kielto ulkoistaa kustannuksia tulevien sukupolvien maksettavaksi, niin se hinnoittelisi itsensä ulos markkinoilta hyvin nopeasti, eikä mitään kieltoja ja rajoituksia tarvittaisi. Toimiva markkinatalous on kuitenkin vain fantasia, joka ei voi koskaan reaalimaailmassa toteutua.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2979" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2979', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2979-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Samuli</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/comment-page-1/#comment-2977</link>
		<dc:creator>Samuli</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 15 Jan 2008 13:45:46 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/01/12/helsingin-energiapaletti/#comment-2977</guid>
		<description>Onko puuenergialaskelmissa otettu huomioon se, että jos kaikki hakkuujäte kerätään pois, niin se lisää metsälannoituksen tarvetta?
Muistan erään metsätutkijan kertoneen, että havupuiden imemistä mineraaleista valtaosa kertyy neulasiin.

Mitä muuten nykyään tehdään hakkeenpoltossa syntyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kiertoon metsään?
Minulla on asiasta sellainen mielikuva että jossain sitä kärrätään kaatopaikoille.
Saatan olla väärässä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Onko puuenergialaskelmissa otettu huomioon se, että jos kaikki hakkuujäte kerätään pois, niin se lisää metsälannoituksen tarvetta?<br />
Muistan erään metsätutkijan kertoneen, että havupuiden imemistä mineraaleista valtaosa kertyy neulasiin.</p>
<p>Mitä muuten nykyään tehdään hakkeenpoltossa syntyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kiertoon metsään?<br />
Minulla on asiasta sellainen mielikuva että jossain sitä kärrätään kaatopaikoille.<br />
Saatan olla väärässä.</p>
<p>Suosittele:  <img style="padding: 0px; border: none; cursor: pointer;" onmouseover="this.width=this.width*1.3" onmouseout="this.width=this.width/1.2" id="up-2977" src="http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/images/2_16_up.png" alt="Thumb up" onclick="javascript:ckratingKarma('2977', 'add', 'www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/plugins/comment-rating/', '2_16_');" title="Thumb up" /> <span id="karma-2977-up" style="font-size:12px; color:#009933;">0</span></p>]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

