Virastojen hajasijoitus

7.1.2008 · Aihe: Uncategorized 

Suurkaupungin hai näyttää Hesarin nettisivuilla tuskastuneen Tarja Cronbergin haluihin siirtää valtion virastoja maakuntiin. Mitä tuosta nyt ähisemään.

Helsingillä ei ole syytä vastustaa virastojen siirtoa. Se tuo Helsinkiin yksityisen sektorin työpaikkoja, joista sentään maksetaan kaupungille yhteisöveroa, jota valtio ei maksa. Helsingin kasvua rajoittaa vain ja yksinomaan asuntopula. Jos täältä siirretään tuhat valtion työpaikkaa maakuntiin, tänne ei jää tyhjilleen tuhatta asuntoa. Ne täyttyvät muiden alojen ihmisillä ja tekevät mahdolliseksi siirtää tänne yksityisen alan työpaikkoja.

Ongelmia virastojen siirto tuottaa virastoille itselleen ja niiden henkilökunnalle. Aika harva siirrettävän viraston henkilökunnasta muuttaa mukana. Virasto joudutaan perustamaan kokonaan uudestaan. Kun poliisin ATK-keskus siirrettiin Rovaniemelle, se ei saanut toimintaansa käyntiin pitkään aikaan.

Vakiintuneet virastotkaan eivät toimi oikein kunnolla. STM:n työsuojeluosasto on ollut vuosikymmeniä Tampereella. Se näkyy osaston toiminnassa suurena tehottomuutena, koska virkamiehet joutuvat yhtenään ramppaamaan Tampereen ja Helsingin väliä. Työsuojelu on vähän sivuroolissa. Olin joskus siitä vastuussa oleva ministeri, mutta kyllä se minun huomiostani sai korkeintaan pari prosenttia siitä, mitä muut alaiseni osastot, vaikka minun ministerikaudellani sentään valmisteltiin työsuojelulain kokonaisuudistus.

Cronberg on esittänyt myös, että virastojen henkilökunta pakkosiirrettäisiin virastojen mukana. Tuo pakko on paljon sanottu, koska sillä tarkoitetaan vain sitä, ettei heille taata työpaikkaa valtiolla Helsingissä, jos eivät muuta viraston mukana. Sitten he siirtyvät yksityisten palvelukseen. On paljon helpompaa siirrettävän viraston työntekijän saada työpaikka Helsingistä kuin hänen puolisonsa saada se työttömyyden vaivaamasta maakunnasta.

Nyt virastojen mukana siirtyy kourallinen työhönsä kiintyneitä tai niitä, joilla on ennestään tekemistä uuden paikkakunnan kanssa. Tämän jälkeen virasto saisi riesakseen vielä ne vanhat työntekijänsä, joita kukaan ei kelpuuttanut töihin ankaran työvoimapulan riivaamassa Helsingissä.

Minä tekisin sen niin, että määräisin valtion laitoksille pienen Helsinki-veron. Ne joutuvat maksamaan Helsingissä olevasta työpaikasta vähän enemmän. Tämän jälkeen ministeriöt ja laitokset miettivät jokaisesta tehtävästä erikseen, voisiko se kuitenkin olla maakunnassa. Paljon enemmän työpaikkoja siirtyisi, mutta se tapahtuisi paitsi kivuitta, myös huomaamatta. Huomaamattomista asioista ei saa sulkaa hattuunsa.

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Virastojen hajasijoitus”

  1. Traveler kirjoitti 7.1.2008 kello 21:23

    Uskomatonta että valtio on tähän saakka taannut työpaikan Helsingissä kaikille niille, joita muutto ei kiinnosta. Mitähän ihmettä nekin kaikki virkamiehet sitten tekevät uusissa “työ”paikoissaan..

    Grohnbergin ehdotus on mitä kannatettavin. Mitäs jos laajennettaisiin sitä niin että kaikki virastot kiertäisivät jonkin Iisalmen kautta. Tehtäisiin sitten hommat paljon pienemmällä porukalla ja Helsingin yksityinen sektori saisi samalla helpotusta tunnetusti huippupätevästä ja ahkerasta virkamieskunnasta huutavaan työvoimapulaansa.

    Tämähän toimisi kuin junan vessa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Niko Lipsanen kirjoitti 7.1.2008 kello 22:24

    Mitä jos siirtäisi koko pääkaupungin kaikkine virastoineen vaikka Lahteen? Kirjoittelin aiheesta jokin aika sitten yhden blogimerkinnän:

    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/06/lahti-paakaupunki/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Larko kirjoitti 7.1.2008 kello 22:38

    Tuossa STM:n tapauksessa siis virkamiehen työpäivästä kului neljä tuntia junassa, ehkä puoli tuntia neuvottelussa ja loppu päivä lounaalla sekä junan lähtöä odotellessa. Nykyisin on kuitenkin aivan toisenlaiset kommunikointivälineet eli neuvottelun olisi voinut hoitaa vaikkapa Skypen konferenssipuheluna ja työpäivästä olisi liki 7 tuntia jäänyt muiden asioiden tekemiseen.

    Tästä pääsenkin toiseen pointtini eli siihen, että valtion laitoksissa tehdään niiden tehottomuuden vuoksi paljon turhaa työtä. Ehkä pitäisikin Helsinkiveron asemesta määrätä vero jokaisesta laitoksen työpaikasta sijainnista riippumatta. Tämä innostaisi laitosta kehittämään työmenetelmiään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Micu kirjoitti 7.1.2008 kello 23:29

    Tästä ihmisten pakkosiirrosta “maakuntiin” tulee mieleen vastakysymys: Miten paljon ihmisiä pakkomuuttaa työn perässä “maakunnista” pk-seudulle? Voi kuulostaa oudolta, mutta kaikki todellakaan eivät halua pk-seudulle. 😉

    Maakunnat laitoin siksi lainausmerkkeihin, että minua tympii Suomen jakaminen Helsinkiin ja “maakuntiin”. Kyllä täällä “maakunnissakin” on kaupunkeja, kuten em. Lahti ja Iisalmi. Miksei voida suoraan puhua virastojen siirtämisestä muihin kaupunkeihin. Tuo maakunta-sanan käyttö kuulostaa jotenkin yliolkaiselta. (Tämä on tottavie mutu-kuulostelua! 🙂 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2008 kello 7:49

    Minusta on huono argumentti sanoa, että jos ihmiset joutuvat muuttamaan työn perässä kasvukeskuksiin, tasapuolisuuden nimissä on pakotettava muutama kasvukeskusten ihminen muuttamaan toiseen suuntaan. Jos moottoripyöräilijöitä kuolee liikenteessä suhteellisesti enemmän kuin autoilijoita, tapetaan muutama autoilija?

    Erityisen huonoksi argumentin tekee se, että jos ihmisiä onnistuttaisiin pakkomuuttamaan Helsingin seudulta maakuntiin (anteeksi, tämä on maakuntien kansanedustajien käyttämä nimitys esimerkiksi Kuopiosta) silloin vastaava määrä yksityissektorin työpaikkoja siirtyy Helsinkiin ja pakkomuutto Helsinkiin kiihtyy.

    Jutun pointti oli kuitenkin se, ettei helsinkiläisten ole mikään pakko muuttaa työvoimapulan vaivaamasta kaupungistaan minnekään, koska saavat kyllä toisen työpaikan Helsingistä, paljon helpommin kuin “pakkomuutetun” puoliso saa työpaikan maakuntakaupungista.

    Pidän kyllä hyvänä, että valtion työpaikkoja siirtyy halvempien asumiskustannusten maakuntakaupunkeihin, mutta mieluummin vähittäisenä tehtävien hajasijoittamisena kuin yrityksinä hajasijoittaa keskinäisessä riippuvuussuhteessa elävää keskushallintoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pekka Raukko kirjoitti 8.1.2008 kello 9:04

    Vaikka valtion virasto ei maksa yhteisöveroa, maksavat sen työntekijät kuitenkin kunnallisveroa ja viraston olemassaolo tuo työpaikkoja sen vaatimissa oheispalveluissa.

    Jokaista valtion työpaikkaa voi siksi pitää valtion “aluetukena”. Helsingin saama suuri tuki voitaisi toki hyvittää muualle riihikuivana rahanakin.
    Jos työtehtävä edellyttää jatkuvaa paikallaoloa Helsingissä, ei sen siirtämisessä luonnollisestikaan ole mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2008 kello 9:17

    Raukolle:

    Valtion työntekijät maksavat kyllä veroa, toisin kuin Kemikaalivirastontyöntekijät, mutta jos heidät häädettäisiin pois ja tilalle tulisi yksityisiä yrityksiä, kunta saisi sekä työntekijöiden että yrityksen verot, nyt vain työntekijöiden.

    Helsinki ei valtion virastoista hyödy, mutta kuihtuva maakunta voisi hyötyä. Hajasijoitus olisi siis näin ollen win-win -tilanne, paitsi siis sen hajasijoitettavan viraston kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sinivihreä kirjoitti 8.1.2008 kello 9:55

    Matalan tuottavuuden töillä on tapana siirtyä hieman syrjäisemmille seuduille. Siten on luontevaa, että keskustojen kalliit neliöt täyttyvät toiminnoilla joissa työn tuottavuus on suurin. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, mitä esimerkiksi eduskuntatalo tekee Helsingin keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2008 kello 10:03

    Sinivihreä oli varmaan olevinaan nokkela.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sinivihreä kirjoitti 8.1.2008 kello 10:19

    “Sinivihreä oli varmaan olevinaan nokkela.”

    Voihan sen asian nähdä tietysti noinkin.

    Itse näen niin, että jos on ok siirtää hallintoa syrjemmälle, niin on vaikea nähdä miksei samoilla perusteilla voida arvioida eduskuntaa, jonka päätöksiä siirron kohteeksi joutuvat virkamiehet käytännössä toteuttavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pekka Raukko kirjoitti 8.1.2008 kello 11:01

    Odelle:

    Ei ole aivan yksinkertaista päätellä kuka hyötyy virastoista. Niissä maksettavan palkkasummaan keräämiseen osallistuu koko maa, myös yritykset, jotka ovat Helsingin ulkopuolella. Tämä palkkasumma jää veroina ja kulutuksena pyörimään suureksi osaksi Helsingin talousalueelle.

    Ja ei kai ole kuitenkaan aivan niinkän, että valtion ja yksityisten työpaikoilla Helsingissä pelataan nollasummapeliä?

    Valtion työpaikkoihin ja työntekijöihin on sidoksissa paljon yksityistä yritystoimintaa, joka siirtyy viraston mukana pois Helsingistä. Helsinkiin tulee varmasti tilalle uusia yksityisiä ja työpaikkoja, mutta samalla sen houkuttelevuus yksityisen yrityksen kannalta kuitenkin laskee, kun viraston uuden kotipaikan suhteen houkuttelevuus nousee.

    En oikein ymmärrä myöskään, mitä tarkoittaa että “virasto häviää” muutossa. Muuttoon liittyy luonnollisesti kitkaa henkilöstöasioissa lyhyellä aikavälillä, mutta asioita ei tulisi tarkastella kovin lyhytnäköisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ken kirjoitti 8.1.2008 kello 12:09

    “Valtion työntekijät maksavat kyllä veroa, toisin kuin Kemikaalivirastontyöntekijät, mutta jos heidät häädettäisiin pois ja tilalle tulisi yksityisiä yrityksiä, kunta saisi sekä työntekijöiden että yrityksen verot, nyt vain työntekijöiden.”

    Totta kyllä, mutta kemikaaliviraston työntekijät kohtuullisen hyvine palkkoineen -jotka on kerätty Euroopan kaikilta köyhiltä ja rikkailta BKT- ja ALV-osuuksin – pumppaavat pääkaupunkiseudulle uutta rahaa, joka leviää talouteen kulutuksen kautta. Sieltä sitten saa verottajakin omansa.

    Ainakin Belgia, Ranska ja Luxembourbourg pitävät kynsin ja hampain kiinni EU:n toimielimistä, vaikkeivät ne suoraan veroja maksakaan.

    Strassbourgia kai voisi pitää jonkinlaisena esimerkkinä hajasijoituksesta. Kemikaaliviraston voisi olla vieläkin vaikeampaa houkuttaa työntekijöitä maakuntiin kuin Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 8.1.2008 kello 12:27

    Mielestäni Oden analyysi on eniten oikea. Helsingissä taloudellista toimintaa rajoittaa tilan ja työvoiman puute jopa siinä määrin, että kun valtion virasto lähtee muualle ja antaa tilaa ja (osin) työvoimaa yksityiselle toimijalle, siitä hyötyy taloudellisesti sekä kunta että sen asukkaat.

    Kun taloudellinen toiminta on siinä määrin saturoitunutta kuin Helsingissä, paikkakunnalle virtaava veroraha – siis se, jolla maksetaan viraston pyörittäminen – aiheuttaa enemmän inflaatiota kuin muuten. Tämä siksi, että virasto paikkakunnalla ei tuota mitään sellaista, mitä se ei tuottaisi muuallakin ollessaan, eikä paikallinen kapasiteetti nouse vastaamaan. Sensijaan yksityinen yritys tuottaa ainakin sitä, mitä se tuottaa ja ainakin siten kilpailee ja painaa tuottamansa hyödykkeen hintaa alaspäin. Koska yksityinen todennäköisesti myös maksaa vähän paremmin kuin virasto, se painaa reaalipalkkoja ylöspäin.

    Maakunnissa tilanne on toinen. Siellä on vajaakapasiteetilla pyöriviä ravintoloita, kampaamoita, kyläkauppoja jne ja työttömiä siivoajia tms. Vaikka itse virkamiehet tuotaisiin Helsingistä, heidän mukanaan tuomansa verorahat laittavat tämän kapasiteetin käyttöön ja kokonaishyöty on suurempi kuin jos virasto sijaitsisi Helsingissä.

    Jos tämä muutos tapahtuu vähittäin, kaikki osapuolet ehtivät sopeutua: kauppiaat eivät laita pillejä pussiin, pizzeria lappua luukulle jne, jos työpaikkoja siirtyy pikkuhiljaa, vaan pitävät kapasiteettiaan varalla. Pääkaupunkiseudulla virkamiehet ehtivät löytää uudet työpaikat, uudet virkamiehet “maakunnassa” ehditään kouluttamaan tehtäviinsä jne.

    Jos muutos tehdään rysäyttämällä, on uudessa paikassa vajaamiehitystä. Jos virasto on paikkakunnan mittakavassa iso, tulee inflaatiota, palveluita ei ehditä sopeuttaa jne. Pahin seuraus lienee, että virasto ei toimi kunnolla vähään aikaan. Pahimmassa tapauksessa hallintokulttuuri ei sopeudu ja toiminnan tehottomuus on pysyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 8.1.2008 kello 12:59

    Pekka Raukko: “Jokaista valtion työpaikkaa voi siksi pitää valtion “aluetukena”. Helsingin saama suuri tuki voitaisi toki hyvittää muualle riihikuivana rahanakin.”

    Mielenkiintoinen tuo konditionaali. Valtion verotulot pääkaupunkiseudulta (2004) 8440 euroa/asukas, koko maan keskiarvo 5 966 euroa/asukas. Valtion menot pääkaupunkiseudulla (2006) 7 377 euroa/asukas, koko maan keskiarvo 6 365 euroa/asukas. Lähde Tilastokeskus – Valtion tulot ja menot alueittain, http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/jul/vtmma/vtmma_fi.asp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 8.1.2008 kello 13:52

    Tuo kokemus STM:n työsuojeluosastosta ja sen tehottomuudesta vastaa aika hyvin sitä käytännön kokemusta mikä minulla on etäorganisaatioista. Etäpesäke on toiminnasta syrjässä ja sen kanssa asioidaan vain kun on pakko, tai kun tulevat käymään.

    Ymmärrän sen että kansainvälinen yritys hajauttaa toimintaansa eri maihin. Kaikki se kankeus ja sähläys mitä hajautus tuo mukanaan syö tehokuutta rajusti, oman kokemukseni mukaan asioihin menee noin kaksi kertaa enemmän aikaa, mutta toisaalta palkkaerot voivat olla jopa kymmenkertaisia ja tiettyjä erikoisasiantuntijoita ei vaan voi joka puolella olla. Suomen sisälle hajautuksesta pois asiantuntijakeskittymästä ei seuraa vastaavia hyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi Björk kirjoitti 8.1.2008 kello 14:51

    Olisko mahdollista, että virastoille annettas enemmän itsemääräämisoikeutta. Budjetoitas rahat ja annettas valta päättää minkälaisella porukalla ja missä työnsä tekevät. Ei tarttes ainakaan miettiä, että onko keskustan arvokorttelit tehottomassa käytössä, kun viraston johtajat joutus tasapainottamaan houkuttelevan sijainnin ja vuokramenojen välillä. Samalla tulis kans selvitettyä mikä on pääkaupunkiseudun arvo pätevän henkilökunnan kalastamisessa. (seuraava askel vois sitten olla virastoissa tehtävän työn kilpailuttaminen yksityisillä asiantuntijaryhmillä ja lopulta virastoista luopuminen!) 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tonni käteen kirjoitti 9.1.2008 kello 4:39

    Sinivihreä Says:
    “Matalan tuottavuuden töillä on tapana siirtyä hieman syrjäisemmille seuduille. Siten on luontevaa, että keskustojen kalliit neliöt täyttyvät toiminnoilla joissa työn tuottavuus on suurin. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, mitä esimerkiksi eduskuntatalo tekee Helsingin keskustassa.”

    Tuossa tuottavuus nähdään hyvin kapeasti. Sen tuottavampaa työtä ei olekaan kuin reilun pelin sääntöjen laatiminen suomalaisten toivomalla tavalla Suomen ja maailman parhaaksi.

    Tämä pohjatyö on osaltaan mahdollistanut muun tuottavan työn kehittymisen nykyisellä tavalla. Julkisen hallinnon virastoineen on mahdollista hakea laajempaa etua kuin osakeyhtiön osakkeenomistajien etua. Tämä on kaikille edullista, koska näin osakeyhtiöt voivat keskittyä omiin tavoitteisiinsa ja pörssiyhtiöt pelkästään omistaja-arvonsa maksimointiin, jolle kaikki niiden muu toiminta on alisteista lakien ja hyvien tapojen puitteissa. Jos julkinen hallinto fyysisesti ja henkisesti etääntyy liikaa reaalimaailmasta, siitä on tuhoisia seurauksia reaalimaailmalle.

    Virastoiden palkat pitäisi mitoittaa niin, että niillä on oikeus maksaa maakunnan työttömyysprosentin verran taulukkopalkkaa alempaa palkkaa. Näin saataisiin sama efekti kuin sisäisillä veroilla ja oikeudenmukaisemmat palkat. Matalan työttömyysprosentin maakunnissa kustannustaso tuppaa olemaan korkeampi. Tuo on oikeudenmukaisen lisäksi täysin luonnollista ja markkinatalouden mukaista, mutta koska se ei ole tietyn utopistisen maailmankuvan mukaista sitä ei ole voitu tähän mennessä toteuttaa. Koska tuon utopistisen maailmankuvan edustajat eivät ole tällä hetkellä hallituksessa, tuo on tällä hetkellä hyvin yksinkertaista toteuttaa, jos vain halutaan=).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sinivihreä kirjoitti 9.1.2008 kello 8:42

    Tonni käteen:

    “Sen tuottavampaa työtä ei olekaan kuin reilun pelin sääntöjen laatiminen suomalaisten toivomalla tavalla Suomen ja maailman parhaaksi.”

    Sinivihreä:

    Todella muhevasti kirjoitettu 🙂 Suomen eduskunta vääntää nykyisellään eu-lainsäädäntöä suomalaiseen muotooon siten, että hallinto tekee varsinaisen työn prosessissa, joten ainakin eduskuntatalosta ulostulevat hyödykkeet ovat mielestäni varsin vähäiset.

    Kansanedustajat avustajineen hajasijotettakoon maakuntiin äänestäjiensä pariin, mistä ovat tulleetkin, ja esim. keskeiset virkamiehet voidaan sijoittaa näin vapautuneisiin tiloihin.

    Jos kansanedustajille halutaan kokoustiloja yhteisiä massakokoontumisia varten, niihin löytynee soveltuvat puitteet jokaisesta yli 25000 asukkaan kaupungista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tiedemies kirjoitti 9.1.2008 kello 10:20

    Hmm. Minusta ei ole järkeä puhua “oikeudenmukaisuudesta” palkkojen kohdalla. Valtion palkoissa on toki otettava muutkin asiat huomioon kuin kysyntä ja tarjonta (niitä ei voi jättää huomiotta kokonaan). Esimerkiksi jos jokin valtion virasto on niin iso työnantaja paikkakunnalla, että se oikeasti voi keikauttaa palkat muillakin aloilla. Helsingissä mikään yksittäinen virasto ei tällaisessa asemassa ole. Se on tavallaan peruste sille, että viraston on syytäkin olla Helsingissä.

    Miksi näin? No siksi, että näin virasto vääristää vähemmän markkinoita. Ehdotus siitä, että virastoille annettaisiin budjetti ja nämä sitten päättäisivät omasta sijoittumisestaan, on oikeilla jäljillä, mutten usko sen toimivan. Viraston ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan olla osa toimeenpanovaltaa tms. Ylijäämä ei myöskään ohjaa viraston toimintaa oikealla tavalla, koska kellään päättävällä elimellä ei ole samantapaista intressiä kuin esimerkiksi yrityksen omistajalla. Viraston johtaja saattaa hyvinkin preferoida komeaa toimistoa Helsingin keskustassa, vaikka se tarkoittaisikin vajaalla kapasiteetilla toimivaa virastoa. Jos taas ylijäämästä maksettaisiin jotain osinkoa johtoportaalle, se voisi esimerkiksi kannustaa karsimaaan kaiken mikä maksaa, vaikka rahaa käytettäisiin kustannustehokkaasti. Puhumattakaan moisen ratkaisun poliittisesta mahdottomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tonni käteen kirjoitti 9.1.2008 kello 11:22

    Tiedemies
    “Hmm. Minusta ei ole järkeä puhua “oikeudenmukaisuudesta” palkkojen kohdalla.”

    Minusta siitä on syytä puhua julkisen hallinnon osalta, koska siinä työnantaja on monopoliasemassa ja painanut palkat niin alas, että julkisesta hallinnosta puhutaan yhä enenemässä määrin halventavaan sävyyn eri yhteyksissä, vaikka nöyrät ja osaavat ihmiset tekevät koruptoitumattomina maailman laadukkaimpiin kuuluvaa hallinnollista työtä.

    Tuntuu myös, että suuri osa tuosta halveerauksesta on kaikuja kylmän sodan aikaisesta vastakkainasettelusta ja asevarustelukierteestä, josta päästiin pitkälti Suomen julkisen hallinnon junaileman rauhanprosessin avulla eroon. Hallinto tekee hyvää työtä ja onnistuu vaikeissa väännöissä, kun ei henkseleitä liikaa paukuttamalla polta siltoja mihinkään suuntaan. Sekä USA että Venäjä ovat odottaneet Suomen puheenjohtajakautta ETYJ:issä, jotta sählääminen loppuisi ja vinoon menneet suhteet voitaisi viimein laittaa kuntoon.
    Vaikka nöyryys on edellytys vaikeiden asioiden hoitamiselle, sen taustapuolena voi olla että saavutuksia ei kukaan noteeraa.

    Eduskunnan ei todellakaan pitäisi olla kyläpolitikoinnin areena, vaan valtakuntaa pitäisi siellä osata katsoa kokonaisuutena ja osana globaaleita rakenteita. Pelkäämpä että alueellistaminen veisi sitä vaan pahempaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Timo Karonen kirjoitti 11.1.2008 kello 12:21

    Hajasijoittelu, elävänä säilyttäminen ja muu turha yhteiskunnan varojen tuhlaaminen pitää saada loppumaan. Paitsi taloutta, moinen jonninjoutava tuulimyllyjä vastaan asettuminen tuhlaa luonnonvaroja ja saastuttaa. Eikö nyt vihdoin jo saada aitoa muutosta aikaiseksi? Demarit ovat olleet pois hallituksesta ja pitkän aikaa, mutta sama diipadaapa vaan jatkuu.

    Olisi upeeta kuulla yksikin rakentava ehdotus tänä vuonna. Ainoa relevantti kysymys on, mitä uutta vientituloa tuottavaa toimintaa maahan on onnistuttu luomaan valtioneuvoston toiminnan tuloksena vuonna 2007, ja onnistutaanko luomaan vuonna 2008? Ja vastaus EI saa olla jotkin urheilun kissanpippalot tai laulukiekumiskilpailut kerran vuosisadassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tiedemies kirjoitti 13.1.2008 kello 10:33

    Vientiteollisuuden kasvu ei ole kovin relevanttia, koska Suomella ei ole massiivista ulkomaankaupan alijäämää. Rankasti ylijäämäinen vienti tarkoittaa, että täällä uurastetaan toisten hyväksi. Vielä kun vientitulot ovat rahaa, eli paperia, niin palkaksi ei saada mitään muuta kuin inflaatiota.

    Demarit tuskin ovat hajasijoittelusta erityisen innoissaan, luulisin sen olevan enemmän keskustalaisten heiniä. Itse pidän hajasijoittelua jokseenkin yhdentekevänä. Helsingissä on paljon arvokasta liiketilaa joutavien virastojen käytössä, mutta toisaalta hajasijoittelu tuhlaa resursseja muuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2008 kello 10:59

    Tiedemies on oikeassa siinä, ettei vientitulojen hankkiminen ole ylijäämätaloudessa mitenkään järkevää. Tämä minäkin olen aina yrittänyt jankuttaa.

    Tuo inflaatiopointti ei taida enää ole tätä päivää. Maksutaseen ylijäämä investoidaan tai lainanaan ulkomaille, josta vastaavasti saa rahaa kansainvälisellä korolla niin paljon kuin haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tonni käteen kirjoitti 13.1.2008 kello 22:17

    Ongelma on vaihtosuhteen heikkeneminen ei niinkään tämänhetkinen kaupan tase. Vientimme jalostusaste suhteessa tuonnin jalostusasteeseen heikkenee vuodesta toiseen. Jotta jalostusaste nousisi, kasvuyritystemme kivistä kansainvälistymisen tietä pitäisi saada helpommaksi. Suomen markkinat ovat niin pienet, että pelkästään niiden imussa monikaan yritys ei voi saavuttaa toiminnan jatkuvuutta saati ympäristölleen hyödylllistä nopeaa kasvua.

    Se että vaihtotase on nyt noin hyvä mahdollistaa tosiasiallisestikin eikä vain puheiden tasolla kasvuyrittäjämyönteisempien rakenteiden aikaansaamisen ilman että kukaan joutuu kokemaan sietämätöntä tuskaa. Lamasta noustiin hampaat irvessä, mutta toivottavasti tällä suhdannekierrolla osataan olla etukäteen viisaita. Pelkkiin jo olemassa oleviin suuryrityksiin ei kannata tukeutua vaan kokoajan luoda uutta kasvua. Käynnissä on jatkuva luova tuho.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Suurkaupungin hai kirjoitti 14.1.2008 kello 12:25

    “Suurkaupungin hai näyttää Hesarin nettisivuilla tuskastuneen Tarja Cronbergin haluihin siirtää valtion virastoja maakuntiin. Mitä tuosta nyt ähisemään.”

    Suurkaupungin hai 4. 1: Cronberg lausuu sanomalehti Keskisuomalaisessa, että ”tässä tilanteessa aluepolitiikkaa on tuettava, jotta yritykset siirtyisivät pois pääkaupunkiseudulta”. Niin, että yrityksiä Cronberg on siirtämässä ja samalla yhteisöveroja.

    Suurkaupungin hai 5. 1: Blogimerkinnän hän (Cronberg) lopettaa seuraavasti: “Haluankin haastaa ministeri Vapaavuoren miettimään omalta hallinnonalaltaan hyviä alueellistamiskohteita hallitusohjelman mukaisesti.” Tässä Cronberg on siirtämässä hallintoa pois pääkaupunkiseudulta.

    Eli lopputulema: Cronberg haluaa yritykset ja hallinnon työntekijöineen pois pääkaupunkiseudulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. suuri pää kirjoitti 14.1.2008 kello 18:38

    Minusta lähes mikä tahansa keino olisi suositeltava, että ihmisiä saataisiin muuttamaan pois pääkaupunkiseudulta ja/tai olemaan muuttamatta pääkaupunkiseudulle. On aivan älytöntä, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat niin korkeita, että ihmisen koko elämä kuluu niitä maksellessa.

    Maa-alaltaan Suomi on hieno maa. Jokiaselle suomalaiselle voisi antaa hehtaarin maata asunnon alle, ja maata jäisi vielä yhteiskäyttöönkin.

    Väestön ja toimintojen suhteen Suomi on kuin epämuodostunut olio, jolla on valtavan suuri pöhöttynyt pää ja mitättömän pieni vartalo ja lähes olemattomat raajat.
    Vähäinenkin järki sanoo, että tuollainen olio ei voi koskaan toimia optimaalisesti, jos oimii lopulta ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2008 kello 19:00

    Entä jos joku ei viihdy sillä hehtaarilla yksinään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tiedemies kirjoitti 15.1.2008 kello 7:47

    Suuri pää: Se korkea hinta johtuu siitä, että niin moni haluaa asua pääkaupunkiseudulla. Korkea hinta on hyvä asia tässä yhtälössä. Mitä korkeampi hinta, sitä vähemmän ihmiset haluavat asumaan pääkaupunkiseudulle.

    Itse tein viikko sitten päätöksen muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Päätöksen tärkein syy oli asumisen hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Böndelle Joskus kirjoitti 1.9.2008 kello 14:07

    Suuri pää: … niin moni haluaa asua pääkaupunkiseudulla.

    Miksiköhän??? Niin moni haluaa asua työpaikan lähellä.

    PK seudulla on työpaikkoja 15km/2tunnin työmatkan päässä. Vaihtoehtona on viettää edellisen 15km/2 tunnin lisäksi 1-2 tuntia päivässä liikkuvassa autossa. Aniharva löytää töitä pikkuakupungista läheltä paikkaa jossa olisi kivaa ja edullista asua.

    No onhan se ymmärrettävää että kaikki liiketoiminta keskittyy vesistöjen varsille, jossa energia virtaa ja pöllit saavat ilmaista kyytiä. Lätoppien vaatimat valokaapelit on pakko laittaa Keilaniemeen tai Ruoholahteen koska grynderit ovat jämähtäneet 80-luvun juppibuumin kliseisiin. Etteikö ihminen olisi vieläkään kekisnyt hauskempaa tekemistä kuin poseerata handsfreen ja työsuhdebemarin kanssa liikennevaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus