Ympäristöpolitiikan mahdottomuudesta

23 vastausta artikkeliin “Ympäristöpolitiikan mahdottomuudesta”

1. Tuos­sa kuvaile­mas­sasi teol­lisu­u­den märässä päiväunes­sa on vielä sekin vika, että se ei mil­lään taval­la rohkaise kehit­telemään uusia puhtaampia/vähemmän ener­giaa kulut­tavia menetelmiä, kos­ka aina riit­tää paras sen het­ki­nen taso.

   Vastaa

2. Tämä voisi olla vit­si, mut­ta kun amerikkalaiset kehit­tävät vihertävää tekni­ik­ka, sak­salaiset miet­tivät miten uusi­u­tu­val­la ener­gial­la voi tehdä rahaa, ruot­salaiset kansankoti­hengessä muut­ta­vat yhteiskun­taansa kestäväm­pään suun­taan, niin suo­ma­laiset voiv­ot­tel­e­vat miten käy Tornion terästehtaan.

   Min­ua jak­saa häm­men­tää tämä viral­lis­ten kansal­lis­ten taho­jen sado­ma­sok­isti­nen suh­tau­tu­mi­nen markki­na­t­alouteen. Toisaal­ta, meil­lä hyväksytään luo­vas­ta tuhos­ta se tuho puoli. Tehtai­ta sul­je­taan, YT-neu­vot­telu­ja käy­dään, kuu­luu markki­na­t­alouteen tode­taan. Mut­ta jos joku ere­htyy vienos­ti huo­maut­ta­maan, että markki­na­t­alous myös luo uusia työ­paikko­ja ja kokon­aisia toimi­alo­ja, sekä pitää yllä tek­nol­o­gista kehi­tys­tä, niin on vähin­täänkin haihattelija.

   Ja kun nyt hauku­taan vuorineu­vok­sia… Suku­lainen oli vuosi sit­ten kon­fer­en­sis­sa kuun­tele­mas­sa jokavuo­tista teol­lisu­u­den ja yrit­täjien vikinää, ja kun mitään aku­ut­te­ja ongelmia ei ollut vaan taloudel­la meni oikein main­iosti, niin keski­tyt­ti­in siihen että jatkos­sa ei ainakaan mene hyvin. Lyhyt suomen­nosopas: kun nimeltä­mainit­se­mat­tomat her­rat puhu­vat että se ja se muu­tos vaaran­taa kil­pailukyvyn ja heiken­tää toim­intaedel­ly­tyk­siä, se tarkoit­taa että tuotan­to- tai kulu­tus­rak­en­teen muu­tos saat­taa johtaa lisään­tyvään kil­pailu­un ja kas­savir­to­jen uus­jakoon. Saavute­tu­ista markki­nao­suuk­si­ta ei tingitä!

   Vastaa

3. Jos ilmas­ton­muu­tos johtuu siitä, että ilmake­hään tulee liikaa hiiltä, niin eikö se ilmas­to muu­tu ajan kanssa joka tapauk­ses­sa niin kauan kunnes viimeinenkin fos­si­ili­nen hiilip­is­ara on käytetty? 

   Vai onko tavoit­teena se, että fos­si­iliset polt­toaineet jäi­sivätkin kokon­aan käyt­tämät­tä ja ne kor­vataisi­in uusi­u­tu­val­la ener­gial­la? Luu­len­pa, että sel­l­aiseen tavoit­teeseen ei Tiuri tai­da uskoa.

   Vastaa

4. Mil­lä taval­la beton­ista puu­rak­en­tamiseen siir­tymi­nen vaikut­taa päästöi­hin? Toki puu sitoo hiiltä ja kestää kauan laho­ta ja betoni raskaam­pana on logis­ti­ikan kannal­ta huonom­pi, mut­ta onko ero merkittävä? 

   Kaikenkaikki­aan Tiurin aja­tus on type­rä. Tämä type­r­yys ja moni muukin päästökau­pan suh­teen esitet­ty hölmö näke­mys on saanut min­ut hark­it­se­maan kan­taani päästökau­pan suh­teen uudelleen. Kukaan ei pidä veroista, mut­ta hiiliv­ero voisi sit­ten kuitenkin olla parem­pi kuin päästökauppa.

   Vastaa

5. Lois­ta­va kirjoitus!!!

   Voi kun kuulisi näin suo­raa ja selkeää puhet­ta joskus aktiivipoliitikoilta.

   Vastaa

6. Olen vah­vasti samaa mieltä. Mut­ta mitä me voimme tehdä demokra­ti­as­sa sille, että niin val­ta­van suuri osu­us ihmi­sistä äänestää mielu­um­min kokoomus­ta, sdp:tä ja keskus­taa juuri sik­si, että nämä puolueet eivät halua vaikut­taa kulu­tuk­sen ja tuotan­non määrään?

   Vastaa

7. Sementin tuotan­nos­sa kalkkikiveä kuumen­netaan, kalkkikivestä saadaan pois­tet­tua hiilid­iok­si­di ja jäl­jelle jää pelkkä kalk­ki. tulok­se­na on noin puoli kiloa hiilid­iok­sidia sement­tik­iloa kohden. pros­essin tehokku­ud­es­ta riip­puen kuumen­t­a­mi­nen itsessään tuot­taa 0,4- 0,6 kg hiilid­iok­sidia muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tuk­se­na. Maail­man CO2 päästöistä muu­ta­ma pros­ent­ti on peräisin kalkkivestä. Kiinan mas­si­ivi­nen raken­nus­bu­u­mi tuot­taa noin 9% maan CO2 päästöistä sementin kokonaistuotannossa.

   Beto­nia kuitenkin tarvi­taan, jos tehdään ener­giaa säästävää tiivistä asu­tus­ta. Koitap­pa pistää kymme­nen opiske­li­jaa yhteen puu­taloon, niin ne polt­ta­vat sen ja naa­pu­ri­talot maan tasalle alta aikayksikön.

   Suurin ongel­ma on kivi­hi­ilen saatavu­us. Öljy­varat käytetään lop­pu­un nyky­isil­lä keinoil­la kiihtyväl­lä vauhdil­la, jol­loin mitkään ilmas­tosopimuk­set eivät sen käyt­töä rajoi­ta, vaan logisti­nen saatavu­us. Kivi­hi­iltä taas riit­tää ammoisik­si ajoik­si, ja sen käytöl­lä tul­laan kor­vaa­maan öljyn puute seu­raavien. Toinen kohde on meren­po­h­jan mas­si­iviset metaani­varas­tot, joi­ta tul­laan hyö­dyn­tämään polt­toaineena, elleivät ne sit­ten merivesien läm­metessä pul­pah­da suo­raan pin­taan ja ilmakehään.

   Vastaa

8. Ai-jai kun nau­rat­ti lukea tätä. Osmol­la on ollut raivon puna poskil­la tuo­ta kir­joit­taes­sa. Vain usko­vainen ihmi­nen saa itsen­sä kiihdytet­tyä tuol­laiseen alatyyliseen loan linkoamiseen, kun hänen uskoaan on joku kyseenalais­tanut. Kuitenkin van­ha sanon­ta kuu­luu, että mitä varmem­pi olet uskos­sasi, sitä tärkeäm­pää on selvit­tää kestävätkö vas­ta-argu­men­tit älyl­listä tarkastelu. Osmo ei kumoa ain­ut­takaan Tiurin kom­ment­tia älyl­lisel­lä pohdiskelul­la vaan nou­dat­taa viher­vasem­mis­to­laista oppia: äänen ja tois­to­jen määrä vaien­taa vastalauseet.

   Siis espoolaisen vuorineu­vok­sen tulee uskoa täysil­lä ilmas­ton­tutk­i­joiden puhei­ta perustuen syy­hyn yykaakoo. Ilmas­to­tutk­i­joiden puolestaan ei tarvitse uskoa espoolaisen vuorineu­vok­sen puheisi­in perustuen syy­hyn äksyytseta.

   Mikä on tuon aja­tusku­vion järki?

   Vastaa

9. Mut­ta Osmoseni maailma­han pelas­tuu sit­ten kun Suomes­ta on hävin­nyt viimeisetkin teol­liset työ­paikat Kiinaan ja muualle. Sit­ten siltä espoolaisinsinööriltä katkaistaan sähkö mak­samat­tomien lasku­jen vuok­si.. ja rahat eivät taa­tusti riitä autonkaan ylläpi­toon joten the Asia on siis jo hal­li­tuk­semme hyvässä hoidossa!

   Jos todel­lakin halut­taisi­in tehdä edes jotain maail­man pelas­tamisek­si EU tasol­la niin se olisi jotain aivan muu­ta kuin vihrei­den ja wannabevihrei­den nykyi­nen äärim­mäisen type­rä ja lyhyt­näköi­nen poli­ti­ik­ka ener­gian­säästölamp­puineen ja oman teol­lisu­u­den alasajoineen. 

   Mikäli ongel­maa tarkasteltaisi­in lähin­nä Euroopan näkövinkke­listä niin voitaisi­in tehdä vaik­ka seu­raavia asioita; 

   1) Kaikkien myyn­nis­sä ole­vien tavaroiden määrit­telem­i­nen hyödykkeisi­in, turhakkeisi­in ja haitakkeiseen. Hyödykkeille määrät­täisi­in euromääräi­nen, ei siis pros­en­tu­aa­li­nen, vero joka perus­tusi käytet­tyyn raa­ka-ainemäärään, kier­rä­tys­ma­te­ri­aalin määrään, kier­rätet­tävyy­teen, hyödyl­lisyy­teen yms. seikkoi­hin. Tässä min­un mallis­sani esimerkik­si kier­rä­tys­ma­te­ri­aal­ista valmis­tet­tu polkupyörä olisi läh­es vero­ton ja pitkäkeu­lainen iso henkilöau­to taas melkoisen kallis.. Turhakkeille hel­vetin korkea vero, haitakkei­den myyn­ti ja valmis­tus kiel­let­täisi­in aivan kokon­aan. Tuot­tei­ta kohdeltaisi­in aivan samoin valmis­tus­maas­ta riip­pumat­ta joten kaup­pa­poli­it­tisia vaiku­tuk­sia ei pitäisi tulla..

   2) Luop­umi­nen jatku­van kasvun ide­olo­gias­ta. Tämä koskisi mitä suurim­mas­sa määrin myös VÄESTÖNKASVUA. Siis aivan kaiken­värisen väestön, jopa niiden parem­man väristen..

   3) Kehi­tys- ja muun taloudel­lisen avun sit­o­mi­nen väestöräjähdyk­sen estämiseen. Mikäli hom­ma ei kiin­nos­ta avun vas­taan­ot­ta­ja­mai­ta niin mik­si mei­dän ylipäätään pitäisi niitä aut­taa? Etenkään nyt enää kun koko Euroop­pa on kakkoslu­okan pelaa­ja tässä mei­dän maa­pal­lois­tu­vas­sa maailmassa..

   Aut­taisko­han esimerkik­si nämä toimet kuitenkin enem­män kuin koko ns. päästökaup­pa, omako­ti­a­sukkaiden ja maalais­ten syyl­listämi­nen ja kaik­ki ilmas­tokon­fer­enssit yhteensä!

   Vastaa

10. Tavalli­nen tyh­mä tal­laa­ja ei ymmär­rä enää mis­tään mitään. Vain sen, että ilmas­to läm­pe­nee, maa­pal­lo kuiv­uu kop­pu­rak­si ja mah­dot­tomak­si hen­git­tää, juo­mavet­tä ei pian saa mistään.

    Viimeisek­sikö jäänyt katkaisee val­ot ja nos­taa käten­sä voiton merkik­si. Oike­as­sa tai väärässä, kukaan ei enää väitä vastaan.

    Ja kuol­lut kivipal­lo jatkaa radallaan.

    Uusi elämä syn­tyy — ihmistä järkevämpänä!

    Vastaa

11. Ympäristösy­istä ilman muu­ta fik­suin­ta olisi kor­va­ta hiilen käyt­tö kokon­aan ydin­fis­si­ol­la bulkkisähkön tuotan­nos­sa. Jos jotaku­ta nyt huolestut­taa fis­si­ilien iso­toop­pi­en riit­tävyys (ei todel­li­nen huoli) tai jos joku halu­aa min­i­moi­da uraanikaivos­toimin­nan hai­tat, niin luon­nonu­raanista saadaan kyl­lä yli satak­er­tais­es­ti nykymenetelmi­in ver­rat­tuna ener­giaa irti, kun­han ale­taan hyötää. Toinen käyt­tökelpoinen fis­siopolt­toaine on tori­um, jota on maankuores­sa 3–4 ker­taa enem­män kuin uraa­nia. Japani­laiset ovat tehneet kokei­ta uraanin adsor­boimisek­si merivirroista:

    http://lyhytlinkki.net/?9j6e44kh

    Kokeen aikainen tekni­ik­ka osoit­ti, että hom­ma onnis­tuu 5–10 ker­taa uraanin kaivamista maankuores­ta kalli­im­mal­la hin­nal­la (julka­isu­vu­osi 2001). Ydin­sähkön hin­nas­ta uraani muo­dostaa vain muu­ta­man pros­entin, joten dekadinkin kalli­impi malmin hin­ta ei ole ongelma.

    Kun­han nyt öljyn hin­ta nousee ja nan­ote­knolo­gian avul­la akkutekni­ik­ka kehit­tyy, niin voidaankin lopet­taa polt­to­moot­to­rien käyt­tö autois­sa ja siir­tyä sähköau­toi­hin. Kaipa sitä aurinkosähköäkin voidaan alkaa saa­da joil­lakin alueil­la kil­pailukykyiseen hin­taan suuria määriä, kun­han yleis­tet­ty(!) Mooren laki painaa aurinkopa­neel­ien hin­nat alas ja hyö­ty­suh­teet ylös.

    Sähköau­ton ei muuten tarvitse olla nykyään mikään säälit­tävä ja nau­ret­ta­va härveli. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Tesla_Roadster

    Kiihdy­tyskisois­sa tuo jät­tää minkä tahansa polt­to­moot­to­ril­la varuste­tun kat­u­au­ton pure­maan pölyä.

    Vastaa

12. Markku J, hyötöreak­tor­e­i­ta, kel­lu­vaa tuulivoimalaa, hiilid­iok­sidin tal­teenot­tavaa hiilivoimalaa, fuu­siore­ak­to­ria ja mas­si­ivisia aurin­goen­er­gialaitok­sia yhdis­tää kak­si asi­aa. Ensin­näkin, kaik­ki ovat puoles­ta puhu­jien­sa mukaan se ain­oa oikea lääke sähkön­tuotan­non ongelmi­in. Toisek­si, käytän­nössä ensim­mäistäkään ei ole kau­pal­lises­sa käytössä. (Ja kol­man­nek­si, hiilivoimala pois lukien, kaik­ki tarvit­se­vat tuek­seen joko fos­si­il­isil­la tai vesivoimal­la tuotet­tu sähköä, tosin hie­man eri syistä.)

    Suh­taudun ihan posi­ti­ivis­es­ti, ja opti­mistis­es­tikin, tuotan­totekni­ikko­jen kehi­tyk­seen. Kuitenkin, pelkästään Euroopas­sa tuote­taan tuol­laiset kak­si petawat­tia sähköä fos­si­il­isil­la vuodessa, eikä tuo­hon juuri mikään muu pysty täl­lä het­kel­lä olen­nais­es­ti vaikut­ta­maan kuin tehokkaampi energiankäyttö.

    Vastaa

13. Mut­ta olisiko Trav­el­lerin tietokone turhake vai haitake? No, kyl­lä ne sen osaisi Ylivoimaisen Viisauden Min­is­ter­iössä sit­ten päättää.

    Vakavam­min san­ot­tuna, tai kysyt­tynä, onko tosi­aan niin, että talouskasvu on ympäristölle haitallista? Eikö ole pikem­min niin, että vain vah­vas­sa taloudessa voidaan tehdä riit­tävästi ympäristöä säästäviä investoin­te­ja, kuten vaikka­pa ydin- tai aurinkovoimaloi­ta tai läm­pöpump­pu­ja asun­toi­hin? Eikö Kiinan ympäristö­tuhon voisi vält­tää — sikäli kuin se vielä on mah­dol­lista — vahvem­mal­la, ei heikom­mal­la taloudel­la? Uudet ympäristöä säästävät keksin­nötkin kai vaa­ti­vat syn­tyäk­seen taloudel­lisia kan­nus­timia ja vapaiden markki­noiden hin­tain­for­maa­tio­ta. Eikä väestöräjähdyk­sen estämisek­sikään ole kek­sit­ty kuin talouden vahvis­t­a­mi­nen (jos ei sit­ten usko Linkolan kansanmurhiin).

    Jos noin on, tärkeätä olisi nyt kiihdyt­tää talouskasvua, mut­ta niin, että kasvun moot­tori olisi ympäristöte­knolo­gia ja aineet­tomat tuot­teet ja palve­lut. Muulle tuotan­nolle pitäisi lätkäistä hait­tavero tai lait­taa se päästökau­pan piiri­in. Mallikansalaisek­si nos­tet­taisi­in sohvaperuna.

    Vastaa

14. “Markku J, hyötöreak­tor­e­i­ta, kel­lu­vaa tuulivoimalaa, hiilid­iok­sidin tal­teenot­tavaa hiilivoimalaa, fuu­siore­ak­to­ria ja mas­si­ivisia aurin­goen­er­gialaitok­sia yhdis­tää kak­si asi­aa. Ensin­näkin, kaik­ki ovat puoles­ta puhu­jien­sa mukaan se ain­oa oikea lääke sähkön­tuotan­non ongelmi­in. Toisek­si, käytän­nössä ensim­mäistäkään ei ole kau­pal­lises­sa käytössä. ”

    Olet väärässä. Venäjän Belo­jarskissa on käytössä kak­si sulamet­al­li­jäähdyt­teistä nopeaa hyötöreak­to­ria tuot­ta­mas­sa sähköä valtakunnanverkkoon.

    http://en.wikipedia.org/wiki/BN-600_reactor

    Kanadas­sa on kau­pal­lises­sa käytössä CANDU-reaktoreita:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Bruce_Nuclear_Generating_Station

    Lisäti­etoa CANDU-reaktorista:

    http://en.wikipedia.org/wiki/CANDU

    CANDU:n polt­toaineena on U‑238, joka ei ole fis­si­ili. CANDU on siis käytän­nössä hyötöreaktori.

    On jok­seenkin asi­a­ton­ta rin­nas­taa fuu­siore­ak­tori hyötöreak­tori­in. Fuu­siore­ak­tori on nykyään vielä speku­lati­ivista teknolo­giaa. Hyötöreak­tor­eis­sa ei ole teknis­es­ti mitään sel­l­aista, mitä ei olisi osat­tu jo puoli vuosi-sataa sit­ten. Kel­lu­vis­sa tuulivoimalois­sa on sama ongel­ma kuin tuulivoimalois­sa yleen­säkin: ennus­ta­mat­to­muuten­sa takia tuulivoima ei sovel­lu perusvoiman tuotan­toon, sää muut­tuu aivan liian nopeasti, että tuulivoimaloiden hinaami­nen tuulisille alueille olisi järkevää. Hiilid­iok­sidin tal­teenot­to hiilivoimaloista ei poista hiilikaivos­toimin­nan hait­to­ja vaan lisää niitä, kos­ka tal­teenot­to kulut­taa ener­giaa ja siten lisää polt­toaineenku­lu­tus­ta. Sama kos­kee savukaa­su­jen puhdis­tus­ta. Ja joka tapauk­ses­sa hiil­i­tuhkas­ta ei päästä eroon. Aurinkoen­er­gialaitok­sista sanoin kyl­lä selvästi, että kyseessä on joillekin alueille sopi­va ratkaisu.

    Vastaa

15. [i]Mutta olisiko Trav­el­lerin tietokone turhake vai haitake? No, kyl­lä ne sen osaisi Ylivoimaisen Viisauden Min­is­ter­iössä sit­ten päättää.[/i]

    Ylivoimaisen Viisauden Min­is­ter­iöt pystyvät jo nytkin määrit­telemään hel­posti mikä on Hyvää ja mikä on Pahaa. Oli sit­ten kyse kurkku­jen käyryysas­teen määrit­telystä tai perus­tus­lain ohit­tavista virkamiespäätök­sistä. Mainit­tu teknisi­in, mui­hin mitat­tavis­sa ja arvioitavis­sa ole­vi­in seikkoi­hin perus­tu­va määrit­te­ly ei olisi lainkaan vaikea tehdä. Työ­tun­te­ja asi­aan tietenkin kuluisi, mut­tei sen enem­pää kuin tuote­selostei­den, käyt­töo­hjei­den, tul­lausten, kiin­tiöi­den määrit­te­lyn, eri­lais­ten tur­val­lisu­us­tarkas­tusten etenkin KEMIKAALI tur­val­lisu­u­den ym. tekemiseen ja asioi­ta voitaisi­in jopa yhdistää. 

    Toki se nos­taisi hie­man tavaroiden hin­taa ja esimerkik­si jotkin harv­inaisim­mista dil­do-merkeistä saat­taisi­vat jopa hävitä kokon­aan valikoimista, mikä ei tietenkään miel­lyt­täisi vaa­ti­vaa Kulut­ta­jaa. Siis eteen­päin val­i­t­ul­la tiel­lä! Olka­amme siis USKOSSAMME vahvoja!

    Vastaa

16. Tähän sopii jatkok­si [url=http://www.eettinenvalinta.fi/index.phtml]Eettinen valinta[/url] (linkistä koh­ta Asum­i­nen, siitä koh­ta 9): [quote]Jos pihal­la on suihkulähde, vesi­au­tomaat­ti, pihavalais­tus tai säteilyläm­mitin, ohjaa niiden toim­intaa kellokytkimillä.[/quote]
    On siis eet­tistä se, että pihal­la ON nämä lait­teet, kun­han niitä ei käytetä kaiken aikaa. Epäeet­tistä on vain, jos ulkoil­maa läm­mitetään sil­loinkin, kun ei halu­ta naut­tia talvel­la drinkke­jä teras­sil­la ikään kuin olisi kesä. 

    Minä en löy­dä noista eet­tisyyk­sistä yhtään ain­oa­ta kohtaa, jota ei itses­tään­selvästi nou­da­ta kuka tahansa, jol­la ei ole rahaa haaskat­tavak­si asti. Itse asi­as­sa minä en itse yllä noin kovaan kulu­tuk­seen ikinä — ei ole niin paljon pätäkkää.

    Eikö törsäyk­ses­tä tosi­aan voi sanoa että se on törsäystä?

    Vastaa

17. Ohops, eivät näytä haka­sul­jekood­it toimi­van tässä blo­gis­sa. Eet­ti­nen val­in­ta siis täällä:
    http://www.eettinenvalinta.fi/

    Vastaa

18. Voisiko tuon­ti­t­ul­lit olla ratkaisu teol­lisu­u­den alo­jen siir­tymiseen päästökau­pan ulkop­uolelle? Kaikille tuot­teille määrät­täisi­in hiilid­iok­sidin tuotan­toon perus­tu­va tuon­ti­t­ul­li. Näin ainakin ener­giaval­tainen teol­lisu­us ei voisi väis­tel­lä päästökau­pan kus­tan­nuk­sia ja päästökau­pan piiris­sä ole­vat maat eivät mak­saisi kallista hin­taa hiilid­iok­si­di tuotan­ton­sa vähen­tämis­es­tä, joka ei oikeasti vähen­nä päästöjä.

    Vastaa

19. Markku J, olen tietoinen tuos­ta venäläi­sistä hyö­tyreak­torista. Tuo CANDU on uusi tut­tavu­us, mut­ta pikatu­tus­tu­misel­la tuo on reak­tori joka käyt­tää sinän­sä tehokkaam­min rikas­tam­a­ton­ta uraa­nia, ei varsi­nainen hyö­tyreak­tori. Kor­jaa jos olen väärässä, mut­ta Ran­skas­sa oli yksi hyö­tyreak­tori joka sul­jet­ti­in kus­tan­nussy­istä ja Japanis­sa toinen joka sul­jet­ti­in tur­val­lisu­u­songelmien takia. Var­maan kus­tan­nuk­set saadaan kuri­in, tur­val­lisu­ud­es­ta ver­rat­tuna taval­liseen ydin­voimalaan en osaa sanoa, mut­ta haen takaa sitä että TVO ei käytän­nössä voi huomen­na tila­ta tuol­laista. Aivan samoin kuin se ei voi vain tila­ta kel­lu­via tuulivoimaloi­ta, hiilid­iok­sidin tal­teenot­to­jär­jestelmää hiilivoimalaan, tai 100 megawatin aurinkovoimalaa, vaik­ka nämä eivät ole sinän­sä mitenkään teknis­es­ti mahdottomia.

    Kysymys on siis kehit­teil­lä olev­as­ta teknolo­gias­ta jota ei ole vielä koetel­tu laa­jamit­taises­sa kau­pal­lises­sa käytössä. Fuu­siore­ak­tori on toki vielä enem­män vai­heessa, mut­ta minus­ta on syytä erot­taa keskustelus­sa ener­gialäh­teet joi­ta voidaan käyt­tää nyt, viiden vuo­den sisään, viiden­toista vuo­den sisään, jne.

    Kel­lu­vien tuulivoimaloiden idea on että voidaan tuot­taa tuulisähköä avomerel­lä ilman kalli­ita perus­tuk­sia. Avomerelle tuulee kovem­paa ja tasaisem­min. Ja ei näitä ole tarkoi­tus siirtää paikas­ta toiseen.

    Tuulivoimaloiden vai­htel­e­va tuotan­to on ongel­ma, mut­ta ei sitäkään kan­na­ta liioitel­la. Jos tuulivoima oikeasti saavut­taa sel­l­aisia osuuk­sia että vai­hte­lut aiheut­ta­vat ongelmia koko sähkön­tuotan­to­jär­jestelmälle, niin se on siinä vai­heessa myös maanti­eteel­lis­es­ti niin laa­jalle hajau­tunut­ta että vai­htelu on pienem­pää. VTT arvioi että pohjo­is­mais­sa 20% osu­us ei tuot­taisi vielä mitään isom­pia pul­mia, ja tuos­ta ollaan hyvin kaukana.

    Tuuli‑, aurinko- ja uraa­ni­pan­nu­vä­ki on tör­mäyskurssil­la sen takia, että jokainen halu­aa omia vesivoiman ja biopolt­toaineet itselleen. Näin sik­si, että tuulivoima tarvit­see vesivoimaa tuu­len­vai­htelu­jen tasoit­tamiseen, aurinkosähköä ei saa yöl­lä, ja ydin­voima ei käytän­nössä jous­ta kysyn­nän vai­htelu­iden (yö/päivä, kesä/talvi) mukaan. Jos tätä ei voi hoitaa rajal­lisil­la vesi- ja biovoimaloille, niin polte­taan sit­ten fos­si­il­isia, eli nämä sinän­sä päästöt­tömät ener­gialäh­teet voivat efek­ti­ivis­es­ti lisätä päästöjä. Kts. esim. http://www.desertec.org/ etu­sivul­ta kart­ta jos­sa on yksi vaaleansini­nen läiskä Skan­di­navi­as­sa kuvaa­mas­sa vesivoimaa jota hei­dän aurinko/­tu­uli-suun­nitel­mansa vaatii. Brit­tien sisäi­nen kinaste­ly ydin­voiman ja tuulivoiman välil­lä on osit­tain samaa sukua, muuten ne eivät ole mitenkään toisen­sa pois sulkevia.

    Asi­aa aut­taisi reaali­aikainen sähkön hin­noit­telu, ja meil­lä suomes­sa sähköläm­mi­tyk­sen vähen­tämi­nen. Ruot­sis­sa tähän suun­taan on men­ty. Aiem­min mainit­se­masi sähköau­tot myös osaltaan helpot­taisi­vat ongel­maa jos ne ladat­taisi­in pääsään­töis­es­ti yöllä.

    Vastaa

20. Kiitos oival­lis­es­ta kirjoituksestasi!

    Tämä ei nyt suo­ranais­es­ti liity asi­aan, mut­ta eräs luon­non­ti­etei­den opet­ta­ja on tehnyt videon, jol­la voi yrit­tää kään­nyt­tää ilmas­toskep­tikoi­ta: How it all ends

    Yhdessä toises­sa videossaan hän ker­too muun muas­sa, että ekonomit ovat laske­neet ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misen alen­ta­van brut­tokansan­tuot­teen kasvua vuosit­tain alle 3%. Siis kasvua. Tiedä sit­ten, miten ovat moisi­in lukemi­in päässeet, mut­ta käy­hän se jär­keen, että ilmas­ton­muu­tok­sen estämisen kaltainen suuri yhteiskun­nalli­nen pon­nis­tus vaatii paljon työvoimaa ja kehit­tää tekni­ikoi­ta ja tuot­tei­ta. Kuten sota, pait­si että ihmisiä ei suo­ranais­es­ti tapeta.

    Liit­tyen sähkön tuotan­toon: Itse näk­isin sähkönku­lu­tus­pi­ikkien tasaamisen pikem­minkin varas­toin­tion­gel­mana kuin tuotan­to-ongel­mana. On se nyt kum­ma, kun kuuhun ollaan men­ty, mut­ta sähköä ei osa­ta tai halu­ta edelleenkään tehokkaasti varastoida.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “ydin­voima ei käytän­nössä jous­ta kysyn­nän vai­htelu­iden (yö/päivä, kesä/talvi) mukaan”

    Teknis­es­ti kai tähän ei ole rajoit­tei­ta, pikem­minkin tekniseltä kannal­ta olen ymmärtänyt ydin­voimalan pystyvän suh­teel­lisen nopeaankin tehonsäätöön.

    Eli onko tuon kom­mentin taustal­la raha, siis se että ydin­voimal­la kan­nat­taa tuot­taa mak­sim­imäärä sähköä, jot­ta investoin­nille saadaan mak­si­mi tuot­to? Täl­löin esimerkik­si fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kallistues­sa ydin­voimaa tul­taisi­in käyt­tämään myös säätövoimana?

    Ydin­voiman riskit on sit­ten toinen juttu.

    Vastaa

22. Moi ja kiit­ti eri­no­mais­es­ta kir­joituk­ses­ta sekä valai­se­vista kannanotoista

    Mä en ymmär­rä mitä näi­den tekni­ikkausko­vais­ten ja elin­ta­pausko­vais­ten ‘mis­tään ei tartte luop­ua’ ‑ihmis­ten päässä liikkuu. 

    Eikös tämä ole aika yksinker­taista pohjim­mil­taan: Mitä enem­män meitä ihmisiä on ja mitä parem­pi mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so meil­lä on mah­dol­lisem­man suurel­la fyy­sisel­lä vai­vat­to­muudel­la kuor­rutet­tuna, niin sitä enem­män me kulu­tamme ja tuhoamme luon­non­va­ro­ja. Se miten suurel­la ekol­o­gisel­la tehokku­udel­la / tehot­to­muudel­la tämä kaik­ki tapah­tuu on ain­oas­taan sivuk­er­roin koko yhtälössä. 

    Lop­pupäätelmä: Pitäisi luop­ua, ei ylläpitää ja kas­vat­taa. Mut­ta juuri tämähän ei mah­du edel­lä­maini­tu­jen ihmis­ten päähän mil­lään. Apua ja kauhis­tus sentään. 

    Mik­si ihmeessä mei­dän pitää esimerkik­si tare­ta helmiku­un pakka­sis­sa koton­amme alushoususil­la, päästä luis­tele­maan heinäku­us­sa ja altaaseen uimaan jouluku­us­sa ja mil­loin tahansa minne tahansa maa­pal­lol­la muu­ta­mas­sa tun­nis­sa drikkien äärelle makaa­man. Ei niin yhtään mik­sikään. Tässä se lop­ulli­nen syy.

    Jollemme lentäisi min­nekään mil­loinkaan, niin ei tarvit­sisi esim. pohtia lentoli­iken­teen päästöjä. Yksinkertaista.

    Vaikeaa?

    Ei minus­ta.

    Menkää itseenne ns. järkenne kanssa, jota käytätte ain­oas­taan omien ennakkoe­hto­jenne ja eri­tyis­es­ti reunae­hto­jenne mukaisesti.

    Van­haa esimerkkiä lainatak­seni kinastelette pika­ju­nas­sa matkalla hel­vetti­in veturin moot­torin yksi­tyisko­hdista kysymät­tä mik­si se raide joskus raken­net­ti­in ja mik­si astu­imme kyytiin.

    - Juho Järvelin -

    Vastaa

23. Repa: “Teknis­es­ti kai tähän ei ole rajoit­tei­ta, pikem­minkin tekniseltä kannal­ta olen ymmärtänyt ydin­voimalan pystyvän suh­teel­lisen nopeaankin tehonsäätöön.”
    Niin minäkin.

    “Eli onko tuon kom­mentin taustal­la raha, siis se että ydin­voimal­la kan­nat­taa tuot­taa mak­sim­imäärä sähköä, jot­ta investoin­nille saadaan mak­si­mi tuot­to? Täl­löin esimerkik­si fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kallistues­sa ydin­voimaa tul­taisi­in käyt­tämään myös säätövoimana?”
    Juu, rahas­ta tässä on kysymys. Jollei uraanin hin­ta nyt aivan karkaa käsistä, niin ydin­voimala mak­saa omis­ta­jalleen melkein yhtä paljon riip­pumat­ta käyt­töas­teesta. Yksinker­tais­taen, käyt­töas­teen (k) vaiku­tus sähkön­tuotan­tokus­tan­nuk­seen on täl­löin 1/k‑1. Eli 100% käyt­töas­teel­la vaiku­tus­ta ei ole, 90% käytt­töas­teel­la hin­ta nousee 10%, 80% nousua +25%, 70% +43%, 60% + 66%, 50% +100%, jne.

    Jos leik­itään ajatuk­sel­la, että kaik­ki Suomen sähkö tuotet­taisi­in ydin­voimal­la ja kulu­tus olisi saman­laista kuin nyt, niin voimaloiden käyt­töaste olisi ehkä 65%. Näin sik­si että huip­puku­lu­tuk­sen (n. 15GWh vuon­na 2007) ja keskiku­lu­tuk­sen (10GWh) ero on noin 50%.

    Seli­tys siihen mik­si ydin­sähkön hin­ta-arviot ovat kaikkea väliltä €10/MWh ja €60/MWh on käyt­töas­te­o­le­tuk­sen ohel­la pääo­ma­lle oletet­tu korko. Olete­taan että ydin­mies ja viher­pi­ipertäjä keskustel­e­vat ydin­voiman hinnasta.

    Gigawatin voimalan rak­en­tamiskus­tan­nuk­sek­si he sopi­vat kak­si mil­jar­dia. Selkey­den vuok­si he pää­sevät yksimielisyy­teen siitä että muut kuin pääo­maku­lut (verot, polt­toaine, työvoima, jne.) olete­taan €50 miljoon­aksi vuodessa

    Ydin­mies olet­taa käyt­töas­teek­si 98%. Voimalan vuosi­tuotan­to on täten noin 8600GWh. Ydin­miehen mukaan sopi­va tuot­to pääo­ma­lle on pankki­lainan omainen 5%, eli €100 miljoon­aa vuodessa. Täten vuosikus­tan­nuk­set ovat noin €150 miljoon­aa euroa, eli €17 500/GWh, eli sähkön hin­ta €17,5c/kWh.

    Viher­pi­ipertäjä taasen olet­taa käyt­töas­teek­si 80%. Vuosi­tuotan­to täten n. 7000GWh. Viher­pi­ipertäjä huo­maut­taa, että alhainenkin tuot­to-ole­tus pääo­ma­lle on vähin­tään 10%, eli €200 miljoon­aa vuodessa. Vuosikus­tan­nus­ket €250 miljoon­aa, €36 000/GWh, eli €36c/kWh. Eli aika tarkalleen kak­si ker­taa enem­män kuin ydin­miehen laskelmissa.

    Kun tuo­ta har­joi­tus­ta jatkoke­hit­tää vaikka­pa purkukus­tan­nuk­sil­la, käyt­töiäl­lä, jne. niin ollaan siinä per­in­teisessä kus­tan­nus­lasken­nas­sa. Eli päätetään tulos ja sääde­tään muut­tu­jat sopiviksi.

    Vastaa