Kun olen jo kompromettoinut itseni kirjoittamalla asiasta, johon mainettaan varjelevan ei pitäisi koskea kepilläkään haluan summata, miten itse asiaa ajattelen. Korostan, että en ole asiaa tutkinut enkä tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia edes lukenut. Pohdintani perustuu vain tilastotieteilijän koulutukseen.
Ensin vähän keskustelusta: monella näyttää olevan ilmiömäinen kyky uskoa asioiden olevan niin kuin niiden toivoisi olevan. Jos haluaa elää maailmassa, jossa kaikki ihmiset syntyvät yhtä lahjakkaina, näyttää pystyvän uskomaan tähän, vaikka havainnot kertoisivat mitä. Valitettavasti ajattelu näyttää toimivan myös toisin päin. Jos joku uskoo jonkin ilmiön olemassaoloon, sen täytyy osoittaa, että hän toivoisi niin olevan. Itse tutkijakoulutuksen saaneena en pysty tähän ajattelutapaan (sein = soll) yhtymään. Siis, että miten uskot asioiden olevan, kertoo miten toivoisit niiden olevan.
Kun puhun älykkyydestä, tarkoitan sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan. En siis tarkoita sosiaalisia kykyjä enkä monta muutakaan sinänsä tärkeää ominaisuutta vaan vain älykkyyttä.
Oletan, että
1) Älykkyys on ainakin osittain geneettisesti perinnöllistä
2) Älykkyyden kehitykseen vaikuttavat myös ympäristötekijät
3) Kaikki kansat ovat älykkyyden suhteen heterogeenisia
4) Käytössä olevat älykkyystestit mittaavat osittain asioita, joita voi myös oppia
Tästä seuraa väkisin, että eri väestöryhmien välille syntyy valikoivan muuttoliikkeen, valikoivan syntyvyyden ja valikoivan kuolleisuuden vuoksi eroja. Nämä erot voivat muuttua hyvinkin nopeasti – yhdenkin sukupolven aikana – jos noissa kolmessa valikoivuudessa tapahtuu muutoksia. Lisäksi eroja aiheuttavat erilaiset kasvuolosuhteet, sillä mikään tutkimus ei väitä, että älykkyys olisi kokonaan perinnöllistä. Koulutuksellakin on vaikutuksensa.
Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta. Väitän esimerkinomaisesti, että italialaisten keskimääräinen älykkyys laskee seuraavien 50 vuoden aikana, koska asiat on maassa järjestetty niin, etteivät koulutetut (siis keskimäärin lahjakkaammat) naiset juuri synnytä. Suomessa tämä ansa on vältetty paremmin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista suosivalla politiikalla, vaikka puutteensa sitä on siinäkin.
Vakiintuneissa yhteiskunnissa yläluokka pystyy hankkimaan rikkautta kognitiivisilla kyvyillä, yhteiskunnan ja yritysten johtamisella. Kaskiviljelykauden Suomessa teoreettinen lahjakkuus ei ollut samanlainen menestystekijä kuin siirtomaakauden Britanniassa. Järjestäytynyt yhteiskunta suosii rauhanomaisissa oloissa lahjakkaita. Asiaan liittyy vielä aleneva säätykierto, mekanismi, jonka seurauksena ylimyssukujen lapset valtaavat ekologiset lokerot myös köyhiltä. Tiedemiehen blogissa on mielenkiintoinen linkki tästä New York Timesiin.
Joku mainitsi minulle lähettämässään viestissä, että Stalinin puhdistuksessa kuolleet 20 miljoonaa venäläistä olivat pääasiassa älymystösukujen jäseniä. Kai tuollainenkin karsinta jotenkin saa viisarin värähtämään.
Kansakuntien lahjakkuuseroissa ei ole mitään dramaattista. Samanlaisia eroja löytyy maaseudun ja kaupunkien välillä ja jopa kaupunginosien välillä. Pisa-tutkimuksen tuloksia ei julkaista koulukohtaisesti, koska epäedullinen oppilasaines tekisi vääryyttä joillekin kouluille.
Aikamoinen haloo varmaankin syntyisi, jos joku tulisi mitanneeksi älykkyyserot eri puolueiden kannattajien välillä.
Se, mikä on tehnyt keskustelusta sopimatonta, on älykkyysmittausten yhdistäminen rotuoppeihin. Kun erilaiset yhteiskunnalliset olosuhteet synnyttävät erilaisen lahjakkuusjakauman ja kun erilaiset ”rodut” ovat eläneet erilaisissa yhteiskunnissa, voisi ilman empiirisiä tutkimuksiakin olettaa, että eri ”rotujen” välillä on myös eroja älykkyyden jakaumassa. Silti väitän, ettei älykkyys ole rotuominaisuus, koska kaikki rodut ovat älykkyyden suhteen heterogeenisia.
Jos ottaisimme 10 000 satunnaisesti valittua afrikkalaista ja toisessa erillisessä kokeessa yhtä monta kiinalaista ja ryhtyisimme jalostamaan heitä karjanjalostuksessa käytetyin risteytysmenetelmin, voisimme jalostaa älykkään afrikkalaisen ”rodun” ja tyhmän kiinalaisen ”rodun”, koska afrikkalaisten keskuudessa on riittävästi älykkäitä ja kiinalaisten keskuudessa riittävästi tyhmiä. (Kiinalaisia ja afrikkalaisia ei siis risteytettäisi keskenään, vaan molemmat kokeet olisivat erillisiä.) Millään jalostusmenetelmällä emme toisaalta voisi ilman ulkopuolisia geenejä jalostaa kiinalaisista mustaihoisia ja afrikkalaisista kiinalaisen näköisiä, tai ainakin se kävisi hyvin hitaasti.
Minä en tiedä, miten Vanhanen on saanut mitatuksi (tuskin mitannut itse) joillekin afrikkalaisille kansoille keskimääräisen älykkyyden 60–70 välille. Eri kansojen välillä on lahjakkuuseroja, mutta noin suuriin eroihin en usko, en ainakaan niin, että kyse olisi geneettisistä eroista. Lukutaidottomalla paikallista heimokieltä puhuvalla voi olla vaikeuksia selvitä todellisia kykyjään vastaavasti itse testistä. Testi mittaa myös saatua koulutusta. Älykkyys on osittain myös ympäristötekijöiden tulosta. Ympäristötekijät voivat olla epäedullisia koko kansakunnalla. On hyvin ikävää, että jotkut rasistisien intohimojen valtaavat ovat käyttäneet näitä lukuja tavalla, jolla niitä ei voi käyttää eikä pidä käyttää ja samalla kompromettoineet koko aiheen.
On eettisesti väärin ja myös tieteellisesti pätemätöntä soveltaa rodullista älykkyysolettamaa jokaiseen vastaantulevaan mustaihoiseen.
Sen sijaan eräänlaisena tämänhetkisenä inhimillisen pääoman mittarina koko kansakuntaa koskien nuo tutkimukset kannattaisi ottaa huomioon. Aivan siitä riippumatta johtuvatko huonot mittaustulokset geeneistä, lapsena koetuista sairauksista, synnytyksessä vammautumisesta, huonosta ravinnosta, koulutuksen puutteesta, älyllisesti vähemmän haastavasta kasvuympäristöstä tai asennevammasta, niillä on vaikutuksensa maan optimaaliseen kehitysstrategiaan.
Teen perinteisen ilkeän oharin eli lainaan yhtä kohtaa kirjoituksesta.
Osmo;
Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta. Väitän esimerkinomaisesti, että italialaisten keskimääräinen älykkyys laskee seuraavien 50 vuoden aikana, koska asiat on maassa järjestetty niin, etteivät koulutetut (siis keskimäärin lahjakkaammat) naiset juuri synnytä.
Jouni Lundqvist;
Biologina ajattelen niin, että italialaisten perimä on jatkossakin (1000 vuotta) sama kuin nyt. Vetoan tässä evoluution käsittämättömään hitauteen.
Jos italialaisten geeniperimä on nyt korttipakka eli 52 korttia, on se sadan vuoden päästä täsmälleen sama. Jos seuraavien vuosikymmenien aikana käteen nousee vain alle kympin kortteja, pakassa on edelleen ässät, kuninkaat ja rouvat.
Oden lailla voin ajattella, että italialaisten menestyminen mensan testeissä tulee heikkenemään lähivuosina, mutta siihen en usko, että heidän geeniperimänsä heikkenisi enempää kuin muulla.
Aiheeseen liittyen lisään, että miksi sosiaalista lahjakkuutta ei yleisesti pidetä älylajina. Sosiaalisesti lahjakkaat henkilöt ovat yhteisönsä helmiä. Heidän avullaan tämä yhteiskunnan juna kulkee. Aika usein he ovat naisia.
Jouni Lundqvist
Tätä en kyllä ymmärrä. Kyllä karjanjalostuskin pystyy pelkällä valinnalla muuttamaan kannan jakaumaa nopeasti. Italialaisten geenivaranto pysyy jokseenkin samana- samat geenit ovat läsnä — mutta eri suhteissa.
Osmo: “Minä en tiedä, miten Vanhanen on saanut mitatuksi (tuskin mitannut itse) joillekin afrikkalaisille kansoille keskimääräisen älykkyyden 60–70 välille.”
Kai siinä on käytetty ihan tavallisia ÄO-testejä, joissa testataan kykyä abstraktiin ajatteluun. En tiedä onko Vanhanen tehnyt mittauksia itse, mutta Englannissa professori Richard Lynn (joka on kait Vanhasen kaveri) viittasi samoihin lukuihin pari kuukautta sitten, kun James Watsonin rotukommentit herättivät huomiota sikäläisessä mediassa.
Erot voivat olla todellisia; ehkä mustan Afrikan kansojen keskimääräinen ÄO todella on alhaisempi. Mutta on kokonaan eri kysymys, ovatko erot geneettisiä vai ympäristön aiheuttamia, ja jos molemmat vaikuttavat, missä määrin?
Richard Lynn, James Watson ja Tatu Vanhanen tekevät suoran johtopäätöksen, että geenit ovat erojen taustalla. Ei ammattitaitoinen biologi voi niin tehdä.
MInäkään en, biologina, ymmärrä nyt Jouni Lundqvistin järkeilyä. Jos pakassa on 52 korttia, mutta osa korteista pistetään sivuun, kun niiden kantajat eivät lisäänny, pakassa ei ole sadan vuoden päästä enää kaikkia samoja kortteja. Kyllä alleelit voivat hävitä, ja niiden yleisyys populaatiossa voi vähentyä.
Yleinen käsitys älykkyysmittauksista ja älykkyysosamäärästä on se, sillä mittaamaan vain perinnöllisiä ominaisuuksia. En tiedä, onko tällaista älykkyyttä mahdollista mitata tai onko sitä ylipäätään olemassa. Nykyiset menetelmät älykkyyden mittaukseen eivät mittään pelkästään geneettisiä ominaisuuksia, vaan myös opittuja ominaisuuksia.
Epälein, että monet, jotka osallistuvat keskusteluun, eivät tätä eroa ymmärrä, vaan olettavat, että Vanhasen tutkimuksissa käytetyssä aineistossa käsitteellään ainoastaan geneettisiä ominaisuuksia. En ole tutustunut Vanhasen tutkimukseen, joten en tiedä, tuoko hän tätä eroa ilmi tai onko hän itse sitä sisäistänyt.
Osmo sanoi:
‘Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.’
Johon T.Vanhanen: ‘Samaa rotua koskevissa älykkyystesteissä eri puolilla maailmaa saadut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat olleet suunnilleen samalla tasolla. Miten se olisi mahdollista ilman yhteisiä älykkyyteen vaikuttavia perintötekijöitä? Nämä havainnot koskevat niin eurooppalaisia, afrikkalaisia kuin myös itäaasialaisia, joita on hajaantunut eri puolille maailmaa.’
ja
‘Myös samanlaisissa ympäristöoloissa elävien rotujen älykkyysosamäärät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Erojen olisi pitänyt tasoittua, jos pelkästään ympäristötekijät vaikuttavat älykkyyteen.’
ja
‘Kun eurooppalaiset Euroopassa tai Yhdysvalloissa ovat adoptoineet toiseen roturyhmään kuuluvia lapsia, lapset ovat säilyttäneet omalle roturyhmälleen luonteenomaisen älykkyysosamäärän.’
Itse asiassa en oikein ymmärrä millaisia ovat olosuhteet, jotka eivät suosi lahjakkuutta?
Marko K ymmärsi tuon siteeraamansa lauseen väärin. Ehkä se oli kirjoitettu epäselvästi. Siinä kyllä tarkoitin perinnöllistä lahjakkuutta siis sitä, että yhteiskunnalliset olot suosivat enemmän tai vähemmän lahjakkuutta tuottavien geenien menestystä. Lähtöoletuksissanihan oli, että perintötekijät vaikuttavat osaltaan älykkyyteen.
Kirjeenvaihtaja ja muut, joille asia on epäselvä.
Vahhanen ei ole ollut ÄO-mittauksia suunnittelemassa tai toteuttamassa. Hän on yhdessä brittiläisen emeritusprofessori Richard Lynnin kanssa kerännyt eri älykkyystutkimuksista meta-aineiston, jonka perusteella he ovat päätyneet teoksssa “IQ and the Wealth of Nations” (2002) esitettyihin teeseihin. Relevantein kritiikki metatutkimusta kohtaan onkin olettamus erilaisten ja eri vuosina tehtyjen testausten yhteismitattomuudesta ja metodogisista puutteista.
Vanhanen ja Lynn rakentavat siis teoriaa älykkyyden ja kansakunnan menestymisen välisestä yhteydestä. Täysin väärä tulkinta on liittää tämä millään muotoa rotuoppeihin, kuten siilipuolustukseen käpertyvät “humanistit” näyttävät hädissään tekevän.
“MInäkään en, biologina, ymmärrä nyt Jouni Lundqvistin järkeilyä. Jos pakassa on 52 korttia, mutta osa korteista pistetään sivuun, kun niiden kantajat eivät lisäänny, pakassa ei ole sadan vuoden päästä enää kaikkia samoja kortteja. Kyllä alleelit voivat hävitä, ja niiden yleisyys populaatiossa voi vähentyä.”
Lundqvist;
Ihmiskunnan alleelit “muuttuvat” hiljalleen, mutta riittääkö siihen sata vuotta. (biologina en halua nähdä ihmiskuntaa yksittäisinä kansoina). Ei riitä, ellei tapahdu luonnonkatatrofia tai että että joku hullu tappaa “puolet” ihmisistä.
Rauhanoloissa muutos tapahtuu jälkeläisten kautta ja se on äärimmäisen hidas juttu. Ei edes oleva ilmastomuutos muuta luonnon geeniperimää kovin nopeasti. Paitsi että jääkarhujen koko genomi katoaa.
Jouni Lundqvist
Osmo on jälleen vihertävän korrekti:
“Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.”
Voitko tämän väitteesi tueksi mainita esimerkkejä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka suosivat lahjattomuutta lahjakkuuden sijaan? Mikä on ympäristö, jossa uutta oivaltava, oppimaansa nopeasti soveltava, toimivia ratkaisuja keksivä yksilö olisi huonommassa asemassa kuin näihin heikommin kykenevä lajitoverinsa?
Toinen kysymys on sitten, mistä palikoista rakentuvat nämä mystiset “yhteiskunnalliset olosuhteet”. Olisiko yhteiskunnan muodostavilla ihmisillä jotain osuutta asiaan?
Ei siinä niin kovin kauan ole kun Suomessakin elettiin aika alkeellisesti. Mistä moinen yhden kahden sukupolven älykkyyden räjähdys? Olisiko koulutuksella mitään merkitystä.
Jos en koskaan olisi autoa nähnyt, niin tuskinpa vaan tietäisin tai edes osaisin päätellä että sillä voi ajaa…
Olen hyvin samaa mieltä Osmon kanssa. Kannattaa muistaa että vielä ennen maailmansotia Suomenkin yliopistoissa tutkittiin yleisesti eugeniikkaa. Sattuneesta syystä asia kuitenkin vaiettiin kuoliaaksi ja siitä tehtiin tabu.
Älykkyyden kannalta ilmeisen negatiivinen kulttuuri ja yhteiskuntamuoto on jyrkkä islam, jossa pelkästään naisten koulutuksen kieltäminen laskee yhteiskunnan henkistä pääomaa dramaattisesti.
Toinen vastaava negatiivinen ilmiö ovat pienehköt uskonnolliset ja etniset yhteisöt valtioiden sisällä, joilla on yhteiskunnasta eristäytymisen ja sisäänpäinkääntymisen lisäksi taipumusta pariutua pienessä piirissä serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa. Tämän luulisi näkyvän väistämättä nopeasti myös jälkeläisten muita heikommassa perimässä.
Nykypäivä-lehdessä ulkomaiset tutkijat? ruotivat Pisa-tutkimusta, kaikille tutun tekijän, maahanmuuttajien pienen määrän lisäksi siellä oli mielenkiintoinen havainto, jonka mukaan maaseudun tytöt vastaavat Suomen Pisa-maineesta, kaupunkien tulokset ovat keskitasoa.
Peräkammarinpoikana tämä huvitti minua kovasti, koska Osmon eräs perusteesi on se, että maaseudulla asuu tyhmiä luusereita ja kaupungeissa kauniit ja fiksut.
Onko tämä nyt sitten asuinpaikka-vai sukupuolikysymys?
Paljon selvitettävää siis älystä ja menestymisestä olisi, harmi että se on poliittista dynamiittia.
Ode kirjoitti ensin:
“Kun puhun älykkyydestä, tarkoitan sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan. En siis tarkoita sosiaalisia kykyjä enkä monta muutakaan sinänsä tärkeää ominaisuutta vaan vain älykkyyttä.”
Ja vähän sen jälkeen:
“Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.”
Asiayhteydestä saa sen käsityksen, että vaikka Ode väittää tarkoittavansa älykkyydellä vain sitä, mitä sillä mitataan, niin hän käyttää sen synonyyminä kuitenkin lahjakkuutta, joka on käsitteenä paljon älykkyyttä laajempi.
Kaikki yhteiskunnalliset olosuhteet suosivat lahjakkuutta, vaikka erilaiset yhteiskunnalliset olot suosivat tietysti erilaisia lahjakkuuksia.
Meillä on vain piinallisen tiukassa ajatus, että älykyys, jota suosii meidän ympäristön hävittämiseen ja luonnonvarojen kerskakulutukseen keskittynyt kulttuurimme, olisi se “lahjakkuuksien lahjakkuus”.
Niinhän ei tietenkään ole.
Maanpinnalle:
mielenkiintoinen havainto, jonka mukaan maaseudun tytöt vastaavat Suomen Pisa-maineesta, kaupunkien tulokset ovat keskitasoa.
Peräkammarinpoikana tämä huvitti minua kovasti, koska Osmon eräs perusteesi on se, että maaseudulla asuu tyhmiä luusereita ja kaupungeissa kauniit ja fiksut.
En ole nähnyt tuota tutkimusta, mutta entinen tilastotieteilijä tarkistaisi heti, mitä “maaseudulla” tarkoitetaan. On riski, että sillä tarkoitetaan maalaiskuntia. Sellaisissa maalaiskunnissa kuin Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo ja Haukipudas asuu verrattomasti enemmän väkeä ja ennen kaikkea koululaisia kuin vaikkapa Pihtiputaalla tai Ristijärvellä. Keskiluokkaiset urbaanit lapsiperheet asuvat “maalla”
Jos Ode ei vielä ole lukenut, niin Eero Iloniemen Nykypäivään kirjoittama kolumni löytyy täältä:
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=91199
Osmo:
“Kaskiviljelykauden Suomessa teoreettinen lahjakkuus ei ollut samanlainen menestystekijä kuin siirtomaakauden Britanniassa. Järjestäytynyt yhteiskunta suosii rauhanomaisissa oloissa lahjakkaita.”
“Jos haluaa elää maailmassa, jossa kaikki ihmiset syntyvät yhtä lahjakkaina, näyttää pystyvän uskomaan tähän, vaikka havainnot kertoisivat mitä.”
Pohjoisten kansojen menestystä selittää käytännöllinen sisukkuus siinä missä teoreettinen lahjakkuuskin. Mielestäni ihminen voi halutessaan kompensoida alempaa älykkyyttään tekemällä kovemmin töitä. Koska aivotyökin on työtä, aivot ja kehittyvät niitä käyttämällä. Ts. geneettisesti keskimääräistä vähä-älyisempi ei ole mielestäni tuomittu menestymättömyyteen, vaan voi raatamalla, epämukavuutta sietämällä ja oleellisimpaan keskittymällä saavuttaa menestystä valitsemallaan alalla. Vaikeankin ongelman voi ratkaista keskittymällä vain siihen ja pilkkomalla sen osaongelmiin. Mikä on kenellekin vaikeaa toki vaihtelee.
Winston Churchill, Viktor Tihonov ja Jorma Ollila ovat omien maidensa periksiantamattomuuden ja raatamisen apostoleita. Toki heidän ykkösketjunsa olivat / ovat periksiantamattoman raadannan lisäksi huippulahjakkaita, mutta ykköskentät eivät voi hoitaa kaikkea.
“Biologina ajattelen niin, että italialaisten perimä on jatkossakin (1000 vuotta) sama kuin nyt. Vetoan tässä evoluution käsittämättömään hitauteen.”
Ei se ainakaan hidas ole uusimman tutkimuksen mukaan.
YLE:n kamalan rasistinen uutinen. Varoitus K18
“En ole nähnyt tuota tutkimusta, mutta entinen tilastotieteilijä tarkistaisi heti, mitä “maaseudulla” tarkoitetaan. On riski, että sillä tarkoitetaan maalaiskuntia. Sellaisissa maalaiskunnissa kuin Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo ja Haukipudas asuu verrattomasti enemmän väkeä ja ennen kaikkea koululaisia kuin vaikkapa Pihtiputaalla tai Ristijärvellä. Keskiluokkaiset urbaanit lapsiperheet asuvat “maalla”
Keskiluokka näyttää muuttaneen pois lähiöistä, ei ole siis ihme että he eivät vastusta maahanmuuttoa Afrikasta, se ei kosketa heitä millään tasolla.
Mahdankohan olla ainoa jota tämä geneettinen vai opittu kysymyksenasettelu ei voisi vähempää kiinnostaa? Tehdään ajatuskoe:
Jonkun maalaisilla mitataan keskimääräistä alempi AÖ. Jokumaassa koulutukseen panostetaan ja pidetään huolta siitä että myös vähemmän älykkäille sopivat työt ovat kannattavia. Uskooko valtaapitävät siihen, että syy alhaisella älykkyydellä on perintotekijöissä vai ympäristössä? Eli mitä käytännön merkitystä tällä on?
Osmo sanoo, että jos tiedostetaan että lukupäässä on synnäisiä eroja, niin ymmärretään pitää huoltaa (esim. verotuksen kautta) että vähemmin fiksutkin pärjää. Mutta jos meillä on tuhansia koulupudokkaita, niin kysymys siitä onko syy geeneissä vai jossain muussa on kohteliaasti sanottuna akateeminen heidän yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta.
Ai niin, ja mitä syitä meillä on olettaa että väestön keskimääräinen älykkyys on olennainen valtion menestystä selittävä tekijä?
Jos saa ehdottaa jotain muutakin puheenaihetta, miten olisi Martin Wolfin tuore kolumni Dangers of Living in a Zero Sum Economy? (http://blogs.ft.com/wolfforum/2007/12/the-dangers-of.html)
“Voitko tämän väitteesi tueksi mainita esimerkkejä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka suosivat lahjattomuutta lahjakkuuden sijaan? Mikä on ympäristö, jossa uutta oivaltava, oppimaansa nopeasti soveltava, toimivia ratkaisuja keksivä yksilö olisi huonommassa asemassa kuin näihin heikommin kykenevä lajitoverinsa?”
on rutkalti esimerkkejä yhteiskunnallisista olosuhteista jotka suosivat enemmän fyysistä voimaa ja aggressiivisuutta kuin älykkyyttä. vaikka älykkyys (siis se matemaattinen päättelykyky) ei noissakaan yhteiskunnissa ole este, niin silti yhteiskunnat jotka eivät ensisijaisesti suosi voimaa ja aggressiivisuutta, tuottavat älykkäämpiä yksilöitä, koska näissä yhteiskunnissa älykkyys on suuremmassa arvossa.
Aivan niinkuin niillä pohjois-euroopan juutalaisilla. Kyse ei ole siitä, että Puolan talonpoikaisväestö olisi sorsinut älykkäitä, vaan siitä että juutalaiset (joilta maanomistus oli kielletty) suosivat älykkyyttä enemmän joten valintapaine oli älykkyyden osalta suurempi.
Jo pelkästään se, että länsi-afrikassa on vallinnut olosuhteet jotka ovat suosineet niitä ominaisuuksia joilla voitetaan sadan metrin sprintti, tarkoittaa, että puolisonvalinnassa ja jälkeläisten tuottamisessa ei ole painotettu niinkään juutalaisten tyyliin älykkyyttä, kuin sadan metrin sprintti-ominaisuuksia. pitää valita. jos haluaa tuottaa lapsistaan ensisijaisesti sprinttereitä, niin puolison valinnassa ei ole varaa painottaa älykyyttä samassa määrin.
Vaikka olenkin pitkälti samaa mieltä Soininvaaran kanssa asiasta, niin en ole aivan varma hänen vakaumuksestaan, että älykkyyserot muuttuisivat hyvinkin nopeasti. toki esim. suomalaisten keskimääräistä älykkyyttä voitaisiin nopeasti nostaa kieltämällä alle 100 IQ:n ihmisiä lisääntymästä ja asettamalla velvoite, että yli 120:IQ:n ihmiset tekisivät vähintään neljä jälkeläistä.
“Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.”
vedän luvut hatusta, mutta eikö tämän perusteella voitaisi olettaa, että kymmeniätuhansia vuosia sitten eriytyneet näihin päiviin saakka metsästys-keräily-yhteiskunnassa eläneet australian aboriginaalit olisi suosineet hyvin erilaisia ominaisuuksia kuin 10 000–5 000 maanviljelys-yhteiskunnassa eläneet eurooppalaiset. Koska nykymaailma perustuu pitkälti eurooppalaiseen kulttuurin perustuvaan talousjärjestelmään, niin eikö voida olettaa, että aboriginaalien geenistö vastaa huonosti (tai ainakin huonommin) niihin vaatimuksiin, joita nykyinen kulttuuri menestyjältä edellyttää. Se seikka, että nykyisessä kulttuurissa aboriginaalit eivät pärjää niin hyvin kuin eurooppalaisen (tai aasialaisen, sitä parempi) geenistön syntymälahjanaan saaneet ihmiset pärjäävät ei siis selity rakenteellisella rasismilla vaan synnynnäisillä perinnöllisillä eroilla. Voidaan toki argumentoida, että välineetön eurooppalainen on geenistöltään, että tiedoiltaan huonommin soveltuva Australian erämaihin kuin aboriginaali. Tämän tunnustaminen vain lisää pontta väitteeseen, että voi olla toisinkin päin, että aboriginaali on tiedoiltaan, että geenistöltään huonosti sopeutuva anglo-amerikkalaiseen kulttuuriympäristöön.
en halua nyt kompromettoida itseäni. (kuten osmo soininvaara ilmaisi) haluan vain tuoda ilmi näkemyksiäni ja mielteitäni asiasta. olen valmis vaihtamaan mielipiteitäni jos vakuuttavasti minulle asia esitetään. Pelkään kuollakseni, että minut leimataan rasistiksi, koska olen ilmaissut käsityksiä ja havaintoja roduista ja älykkyydestä.
Vielä yksi kysymys (columbo)? kun ajattelee, että lynnin tutkimuksia lukenut uusnatsi saa innoitteen ajatella, että on älykkäämpi kuin jokainen kohtaamansa afrikkalainen, niin saako hän m yös innoitteen ajatella, että jokainen kohtaamansa kiinalainen on älykkäämpi ja täten rodullisesti ylevämpi master race kuin hän itse.
Osmo: “En ole nähnyt tutkimusta, mutta entinen tilastotieteilijä tarkistaisi heti, mitä maaseudulla tarkoitetaan”.
Kirkkonummen ja Nurmijärven kollegat nostavat Pihtiputaan mummon kansainväliseen kärkeen, ohi pääkaupunkimme aivoklusterin. Onnittelut Mummolle, älykäs ja pystyvä seniorikansalainen.
“Voitko tämän väitteesi tueksi mainita esimerkkejä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka suosivat lahjattomuutta lahjakkuuden sijaan? Mikä on ympäristö, jossa uutta oivaltava, oppimaansa nopeasti soveltava, toimivia ratkaisuja keksivä yksilö olisi huonommassa asemassa kuin näihin heikommin kykenevä lajitoverinsa?”
Ihan väistämättä tulee mieleen sellainen patriarkaalinen ja taikauskoinen yhteiskunta, jossa naisten sorto ja kiihkomonoteismi vallitsevat. Lait ja oikeuslaitoksen prosessit ovat peräisin jumalallisista näyistä yli tuhannen vuoden takaa. Koulussa päntätään lähinnä “pyhiä” kirjoituksia. Kyseenalaistajat tasapäistetään nopeasti.
Tuollaisessa paikassa järjestä ei taida olla kuin haittaa.
Maanpinnalle:
“Kirkkonummen ja Nurmijärven kollegat nostavat Pihtiputaan mummon kansainväliseen kärkeen, ohi pääkaupunkimme aivoklusterin.”
Aikanaan nettideittaillessa tuli huomattua tuo maaseudun älykkäiden naisten ilmiö. Vähän nuoremmassa sukupolvessa tosin. Kaupungeissa statussymbolit ovat nuorille naisille kaikki kaikessa ja näin elämä nuorille miehille vaikeaa. Maaseudun naiset ovat jotenkin rennompia ja silti ymmärtävät maailman menoa yhtä hyvin. Toisaalta maaseudun naisille pitäisi sitten olla heti isot talot ja liuta kakaroita. No, onneksi sittemmin huomasin, että on onneksi toki älykkäitä naisia, jotka eivät ole kuin kohtuullisen materialistisia=)
Rennot maalaistytöt.
Varmaan oikea huomio, kaupungeissa kanssakäyminen on enemmän muodollista ja teennäistä. Teennäisen ystävällistäkin.Tästä seuraa sellainenkin harhakäsitys, että kaupunkilaiset sinällään olisivat esim. suvaitsevampia tai avarakatseisempia kuin Simpeleen serkkunsa, luultavasti päinvastoin.
Eri asia on sitten se, että kaupungeissa syrjityt ja muuten omituiset saavat tilaisuuden “kadota massaan” tai muodostaa muiden samanlaisten kanssa oman alakulttuurin. On tärkeää huomata että silloin ei ole kysymys suvaitsemisesta, vaan siitä että suuri väkimäärä antaa mahdollisuuden eriytyä ja eristäytyä.
Maanpinnalle:
“Tästä seuraa sellainenkin harhakäsitys, että kaupunkilaiset sinällään olisivat esim. suvaitsevampia tai avarakatseisempia kuin Simpeleen serkkunsa, luultavasti päinvastoin.”
Tuntuu siltä, että Suomi on tämän nykyaikaisen tiedonvälityksen ansiosta jo niin paljon yhtenäistynyt, että ero suvaitsevaisuudessa ja avarakatseisuudessa lienee paljon suurempi henkilöiden välillä kuin erilaisten asuinpaikkojen välillä.
Muodollisuus ja kohteliaisuudet ovat toisaalta myös toisen yksityisyyden arvostamista jota taas kaupunkikulttuurissa arvostetaan enemmän kuin maaseudulla. Lisäksi monissa muissa maissa, joihin esimerkiksi monet Helsingissä työskentelevät ovat säännöllisesti yhteydessä, käyttäytymiskoodisto ainakin työasioissa on meitä paljon muodollisempaa. Omien ja edustamiensa asioiden eteenpäin viemiseksi ainakin eurooppalaista ja amerikkalaista tapakulttuuria on hyvä kohtuullisessa määrin tuntea.
Yksityiselämän mukavuutta ajatellen taas lämmin ja rento seura on sitä parasta. Voi olla niin, että kaupunkilaisnainen joutuu nyky-yhteiskunnassa rakentamaan aidon ytimensä ympärille paksumman panssarin kuin maalaisserkkunsa ja näin joskus hukata ytimensä itseltäänkin.
Voi olla, että samanlainen ilmiö on miehissäkin, mutta jotenkin tuntuu että miehissä pyrkimys aitouteen on jotenkin enemmän luontainen ja naiset helpommin ehkä hienotunteisuussyistä kaunistelevat ja siitä tulee tuo teennäisyyden vaikutelma.
Toisaalta hienotunteisuus on em. eurooppalaista tapakulttuuria ja sitä on hyvä oikeissa paikoissa osata, kunhan muistaa olla pohjimmiltaan rehellinen.
YLE:n tiedeuutisten mukaan viittaukset rotujen välisiin älykkyyseroihin ovat erityisen tulenarkoja, kun tutkitaan microcephalin-geenin D‑muotoa ja ASPM-geenin eri muotoja. Uutinen käsittelee Chigagon yliopiston tutkijaryhmän ihmisen aivojen evoluutiota käsittelevää tutkimusta. Tieteessä ei kuitenkaan voi olla mitään tulenarkoja kysymyksiä. Tieteentekijöiden tehtävänä on saavuttaa tieteellisen menetelmän avulla mahdollisimman oikea näkemys todellisuuden rakenteesta ja toiminnasta. Tieteentekijöiden ei pidä olla poliittisten päättäjien, median, talouselämän, kulttuurivaikuttajien tai minkään muunkaan tahon talutusnuorassa. Nämä tahot voivat pitää mitä tahansa tieteellistä kysymystä tulenarkana, mutta se ei saa vaikuttaa tieteentekijöiden tekemään tutkimukseen.
Tässä lainaus kyseisestä uutisesta:
“Kaikki tutkijat eivät ole vielä vakuuttuneita löydön merkityksestä ja erityisesti viittaukset rotujen välisiin älykkyyseroihin ovat tulenarkaa tavaraa. Samassa Science-lehdessä Lahnin tutkimusta kommentoinut Michael Belter varoittaa vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä. Mikään geeni ei toimi ainoastaan aivoissa, vaan jonkun geenimuodon rikastuminen voi johtua sen eduista aivan muualla ihmiselimistössä. Myös mutaatioiden synnyn ajoittuminen juuri tärkeisiin historiallisiin käännekohtiin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Lisää tutkimuksia tarvitaan.”
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=ter veys&osannimi=tutkittua_dementia&jutunid=5665
Nämä älykkyys sitä ja lahjakkuus tätä keskustelut ovat mainiota viihdettä. Älykkyys ja lahjakkuus eivät ole absoluuttisia totuuksia yksi ja yksi, joista ynnäämällä aina saadaan kaksi. Älykkyys ja lahjakkuus liukenevat esimerkiksi alkoholiin ja univaje tai stressi huteroittaa ne helposti. Sitten jää vielä pohdittavaksi kysymys, mihin älykkyyttä ja lahjakkuutta tarvitaan ja käytetäänkös niitä sitten siihen vaiko esimerkiksi viihdyttäviin fiksuihin keskusteluihin. Keskimäärin älykäs yhä selviää sellaisesta tilanteesta, mihin keskimäärin fiksu ei joudu.
Hyvää Uutta Vuotta Osmo ja osallistujat!
Keskisuomalainen 31.12.2008 tutki ja todisti, että kansakunna sisälläkin on lahjakkuseroja;)
“Pienissä kunnissa annetaan parempia numeroita”
todistukseen.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/pieniss%C3%A4-kunnissa-annetaan-oppilaille-parempia-numeroita(48709).ece
Pieni lainaus:
“Keskiarvon perusteella maan huonotasoisin yläkoulu on Helsingin Naulakallion koulu 6,09:n keskiarvolla. Maan paras puolestaan on Helsingin Saksalainen koulu 9,13:lla. Koulujen keskiarvoero on yli kolme numeroa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien väliset keskiarvoerot ovat suuria.”
Jami,
Linkki ei avaudu minulla ?
Valtakunnallisten tasokokeiden ja myös Pisa-testauksen tulosten pohjalta on tosiaan todettu, että samoilla tiedoilla ja osaamistasolla saa hyvin erilaisia arvosanoja riippuen asuinpaikasta.
Lapissa ja Pohjois-Karjalassa samalla äidinkielen hallinnalla annetaan keskimäärin kaksi, jopa kolme numeroa parempi arvosana todistukseen kuin Helsingin tasokkaimmissa kouluissa. Muissakin aineissa ero oli numeron luokkaa.
Efekti toimii myös paikkakuntien sisällä siten, että huonotasoisissa kouluissa saa suhteessa parempia arvosanoja.
Koska keskiasteen koulutukseen pyritään pääsääntöisesti päättötodistuksen arvosanoilla, on alueellinen epätasa-arvo ilmeinen.
Koulujen paremmuudesta keskustellessa on tietysti aina otettava huomioon, että arvosanat tulee suhteuttaa oppilasainekseen. Kouluissa, joihin on kasautunut akateemisten vanhempien lapsia ovat oppimistulokset ehkä vain näennäisesti parempia. Paras kouluhan on itse asiassa sellainen, jossa rupusakista leivotaan keskinkertaisuuksia …tai keskinkertaisuuksista huippuja.
Kiitoskset Osmolle asian mielenkiintoisesta käsittelystä. Kirjoitin muutaman sanan aiheesta, mutta aihe venähti sen verran laajaksi, että julkaisen sen omassa blogissani, enkä tuki kommenttiosastoa sillä. http://hiiden.blogspot.com/2007/12/rotumyytti.html
Tiivistäen otan kantaa, miten rotukäsitteestä on niin erilaisia käsityksiä johtuen todellisuusvastaisten ideologioiden värittämästä keskustelusta ja itse käsitteen abstraktista ominaisuudesta. Objektiivisesti havainnoiden, voidaan kuitenkin huomata tietyille maantieteellisille populaatioille kasaantuvista perinnöllisistä ominaisuuksista, jotka menevät pitemmälle, kuin pelkkien kuvakorttien lisäämiseen tai vähentämiseen pakasta. Tämä on myös sopusuhteessa havaitun evoluution kanssa, jossa ihminen erkaantui simpanssista ja jakaantui moniksi sukupuuttoon kuolleeksi ihmislajiksi ja myöhemmin maantieteellisiksi “roduiksi”. Nykyiset havaitut erot ovat pääasiassa sopeutumia erilaisiin ympäristöihin, joissa äkillinen muutos on luonnut kasvaneen sopeutumispaineen, johon kasvaneet populaatiokoot ovat pystyneet vastaamaan. Seurauksena nykyisin havaittava ihmispopulaatioiden laaja kirjo, joissa ilmenee myös ennalta arvaamattomia muutoksia.
“Joku mainitsi minulle lähettämässään viestissä, että Stalinin puhdistuksessa kuolleet 20 miljoonaa venäläistä olivat pääasiassa älymystösukujen jäseniä.”
Lukekaa sitä Vankileirien saaristoa. Suurin osa Stalinin puhdistuksissa kuolleista oli musikoita. Maaseudun tuhoaminen laajoilla väestönsiirroilla ja vangitsemisilla oli nimenomaan se “suuri terrori”, älymystön vainoaminen oli “pieni terrori”, Robert Conquestiin viitatakseni.
Muuten, olisi syytä sitäkin pohtia, miten eurooppalaisten keskimääräiseen älykkyyteen vaikutti se, että katolisen kirkon ylivallan aikana älykkäimmät poimittiin papeiksi ja selibaattiin.
“Vakiintuneissa yhteiskunnissa yläluokka pystyy hankkimaan rikkautta kognitiivisilla kyvyillä, yhteiskunnan ja yritysten johtamisella. Kaskiviljelykauden Suomessa teoreettinen lahjakkuus ei ollut samanlainen menestystekijä kuin siirtomaakauden Britanniassa.”
Tuskinpa. Siirtomaakauden Britanniassa hallitsi perinnöllinen yläluokka, ja vielä nykyäänkin oikeat vanhemmat ovat Britanniassa yhteiskunnallisen menestyksen (= rahan ja arvostuksen) kannalta tärkeämpi tekijä kuin lahjakkuus. Siirtomaissa oli kyllä menestymisen mahdollisuuksia köyhille ja työteliäille, mutta ne olivat sitten nimenomaan _siirtomaissa_ menestymisen mahdollisuuksia. Ei ollut mitenkään itsestään selvää, että siirtomaissa pätevöitynyt henkilö nousee lordi isoherran ohi.
On eettisesti väärin ja myös tieteellisesti pätemätöntä soveltaa rodullista älykkyysolettamaa jokaiseen vastaantulevaan mustaihoiseen.
Sen sijaan kokonaisiin kansakuntiin voi rodullista älykkyysolettamaa soveltaa. Minä en ainakaan aio investoida mitään maihin, jossa keskiverto työntekijä on älykkyydeltään suomalaisen kehitysvammaisen tasolla. En myöskään aio tuhlata aikaani haastattelemalla mustaihoisia työnhakijoita, jos vain valkoisia tai keltaisia riittää.
Afrikan maiden auttaminen, huomaan, on myös selvästi ollut väärillä raiteilla. Ohjaksiin pitää pistää kehitysvammaisten kanssa töitä tekeviä terveysalan ammattilaisia. Meidän mielestämme Hesburgerin pihvinpaisto on yksi harvoista ammateista, johon afrikkalaisten maiden talous voi perustua.
Tietysti on mahdollista, että Vanhanen, Lynn ja Elinan kaltaiset innokkaat myötäjuoksijat eivät tunnekaan kaikkea asiaan liittyvää tietoa. Sepä vasta olisikin noloa, sillä silloin tulevat sukupolvet laittavat heidät samaan kategoriaan aiempien rasistien kanssa, siis niiden jotka olivat ihan varmoja, että juutalaiset piti polttaa ja neekerit orjuuttaa.
Niin tai näin, Tatu Vanhasen kuuluu jäädä historiaan yhtenä merkittävimmistä maailmanhistoriaan vaikuttaneista suomalaisista. Vai keksiikö joku toisen suomalaisen joka on onnistunut hidastamaan globalisaatiota tehokkaammin kuin “älä ainakaan Afrikkaan investoi” ‑Vanhanen. Erikoinen asema miehellä, jota oma poika poika Hesarin Kuukausiliitteessä piti vanhuudenhöperöinä.
Nimimerkki Nozic kirjoittaa omassa blogissaan:
Soininvaara kirjoittaa, että älykkyys ei ole rotuominaisuus, koska kaikki rodut ovat älykkyyden suhteen heterogeenisia. Soininvaaran argumentti on siis, että koska kaikista roduista löytyy sekä tyhmiä että älykkäitä, ei älykkyys ole rotuominaisuus. Analoginen argumentti olisi, että pituus ei ole sukupuoliominaisuus, koska löytyy sekä pitkiä naisia että lyhyitä miehiä. Soininvaaran argunmentti on siis puhdasverinen hyökkäys olkinukkea vastaan. Keskustelua ei käydä siitä, onko vaikkapa koko musta rotu koko valkoista rotua vähemmän älykästä, vaan siitä onko rotujen välillä keskimääräisiä älykkyyseroja.
Nozic ei ymmärtänyt pointtiani. Naissukupuoleen liittyy tekijöitä, jotka heikentävät miehiin verrattuna pituuskasvua kaikilla naisilla. Koska pituuteen vaikuttavat muutkin asiat, miesten ja naistenpituusjakaumat menevät osittain päällekkäin. Nuo pituutta lyhentävät tekijät ovat ovat läsnä jokaisessa naisessa. Siksi se on sukupuoliominaisuus.
Minulle ei kukaan ole pystynyt esittämään geeniä, joka heikentäisi älykkyyttä ja joka olisi kaikilla etnisillä afrikkalaisilla. Erilaisia aivojen kapasiteettiin liittyviä geenejä on eripuolilla maailmaa asuvilla erilaisia määriä. Tämä vaikuttaa keskiarvoihin, mutta se ei ole rotuun suoraan liittyvä ominaisuus kuten hormonitoiminnan piirteet ovat sukupuoleen liittyvä ominaisuus.
Tomi sanoo:
“Tietysti on mahdollista, että Vanhanen, Lynn ja Elinan kaltaiset innokkaat myötäjuoksijat eivät tunnekaan kaikkea asiaan liittyvää tietoa.”
Se on varsin mahdollista. Tunnetko sinä?
Valista toki Vanhasta ja Lynniä ja meitä myötäjuoksijoita. Olen ehdottoman avoin kaikille ajatuksille aiheen ympärillä. Uskallan luvata sen myös Vanhasen ja Lynnin puolesta. En ole missään yhteydessä väittänyt tuntevani kaikkea asiaan liittyvää tietoa. Olen tehnyt päätelmäni tiedeyhteisön julkisen debatin perusteella… Kerro toki, jos sinulla on tämän ulkopuolella olevaa salaista tietoa.
“Afrikan maiden auttaminen, huomaan, on myös selvästi ollut väärillä raiteilla”
Afrikan maiden auttaminen on tosiaan ollut väärillä raitella. Vai oliko tämä ironiaa? Eivätkö tulokset puhu puolestaan? Jos esität yhden indikaattorin siellä parempaan suuntaan, esitän sinulle kymmenen muuta huonompaan suuntaan jättimäisistä sinne syydetyistä summista huolimatta. Varsin alentavana pidän sävyä sanassa “auttaminen”. Mitä holhottavia he meille ovat, jos kerran kyvyt ovat yhdenvertaiset?
Heilutat nyt sitä alhaisinta korttia niputtamalla minut orjuuden tai ihmisten polttamisen puolesta puhujaksi. En voi muuta siihen sanoa kuin että “voi pyhä yksinkertaisuus”…
Osmo on jämäkkänä ajatustensa takana:
“Minulle ei kukaan ole pystynyt esittämään geeniä, joka heikentäisi älykkyyttä”
Jessus sentään!
Minullekin umpimaallikkona on itsestäänselvyys, ettei älykkyyden perinnöllistä osuutta säätele jokin yksittäinen geeni.
Ei muuten pituuskasvuakaan… Osmon pitää mennä perinnöllisyystieteen peruskurssille jo tänä keväänä.
Pakko vielä kommentoida Tomia..
“Vai keksiikö joku toisen suomalaisen joka on onnistunut hidastamaan globalisaatiota tehokkaammin kuin “älä ainakaan Afrikkaan investoi” ‑Vanhanen.”
Kyllä nyt lukijakunta vakuuttuu vimeistään tässä vaiheessa siitä, että “vanhuudenhöperö” Vanhanen Pohjolan perukoilta on Afrikan kurjuuden perimmäinen syy. Globalisaatio pysähtyi kuin seinään.…
(LOL)
Minä en ymmärtänyt Tomin kirjoituksesta yhtään mitään. Ilmeisesti siinä oli osa ironiaa ja osa tosissaan kirjoitettua, mutta lukijalle epäselväksi jäi missä kohdin ja kumpaa.
Miten muuten Vanhanen voi samaan aikaan olla vanhuudenhöperö ja Suomen merkittävin globalisaation hidastaja? Ehkä tuokin oli ironiaa Tomin kirjoituksessa, mutta kysyn vakavalla naamalla silti, koska vastaavan tyylisiin väitteisiin törmää V & L koskevassa debatissakin vähän väliä. Herrat ovat täysin marginaalisia sekopäitä joita kukaan ei ota tosissaan silloin kun arvioidaan heidän tuotostensa tieteellistä pätävyyttä. Mutta heti kun aletaan keskustella siitä, saako tuollaisia tuloksia julkaista, Vanhanen ja Lynn muuttuvatkin merkittäviksi tiedemiehiksi joiden teuotoksilla on valtava näkyvyys ja vaikutus ihmisten ajatteluun.
Huikeaa seurattavaa on se itsepetoksen ja ristiriitaisten argumenttien määrä jota tiedostava osapuoli solkenaan suoltaa.
Elina:
““Minulle ei kukaan ole pystynyt esittämään geeniä, joka heikentäisi älykkyyttä”
Jessus sentään!
Minullekin umpimaallikkona on itsestäänselvyys, ettei älykkyyden perinnöllistä osuutta säätele jokin yksittäinen geeni.”
Ajattelin ensin jättää tämän Elinan kommentin julkaisematta, koska hän siteeraa minua väärin, mutta rangaistukseksi väärin siteeraamisesta julkaisen sittenkin.
Oikea sitaatti on:
Minulle ei kukaan ole pystynyt esittämään geeniä, joka heikentäisi älykkyyttä ja joka olisi kaikilla etnisillä afrikkalaisilla.
Yksittäisiä älykkyyteen vaikuttavia geenejä on löydetty runsaasti.
Jos tuon ‘rotuominaisuus’ sanan määrittelee tuolla tavalla, menettää se merkityksensä. Toisinsanoen se ei kuvaa mitään konkreettista asiaa.
Ihmisaivojen rakenne ovat niin monimutkainen, että niiden rakentamiseen tarvitaan valtava määrä DNA-dataa. Tähän dataan mahtuu valtava määrä eroja ihmiskunnan, rotujen ja yksilöiden välillä, joten mitään yksittäisiä geenejä, joista älykkyys rakentuu, ei tulla koskaan määrittelemään (vaikkakin joillain voi olla huomattaviakin vaikutuksia). Soppaan pitää lisätä myös kehon muut rakennusosaset, jotka määrittelevät aivojen toimintaa, kuten hormoonit, aistit, anatomia. Nämä puolestaan ovat vuorovaikutuksessa muun kehon kanssa, ja niin edelleen. Lopulta voidaan melkein sanoa, että kaikki geenit ovat vaikutuksessa aivojen toiminnan suhteen. Nämä suhteet myös ratkaisevat geenien sisäisen kamppailu ihmiskehon resursseista. Joku ympäristö vaatii tietynlaista sopeutumista, ja kaikki ihmisen vaikuttavat geenit käyvät läpi muuttumis ja valinta prosessin, jolloin tietyt ominaisuudet kasaantuvat, vaikka mitään yksittäistä mullistavaa geeniä ei olisikaan. Aivojen kohdalla suurempi koko vie energiaa, tarvitsevat enemmän aikaa kehittyäkseen (joka puolestaan vaikuttaa muuhun lisääntymis ominaisuuksiin), vaarantaa synnytyksen ja vaatii suuremman lantion. Leventynyt lantio puolestaan vaatii jalkojen muodon muuttamista. Ja jotta aivot saisivat lisää tilaa päässä, niin siirtyminen pehmeämpään ravintoon auttaa, kun päätä ei tarvitse rakentaa jättimäisiä ja vahvoja leukoja palvelemaan. Jopa melaniinilla on oma toimintansa aivoissa. Ollaan havaittu, että sinisilmäisillä on hieman pienempi lääkeaineherkkyys ja suurempi riski alkoholisoitua. Yleisen stereotypian mukaan myös sinisilmäinen pohjoismaalainen on luonteeltaan sulkeutuneempi, kuin esim. juuri Afrikan mustat rodut.
Analogiana autojen kehitys, jolloin ensimmäisestä autoksi luettavasta vempeleestä alkoi kehitys parrempien autojen luomiseksi. Vaikka parempia ratkaisuja keksittiin, niin yhä enemmän piti valmistaa autoja tiettyihin ympäristöihin ja käyttöominaisuuksiin. Erämaassa ajettaessa on isoista renkaista, korkeasta maavarasta ja kulutuksenkestävyydestä hyötyä; Kilpa-auton pitää olla matala ja tilaa vain kuskille ja rakenteen kestoksi riittää yksi kisa; Kaupunkilaiselle taas pieni ja vähän polttoainetta vievä on ollut suosittu valinta. Ja kun yhtä ominaisuutta tuunaa, niin pitää myös muita ominaisuuksia sopeuttaa siihen. Kaikki nämä ovat autoja, eikä mitään yhtä mutteria voida nimetä määrittelemään autotyyppia, mutta kaikilla voidaan katsoa olevan joitain “tyyppiominaisuuksia”.
Jalostetaan pygmiheimo geenitekniikan keinolla siten, että valitaan kaikki älykkyyteen positiivisesti vaikuttavat geenit, niin että saadaa nostettua koko väestön keksi IQ >60 Euroopanjuutalaisten tasolle ~115, niin että myös huippuälykkäitä tieteen nobelisteja olisi joukossa. Epäilen, että tälläinen onnistuu, vaikka pystyttäisiin nimemään 55 geeniä, joista jokainen nostaa IQ:ta yhdellä pisteellä. Edes tuhansien harvinaisten pygmigeenien löytäminen, jotka nostaisivat jokainen IQ:ta, ei takaa parempaa lopputulosta, koska geenit eivät ole valikoituneet toimimaan
Kirjoitukseni ei ollut ironiaa. Ihan oikeasti en aio sijoittaa mitään Afrikkaan, koska minussa on herännyt epäilys, että sikäläiset todella ovat keskimäärin suomalaisen kehitysvammaisen tasolla. Hullua olisi pistää vähiä rahojaan sellaiseen soppaan. Afrikkalaisten työnhakijoiden haastattelukin on kallisarvoisen ajan hukkaan heittämistä ihan oikeasti, jos muita on tarjolla.
Jos siis ottaa vanhaset, elinat ja matti hoot tosissaan. Ja täytyy kai ottaa, kun niin kiihkeästi noiden juttujen puolesta puhutaan. Mutta, kuten kirjoitin taas ihan vakavissani, noloa olisi jos myöhemmin paljastuisi, ettei ihan niin kiihkeä olisi kannattanut ollakaan. Siis meille vain noloa mutta monelle afrikkalaisille kuolemaksi.
Ihan totta oli myös se, että Matti Vanhanen vihjaisi isänsä olevan vanhuudenhöperö. Minä en ole tietenkään vastuussa pääministerin esittämistä mielipiteistä.
Ja ihan tosissani kysyin, keksiikö joku toisen suomalaisen jonka voisi kuvitella vaikuttaneen enemmän maailmanhistoriaan kuin Tatu Vanhasen. Oma näppituntumani on, että tietyissä konservatiivipiireissä ja muiden epämiellyttävien mutta vaikutusvaltaisten ihmisten keskuudessa Vahaseen ja Lynniin viittaaminen on muuttunut hyväksyttäväksi argumentiksi.
Oliko tällä kertaa tarpeeksi selvästi sanottu?
Tarkennuksena sekavaan tekstiin ‘yksittäisestä geenistä’ vielä sen verran, että jos ‘rotuominaisuuteen’ vaaditaan jonkun koko rotuun fiksaantunut geeni, niin silloin yksinkertaisimmillaan se on juuri se yksittäinen, mutta koska geeneillä on niin laajat vaikutukset pitkin ihmiskehoa, on saadaan näiden positiivisella valinnalla ominaisuus fiksaannutettua populaatioon. Kyse on siis juurikin rotuOMINAISUUDSTA eikä rotuGEENISTÄ.
Geneettinen variaatio on itsessään huomattava, vaikka sitä usein vähätellään:
http://dienekes.blogspot.com/2007/04/prediction-of-continent-of-origin-using.html
Jotta vaikeneminen ei olisi myöntämisen merkki,ilmoitan, että pidän täysin täysin järjettöminä väitteitä, että puolet afrikkalaisista olisi henkiseltä suorituskyvyltään kehitysvammaisen tasolla.olen sentään ollut Afrikassa. Mittauksissa on jotain vikaa. Kun en tiedä, miten ne on tehty, en ryhdy julkisesti arvailemaan, mikä on näin järjenvastaiseen tulokseen johtanut.
Sen verran voin arvaustani raottaa, että jos suomalainen aikuinen saa älykkyystestissä tulokseksi 60 pistettä, hän on mitä todennäköisemmin vammainen monilla muillakin tavoin, esimerkiksi liikkuu kömpelösti.
Osmo heittää taas kehään vahvaa mutua, jossa ei ole totuuden häivää:
“Sen verran voin arvaustani raottaa, että jos suomalainen aikuinen saa älykkyystestissä tulokseksi 60 pistettä, hän on mitä todennäköisemmin vammainen monilla muillakin tavoin, esimerkiksi liikkuu kömpelösti.”
Älykkyysosamäärältään 70:n ja 79:n välille sijoittuvia henkilöitä on pidetty psykologisesti heikkolahjaisina.
Lievästi kehitysvammaisiksi katsotaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 50 ja 69 välillä. Lääketieteessä on käytössä diagnoosi Retardatio mentalis levis.
Edellä mainituilla henkilöillä ei yleensä ole mitään puutteita karkeamotoriikan alueella.
Vielä lievästä kehitysvammasta:
Lapset, joilla diagnosoidaan lievä kehitysvamma käyvät yleensä tavallista koulua mukautetussa opetuksessa. Heistä ei päälle päin voi huomata vammaisuutta yleensä millään tavoin. Lievä kehitysvamma on käytännössä esim. lukio-opintojen esteenä, muttei missään tapauksessa peruskoulun oppimäärän, mikäli tukitoimet ovat kohdallaan.
Downin syndroomasta kärsivien ÄO on pääsääntöisesti keskivaikean kehitysvammaisen tasolla (35–49 pistettä) Heistäkin suuri osa oppii lukemaan. Vasta tällä älykkyystasolla olemukseen tulee usein Osmon mainitsemaa kömpelyyttä ja ns. tylsämielinen katse.
Me olemme länsimaissa tottuneet siihen, että älyllisesti kehitysvammainen on myös jollain kausaalisella ja havaittavalla tavalla fyysisesti vammainen, ja tämä synnyttää mielikuvan. Kuitenkin toisinaan myös täällä tapaa ihmisiä, joitten _ainoa_ merkittävästi poikkeava ominaisuus onkin vain matala ÄO, mutta he ovat sinänsä ihan terveitä. Pintakeskustelussa heitä ei huomaa, ja katukuvasta he eivät erotu. Vasta hieman syvällisemmässä keskustelussa alkaa mieleen hiipiä epämukava, surrealistinen tunne, kuin kuullessaan vironkielistä tekstiä: On aivan kuin juuri _melkein_ ymmärtäisi, ja yleensä vaistomaisesti alkaakin etsiä syytä ensiksi omasta ymmärryksestä ja selityskyvystä, koska, toinen vaihtoehto tuntuu niin uskomattomalta.
Catilina,
Aivan! Sanalla kehitysvamma on sellainen kaiku, että monille tulee mieleen kuolaa valuva suu auki möllöttävä idiootti. Tosiasiassa lievästi kehitysvammaisen kanssa voi keskustella säästä ja muista arkisista asioista aivan normaaliin tapaan. Vasta kun siirrytään abstraktioihin tai tietämykseen, joka ei ole ihan itsestäänselvää, niin saattaa tosiaan tulla tämä surrealistinen tunne (hyvä sanavalinta sinulta)
Minulle kävi näin, kun jouduin tekemisiin kahvittelun merkeissä minulle tuntemattoman mieheni tuttavan vaimon kanssa. Juttelimme niitä näitä.. kyllä vähän aika ajoin mielessä kävi, etten taida varsinaisen älykön kanssa olla tekemisissä.
Mainitsin sitten, että olimme käyneet Berliinissä kesän aikana. Tähän hän: “Mun siskokin on joskus käynyt kans samassa paikassa Ruotsissa… eiku Perliinihän onkin Englannissa.…” Veti sanattomaksi kyllä.
Tämän perheen lapsista toinen läpäisi peruskoulun EMU-opetuksessa, toinen ei lainkaan. Kuulin myöhemmin, että kyseisellä naisellakaan ei ollut peruskoulun päättötodistusta. Oma tarinansa on tämä avioliitto, jossa mies on tekniikan tohtori.
Älykkyysosamäärä ei tietenkään ole tasavälinen asteikko, mutta jotain osviittaa antaa se, että yli 80 pistettä pidetään normaaliälynä. Ero Osmon mainitsemaan 60 pisteeseen on siis sama kuin henkilöillä, joiden pisteet ovat 100 ja 120. Ero näkyy spesifeissä, korkeammissa kognitiivisissa prosesseissa. Kumpikin kuitenkin oppii suunnilleen samat asiat. 120-pisteinen vain nopeammin, helpommin ja todennäköisesti syvällisemmin ja pysyvämmin.
Eli huono argumentti ÄO:n mittaustulosten kiistämiseen Afrikassa on, että matala keskimäärinen älykkyys jotenkin katukuvassa näkyisi. Jotain muuta pitää vastaväitteeksi keksiä.
Kova, oikeistolainen antropologian professori Vincent Sarich teki samansuuntaisia havaintoja Afrikassa kuin — palstan isäntä. Itse asiassa nuo havainnot olivat (lähes ainoa) asia, josta ko. henkilö oli samaa mieltä vasemmistolaishenkisen tyttärensä kanssa.
He liikkuivat suhteellisen laajasti eräässä Afrikan maassa, olivat tekemisissä erilaisten ihmisten (mm. hotellien henkilökuntien, oppaina toimivien “paimentolaisten” yms.), ja tulivat siihen lopputulokseen, etteivät he olleet tekemissä ÄO 70-ihmisten (no, olipas sanahirviö) kanssa. Em. professori muistutti vielä länsimaisissa yliopistoissa opiskelevien afrikkalaisten määrästä.
Muistutan vielä, että Vincent Sarich oli niiden tieteenharjoittajien joukossa, jotka asettuivat Bell Curven oletusten taakse vuonna 1994.
En tiedä mainittiinko asia jo, mutta Science ‑lehden valitsema “vuoden läpimurto” käsittelee ihmisten geneettisiä eroja, jotka ovat aiempaa luultua suurempia. Yksilöiden välillä voi olla suuriakin eroja genomeissa, ja nämä erot periytyvät. Lisäksi ihmiskunnan evoluutio näyttää kiihtyneen ja eriytyneen erilaisten ympäristö- ja ravintotekijöiden takia.
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/318/5858/1842
Yksittäisten maiden tuloksista sen verran, että ainakin Päiväntasaajan Guinean tulos oli peräisin testistä, joka oli tehty vammaisten lasten koulussa/orpokodissa.
Arvostan vilpittömästi sitä, että keskustelua ole sensuroitu. Ainoastaan asiattomat, selvästi loukkaavat kommentit ovat siivottu pois.
O.S., muistaakseni kirjoitit 2000-luvun alussa Suomen Kuvalehteen kolumni, jossa käsittelit samoja asioita kuin nyt. Mielestäni kantasi ei ole muuttunut juuri lainkaan — ainakaan tärkeimpien kohtien osalta. Pyydän anteeksi pientä omahyväisyyden puuskaani, mutta ihmettelen, miksei kukaan ole viitannut em. artikkeliin.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä.
Tuomas, sinä sanot:
“Yksittäisten maiden tuloksista sen verran, että ainakin Päiväntasaajan Guinean tulos oli peräisin testistä, joka oli tehty vammaisten lasten koulussa/orpokodissa”
Voisiko tähän saada lähteen? Ainakaan minä en usko, että Vanhanen & Lynn olisivat aineestoonsa tuollaista otosta huolineet. En usko!
“Ainoastaan asiattomat, selvästi loukkaavat kommentit ovat siivottu pois.”
Mistä tiedät, mitä täältä on sensuroitu? Oletko moderaattorin pikku apulainen?
Viitaten vielä ylempään kommenttiisi Afrikan kokemuksista.
Miten saat tietoa palveluhenkilökunnan älykkyysosamäärästä, kun käyt McDonaldsissa Nairobissa, Kööpenhaminassa tai New Yorkissa? Kehitysvammaisten kanssa työskennelleenä, voin kertoa, että alemmallakin ÄO:llä kuin mainitsemasi 70 voi pärjätä hyvin monissa työtehtävissä. Sosiaalinen lahjakkuus peittoaa pärjäämisen Mensan kuviotesteissä mennen tullen. Kyllä ne pirtelöt ja hampurilaiset oppii noin viidenkympin pisteillä.
Ja miksi kansainvälisten hotellien receptioneissa ym. törmäisi juuri siihen keskimääräiseen afrikkalaiseen? Kaikella todennäköisyydellä siellä törmää afrikkalaiseen menestyjään.
“Voisiko tähän saada lähteen? Ainakaan minä en usko, että Vanhanen & Lynn olisivat aineestoonsa tuollaista otosta huolineet. En usko!”
of 48 10–14-year olds in Equatorial Guinea, and so on, all were taken as measures of ‘national IQ’.[24] (wikipedia), ja etsin vielä sinulle lähteen, jossa testiryhmä mainitaan. En ole keksinyt suinkaan tuota päästäni.
Richard Lynn on myös tunnettu äärioikeistolainen, joka halveksuu erityisesti afrikkalaisperäisiä ihmisiä. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Roger Pearsonin (uusinatsi antropologi, jonka takia Hans Eysenck erosi Mankind Quarterlyn toimituksesta) kanssa. Enkä näe mitään syytä siihen, miksei hän voisi käyttää em. kaltaista aineistoa tutkimuksissaan. Uskon myös, että Vanhanen on heistä kahdesta “se neutraalimpi tiedemies”.
“Mistä tiedät, mitä täältä on sensuroitu? Oletko moderaattorin pikku apulainen?”
Tarkoitin lähinnä sitä, että monet esim. sinun asialliset kommenttisi olisivat — jossain muussa blogissa — jääneet julkaisematta.
Tuosta voisi turhamaisempi ihminen loukkaantua, mutta antaa nyt olla. Voisin olla vain keskikokoinen apulainen, mutta en ole sitäkään.
I then go one step further along these
lines. A couple of years ago my daughter and I spent some time in Kenya
(purely as tourists) and lived in Nanyuki (a little town at the base of
Mount Kenya) for about a week. We were practically the only “whites”
there. Anyhow, we had a chance to interact with many Africans in
various roles from mountaineering guides to hotel cleaning ladies and
never had the feeling that we were dealing with anything other than the
normal cognitive range of human beings — dark-skinned, yes, but still
normal human beings. These were not IQ 70 people, or at least they
weren’t like IQ 70 whites I have known. My daughter, who is far more to
the left politically, and I, were in total agreement on this one.
Finally, if one considers the implications of an IQ 70 population
average .…. Well, at one end it would have a fair proportion of the
population in the high 50s and low 60s, and that is serious mental
retardation by anyone’s standards. At the other, it would mean that
there were virtually no Africans with the IQ of an average European, and
that is simply untrue empirically. So the multitudes of functionally
mentally retarded just
aren’t there, and there is no shortage of Africans quite a bit brighter
than the average “white” in various universities all over the world.
lähde: http://www.arthurhu.com/99/02/sarich.txt
Elina, olisin odottanut sinulta vasta-argumenttia, koska uskon, että en mitenkään vakuuttanut sinua ko. asiassa.
Edellisessä viestiketjussa sinua kiitetään poikkeuksellisena naisena, mutta olen varma, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia naisia voi olla jopa enemmän kuin miehiä.
Tuomas, luin kyllä kirjoituksesi. Älä pahastu vastaamattomuudestani.
Minulle jäi epäselväksi siitä kyllä monikin asia. Katson linkittämäsi lähteen ja vastaan kyllä. Tällä blogilla ketjut tuppaavat teknisistä syistä jäämään varsin lyhytikäisiksi, mikä laannuttaa intoa keskusteluun.
Sanot:
“olen varma, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia naisia voi olla jopa enemmän kuin miehiä.”
Gallupien mukaan olet väärässä. Naiset ovat myötämielisempiä maahanmuutolle. Ja eihän minullakaan ole mitään tätä “työperäistä” maahanmuuttoa vastaan.. näkis vaan sitä ihmettä.….
Väität, että Richard Lynn on kammoksumasi “äärioikeistolainen”. Siihen en ota varsinaisesti kantaa, mutta mitään viitteitä siihen en ainakaan hänen kotisivuiltaan löytänyt. Täältä voi itse katsoa!
http://www.rlynn.co.uk/
Ja sitä paitsi: Miksi ihmisen arvomaailma ja poliittinen suuntautuminen vaikuttaisi automaattisesti hänen tutkimusetiikkaansa? Kyllä tutkija voi (ja hänen pitääkin) olla vapaa omista asenteistaan tehdessään tiedettä.
Tässä Lynn itse summaa työnsä tiedemaailmassa:
Most of my work has been on intelligence. My major discoveries are that the Oriental peoples of East Asia have higher average intelligence by about 5 IQs points than Europeans and peoples of European origin in the United States and elsewhere; and that men have a higher average IQ than women by about 5 IQs points. I first published the high IQ of the Oriental peoples in 1977 in a paper on the intelligence of the Japanese. In subsequent years the high Oriental IQ has been confirmed in numerous studies of Oriental peoples in Hong Kong, Taiwan, South Korea, China, Singapore and the United States.
Sanot, että hän halveksii mustia ihmisiä… Halveksiminen on tunnetila. Mikään emootio ei minulle ainakaan välity, kun hän yllä esittelee työtänsä.
Yhtä hyvinhän voi tämän perusteella sanoa, että hän halveksuu valkoisia eurooppalaisia ihmisiä, itäaasialaisethan tässä on jalustalle nostettu, emme suinkaan me ja hän. Halveksiiko hän mielestäsi myös naisia?… Mikset puolusta itseäsi ja minua, vaan ainoastaan afrikkalaisia noin kiivaasti. Mekö tyhmempiä kuin vinosilmät kinkit?
Muutama kommentti siteeraamaasi kirjeenvaihtoon
“dark-skinned, yes, but still normal human beings.”
Hah, voiko enää alentuvamin kanssaihmisiin suhtautua? Tummaihoisia, mutta SILTI normaaleja ihmisiä.…
” These were not IQ 70 people, or at least they weren’t like IQ 70 whites I have known.”
En tiedä, missä Vincent on näitä heikkolahjaiseksi luokiteltuja Euroopassa nähnyt ja kuinka syvällisesti heihin tutustunut. Omasta kokemuksestani voin tosiaan sanoa, että arkisessa kanssakäymisessä on erittäin vaikea havaita jos ihmisellä on jonkin verran keskimääräistä matalampi ÄO. Nämä ihmiset tekevät hyvinkin monipuolisia käytännön töitä menestyksekkäästi. Vincet ottaa esiin oppaat ja kerrossiivoojat. Hyvä opas voi aivan varmasti olla vaikkapa 80:n pisteillä, kerrossiivooja paljon alemmillakin.
Käsittämätön ajatusvirhe Vincentillä se, että kaikki hänen kohtaamansa mustat olisivat näitä average-tyyppejä… Onhan siellä nyt puolet ihmisistä yli tämän tilastoidun 70! Moni palvelualan ammattilainen siellä voi olla jopa sadan pointsin tyyppi… tulikohan Vincent sitä ajatelleeksi.
“My daughter, who is far more to the left politically, and I, were in total agreement on this one.”
Tämä on minusta täysin käsittämätön ja idioottimainen näkökulma. Mitä helvettiä heidän poliittinen suuntautumisensa vaikuttaa havaintoihin ihmisten älykkyydestä? Olen oikeistolainen=neekeri on tyhmä, olen vasemmistolainen=neekeri on fiksu.
Kysyn nyt tuota Päiväntasaajan Guinean tilannetta Lynniltä itseltään, niin loppuu tämä pähkäily. Vanhasen meili-osoitetta en löydä mistään… ehkä sen saisi Hesarista?
Laitan vastauksen sitten tänne. Tässähän voi mennä kyllä pidempikin aika ennenkuin Lynn vastaa ja ketju siirtyä seuraavalle sivulle.… että ottakaa se huomioon.
Käy katsomassa wikipedian sivu R. Lynnistä, ja uskon, että vakuutut edes vähän. Yksinkertaistaen “rotumiesten” ajatteluketju menee näin: koska tiettyjen Itä-/Pohjois-Aasian kansojen AÖ:n ka. on korkeampi kuin valkoisten eurooppalaisten, on heitä sen takia arvostettava, mutta jos asia ei olisikaan/olekaan näin, niin aasialaisetkin kuuluisivat maailman vähä-älyisen, kulttuurittoman, köyhän, jne. enemmistön joukkoon.
Oletpa naiivi, jos et usko väitettäni, että useille näistä älykkyystutkijoista (poikkeuksina esim. Robert Sternberg ja James Flynn) älykkyysosamäärä on tärkein ihmisarvon mittari.
Minä en anna pätkänkään vertaa painoarvoa väitteille koskien naisten älyllistä alemmuutta verrattuna miehiin. Mitkään empiiriset havaintoni eivät tue tätä, ja vaikka Nobel onkin ojennettu suhteettomasti useamman miehen kuin naisen käteen, niin en usko senkään olevan pysyvä, ehdoton asia.
Sitä paitsi (kuinkahan) monet lahjakkaat naisopiskelijat on lannistettu stereotyyppisillä käsityksillä luonnontieteiden soveltuvuudesta heille.
Olet varmasti huomannut myös sen, että meikäläinen/pohjoismaalainen tasa-arvoajattelu on — loppujen lopuksi — hyvinkin harvinaista. Olen hyvilläni siitä, että minua ei ole opetettu ihailemaan tai olemaan kateellinen “parhaille”/“paremmilleni” tai halveksumaan ja sortamaan “huonoimpia”, mutta näinhän asian laita on monissa muissa kulttuureissa. No, vanhassa latteudessa “kateus ylittää kiimankin” on valitettavasti yhä perää, mutta eivätköhän suomalaiset voisi jo lopulta muistaa ja ottaa omikseen V.A. Koskenniemen sanat: “Kateus on sielun home”.
Tuomas on tasa-arvon kannattaja:
“Minä en anna pätkänkään vertaa painoarvoa väitteille koskien naisten älyllistä alemmuutta verrattuna miehiin. ”
Eipä se fakta muuksi muutu, antoi sille painoarvoa tai ei. Naiset saavat kautta linjan kaikissa kulttuureissa älykkyystestin tuloksena viitisen pistettä alemman osamäärän. Olen ylpeä puolestasi, Tuomas. Enkä yhtään kade.
Nyt ollaan tietysti jälleen keskustelun alkulähteiden äärellä. Mitä se älykkyys on? Naiset päihittävät miehet verbaalisessa päättelyssä ja myös monissa muistia mittaavissa tehtävissä. Naiset ovat myös miehiä parempia prosessoimaan monia asioita yhtäaikaisesti.
Vanhasen sähköpostiosoite löytyy tuolta:
http://www.valt.helsinki.fi/vol/yhteystiedot/index.htm#tutkijat
Kiitos IH, ehdinkin löytää osoitteen jo itse ja kysyäkin asiaa.
Sainkin kummaltakin herralta Lynn & Vanhanen vastaukset ihan pikana…
Lynn on ollut osapuoli, joka on koonnut tutkimusaineiston. Vanhanen on ollut enemmän analyysivaiheessa mukana. Aineisto koostuu siis sadoista älykkyystutkimuksista ja kattaa joka maailman kolkan, jossa ylipäänsä näitä testauksia on tehty.
Lynn myöntää ilman köhimistä, että mittauksissa virheitä on tapahtunut. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että kokonaisuutta tarkasteltaessa kyse on aivan marginaalisista asioista. Joissain yksittäisissä otoksissa on tosiaan vakaviakin epäselvyyksiä, myöntävät molemmat tutkijat. Huomatkaa, ettei kumpikaan tutkijoista ole siis ollut mittausvaiheen toimijoita. Kyseessä on meta-analyysi.
Unohdin kysyä heiltä, saako vastausviestit julkaista sellaisenaan.. joten en nyt laita tähän suoria siteerauksia.
Tuomaksen mielestä olen lapsekkaan sinisilmäinen:
“Oletpa naiivi, jos et usko väitettäni, että useille näistä älykkyystutkijoista älykkyysosamäärä on tärkein ihmisarvon mittari.”
Tähän en ole ottanut enkä otakaan mitään kantaa.
En oikein ymmärrä miten sinäkään voit siihen noin voimakkaasti ottaa kantaa. Ovatko he kenties näin julkisesti sanoneet (laita lähde) vai tunnetko heidät henkilökohtaisesti ja he ovat uskoutuneet sinulle tässä asiassa.?
Tutkimustuloksia ei voi tyrmätä sen perusteella, mikä on tutkijan mahdollinen maailmankatsomus, vaan ainoastaan metodologiaan kohdistuvalla perustellulla kritiikillä. Tutkimustuloksia ei voi siis myöskään mitätöidä sen takia, että tulokset eivät miellytä ja ovat ristiriidassa oman arvomaailman kanssa.
Kuten sanottu sekä Lynn että Vanhanen myöntävät aineiston sisältävän heikkouksia muutoinkin kuin Afrikan osalta. Päiväntasaajan Guineassa on kuitenkin vähemmän ihmisiä kuin Helsingissä. Keskutelussa siitä, onko afrikkalainen rotu vähemmän älykästä, ei Guinean otoksella ole merkitystä hevon paskan vertaa (anteeksi karkea ilmaisu).
Mitä muita mahdollisia puutteita on Afrikasta kerätyissä mittauksissa laajemminkin, on kysymys, jota pitäisi tutkia. On kummastuttavaa, että nämä kovaääniset tahot, jotka jatkuvasti ovat tätä meta-analyysia nonsaleeraamassa eivät vaivaudu yhdistämään voimiaan ja osoittamaan ne heikkoudet systemaattisesti, mitä heidän mielestään tutkimuksessa on.
Kukaan ei myöskään ole minulle pystynyt uskottavasti perustelemaan, miksi varsin alkeellisissa oloissa elävät intialaiset ja kiinalaiset saavat testeissä järjestään vähintään 20 pistettä enemmän kuin afrikkalaiset. Tuskin ravitsemus ja muut virikkeet sen kummempia jossan Intian slummissa ja Kiinan maaseudulla ovat kuin afrikkalaiskylässä, jossa ei varsinaisesta nälänhädästä kärsitä?
Ovatko Aasian mittaukset olleet jotenkin “paremmin” tehtyjä ja jos ovat niin miten ja miksi…? Miksi koko asiasta meuhkataan vain Afrikan osalta. Miksei kukaan keuhkoa siitä, että itäaasialaiset saavat niin korkeita pisteitä. Siellä ovat siis kaikki otokset ja reliabiliteetit kohdallaan? Korkeat pisteet=mittaus OK, matalat pisteet=mittaus päin p****ttä.
Aika loogista…
Tuohon vastaan myöhemmin.
No, mikseivät — herrat Rushton, Lynn, Jensen, Murray, Levin, Itzkoff, Whitney, Herrnstein jne. — ole koskaan kieltäneet vaikkapa rasialistiselta äärioikeistolta tai jopa uusinatseilta tutkimustulostensa käyttämistä omissa julkaisuissaan? Miksi he ovat antaneet haastatteluja em. ryhmien lehtiin? Puhumattakaan luennoista, joissa keskustelun aiheena olevista tutkimustuloksista vedetään äärimmäisen selvät johtopäätökset, jotka sopivat hyvin omaan poliittiseen agendaan.
Kiinan maaseudulla ei ole kärsitty kymmeniin vuosiin nälänhädästä, vaan lihavuudesta on tullut ongelma.
Elina, on hyvin ironista, että esim. FAS-lapsien äideistä olemme oikeastaan samaa mieltä.
Vaikka tämä keskustelu onkin näyttänyt älykkään valkoisen naisen ja vähän hölmön sekä helposti provosoitavissa olevan humanisti-egalitaristin epätasaiselta kamppailulta, niin se ei suinkaan ole ohitse.
Tuomas kirjoitti:
“Kiinan maaseudulla ei ole kärsitty kymmeniin vuosiin nälänhädästä, vaan lihavuudesta on tullut ongelma. ”
Vai lihavuudesta maaseudulla ongelma. Nyt taisi tulla niin paksua puppua ettei mitään rajaa. Laittanet referenssiä väitteesi tueksi?
Kiinan maaseutu on paitsi lukumäärältään valtava, n. 800 miljoonaa, niin yhä hyvin köyhää. Joka kolmastoista kiinalainen lapsi ei edes aloita koulua ja pääosa näistä nimenomaan maaseudulla. Vaikka kiinalaisen indexin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää enää 200 miljoonaa kiinalaista niin maaseudun yltäkylläisyysongelmista puhuminen kuullostaa hullun houreelta.
Jaahas,
Jos minä annan haastattelun Vihreään Lankaan, niin tunnustan siis vihreää politiikassa (never) , jos annan haastattelun Zeta-lehteen, niin olen homoseksuaali. Entäs jos haastatteluni on Romano Missiossa, olen siis romani… jne.
Jos nämä äärioikeistolaiset lehdet ovat olleet kiinnostuneita Lynnistä ja hänen tutkimustuloksistaan, niin miksi hän ei antaisi haastattelua.. , niin miksi ei?
Ja miten tutkimustuloksia voisi kieltää käyttämästä jossain?Kun ne kerran on julkaistu, niin tietenkin niitä saa referoida, kun vain lähdeviitteet ovat kunnossa ja mitään ei vääristellä. Kuka nyt on naiivi? Oletko tutkimuksen kanssa missään tekemisissä?
Vähän muuten epäilen, että Kiinan maaseudulla kärsittäisiin jo liikalihavuudesta noin yleisesti, mutta aina kunnon lähdeviite auttaa Elinaa uskomaan…
Ei minulla ole mitään erityistä mielipidettä FAS-lasten äideistä, joten en oikein osaa ottaa kantaa olemmeko samanmielisä asiasta ja varsinkaan onko se ironista..
Unicefin raportista 2007:
Kiinan maaseudulla sadat miljoonat ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta ja noin 30 miljoonaa suoranaisesta nälänhädästä.
Tämä ei tietenkään poista sitä mahdollisuutta, ettei siellä joku pulskempikin kaveri voisi asustella, mutta varsinaisesta “lihavuusongelmasta” (sanojasi lainaten) tuskin voi puhua.
Sekoitat nyt varmasti uutisiin, joiden mukaan yhden lapsen politiikka on johtanut vaurastuvissa kaupungeissa pikku keisari ‑ilmiöön, jossa ylihemmoteltu ainokainen saa kaiken mitä haluaa myös siis herkkuja yli tarpeen.
Samasta Unisefin artikkelista löytyi tieto, että jopa 27 prosenttia 10–12 ‑vuotiaista suurten kaupunkien kiinalaislapsista on ylipainoisia. Tämähän ylittää jo Yhdysvaltainkin lukemat kirkkaasti. Mutta maaseutu on aivan toinen maailmansa.
Tuomas uhoaa:
” vaikka tämä keskustelu onkin näyttänyt älykkään valkoisen naisen ja vähän hölmön sekä helposti provosoitavissa olevan humanisti-egalitaristin epätasaiselta kamppailulta, niin se ei suinkaan ole ohitse.”
Heh, heh… ainakin tuon älyvapaan Kiina-heittosi jälkeen se todellakin siltä näyttää… Elinalle 6–0 tässä vaiheessa. Nyt tsemppiä, Tumppi!
Myönnän virheeni tuossa suhteessa. Muistan kuitenkin nähneeni pätkän, joka tosin kertoi kaupunkilaislasten kasvavasta ylipainoisuudesta. Kirjoitukseni eivät kuitenkaan ole hullunhoureita.
“Jos nämä äärioikeistolaiset lehdet ovat olleet kiinnostuneita Lynnistä ja hänen tutkimustuloksistaan, niin miksi hän ei antaisi haastattelua.. , niin miksi ei?”
Et kai tosissasi kysynyt, miksi em. tahot ovat olleet kiinnostuneita. Niinpä, ja vielä kun em. järjestöjen lehtien ja web-sivujen ajatusmaailma sopii hyvin yhteen oman ajatusmaailman kanssa, niin ei kai siinä mitään. Eli annetaan “tieteellinen lupa” halveksua eräitä ihmisryhmiä tai voidaan perustella hyvällä omallatunnolla alistamista ja syrjintää, jopa kansamurhiakin. Olisivathan monet näistä sinänsä pätevistä ja erinomaisista tiedemiehistä kieltäytyä näistä haastatteluista yms., jos he olisivat ehdottomasti sitä mieltä, että heidän tutkimuksistaan ei pidä tehdä poliittisia johtopäätöksiä tai saati sitten käyttää niitä tiettyjen ihmisryhmien suoranaiseen pilkkaamiseen.
“Ja miten tutkimustuloksia voisi kieltää käyttämästä jossain?”
Toki tutkimustuloksia voi kieltää käyttämästä, mutta niiden käyttämistä ei voi estää. Eikö se asia ole noin päin?
“Kun ne kerran on julkaistu, niin tietenkin niitä saa referoida, kun vain lähdeviitteet ovat kunnossa ja mitään ei vääristellä.
Olen samaa mieltä. Mielestäni en sanonut mitään, joka olisi päinvastaista kommenttisi kanssa.
“Kuka nyt on naiivi?
Pyydän anteeksi, että kutsuin sinua naiiviksi. En koe kuitenkaan olevani itsekään naiivi.
“Oletko tutkimuksen kanssa missään tekemisissä?”
Tuolla kysymyksellä ei ole mitään tekemistä väittelymme kanssa. Oletko itse?
“Ei minulla ole mitään erityistä mielipidettä FAS-lasten äideistä, joten en oikein osaa ottaa kantaa olemmeko samanmielisä asiasta ja varsinkaan onko se ironista..”
Pieni piruilu on aina paikallaan. Satuin vain lukemaan viestiketjua, jossa käsiteltiin päihteitä myös raskauden aikana käyttäviä äitejä ja heidän vaurioituneita lapsiaan.
Selvä! Myönnän tässä suhteessa olleeni väärässä, mutta Etelä-Aasia ja Afrikka ovat kaikista aliravituimmat alueet. Sitä paitsi Intian keskimääräinen ÄÖ on noin 80, ja oletan, että siihen on koottu otoksia kaikista väestöryhmistä. Eli vaikka Intiassa on (aina ollut) hyvin, hyvin varakkaita ja koulutettuja ihmisiä, niin tuon mukaan siellä on myös hyvin paljon…ihmisiä, ainakin jos näin uskotaan.
6–2 tuossa Kiina-asiassa.
Elina:
“Samasta Unisefin artikkelista löytyi tieto, että jopa 27 prosenttia 10–12 ‑vuotiaista suurten kaupunkien kiinalaislapsista on ylipainoisia. Tämähän ylittää jo Yhdysvaltainkin lukemat kirkkaasti. Mutta maaseutu on aivan toinen maailmansa.”
En usko millään, että tuo ylipainoisten osuus olisi noin iso.
Olisikohan siinä jokin tilasto tai mittausjuttu takana.
Kyllä Kiinassakin näkee lihavia, mutta ne ovat aika harvassa. Lähinnä vanhempia liikemiehiä. Lapset siellä ovat ainakin oman kuvani perusteella enemmänkin hoikkia.
Sitävastoin ruokaa on kyllä hyvin tarjolla. Ihan maaseutujen peräkolkkia ei ole tullut koluttua. Mutta yleensä siellä on niin, että jos on työ on myös ruoka. Ja aika harvalla ei olisi työtä.
Mikä kiinalaisessa ravinnossa sitten on mielestäni hyvää? Jos vertaa Suomeen, niin leipä yms. viljatuotteet eivät ole jokapäivästä ravintoa. Paljon proteiinia ja kasviksia hyvin monipuolisesti. Maha täytetään tarvittaessa lopuksi riisillä.
Tumppi ei keskity skabaan:
Nuo kaksi pistettä tuosta Kiina-asiasta nyt saat säälistä. Olit kuitenkin oikeassa siinä, että Kiinassa kytee orastava lihavuusepidemia seuraavissa sukupolvissa kaupungeissa. Kirjoitit kuitenkin MAASEUDULLA, joten olen nyt varsin lojaali vastustaja hyväksyessäni radikaalin pistemuutoksen.
Intian KA-pistemäärä on tosiaan Lynnin ja Vanhasen aineistossa 81, mutta huomaa.…Etiopiassa, jossa myös on mitattu kattavasti ja läpäisevästi kaikki yhteiskuntaluokat, lukema on 64.
17 pistettä on huima ero kansallisella tasolla. Kun puhutaan keskimääräisistä arvoista täytyy aina ottaa huomioon ääripäiden osuus ja väkimäärä. Intiassa on näin ollen satoja miljoonia ihmisiä enemmän kuin Afrikassa, joiden henkinen potentiaali korkeaan koulutukseen ja vaativiin tehtäviin on riittävä.
Ciclista,
Tässä linkki Unicefin sivuille ja lainaus perässä:
http://www.unicef.org/china/nutrition_566.html
“Studies suggest 27% of urban children aged 10 to 12 are overweight. In Shanghai, Tianjin, and Beijing, about 15% of the adult population is classified as either overweight or obese. This result is consistent with accelerated consumption of meat, edible oil, and other sources of fat and the reduction of exercise. Obesity-associated diseases such as diabetes and cardiovascular impairment are becoming serious public health issues.”
Huom: Ylipainohan sinänsä ei vielä tarkoita lihavuutta eli jos lapsella on pieni vatsamakkara, on hän mahdollisesti jo ylipainoiseksi luokiteltu. Minulla on liikunnallinen, erittäin hoikka (pinseteillä saa ehkä otteen vatsasta) 8‑vuotias tyttö ja hän on pituutensä nähden ns. ykkönen eli ideaalitapaus käyrillä. Ylipaino tulee luokituksessa jo aika pian vastaan nollan jälkeen.
Mutta sivut eivät nyt kerro ylipainon määritelmää Kiinassa eivätkä lähteistä mitään. Eiköhän jonkinlaiset kouluterveydenhuollon tilastot ole kyseessä.
Uskon kyllä, että asia voi jonkin tilaston perusteella olla näin. Mutta havainto ylipainoisuudesta on ihan omakohtainen tuntuma. Ja yleensä sellainen kertoo aika hyvin todellisen tilanteen. Huomattavasti paremmin kuin painoindeksi.
Voi johtua myös siitä, että kiinalaiset ovat edelleen keskipituudeltaan eurooppalaisia tai pohjois-amerikkalaisia lyhyempiä. Yleensä painoindeksi muuttuu vielä epätarkemmaksi nimenomaan lyhyempien ihmisten kohdalla.
Aikuisia lihavia näkee myös harvoin. Miehiä on ponäköitä selvästi enemmän kuin naisia. Lähinnä vanhempia liikemiehiä.
Tuossa Unisef:n raportissa on “arvattu” taas kerran urbaanin legendan perustella väärin rasvan lihottava vaikutus. Sitä karsimalla kun kaikki kansat edelleenkin vain lihovat kiihtyvällä vauhdilla.
Kyllä minusta tuntuu vahvasti siltä tämä eurooppalainen ja pohjois-amerikkalainen pullan ja muun sokerin syönti on on meidän lihavuuden perustekijä. Ravintosuosituksia tehdessä on nyt erehdytty pahemman kerran.
Ravintosuosituksissa kai lähdetään siitä, että rasvaa saadaan kuitenkin tarpeeksi. En muista yhtään suositusta, jossa kehotettaisiin mässäämään pullalla ja sokerilla.
On totta, että painoindeksit eivät usein ole elävästä elämästä, ja on valitettavan totta, että monen yksilöllisen paino-ongelman primääriperusta ei ole pelkkä yksinkertainen epäsuhta tuloissa ja menoissa, jolloin tyly kehotus syödä vaan vähemmän ei ole erityisen hedelmällinen.
Toisaalta vähemmän syöminen kiistatta myös toimii. Juuri tähän perustuvat lihavuuden kirurgiset hoidot, jotka toimivat jopa usein erittäin hyvin.
Hiukan lisää aiheesta ja aiheen vierestä: suomalaiset ylioppilaskokelaat näyttävät pärjäävän hyvin myös Eurooppakoulun loppututkinnossa muihin saman koulun käyneisiin verrattuna:
http://trade-union-sid.freehostia.com/tiki/tiki-index.php?page=Are%20There%20Three%20European%20Schools%20inside%20one
Linkki on EU:n vaihtoehtoisen ammattiyhdistyksen sivu, enkä tunne vertailussa käytettyjä oppilasmääriä. Suomalaisia ei Brysselin ja Luxemburgin eurooppakouluissa lie satamäärin ollut.
Olemmeko me suomaliset siis tosiaan se kolmas valittu kansa (kaksi muutahan ovat tietysti juutalaiset ja kreikkalaiset)?
Hyvä ja rohkea kirjoitus! Tässä keskustelussa nyt tuntuu olevan hirveä vääntö siitä, että onko tuo älykkyysero geneettistä vai ei. Onko tällä kuitenkaan väliä? Pointtihan oli, että tiedostetaan joka tapauksessa fakta, että esim. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on selvästi alhaisempi kuin vaikka keskmäärin noin yleensä länsimaissa. Kun tämä tiedostetaan, se voidaan ottaa esim. kehitysavussa huomioon ja pyrkiä auttamaan Afrikkalaisia luomaan sinne sellaisia malleja, jotka voivat toimia sikäläisissä olosuhteissa sen sijaan, että tyrkytetään meidän länsimaista yhteiskuntaa ja abstraktia länsimaista ajattelutapaa sellaisinaan.