Huumepoliisi syytettynä

Olen suh­tau­tunut aina vähän kyynis­es­ti huume­poli­isin vaa­timuk­si­in saa­da käyt­tää tehokkaampia urk­in­tamenetelmiä. Niistä ei ole hyö­tyä, sil­lä jos poli­isi saa kuun­nel­la puhe­lim­ia, arkalu­on­toisia asioi­ta ei ker­ro­ta puhe­limis­sa ja niin edelleen. Aina joku myös käyt­tää noi­ta oikeuk­sia väärin.

Tehokas keino sen sijaan on sopia joidenkin rikol­lis­ten kanssa, että nämä kaval­ta­vat kaverin­sa ja pää­sevät itse tuomiotta. Kartel­lien pal­jas­tuk­sis­sa­han tämä keino otet­ti­in käyt­töön jokin aika sit­ten ja tehosi heti.

Mikäli olen tulkin­nut uutisia oikein, val­takun­nan syyt­täjä on päät­tänyt syyt­tää eräitä huume­poli­ise­ja vasikoin­ti­sopimuk­sista. Syyt­täjä var­maankin tietää, mitä tekee. Jos täl­lainen sopimus on laiton, niin kai se sit­ten on laiton. Siitä saisi lail­lisen lakia muut­ta­mal­la. Tässä asi­as­sa olen kyl­lä huume­poli­isin puolel­la. Toki sil­lä varauk­sel­la, että asi­aan saat­taa tietysti liit­tyä jotain sel­l­aista, jota en tiedä.

Aika kova on huume­poli­isin väite, että hei­dän työtään on alet­tu vaikeut­taa sen jäl­keen, kun he pää­sivät jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den jäljille. Ei kai nyt tarkoite­ta, että val­takun­nan syyttäjä…

28 vastausta artikkeliin “Huumepoliisi syytettynä”

  1. Ehkä pikkuhil­jaa alkaa karista se nai­ivi usko­mus, että suo­ma­laiset poli­isit nou­dat­taisi­vat aina tutkin­nas­sa lakia. Supon kohel­luk­set, Smash Asem ja tämä alka­vat sen osoit­taa. Poli­isin pakkokeino­val­tuuk­sia on jatku­vasti lisät­ty, poli­isin valvon­taa sen sijaan ei.

  2. “Since we are at it…”
    Voisitko maini­ta _yhden_ (1) korkean virka­juristin, joka _ei_ olisi, tai olisi ollut, Demokraat­tis­ten lakimi­esten jäsen?

  3. Entä jos syyt­täjä halu­aa vain purkaa jut­turu­uhkaa? Helsin­gin käräjäoikeudessa on ollut jo jonkin aikaa pulaa syyt­täjistä, ja kun nämä huume­poli­isit ovat nyt intoutuneet nap­paa­maan toinen tois­taan suurem­pia huumevyy­hte­jä kerit­täväk­si… noh, jäämme odot­tele­maan lisä­valais­tus­ta asiaan.

  4. Tässä hil­jaisu­udessa ja sairaus­lomis­sa herää tiet­ty epäilys, että huume­poli­isi on päässyt liian iso­jen kenkien jäljille.

  5. Kuka muis­taa komis­ario Sulo Aittoniemen? 

    Hän sai raken­nus­li­ikkeisi­in liit­tyvässä tutkin­nas­sa kiin­ni usei­ta vaikut­ta­jia ja oli pääsemässä ilmeis­es­ti erään suuren puolueen kovaan ytimeen kiin­ni, kun hänet siir­ret­ti­in sivu­un “epäasial­lis­ten kuu­lus­telumenetelmien” vuoksi.

    Tämän takia Ait­tonie­mi aikanaan eduskun­taan valit­ti­in — ei pop­ulis­tis­ten mielip­itei­den­sä vuoksi.

    Jos eli­it­ti hääri­ikin nyt huume­bis­nek­sessä raken­nus­toimin­nan sijaan — tai lisäksi.

  6. Minus­ta on jok­seenkin para­noidia ihan tosis­saan uskoa, että joku “iso­kenkäi­nen” olisi tämän jutun takana. Kuka Suomes­sa voisi muka olla huume­bis­nek­sessä niin iso tek­i­jä, että poli­isia alet­taisi­in sen vuok­si jah­da­ta? Tässä täy­ty­isi lisäk­si vähin­tään pait­si val­takun­nan­syyt­täjä, myös poli­isi­jo­h­dos­sa iso­ja tek­i­jöitä olla lahjot­tuna ja jos siihen uskoo, voi saman tien kir­jau­tua sisään osastolle. 

    En tarkoi­ta, että sel­l­ainen on mah­do­ton­ta, mut­ta niin epä­to­den­näköistä, että sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta ei kan­na­ta kauheasti pohtia.

    Toden­näköisem­pänä pidän sitä, että kaik­ki ovat vähän turhan innokkai­ta tekemään sen, minkä usko­vat ole­van oma tehtävän­sä. Ei minus­ta ole ollenkaan kaukaa haet­tua, että huume­poli­isi on hie­man taivut­tanut lakia esimerkik­si kat­so­ma­l­la vasikoiden rikkeitä läpi sormien. Todenäköisenä ske­naar­i­ona pidän jotain senkaltaista, että on rat­sat­tu kämp­pä ja asukas on “ehtinyt” huuh­tomaan huumeet ves­san­pön­töstä, eikä näyt­töä sit­ten olekaan mis­tään isom­mas­ta rik­keestä ja vastapalveluk­se­na ker­rot­tu mis­tä aine tulee. 

    Joku vasikoin­ut kaveri on sit­ten men­nyt ker­tomaan syyt­täjälle, että poli­isi lupaili ettei jut­tua nos­te­ta ja innokas syyt­täjä sit­ten pistänyt asian eteen­päin, kos­ka niin kuu­luu tehdä.

  7. ajat­te­len tästä(kin) asi­as­ta suun­nilleen samal­la taval­la kuin Tiedemies, pait­si että vähän isom­pia vasikoin­ti­sopimuk­sia on ilmeis­es­ti tehty, kos­ka syyt­täjä niihin puut­tuu. Halusin vain kol­men huu­tomerkin kanssa alle­vi­iva­ta tuo­ta huume­poli­isin pääl­likön esit­tämää syytöstä.

    Raken­nus­bis­ness kuu­luu puoluei­den toimenku­vaan. Epäasialli­nen vaikut­ta­mi­nen kaavoituk­seen ja sen yhtey­det puoluer­a­hoituk­seen on ollut meil­lä- vaki­in­tunut maan tapa, mut­ta iso­kenkäis­ten puut­tumi­nen huumekaup­paan olisi aika mielikuvituksellista.

  8. Kartel­liv­er­tauk­sesi on mielestäni todel­la huono, sil­lä kartellin pal­jastues­sa kartel­li pois­tuu ja tilalle tulee lail­lista, rehellistä kil­pailua val­lit­sevil­la markkinoilla.

    Tilanteessa, jos­sa käräytet­tävä ja käräyt­täjä toimi­vat lait­tomil­la markki­noil­la ei itse toim­intaan aiheudu paran­nus­ta yhden toim­i­jan pois­tamisel­la. Täl­läisessä tapauk­ses­sa poli­isi ottaa ain­oas­taan kan­taa toisen puoles­ta toista vas­taan. Pitäisi todel­la miet­tiä, kenelle huumekaup­pa sallitaan?

    Siteer­aan sivus­ton ylläpitäjään teok­ses­ta min­is­terikyyti: “Muual­la kannabik­sen käyt­töä ja pien­imuo­toista kaup­paa kat­so­taan läpi sormien. Espan­jalainen huume­poli­isi selit­ti asian min­ulle niin, että he pyrkivät estämään kannabiskau­pan luisumisen ammat­tirikol­lisille ja kovien huumei­den kaup­paa­jille, eivätkä he sik­si käräytä amatööre­jä jos näi­den toim­inta pysyy riit­tävän pienimuotoisena.

  9. Olisi pitänyt olla tarkem­pi. Huumerikol­lisu­us on talous­rikol­lisu­ut­ta, kuten raken­nusalan vehkeilytkin. 

    En väit­tänyt, että puolue­jo­hta­ja jakaa Sub­u­tex­ia. Osa tiet­ty­jen val­tarak­en­tei­den rahavir­roista saat­taa kulkea myös huume­bis­nek­sen kaut­ta. En myöskään tarkoit­tanut puoluei­ta muuten kuin Ait­tonie­mi-esimerkissä, vaan eli­it­tiä, joka on laa­jem­pi käsite.

  10. Nykyään ongel­mana on se, että kil­pailua yliko­roste­taan yhteistyön kus­tan­nuk­sel­la. Kil­pailu­vi­ras­ton ja ide­olo­gian vastapain­ona pitäisi olla yhteistyön ja muka­van elämän viras­to. Nämä sit­ten vään­täi­sivät kät­tä yhteistyön ja kil­pailun sopi­vas­ta rajanve­dos­ta. Pohjo­is­maid­en men­estys perus­tuu paljolti eri toim­i­joiden suju­valle yhteistyölle.

    Melkein kaik­ki kup­pikun­nat katso­vat nyky­isin asioi­ta liian kapeas­ta per­spek­ti­ivistä eivätkä toi­mi kokon­aisu­u­den ja siten myös oman pitkän­tähtäi­men etun­sa puoles­ta. Ken­täl­lä ja eri asioiden etulin­jas­sa ei voi aina nou­dat­taa lakia kir­jaimel­lis­es­ti, mut­ta tämä ei silti tarkoi­ta sitä etteivätkö nämä eri­laiset etulin­jan vään­täjät toimisi lain hen­gen mukaises­ti ja kir­jaimenkin mukaises­ti niin pitkälle kuin se peruste­htävän onnis­tu­mista vaaran­ta­mat­ta onnistuu.

  11. Kir­jaimel­lis­es­ti lukeville ja tulk­it­seville täsmennyksiä:

    “Kil­pailu­vi­ras­ton ja ideologian”
    -> Kil­pailu­vi­ras­ton ja ‑ide­olo­gian

    “yhteistyön ja muka­van elämän virasto”
    -> Yhteistyön ja muka­van elämän virasto

  12. Tiedemiehen mukaan on ”jok­seenkin para­noidia” uskoa, että joku iso­kenkäi­nen on saanut val­tion­syyt­täjän tutki­maan huume­poli­isia. Para­noi­di tarkoit­taa vainoharhaista. 

    Turun Nos­tokone –jutus­sa kih­lakun­nan­syyt­täjä Tom­mi Teuri jät­ti syyt­tämät­tä vero­hal­li­tuk­sen pääjo­hta­jaa, vaik­ka esi­tutk­in­ta antoi syyt­teen nos­tamiseen perus­teet. Syyt­täjä ker­toi julk­isu­udessa (ainakin MOT-ohjel­mas­sa), että hän­tä oli pain­os­tet­tu val­takun­nan­syyt­täjän virastosta. 

    En ota kan­taa Teurin väit­teeseen. Se kuitenkin osoit­taa, että vakavasti otet­ta­va henkilö on jo julk­isu­udessa väit­tänyt val­takun­nan­syyt­täjän­vi­ras­ton pain­os­ta­neen. Viras­ton omaan tehtävänku­vaan ei kuu­lu syyt­täjien ”pain­os­t­a­mi­nen” tai ohjaami­nen taval­la, joka koetaan pain­os­tamisek­si, joten jäl­jelle jää epäi­ly, että val­takun­nan­syyt­täjän­vi­ras­toa oli pain­os­tet­tu ulkop­uolelta ja se oli taipunut pain­os­tuk­sen alla. Kissa on siis nos­tet­tu pöy­dälle ainakin ker­ran, vaik­ka se on saatu sieltä siiv­ot­tua pois. Asia ei ole vähäi­nen. Jos yhdessäkin tapauk­ses­sa pain­os­te­taan tai taivu­taan pain­os­tuk­seen, koko syyt­täjälaitok­sen riip­pumat­to­muus tulee kyseenalaiseksi. 

    Teuri oli kokenut syyt­täjä ja komis­ario Aarnio on kokenut poli­isi­jo­hta­ja. On vaikea uskoa, että he ovat jonkin keit­tiöp­sykolo­gin tun­nista­man vain­o­harhan sokaisem­i­na tulleet julk­isu­u­teen taval­la, joka vaaran­taa hei­dän uransa. Toden­näköis­es­ti he ovat halun­neet ker­toa yhteiskun­nalle jotain sel­l­aista, mitä yhteiskun­ta ei ole halun­nut kuulla. 

    Minus­ta yhteiskun­ta tekee vain asian itselleen helpok­si, jos se leimaa ikävät, mut­ta tutkimisen arvoiset väit­teet Tiedemiehen tavoin paranoideiksi. 

    Jääköön tämä tähän, kat­so­taan miten esi­tutkin­nas­sa käy. Se on ainakin selvää, että jok­sikin aikaa huume­poli­isin toim­inta Helsingis­sä on saatu rampautettua.

  13. Jos lai­tan folio­hatun päähän, niin voisin jotenkin kuvitel­la huumekaup­pi­aan saa­neen asi­akkaana olleen päät­täjän koukku­un siinä mielessä, että pystyy kiristämään huumepal­jas­tuk­sel­la. Tai sit­ten huume­poli­isi saat­taisi selvit­tää jotain jon­ka yhtey­dessä voisi käyt­täjäk­si pal­jas­tua joku päät­täjä. Täl­lais­ten tilantei­den vält­tämisek­si pitäisikin olla eduskun­nas­sa huume­jakelu työ­suhde-etu­na, palaan asi­aan jah­ka tuo mus­ta helikopteri häipyy…

  14. On aika taval­la eri luokan asia pain­os­taa, esimerkik­si soit­ta­mal­la tutulleen jos­sakin viras­tossa, hel­lit­tämään otet­ta kuin lähteä lavas­ta­maan rikok­sia ja nos­tele­maan syyt­teitä (joi­ta ei ole tosin vielä nos­tet­tu, kun­han tutk­i­taan) val­takun­nan­syyt­täjän toimesta. 

    Oikeusjär­jestelmäl­lä on yleen­sä sel­l­ainen omi­naisu­us, että rikos on helpom­pi pistää piiloon kuin lait­taa jut­tu pystyyn tekaistul­la aineis­tol­la. Tekaistu­ja rikosjut­tu­ja var­maan voi olla ole­mas­sa, mut­ta väitän niiden ole­van monin ver­roin harv­inaisem­pia ja vaikeampia jär­jestää kuin jonkun jutun hyssyt­te­ly hiljaiseksi. 

    Huumerikol­lisu­us on yleis­es­tiot­taen kovin altista kaiken­laisille villeille speku­laa­tioille — joista osaa voi pitää hyvinkin para­noi­disi­na — kos­ka, kuten huumeyk­sikön ylikomis­ario Aamu-TV:ssä sanoi, poli­isi joutuu kaiva­maan tapauk­set alus­ta pitäen oma­l­la työl­lään. Mitään asian­omis­ta­jia ei ole, ain­oas­taan ilmi­anta­jia. Into näi­hin villei­hin speku­laa­tioi­hin näkyy näis­säkin kommenteissa.

    Lisäk­si poli­isin tutkimi­nen rikok­ses­ta epäiltynä on Suomes­sa jo itsessään niin harv­inaista, että poli­isi­in vakavis­saan kohdis­tu­va epäi­ly on paljon epä­to­den­näköisem­min tekaistu kuin suun­nilleen kehen tahansa muuhun. Ennem­minkin poli­isin tekemiä rikok­sia kuvit­telisin lakaista­van maton alle, ottaen huomioon sen tavan, jol­la ko. rikosepäi­lyt yleen­sä tutkitaan.

  15. Osmo:

    “Raken­nus­bis­ness kuu­luu puoluei­den toimenku­vaan. Epäasialli­nen vaikut­ta­mi­nen kaavoituk­seen ja sen yhtey­det puoluer­a­hoituk­seen on ollut meil­lä- vaki­in­tunut maan tapa,”

    Tämä on oikeasti hyvin mie­lenki­in­toista. Ker­toisitko lisää? Mil­lä tavoin poli­itikot ovat vaikut­ta­neet esimerkik­si tont­tien hin­toi­hin hyödyt­tääk­seen valikoitu­ja taho­ja, kuten esimerkik­si omien puoluei­den­sa omis­tuk­ses­sa ole­via rakennusliikkeitä.

    Olen sitä mieltä, että jos tuol­laista ilme­nee maas­samme, sel­l­ainen kor­rup­tio on murskat­ta­va säälimät­tömästi ja siihen syyl­listyviä on kohdelta­va erit­täin ankarasti!

  16. markku:

    Leg­en­daarisin lie­nee raken­nus­li­ike Haka demari­val­lan vahvoina vuosi­na. Raken­nusalal­la kuulee vieläkin jut­tu­ja hur­jista saunail­loista jois­sa hom­mat sovit­ti­in kavere­it­ten kesken parhain päin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Haka_(rakennusyhti%C3%B6)

    Hom­ma ei var­maan ole tänä päivänä enää yhtä törkeää, muu­ta aina kun­tata­sol­ta min­is­ter­i­ta­solle har­raste­taan kaiken­laista koplaamista, mis­sä jonkin tietyn päätök­sen läpi­menoon saate­taan sitoa mui­ta asioista kuten paikallisia raken­nushankkei­ta. Avainase­mas­sa päätök­siä tehtäessä on poli­it­tisen eli­itin hil­jainen verkottuminen.

    Vas­tu­ute­htävi­in ja toteu­tuk­seen sit­ten usein kun­nal­liseen tyyli­in val­i­taan sopivin eikä vält­tämät­tä pätevintä.

  17. Min­un kiin­nos­tuk­seni asi­aan herät­ti komis­ario Aarnion toim­inta. Se on ollut poli­isille epä­ta­vanomaista. Selkein esimerk­ki on hänen väit­teen­sä, että esi­tutkin­nas­sa on kyse ajojahdista. 

    Mik­si Aarnio toimii epä­ta­vanomais­es­ti? En kek­si kuin kak­si syytä. Voi olla, että hän bluffaa, kos­ka tietää yksikkön­sä syyl­listyneen virkarikok­si­in ja uskoo voivansa ulostu­lol­laan häm­men­tää asi­aa ja vaikeut­taa esi­tutk­in­taa. Toinen vai­h­toe­hto on, että hän on todel­la kohdan­nut asi­as­sa jotain sel­l­aista, jota pitää poikkeuk­sel­lise­na ja jos­ta herää epäilys kätkety­istä moti­iveista. Tämän epäi­lyn pitää olla vah­va, jos hän tuo sen julk­isu­u­teen näinkin suo­raan: ”Meistä on alka­nut tun­tua, että jokin taho halu­aa yksikkömme pois jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den tor­jun­nas­ta” (hs.fi 12.12.2007).

    On epäki­in­nos­tavaa lukea täältä arvauk­sia siitä, kuin­ka tavanomaista poli­isin jou­tu­mi­nen esi­tutk­in­taan on. Uskon, että Aarnio tun­tee poli­isin toim­intata­vat riit­tävän hyvin arvioidak­seen, onko kyseessä nor­maali sisäi­nen lail­lisu­us­valvon­ta. Jos olisi, Aarnio olisi toimin­ut tavanomais­es­ti tode­ten, että hänen tiedos­saan ei ole rikok­sia, mut­ta on hyvä, että esi­tutk­in­ta suorite­taan. Ainakin minä halu­an tietää, mik­si Aarnio käyt­tää paljon kovem­paa kieltä. 

    Esi­tutk­in­ta ei tuo tähän vält­tämät­tä selvyyt­tä. Se selvit­tää nyt, onko huume­poli­isi tehnyt rikok­sia. Siihen kysymyk­seen saadaan vas­taus, mut­ta kysymys tutkin­nan mah­dol­li­sista kätkety­istä moti­iveista ei ole tutkin­nan kohteena eikä se siten täl­lä selviä.

    ”Para­noidis­es­ti” asi­aan suh­tau­tu­vien ei ole syytä hävetä. He ovat poikkeuk­sel­lisen hyvässä ja tur­val­lises­sa seuras­sa. Aarnion esit­tämään väit­teeseen ajo­jahdista ovat yhtyneet hänen epäil­lyt kol­le­gansa, kaik­ki komis­ar­i­oi­ta ja kenttäpäälliköitä. 

    Olisi rohkeaa olet­taa, että he kaik­ki ovat men­neet yhtä aikaa sekaisin kuin teinipojat.

  18. Kyse on toden­näköisyyk­sistä. Mil­lä toden­näköisyy­del­lä Aarnio antaa tuol­laisen lausun­non, jos a) poli­isin toim­intaa todel­la vaikeutetaan tahal­laan ja vielä näin järein keinoin ja b) jos kyseessä on vain aivan ruti­ini­no­mainen tutkimus. 

    Suomes­sa poli­isi on per­in­teis­es­ti antanut aika huimia lausun­to­ja ja vaat­in­ut lisää oikeuk­sia. Se, että huume­poli­isin toim­intaan kohdis­tuu epäi­lyjä, voi hyvin olla itsessään näi­den poli­isien mielestä “ajo­jah­tia”. Kun toim­i­taan aivan toimi­val­tuuk­sien rajal­la — huume­poli­isille pait­si puhe­linku­un­telu, myös muun­lainen ihmis­ten seu­ran­ta on arkipäivää — syn­tyy var­masti toisi­naan houku­tus men­nä vähän pidem­mälle. En tiedä, onko tässä men­ty, mut­ta se ei yllät­täisi. Jos on men­ty (vaik­ka sit­ten vasikoiden jut­tu­jen kat­somises­sa sormien läpi) ja siitä on tul­lut “nor­maalia toim­intaa”, niin sel­l­aiseen puut­tumi­nen nähdään hel­posti epäreilu­na toimin­nan vaikeut­tamise­na. Täl­lainen reak­tio on erit­täin inhimillinen. 

    Minus­ta epäilty­jen ja heitä lähel­läole­vien taho­jen asi­as­ta anta­mat lausun­not eivät ole kovin infor­mati­ivisia. Jos tutkin­nas­sa on jotain tekaistua/hataraa ja epä­selvää aineis­toa, jon­ka poh­jal­ta toim­i­taan, se voi tun­tua ajo­jahdil­ta vaik­ka kukaan ei mitään kapu­loi­ta sinän­sä yrit­täisikään lait­taa rat­taisi­in. En ihmettelisi yhtään, jos vaik­ka rikol­liset itse oli­si­vat anta­neet ville­jä lausuntoja/ilmiantoja huume­poli­i­seista, jot­ka sit­ten osoit­tau­tu­vat perättömiksi.

    Sen­si­jaan se, että poli­isi olisi pääsemässä jonkun virkamies- tai poli­it­tisen eli­itin jäljille ja sitä sen vuok­si oltaisi­in lähtemässä val­tiosyyt­täjän voimin “pistämään kuri­in”, on hyvin epä­to­den­näköi­nen. Se on samaa sar­jaa niiden men­nei­den vuosien yleisönosas­tokir­joi­tusten ja “ilmianto­jen” kanssa, joiden mukaan suun­nilleen koko talous- ja poli­it­tisen elämän eli­it­ti vetää päivät pitkät kokai­inia nokkaan.

  19. Tämä jatkuu vielä HS:ssa. Aarnio epäilee poli­isin sisäistä val­tatais­telua ja myön­tää itse, että häneltä saat­taa men­nä työ, kos­ka on tuonut asian julkisuuteen.

    Aloite­taan alus­ta. Entä jos tääl­lä olisi väitet­ty, että kyseessä on poli­isin sisäi­nen kamp­pailu, jos­sa KRP petaa parem­pia asetelmia tule­vaan val­lan­jakoon tehtaile­mal­la tutkin­nan Helsin­gin huumeyk­sikköä vastaan?

    Var­masti sekin olisi ollut vain­o­harhainen seli­tys. Eihän suo­ma­lainen poli­isi tee X vrt. eihän suo­ma­lainen poliitikko
    voi olla sekaan­tunut Y.

    Link­ki: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ylikomisario+Aarnio+Ilmiantajat+ovat+poliiseja/1135232621437

  20. Tämä menee jo seman­ti­ikas­ta vääntämiseksi. 

    Pidän vain­o­harhaisi­na seli­tyk­siä, joiden mukaan syytök­set ovat täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja ja että niitä on lähdet­ty tuo­maan julk­isu­u­teen sik­si, että a) halu­taan peit­el­lä sitä, että joku korkeal­la tahol­la olisi sekaan­tunut huume­bis­nek­seen b) halu­taan kam­meta huume­poli­isia sivu­un osana poli­isin sisäistä valtapeliä.

    Siitä, että joku poli­isin sisäl­lä on närkästynyt esimerkik­si muo­tovirheestä, on aika pitkä mat­ka johonkin poli­isin sisäiseen salali­it­toon. Tot­takai eri yksiköi­den kil­pailu­men­tal­i­teet­ti voi vaikut­taa siihen, kuin­ka herkästi lähde­tään ilmi­anta­maan toisia poli­ise­ja virkavirheistä. Ihmi­sistähän siinä on kyse. Olisi perin kum­mallista, jos asi­aan liit­tyvil­lä ihmisil­lä ei olisi jotain henkilöko­htaisia intresse­jä, oli kyse sit­ten oman uran edis­tämi­nen, kateus tms.

    Täl­laiset moti­vaa­tiot ovat kuitenkin yhden­teke­viä. Ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä, mis­tä vaikut­timista tutk­in­ta on käyn­nis­tet­ty, olet­taen että tutk­in­ta itse suorite­taan puolueet­tomasti. Tuskin KRP:ssäkään niin tyh­miä ollaan, että ilmi­an­non tehneet laite­taan tutki­maan tapausta. 

    Mut­ta edelleen: Aarnion kom­metit ovat sikäli täysin arvot­to­mia että hän on itse epäilty. Tot­takai epäilty on stres­saan­tunut ja varsinkin jos kokee epäi­lyn aiheet­tomak­si, herkästi syyt­tää ajojahdista.

  21. Kiitos provoista, kuten tästä:

    “Pidän vain­o­harhaisi­na seli­tyk­siä, joiden mukaan syytök­set ovat täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja ja että niitä on lähdet­ty tuo­maan julk­isu­u­teen sik­si, että a) halu­taan peit­el­lä sitä, että joku korkeal­la tahol­la olisi sekaan­tunut huume­bis­nek­seen b) halu­taan kam­meta huume­poli­isia sivu­un osana poli­isin sisäistä valtapeliä.”

    Ei tuo ole muu­ta kuin olk­inukke-argu­men­taa­tio. Tar­tu­taan yksit­täiseen asi­aan, jota ei edes ole julk­isan­ot­tu esite­tyssä muo­dos­sa ja tois­te­taan sitä osoituk­se­na koko päät­te­lyketjun heikkoudesta. 

    Väite, että johta­vat poli­itikot ovat osa huumekaup­paa ja pyrkivät vaikut­ta­maan huume­poli­isin toim­intaan on edel­lisen kir­joit­ta­jan oma. Hienoa, jos viit­seliäisyyt­tä riit­tää oman itsen­sä kumoamiseen — voiko sitä kut­sua skit­sofrenisek­si päät­te­lyk­si vain­o­harhaisu­u­den sijaan. 

    Tiedemies tek­isi itselleen palveluk­sen, jos palaisi keskustelun alku­un ja muis­tu­tuk­seeni siitä, minkä tapah­tu­maketjun seu­rauk­se­na Sulo Ait­tonie­mi nousi eduskun­taan. Siinä kuvios­sa oli­vat mukana poli­it­tiset ryh­mät, pääo­marikas toimi­ala, rikos­ketjua tutki­va poli­isi ja oikeusviranomaiset.

    On sym­pa­at­tista ajatel­la, että jos pääo­marikkai­ta toimi­alo­ja ovat vaik­ka raken­nus­te­ol­lisu­us, pankki­toim­inta, pros­ti­tuu­tio ja huumekaup­pa, niin suo­ma­laisen eli­itin voi olet­taa sekaan­tuneen vain kah­teen ensin mainit­tuun, kak­si jälkim­mäistä kun ovat moraalis­es­ti kyseenalaisia.

    Talous­rikok­seen ryhtyvil­lä olisi sil­loin kak­si­ta­soinen moraali, joka sal­lii taloudel­lisen tuo­ton han­kkimisen lait­tomil­la keinoil­la, mut­ta estää tiet­ty­jen, ehkä taloudel­lis­es­ti tuot­tavampi­en keino­jen hyö­dyn­tämisen. Täl­lainen kun­non talous­rikolli­nen on kuin yrit­täjä, joka ei lähde mukaan kehit­tyvään toimi­alaan, vaan pitäy­tyy omas­saan “moraal­isy­istä”. Täl­lainen toim­inta­pa on yri­tyk­sessä kuin yri­tyk­sessä varmin keino saa­da oma liike­toim­inta loppumaan.

    Aarnion kom­men­tit eivät uutu arvot­tomik­si sik­si, että hän on epäilty. Ei, vaik­ka jokainen tietää, että syytetyl­lä ei ole velvol­lisu­ut­ta pysyä totu­udessa. Aarnio voi las­ketel­la velt­to­ja syytök­siä oikeussalis­sa, mut­ta nyt hän tekee sen julk­isu­udessa. Tässä on ratkai­se­va ero. Näin hän menet­tää vir­ka-ase­mansa edel­lyt­tämän luot­ta­muk­sen, jos käy ilmi, että hän on puhunut pal­turia. Sehän selviää lop­ul­ta puolueet­tomas­sa esitutkinnassa.

    Tek­stistä riit­tää ammen­net­tavaa: “Ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä, mis­tä vaikut­timista tutk­in­ta on käyn­nis­tet­ty, olet­taen että tutk­in­ta itse suorite­taan puolueettomasti.” 

    Edel­lisessä kap­paleessa kir­joit­ta­ja osoit­taa ymmär­rystä sille, että tutkin­nan käyn­nistämiseen voi olla luon­nol­lisia moti­ive­ja, kuten ihmis­ten oman uran edis­tämien tai kateus. 

    Kyseessä on oikeushallinnon sisäi­nen tutk­in­ta. Oikeushallinnos­sa ei saisi olla täl­laisia “alhaisia” moti­ive­ja. Silti kir­joit­ta­jan jatkoväite perus­tuu ole­tuk­seen, että itse tutk­in­ta suorite­taan puolueettomasti. 

    Tutkin­nas­sa on mukana KRP, jota väitetään tutk­in­tapyyn­nön lähtö­paikak­si. Sik­si joudu­taan hyväksymään melkoinen dou­ble stan­dard: KRP voi käyn­nistää tutkin­nan alhaisil­la moti­iveil­la, mut­ta tutk­in­taa suorit­taes­saan se on täysin puolueeton!

    “Tot­takai epäilty on stres­saan­tunut ja varsinkin jos kokee epäi­lyn aiheet­tomak­si, herkästi syyt­tää ajo­jahdista.” Pitäisikö jatkaa, että sit­ten epäilty luon­nol­lis­es­ti han­kki­u­tuu tele­vi­siokameroiden eteen tekemään itses­tään nar­rin yhdessä kol­le­go­jen­sa, komis­ar­i­oiden ja kent­täpääl­liköi­den kanssa… 

    Minä menisin tv-uutis­ten sijaan jätkien kanssa saunaan, lausu­isin muu­ta­man aggres­si­ivin ja odot­taisin esi­tutkin­nan tulok­sia. Mut­ta ei, kun se Aarnio on niin herkkä, niin kuin huume­tutk­i­jat tun­netusti ovat…

  22. En nyt ymmär­rä. Sekä nim­imerk­it Iisi että Kut­ka esit­tivät hypo­teesin, että jokin mysti­nen eli­it­ti tai “iso­kenkäiset” hääri­sivät huume­bis­nek­sessä. Tähän liit­tyi mielestäni aika suo­ra vih­jaus, että huume­poli­isi­in kohdis­tuneet epäi­lyt oli­si­vat täysin tekaistu­ja. Myöhem­min, Aarnion lausun­to­jen perus­teel­la “eli­it­ti” muut­tuikin sit­ten KRP:ksi, mut­ta en näh­nyt mis­sään, että Kut­ka olisi kiistänyt vih­jan­neen­sa että syytök­set oli­vat tekaistuja. 

    Epäil­lyt eivät tietenkään julkises­ti mene sanomaan, että syytök­set oli­si­vat jotain muu­ta tekaistu­ja, kos­ka se merk­it­sisi syytösten myön­tämisen. Sik­si epäilty­jen esit­tämät väit­teet eivät ole infor­mati­ivisia kumpaankaan suun­taan. Heitä tulee pitää syyt­töminä, kunnes toisin todis­te­taan, mut­ta sekin on eri asia kuin uskomi­nen siihen, että kyseessä olisi salali­it­to huume­poli­isia vastaan. 

    Jos KRP:ssä ollaan oltu tietoisia tai kuul­tu huhu­ja jostain vilunkipelistä, niin siihen, tekeekö joku ilmi­an­non vai ei, voi vaikut­taa vaik­ka mikä

  23. Asia olisi läh­es yhden­tekevä, jos esi­tutk­in­ta olisi kuin kak­si­vai­heinen roko­tus, jos­sa ensin annetaan pis­tos (kuu­lus­telu) ja vuo­den päästä toinen vahvis­ta­va (syyte/syyttämättäjättämispäätös). Lopus­sa kaik­ki ratkeaa ja välis­sä asi­aa ei tarvitse miettiä.

    Sen sijaan esi­tutkin­nan aikana ihmiset ovat puo­lik­si toim­intakyvyt­tömiä, kos­ka eivät tiedä lop­putu­losta — vaik­ka tietäi­sivät itsen­sä syyttömiksi. 

    Pahin tilanne nor­maalin toimin­nan kannal­ta on viran­halti­jan pidät­tämi­nen viras­ta esi­tutkin­nan ajak­si. Sil­loin organ­isaa­tio lamaan­tuu. Sik­si esi­tutk­in­taa ei saa koskaan käyn­nistää alhaisil­la moti­iveil­la. Ei, vaik­ka vedot­taisi­in siihen, että tutkin­nas­sa selviää syyl­lisyys tai syyttömyys.

    En ole näh­nyt, että kukaan olisi tääl­lä esit­tänyt väitet­tä, että syyt­teet oli­si­vat täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja. Tiedemies on itse tar­jon­nut tätä väitet­tä muiden suuhun. Syyt­teet ovat joko täysin paikkansapitämät­tömiä, osin paikkansapitäviä tai täysin paikkansapitäviä. Meistä ei kukaan voi sitä tietää tässä vaiheessa.

    Ja ihan vielä viimeisen ker­ran: komis­ario Aarnion ja hänen kol­le­go­jen­sa ulostu­lo asi­as­sa on poli­isin ja suo­ma­laisen medi­an his­to­ri­as­sa poikkeuk­selli­nen. Jos ain­oa mah­dolli­nen siitä vedet­tävä johtopäätös on, että Aarnio on “herkkä”, yhteiskun­ta on onnis­tunut kas­vat­ta­maan lapsen­sa hyvin. Sys­tee­mis­sä ei ole virheitä, eihän.

  24. Nim­imerk­ki “Iisi” kirjoitti:

    “Tässä hil­jaisu­udessa ja sairaus­lomis­sa herää tiet­ty epäilys, että huume­poli­isi on päässyt liian iso­jen kenkien jäljille.”

    Nim­imerk­ki “Kut­ka” kirjoitti:

    “Jos eli­it­ti hääri­ikin nyt huume­bis­nek­sessä raken­nus­toimin­nan sijaan — tai lisäk­si.”, asi­ay­htey­dessä, jos­sa vih­jasi Sulo Ait­toniemen kuu­lus­telumenetelmi­in kohdis­tunei­den epäi­ly­jen olleen tekaistuja.

    Mitä muu­ta tämä on kuin vih­jauk­sia siitä, että syytök­set ovat tekaistu­ja? Jos tämä ei ollut tarkoi­tus, niin sit­ten ymmärsin väärin. 

    Tekaistu syytös on eri asia kuin paikkansapitämätön. Joku voi tehdä perät­tömän ilmi­an­non esimerkik­si väärinymmär­ryk­sen vuok­si. Ja kyl­lähän sys­tee­mis­sä voi olla ja toden­näköis­es­ti onkin virheitä. 

    Kuten jo mon­een ker­taan kir­joitin, se, mitä Aarnio sanoo, ei anna syytösten toden­peräisyy­destä mitään infor­maa­tio­ta, ellei sitä voi­da ver­ra­ta joi­hinkin fak­toi­hin. Näitä fak­to­ja ei meil­lä tässä keskustelus­sa ole käytet­tävis­sä. On paljon mah­dol­lista, että Aarnio on aidosti tietämätön ja kuul­lut vain huhu­ja — ainakin eilen hän tele­vi­sios­sa sanoi näin — ja on myös mah­dol­lista, että hän tietää enem­män. Hän voi myös sumut­taa ja yrit­tää heit­tää epäi­lyk­siä koko tutkin­nan ylle, jos hän onkin syyl­listynyt johonkin. Kos­ka tätä ei voi mitenkään tietää, Aarnion lausun­not eivät ole kovin informatiivisia. 

    En myöskään kiistänyt sitä, etteivätkö täl­laiset syytök­set ja tämä tutk­in­ta vaikeut­taisi huume­poli­isin työtä. Näin asia selvästi on, ja sik­si asia pitää nopeasti selvit­tää. Mut­ta edelleen, julki­nen speku­laa­tio esi­tutkin­nan tässä vai­heessa siitä, että onko taustal­la jokin eli­it­ti tai, viimeisim­pänä, KRP:n val­tapyrkimyk­set, on jok­seenkin hedelmätön­tä ja jopa epäasiallista.

  25. Jos se on hedelmätön­tä ja epäasial­lista, niin eikös lopete­ta se tähän… 

    Pitäisikö ymmärtää, että sit­ten niitä speku­laa­tioi­ta vas­ta saa esit­tää, kun esi­tutk­in­ta on valmistunut? 

    Jos Aarnion sanat eivät ole infor­mati­ivisia, kos­ka ei ole fak­to­ja ver­rat­tavak­si, sama pätee myös esi­tutk­in­tapyyn­töön ja KRP:n mah­dol­lisi­in tietoi­hin, kos­ka ei ole fak­to­ja, joi­hin verrata.

    Emme siis voi perustel­lusti olet­taa mitään ja tämä keskustelu on wittgen­steini­laisit­tain turha.

  26. Se on kuitenkin var­maa, että kyse on ihmi­sistä, yksilöistä, joiden toim­intaan vaikut­ta­vat inhimil­liset ajatuk­set, tun­teet, teot, moti­iv­it, jne. Ihmis­lu­onne on hyvin ahne, ylpeä, itsekäs… Mikään vai­h­toe­hto tässä tapauk­ses­sa ei siis ole pois­sul­jet­tu. Uskon että mikään tässä blo­gis­sa epäilty vai­h­toe­hto ei ole mah­do­ton, eikä liian vain­o­harhainen. Mik­si Suomes­sa ei tapah­tu­isi samankaltaisia asioi­ta kuin muual­la maail­mas­sa? Luul­ti­in­han sitä, ettei tääl­lä taka­pa­ju­las­sa tulisi tapah­tu­maan koulusurmiakaan…

  27. [Ei tarvitse julka­ista, kun on niin hätiköi­tyä ja pohti­ma­ton­ta tekstiä.]

    Alka­ako tästä todel­lakin olla jo vuosi? 

    Poli­isin ylim­mältä johdol­ta tip­puu kum­mallisia kommentteja.

    Kun kih­lakun­nan­syyt­täjä sanoo, että hän­tä on uhkail­tu poli­isin toimes­ta toteaa KRP:n pääl­likkö vain, että hän ei pidä tapah­tunut­ta mahdollisena. 

    Karhu ryh­män pääl­likkö perää apu-lehdessä syyte­suo­jaa poli­i­seille seu­raavasti: “Joskus tun­tuu, että miehet, jot­ka tässä työssä koko ajan otta­vat kan­taak­seen vam­mau­tu­misen­sa tai kuole­mansa riskin, joutu­vat tosi­paikas­sa vielä miet­timään, johtaako hei­dän ratkaisun­sa syyt­teisi­in ja mah­dol­lisi­in vahin­gonko­r­vauk­si­in. Ei se ole oikein.”

    Nyt on Helsin­gin poli­isin lisäk­si syyt­teessä Van­taan poli­isi ja KRP. Eril­lisiä juttujako? 

    Ongel­ma ei ole pelkästään poli­isin ongel­ma. Ongel­ma on koko yhteiskunnan. 

    Huumekysymyk­sessä poli­isin on annet­tu määrit­tää mikä on rikos, mil­lainen ran­gais­tus tulee, mitkä on käytet­tävät toimet ja kuka on toimien kohde. Tästä seu­raa luon­nol­lis­es­ti ongel­ma, kun sekä lain­säätäjä että toimeen­pani­ja antaa valvo­van eli­men ottaa hal­tu­un oman toimialansa. 

    Ikävä puoli tässä on se, että pääkaupunkiseudun poli­isia on yleen­sä pidet­ty todel­la hyvänä ja ongel­mat on yleen­sä määritel­ty maakun­tien pien­ten piirien ongelmiksi.

    “In the future, every­one will be anony­mous for 15 minutes.”

  28. TOR- verkos­sa kaup­paa pitänyt nim­imerk­ki “Rautak­oura” sekä doup­pikaup­pa “Ana­bol­ic­Shop­Fi” oli­vat Helsin­gin huume­poli­isin bisneksiä.

    Jos huume­poli­isi pyörit­ti aikoinaan hom­maan verkos­tom­arkki­noin­nil­la, niin nyt se on verkossa.

Vastaa käyttäjälle Kutka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.