Uudenmaan liiton pidettävä päänsä Espoon Histassa

22.11.2007 · Aihe: Uncategorized 

Uudenmaan liitto on maakuntakaavassaan päättänyt, että niin sanottu Histan alue Espoossa saadaan rakentaa vain, jos alueelle rakennetaan raideyhteys. Histan kautta on suunniteltu oikorataa Espoosta Lohjan kautta Saloon, mutta tuon radan rakentamisesta tällä vuosisadalla ei ole mitään päätöksiä.

Tästä päätöksestä huolimatta Espoo kaavoittaa Histan alueelle täyttä päätä noin 20 000 asukkaan pientaloaluetta pelkän henkilöautoliikenteen varaan – tai 95-prosenttisesti henkilöautoliikenteen varaan, sillä jokin bussiyhteys sieltä kuulemma on suunniteltu Espoon keskukseen. Tämä yhteys lienee tarkoitettu ajokortittomille eläkeläisille, joilla ei ole kiirettä minnekään.

Maakuntaliiton on pidettävä tässä asiassa päänsä. Vaikka tuosta Elsa-radasta ei ole mitään tietoa, kaupunkirata ensin Histaan ja sieltä Lohjalle kannattaisi rakentaa joka tapauksessa. Se on rahoitettavissa maan arvonnousulla, joten veronmaksajien ei tarvitse kuvettaan kaivaa. On sinänsä ymmärrettävää, että maanomistaja (Ihamuotilan perikunta) ei ole innokas rahojaan rataan käyttämään, mutta into voi kasvaa, jos se pannaan kaavoituksen edellytykseksi. Radan jatko Lohjalle on niin ikään rahoitettavissa kaavoitushyödyllä; siihen riittää kymmenen tuhannen asukkaan rakennusoikeus.

On turha puhua kauniita joukkoliikenteen suosimisesta, jos edelleen rakennetaan kumipyöräliikenteen varaan.

Kommentit

13 Vastausta artikkeliin “Uudenmaan liiton pidettävä päänsä Espoon Histassa”

  1. tpyyluoma kirjoitti 22.11.2007 kello 19:45

    Yksi mahdollinen ongelma on Kehärata. Vantaa on onnistunut saamaan valtion maksamaan 75% poikittaisesta paikallisjunastaan ja kaiken huipuksi vielä EU-rahaa päälle. En paheksu, mutta ELSAn maksaisi pitkälti valtio kun taas paikallisjuna uhkaa mennä Espoon kassasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2007 kello 12:26

    Vantaa maksoi sen kehäradan valtiolle takaisin ostamalla räikeään ylihintaan maata valtiolta.Tuota korkeata hintaa peruteltiin radalla, jonka valtio rahoittaa. Rata siis rakennettiin kaavoitushyödyllä. Kaavoitushyödyllä pitäisi kaupunkiratakin rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 24.11.2007 kello 15:28

    Vantaa maksoi Spondalle maista 35 miljoonaa euroa. Kehäradan viimeisin kustannusarvio on 420 miljoona euroa (2006), josta valtion osuus on noin 300 miljoonaa euroa. Kaavoitushyödyllä rahoittamisen kannalta mielenkiintoista on että valtaosa uudesta rakentamisesta sijoittuu Kivistön pätkälle, jonka osuus kustannuksista on kuitenkin vain 20%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2007 kello 19:00

    Tpyyluoma on oikeassa asioiden mittasuhteiden osalta. Toisaalta tuo Vantaan tarvitsema pätkä oli sitä halpaa rataa. Kalliiksi tuli radan vieminen lentoaseman alle. Yhteys lentokentälle on enemmän valtakunnallinen asia kuin Vantaan veronmaksajille kuuluva. Pelkän kaupunkiradan rakentamisen helppoon maastoon nyt ei pitäisi niin hirveän kallista olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina (alkup.) kirjoitti 24.11.2007 kello 21:00

    Kaipaisin tällaisiin kysymyksiin ihan toisenlaista, ei-teknokraattista ja ei-ekonomista katsantokantaa. Insinöörien ja tilastotieteilijöiden mielen maailmaan ei ilmeisesti kuulu laisinkaan psykologinen näkökulma, joka tässäkin kysymyksessä mielestäni on varsin olennainen.

    Millainen perhe muuttaa Histan alueelle (yksineläjiähän tuskin tulee)? Tiedämme kaikki sen, että se on suhteellisen varakas perhe. Omakotitalon asukkaina heillä on yli 90 prosentin varmuudella kaksi autoa käytössään.

    Näillä ihmisillä autosta on muodostunut fyysisessä mielessä kehon jatke, kuin vaatetus, jota ilman ulos lähteminen on mahdottomuus. Psykologisessa mielessä auto on oma tila, arkaainen kohtu.. Siellä vapautuu aikuinen virkanainenkin lauleskelemaan, kaivamaan nenää jopa piereskelemään .. hyi!

    Praktisesti auto on toinen koti, käden ulottuvilla on virvoitusjuomapullo, musiikki pauhaa.. Viimeisenä, joskaan ei vähäisempänä ulottuvuutena auto edustaa identiteettiin iskostunutta liikkumisen vapautta tai ainakin illuusiota siitä.

    Nämä ihmiset eivät siirry käyttämään junaa vaikka se tulisi olohuoneeseen. Ymmärtävätkö nyt ääliötkin tämän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 26.11.2007 kello 11:55

    Elina, teknokraattis-insinöörimäisesti on tapana todeta että 10-20% aikuisväestöstä on vannoutuneita yksityisautoilijoita. Mitä sitten? En oikein usko että tämä liittyy suoraan tulotasoon, paitsi jos korkea tulotaso liittyy jotenkiin tarpeeseen saada oma eristetty ympäristö. Semmoinen huomio on tosin tehty tutkimuksissa ja oma arkikokemukseni tukee tätä, että raideliikennettä käyttävät nekin jotka eivät siedä busseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elina (alkup.) kirjoitti 27.11.2007 kello 12:48

    Mistä tuo 10-20 prosenttia on saatu? Minun arkikokemukseni perusteella osuus on paljon suurempi. Onko tämä ollut jonkinlainen kyselytutkimus vai pohjautuuko se laskelmiin eri asuinalueiden joukkoliikenten käytöstä. Onko siinä mukana, nuoret, vanhukset ja ajokortittomat vaiko vain ne, joilla on mahdollisuus käyttää autoa?

    Kyselytutkimuksissa ihmisillä on taipumus hakea ns. ideaaliminää, johon tässäkin tapauksessa kuuluu vihreät arvot ja “minä maailman pelastajana” -illuusio. Käytännön totuus vain on valitettavasti hyvin erilainen. En tosiaan usko, että 90 prosenttia suomalaisista olisi potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä muutoin kuin täysin utooppisissa olosuhteissa: se olisi nopeampaa, se olisi halvempaa, se olisi mukavampaa, sen status olisi korkeampi…

    Täällä meillä Munkkivuoressa ainkaan ei kukaan toistaiseksi täysjärkinen autonomistaja altista itseään mielenterveysongelmille astumalla traumatisoivan bussi 18 kyytiin. Kun on 45 minuuttia kokenut muutaman kymmenen metrin välein tapahtuvia äkkijarrutuksia neljän kilometrin matkalla, niin on välittömästi rauhoittavan lääkityksen tarpeessa 🙁

    Ehkä autoon jumittuminen ei ole pelkkä tulotason sanelema asia (kukapa esim. on nähnyt mustalaisen bussissa?), olet oikeassa, tpyyuoma. Epäilen kuitenkin, että omakotitaloasujissa on paljon enemmän yksityisautoilun vannoutuneita ystäviä. Kertoohan jo asumismuoto yksityisyyden tarpeesta, joka neljän seinän sisältä jatkuu auton uumenissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 27.11.2007 kello 14:21

    Tuo 10-20% käsittääkseni yleinen eurooppalainen arvio, viisammiltani olen
    kuullut, kts. esim. http://jlf.fi/f20/1740-kulkuri2-tutkimus-oulu-turku-ja-tampere/. Tuossa JLF:ssä linkitetyssä LVM:n tutkimuksessa todetaan:
    “…vannoutunut autoilija on vannoutunut vain siinä merkityksessä, että hän ei juuri koskaan käytä muita kulkutapoja.”
    Eli on kysytty millä liikutaan eri matkat ja laskettu sen perusteella ne jotka eivät käytä juuri muuta kuin omaa autoa vannoutuneiksi, tämä ei kerro asenteista sinänsä mitään.

    “Vannoutuneilla autoilijoilla henkilöauto on kaikissa matkaryhmissä ainoa pääkulkutapa. Joukkoliikennettä tai polkupyörää vannoutunut autoilija ei käytä juuri koskaan. Vannoutuneita autoilijoita on kaikissa kaupungeissa 11–12%,
    mutta Turun kehyskunnissa 31 %.”
    http://www.mintc.fi/oliver/upl611-LVM09_2007.pdf

    Mitä tulee 18, eihän tässä ongelma ole automonomania vaan surkea joukkoliikenne kuten kuvasit. Raideliikenne vetää paremmin väkeä samalla palvelutasollakin, ja palvelutaso on yleensä parempi. En ole munkkivuorelainen, mutta eiköhän se käyttö kasvaisi jos joku kombinaatio vaihtoehdoista 4, 9 ja 10 vedettäisiin Munkkivuoreen. Raidejokeri saattaa muuteen auttaa tätä, jos Jokeria liikennöidään normaaleilla ratikoilla niin jotenkin se pitää kytkeä Mannerheimintiehen että vaunut pääsee varikolle, esim. Munkkivuoren kautta…

    ps. Tiesitkö muuten että Munkkivuoren ostarin alle on louhittu tila metroasemalle? Tuolla asukasluvulla sitä tosin odotetaan vielä toiset 50 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Elina (alkup.) kirjoitti 27.11.2007 kello 19:17

    tpyyluoma,

    “…vannoutunut autoilija on vannoutunut vain siinä merkityksessä, että hän ei juuri koskaan käytä muita kulkutapoja.”

    Nyt pitäisi vielä tietää kysymyksen sanamuoto ja mahdollinen likert-asteikko jne. Ihminen, joka on pari kertaa viimeisen vuoden aikana esim. pyöräillyt kauppaan saattaa jo olla muussa kategoriassa kuin nämä “vannoutuneet” autoilijat.”

    Tuo linja 18 olikin tosiaan asian vierestä vain kauhuesimerkkinä, mitä surkea joukkoliikenne pahimmillaan voi olla. Täältä on muuttanut ihmisiä paljon pois tämän ongelman vuoksi. Jos ostaa ylihintaisen rotanloukun keskustan tuntumasta, on oikeus olettaa, että keskustan palvelut ovat ajallisesti lähempänä kuin Riihimäeltä tulevilla. Näin ei täällä ole!

    Tiesin tuon metroasemajutun! Tunnen paikallisen kauppiasyhdistyksen edustajia ja olen käynyt katsomassakin louhosta ostarin alla. Kyllä on turhaa työtä tehty. Töölössä Kauppakorkean vieressähän on samanlainen monttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Elina (alkup.) kirjoitti 27.11.2007 kello 19:31

    Tuollahan ne lomakkeetkin ovat laittamissasi liitteissä, kiitos vain vaivannäöstä, tpyyluoma! Täytyykin katsoa ne!

    Tällanen pisti silmään jo siinä raportin etusivulla.

    “Cirka 70 % av dem som har bil var bilister
    eller inbitna bilister och motsvarande var 70 % av dem som inte har bil stamkunder i kollektivtrafiken,
    fotgängare eller cyklister.”

    On sitten ihan iloisesti niputettu autoilijat ja inbitna autoilijat…Kai nyt jokainen auton omistaja on “autoilija”..Kai nyt juuri olennaista olisi ollut tämä inbitna autoilijoiden osuus. Ehkä se on sisäsivuilla? Yllätyksenä tuskin tulee myös näiden autottomien matkustuskäyttäytyminen.

    Ärsyttävää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Repa kirjoitti 28.11.2007 kello 18:26

    Laitanpa minäkin lusikan soppaan:

    Histan radan suurin este on luultavasti metrohanke. Se imee lähitulevaisuudessa kaikki Espoon liikenevät joukkoliikennerahat, ja vielä olemassaolevista palveluista otetaan lisää.

    On jotenkin pelottavaa seurata millaisin perustein metsopäätös tehtiin. Yksi vaatimus myönteiselle päätökselle oli se, että asemista saadaan viihtyisiä. Tuskin muste pöytäkirjoista oli ehtinyt kuivua, kun kustannusarvion todettiin olevan alakanttiin. No tähän löytyi yhdeksi ratkaisuksi se, että tingitään asemien viihtyisyydestä…

    Ihan äskettäin todettiin, että tuo pari kuukautta vanha jo alakanttiin oleva kustannusarvio on vielä enemmän alakanttiin, koskg turvatekniikka on kallista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Repa kirjoitti 28.11.2007 kello 18:49

    Mitä raideliikenteeseen tulee, niin sen suurin ongelma on se, että asemia ja rataa ei voida rakentaa joka kulmaan. Eli se palvelee hyvin niitä, jotka asuvat aseman lähellä ja joilla työ- tai opiskelupaikka on aseman lähellä. Jos toinen näistä ehdoista ei täyty, niin bussia tai raitiovaunua joudutaan käyttämään. Matkustusvälineen vaihto tarkoittaa sekä matka-ajan kasvua että matkustusmukavuuden huonontumista.

    Lisäksi kiskoja ei voi helposti siirrellä yhdyskuntarakenteen muutosten mukaan. Voi olla, että yhdyskuntarakenteiden pitää tulevaisuudessa sopeutua muuttuvaan talouteen nopeammissa sykleissä kuin ennen

    Toimisikohan jonkinlainen henkilöauton ja bussin hybridi – joku lentokenttätaksin tapainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 29.11.2007 kello 7:30

    Repalla on hyviä huomioita. Ensinnäkin metron rahoitusvaikutus. Histan raide on täysin erillainen hanke kuin länsimetro jota tehdään olemassaolevaan kaupunkiympäristöön. Samoin kuin mahdollinen tuleva Itämetro, se on liikenneyhteys kokonaan uudelle asuinalueelle, ja pitäisi olla mahdollista maksattaa se esim. tonttien hinnoissa.

    Helsingissä tämä kai toimii useimmiten niin, että kaupunki pääsääntöisesti omistaa kaavoittamansa maat ja raideyhteys nostaa niiden hintaa niin paljon että rakentamisku. Esimerkiksi Laajasalon ratikan kustannukset katetaan helposti vanhan öljysataman maanarvon nousulla. Tiedä sitten miten Espoossa. Ihamuotiloiden toisaalta luulisi haluavan osallistua kustannuksiin koska se raideyhteys nostaisi heidän omistamansa maan arvoa ja jouduttaisi kaavoitusta, mutta kun tätä on jo vähän vilautettu ilmaiseksi ELSA-ratana jonka maksaisi valtio… Tulee mieleen yksi painokelvoton kekkossitaatti.

    Mitä tulee asuntojen ja työpaikkojen sijaintiin, aika hyvin työpaikat kuitenkin ovat asemien tuntumassa ja länsimetron myötä entistä paremmin. Penttilän heitto, että eurooppalaiseen malliin työpaikkoja ei saisi kaavoitta yli 600 metrin päähän asemasta on oikean suuntainen. Osmokin voisi uskoa, että se maaginen kävelyetäisyys on 600 metriä (tasaista maata suoraa tietä) eikä kilometri.

    Säteltään 600 metrin ympyrä on aika tarkalleen neliökilometri maata. Toisaalta muistelen, että VR:n mukaan lähijunaliikenne edellyttää vähintään 3000 ihmistä per asema (puhe taisi olla K-junan jatkamisesta Ahjon alueelle Keravalla). En pitäisi tuollaista 3000/km2 asukastiheyttä edes kovin haastavana kaavoituksen kannalta, Länsi-Pakilan luokkaa, ja tarkoittaa esimerkiksi noin 750m2 omakotitalotontteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus