Tehyn sopimus oli pääosiltaan sellainen kuin pitikin. Esitin jo ministerinä ollessani, että sairaanhoitajien palkkoja pitäisi nostaa asteittain noin 20 prosentilla ja näin tässä tapahtuikin. Ihme, että näin ilmiselvään asiaan tarvittiin tällainen näytelmä. Yksi kauneusvirhe sopimukseen kuitenkin neuvoteltiin.
Moni sairaanhoitaja on perustellut palkkavaatimusta työn rasittavuudella. Silloin voisi ajatella, että Tehy neuvottelisi enemmän väkeä työpaikoille, jotta pahoivoinni pääsyy, kiire, helpottaisi. Tähän on vastattu, että työolot kuuluvat työnantajalle eivätkä sairaanhoitajat halua siitä palkassaan maksaa. En tiedä, onko tätä haluttomuutta testattu hoitajilla.
Nyt ainakin tehtiin Helsingin Sanomien mukaan toisinpäin. Palkankorotukset sidottiin osittain tuottavuuden nousuun. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna, että korotusten ehtona on henkilökunnan määrän vähentäminen tai se, ettei palkata lisää hoitajia, vaikka työn määrä lisääntyy. Vaivasiko neuvottelijoita prosenttimania?
Aiheellinen huomio, johon ei ole (haluttu?) kiinnittää riittävästi huomiota. Palkka on eräs motivoiva tekijä (turha puhua kutsumuksesta, kun ei kukaan pyhällä hengellä elä), mutta jatkuva kiire todennäköisesti näkyy lisääntyvinä sairauspoissaoloina.
Terveydenhuollossa kehitys on ollut vinoa. On rakennettu savijaloilla seisovaa kuvapatsasta.
Perusterveydenhuoltoon ei ole panostettu, terveyskeskukset kuihtuvat ja erikoissairaanhoitoa on kasvatettu ja kasvatetaan edelleen vimmaisesti.
Siis yhä harvempi saa yhä parempaa hoitoa ja tie julkiseen erikoissairaanhoitoon käy yksityislääkärin tai työterveyslääkärin pakeilta, harvoin terveyskeskuksesta.
“Perusterveydenhuoltoon ei ole panostettu, terveyskeskukset kuihtuvat ja erikoissairaanhoitoa on kasvatettu ja kasvatetaan edelleen vimmaisesti”
Itse viimeksi seurasin kun läheinen oli kaksi kuukautta sairaslomalla, pohti vakavasti työkyvyttömyyseläkettä, ravasi terveyskeskuksissa, työterveyslääkärillä ja päivistyksessä. Viimein kävi (yksityisellä) erikoislääkärillä jolta sai oikean diagnoosin, vaiva selvisi ja hoitui yhdellä käynnillä. Kannatan erikoissairaanhoitoa, näitä buranaa ja sairaslomaa kirjoittavia yleislääkäreitä on ihan tarpeeksi.
Tässä tulee mieleen Kari Suomalaiselta lukemani ajatus, että ihmiset ovat joko roistoja tai idiootteja. Kumpikohan lienee lähempänä totuutta tällä kertaa… Ja nyt sitten odottamaan muiden alojen iltalypsyä tämän varjolla.
Tuottavuuden mittareista voi olla montaa mieltä, mutta olemassaolevilla mittareilla julkisen terveydenhuollon tuottavuuden kehitys on ollut viime vuosina jopa negatiivista. Ei ole mikään ideologinen kannanotto todeta, että väestörakenteen muuttuessa hoitajien määrä hoidettavaa kohti ei tule ainakaan lisääntymään. Siksi tarvitaan lisää tuottavuutta, joka minusta tarkoittaa ennen kaikkea asioiden tekemistä vähemmällä byrokratialla.
Julkisen sektorin ongelma suhteessa yksityiseen on ollut se, että tuottavuuden nostamisesta ei ole henkilöstölle ollut juuri rahallista porkkanaa tarjolla. Siinä mielessä tämä sopimus voi olla merkittäväkin päänavaaja — ja nimenomaan positiivisessa mielessä.
Kiireen taustalla on kuulemma myös “betonisoidut” työnjaot eri osastojen/yksiköiden välillä. Osalla sairaanhoitajista ei todellakaan ole kiire, kun taas toiset ovat täysin ylikuormitettuja. Tuottavuutta voitaisiin varmasti nostaa, jos työnkuvia voitaisiin miettiä laajemmin, ja toiset osastot/yksiköt olisivat valmiita luopumaan omista yliresursseista.
Toinen ongelma on terveydenhoidon taso. Kansalaiset vaativat koko ajan parempaa palvelua ja pieniinkin vaivoihin on saatava heti hoitoa. Ennen niiden pienten vaivojen kanssa elettiin tyytyväisenä.
Minua kiinnostaa se, miten vaatimus lisätyövoimasta olisi kirjattu sopimukseen. Vaatimus työn tuottavuuden laskemisesta? Vaatimus henkilökunnan lisäämisestä 20 prosentilla? Vaatimus siitä, että tämänhetkisiä työaikamitoituksia ei saa kiristää?
En usko, että mikään työn rasittavuutta vähentävä vaatimus olisi kuitenkaan löytänyt tietään käytännön toteutukseen asti. Työnantaja olisi kuitenkin keksinyt keinot pitää vyö vähintään yhtä kireällä kuin nytkin. Sen sijaan palkan nostaminen on kouriintuntuva muutos josta on vaikeampi kieroilla irti. Ja jos positiivisesti ajatellaan, niin vahvistunut palkka voisi vähäntää työnantajasta riippumattoman henkilökuntapulan määrää.
Vaatimus työvoiman lisäämisestä olisi kirjattu samalla menetelmässä kuin nyt kirjattiin työvoiman vähentäminen (=tuottavuuden nostaminen).
Vähän vanha tilasto, mutta kaiketi silti edes suuntaa antava: http://www.nationmaster.com/graph/hea_nur-health-nurses Eli jos palkat nousee ruotsin tasolle niin lienee muitakin toimenpiteitä pitänee tehdä.
Toinen asia, mikä minua tuossa sopimuksessa ihmetyttää, on se, kuinka paljon tehyläiset tuntuivat laittavan painoa sille, että sopimus koskee vain heidän järjestön jäseniä. Hoitajathan mainitaan aina ensimmäisenä, kun puhutaan siitä, miten miehet saavat samasta työstä parempaa palkkaa, mutta eipä tuo naisten välinen solidaarisuuskaan ihan hirveästi vakuuta. Ehkä jatkossa voimme puhua siitä, kuinka “tehyläisen euro on superilaisen 80 senttiä”.
Voisiko jeb jeb selvittää tarkoittaako tuo tilasto työssä olevia hoitajia vain koulutuksen saaneiden lukumäärää, jolloin mukana olisivat myös muihin töihin siirtyneet.
Tämähän ei nyt mikään lähdekritiikin juhla ole, tuli vaan tuommoinen vastaan, mutta toki voin koittaa katsoa jos jotain selvennystä tuohon löytyisi.
En ole jeb jeb, enkä edes Jep.. ,
Mutta tilastossa on hoitotyössä olevat, väittäisin. Nyt mulla on niin kiire, etten sen enempää tästä ehdi, mutta palailen, jos tarvis.
Tässä on ihan hyvin osviittaa aiheeseen vielä.. Klikatkaa kuvaa ja katsokaa erityisesti Ruotsi.. Ja lukekaa koko artikkeli!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Terveydenhoidossa+liikaa+leikkauksia+ja+henkil%C3%B6kuntaa/1135228269524?ref=rss
Kyllä kai tämä hoitsujenkin lukumäärästä kertoo aika olennaista?
Terve
Lääkärit olivat 1990-luvulla lakossa työuupumuksen ja palkkauksen vuoksi. Heille tarjottiin helpotusta työpaineeseen tai vaihtoehtoisesti lisää liksaa. He ottivat lisäliksan. Toivottavasti tehy ei tehnyt samoin, sillä lisää jalkoja tehty ratkaisu ei tuo. Pelkään vaan, että jalat vähenevät entisestään.
Tehy:n ajatuksena varmaankin on kylmä totuus siitä, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkelle, on turha kuvitella, että jostain pullahtaisi heidän tilalleen hoitajia. Jo nyt HUS:ssa taidetaan olla 120 vakinaista hoitajaa miinuksella, sijaisista puhumattakaan. Tämä ei näy jäljellä olevien työmäärässä eikä palkassa. Sopimuksella pyritään käsittääkseni vaikuttamaan tähän.