Sähkölämmittäjä lämmittää kivihiilellä

20.11.2007 · Aihe: _ 

Nimimerkki maanpinnalle kirjoitti vastauksena edelliseen viestiin, että sähkölämmitys on puhdas lämmitysmuoto. Tämä on niin perusteellinen ja yleinen väärinkäsitys, että sen korjaam,inen vaatii erillisen artikkelin.

Kaikki sähkölämmitys käyttää aiheuttamisperiaatteella tarkasteltuna kivihiililaudevoimaa. Mietitään asiaa kuvitteellisella esimerkillä, jonka mukaan sähköstä tuotettaisiin 9000 megawattia vesivoimalla ja 1000 megawattia kivihiililauhteella. Joku voisi ajatella, että sähköstä vain 10 % on kivihiilisähköä ja siis sähkölämmitys on melko puhdasta.

Jos sähkölämmitystä lisätään sadan megawatin verran, tuotetaanko silloin sähköstä 9090 megawattia vesivoimalla ja 110 megawattia kivihiilellä? Ei, koska tuo sähkölämmityksen lisäys ei tuota lisää sadetta. Sen jälkeen sähköstä tuotetaan edelleen 9000 MW vesisähköllä ja 1100 MW kivihiilellä., Huomaamme, että tuo lisätty sähkölämmitys tuotetaan kokonaan kivihiilellä.

Samalla tavalla käy, jos sähkölämmitykstä vähennetään 100 MW:lla. Senkin jälkeen vesivoima tuottaa 9000 MW, koska ei kai vettä aleta juoksuttaa ohi turbiinien. Yksi sadan MW:n kivihiilivoimala suljetaan ja kivihiilellä tuotetaan 900 MW sähköä.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin, että kaikki sähkönkäyttö käyttää aina viimeistä, epäedullisinta sähköntuotantomuotoa, joka koko lämmityskauden ajan on kivihiililauhde. Siksi sähkölämmitys on niin haaskaavaa.

Sähkömarkkinoilla myydään myös aneita. Hollantilainen sähkönkäyttäjä voi ostaa pörssistä todistuksen, että hänen sähkönsä on tuotettu pohjoismaisella vesivoimalla, vaikka pohjoismaista ei toimiteta sähköä Hollantiin. Petoksen muodoista itsepetos on hölmöin.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Sähkölämmittäjä lämmittää kivihiilellä”

  1. tpyyluoma kirjoitti 20.11.2007 kello 9:13

    Suomen sähkönkulutus heiluu (ulkomuistista, korjatkaa jos olen väärässä) 4 – 12 gigawattitunnin välillä päivän- ja vuodenajasta riiippuen.Ydinvoima ei toimi säätövoimana eikä tuulivoiman osuus voi vaihtelevasta tuotannosta johtuen olla myöskään läheskään 100%.

    Piikkikuormat hoidetaan vesivoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla. Pahimmilaan lauhdevoimaloilla jotka eivät edes tuota kaukolämpöä. Suotavaa olisi, että piikit olisivat mahdollisimman pieniä jolloin ne voitaisiin hoitaa vesivoimalla ja sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. (Yhdistelmä ydinvoima, helmikuun pakkaset, ja tuontisähkö samassa lauseessa on vähintään koominen.)

    Sähkölämmitys on yksi keskeisistä piikkien aiheuttajista. Kaukolämpö on sähkölämpöä parempi samasta syystä kuin sähköauto olisi polttomoottoriautoa parempi. Vaikka kaukolämpö tuotettaisiin polttamalla öljyä, niin voimalan hyötysuhde on paljon parempi mm. yhteistuotannosta johtuen. Lisäksi tuotantotapa on joustavampi, kaukolämpöä voi tuottaa vaikka merilämpöpumpuilla, jätteitä polttamalla ja ehkä ydinvoimoiden hukkalämmöllä.

    Toinen käsittämätön asia on että tehtaiden huoltoseisokit ovat heinäkuussa, ilmeisesti lomien takia. Eikö ne voisi olla helmikuussa hiihtolomien aikaan jolloin sähkönkulutus on muutenkin huipussaan? Vaikka kaikki teollisuustyöntekijät ponkaisisivat pidennetyllä hiihtolomalla lentokoneella Thaimaahaan niin hiilidioksisaldo olisi siltikin plussan puolella.

    Sokerina pohjalla, sähkösauna. Se ei ole ainoastaan huono sauna vaan myös energiataloudellisesti järjetön. Vapaavuori voisi liittoutua saunaseuran kanssa ja ruveta lobbaamaan puusaunoja. Tai maakaasusaunoja, niin kuin Helistön Kimmon Arla. Jos meillä ruoanlaitosta innostuneet asentaa itselleen nestekaasuliesiä, niin kai sitä saunaakin voisi lämmittää kaasupullolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sinivihreä kirjoitti 20.11.2007 kello 10:42

    Taas tämä alkaa. Sähkölämmitys on sitä ja sähkölämmitys on tätä.

    Vähän kun maltetaan, niin suomalaiset ovat siirtyneet sinne kehä kolmosen sisäpuolelle nauttimaan kaikin puolin hyväksyttävästä hiilienergiasta. Samaan aikaan sähköä kuluttava tehdasteollisuus on siirtynyt sinne, missä ovat asiakkaatkin, eikä se paikka liene Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2007 kello 11:15

    Miksi Sinivihreän mukaan haaskaavasta sähkölämmityksestä ei saisi puhua. Sitä energiavaltaista teollisuutta voi jäädä tänne vähän, jos nämä sähkötuhlarit eivät nostaisi Suomen päästömääriä niin korkeiksi, ettei kansallisista kiintiöistä oikein muualle jää.

    Kehä kolmosen sisäpuolelle muuttaa valitettavan vähän väkeä. Esimerkiksi Oulu kasvaa kaksi kertaa Helsingin seutua nopeammin. Helsingin seudun ei enää pitäisikään kasvaa, mutta siltä osin kuin se kasvaa, se kasvaa valitettavasti Kehä III:n ulkopuolella ja sähkölämmitteisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sinivihreä kirjoitti 20.11.2007 kello 12:26

    Osmo:
    “Miksi Sinivihreän mukaan haaskaavasta sähkölämmityksestä ei saisi puhua.”

    Sinivihreä:
    Kyllä minun puolestani saa puhua. Joskus keskustelu vain tuntuu saavan noitavainon piirteitä.

    Osmo:
    “…haaskaavasta sähkölämmityksestä…”

    Sinivihreä:
    Millä tavoin haaskaavuus ilmenee? Onko haaskaavuus jotenkin tyypillistä sähkölämmitykselle? Oma kokemukseni nimenomaan kaukolämmön piirissä olevista asunnoista on ollut, että siellä sitä energiaa haaskataan: huonelämpötilat pidetään korkeina ja ilmanvaihto tapahtuu ilman lämmöntalteenottoa. Ja kaukolämpötaloissa ei lämmintä vettä säästellä.

    Osmo:
    “…mutta siltä osin kuin se kasvaa, se kasvaa valitettavasti Kehä III:n ulkopuolella ja sähkölämmitteisesti.”

    Sinivihreä:
    Jos näin on, eikö tässä ole syytä kyllin kehittää sähkölämmitystä, joka on ilmeisesti hyväksi ja edistykselliseksi todettu lämmitystapa, tasavertaisesti muiden lämmitysmuotojen kanssa.

    Eikö tärkeämpää kuin se, millä lämmitetään, ole se että ei turhaan haaskata energiaa lämmittämiseen. Sähkölämmitys yhdistettynä energiatehokkaaseen rakentamiseen on kova juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2007 kello 13:12

    Sähkölämmityksessä haaskaavaa on se, että lauhdetuotannossa enemmistö käytetystä primaarienergiasta menee hukkalämpönä mereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sinivihreä kirjoitti 20.11.2007 kello 13:49

    Osmo:
    “Sähkölämmityksessä haaskaavaa on se, että lauhdetuotannossa enemmistö käytetystä primaarienergiasta menee hukkalämpönä mereen.”

    Sinivihreä:
    Puhut vain yhdestä sähköntuotantotavasta. Lauhdetuotanto Suomessa on varsin marginaalinen ilmiö. Lisäksi puhut vain energian tuotannosta. Tämän lisäksi oleellisia ovat energian jakelu ja -käyttö.

    Kun mustavalkoinen maailma saa vähän lisää sävyjä, voidaan huomata että ei se sähkölämmitys ole, varsinkaan haja-asutusalueilla, lainkaan hullumpi vaihtoehto. Itse asiassa taitaapa olla yhä edelleen kokonaisuutena paras tarjolla olevista. Näin ainakin siitä päätellen, että ihmiset jotka tekevät itseään koskevia päätöksiä omalla rahallaan, päätyvät useimmiten sähkölämmitykseen.

    Niin ja en omista sähköyhtiötä ;), sen osakkeita tai pysty muutenkaan taloudellisesti hyödyntämään edellistä mielipidettäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2007 kello 14:19

    Ihan kuin et olisi lukenut itse artikkelia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sinivihreä kirjoitti 20.11.2007 kello 15:28

    Osmo:
    “Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin, että kaikki sähkönkäyttö käyttää aina viimeistä, epäedullisinta sähköntuotantomuotoa”

    Sinivihreä:
    Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin, että kaikki sähkönkäyttö käyttää aina viimeistä, epäedullisinta sähköntuotantomuotoa hinnoittelun perustana.

    Ja toisekseen. Tässä nyt taas unohdetaan se, että PMsähkömarkkinan kautta kulkee vain pieni osa Suomessa myytävästä sähköstä. Esimerkiksi Helsingin energia hankkii sähkönsä aivan toisaalta.

    Ja kolmanneksi. Alkuperäinen otsikkosi olisi totuudellisempi muodossa: kaukolämmönkäyttäjä lämmittää kivihiilellä. Sähkönkäyttäjä puolestaan hyödyntää ekotehokasta chp:ta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2007 kello 15:48

    Sähkömarkkinat hinnoittelevat sähkön aivan oikein marginaalikustannusten mukaan. Et pääse tuosta minnekään: jos sinä ja tuhat samanlaista lisäätte sähkön käyttöä, se tuotantomuoto, joka lisääntyy, on kivihiililauhde ja päin vastoin.

    Aivan oikein sähköä ei (vielä) hinnoitella. Kotitalouskuluttajan sähkö pitäisi hinnoitella tunneittain marginaalikustannusten mukaan. Jos näin tehtäisiin, Sinivihreäkin vaihtaisi johonkin muuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markus kirjoitti 20.11.2007 kello 19:48

    Osmon mielestä “on aivan oikein, että sähkön hinta määräytyy kalleimman käynnistetyn voimalan marginaalikustannusten mukaan ja on oikein, että tuohon hintaan lisätään päästöoikeuksien arvo. Tämä ohjaa kuluttajan käyttäytymistä oikein.” (Windfall-kolumnissa sanottua)

    Edellä kirjoitettuun kiteytyy Osmon realismin puute ja idealismin ylivoima.

    Jos tuotteesta on normaalia (tai jopa yli-) tarjontaa, kuluttajalla on mahdollisuus valita eri tuotantomuotojen välillä. Näin tapahtuu esim. kännykkämarkkinoilla. Silloin hinta tai muut ominaisuudet ohjaavat kuluttajaa ja kulutustottumusta. Näkyvillä olevassa tulevaisuudessa kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, joten Osmon kiukuttelu on turhaa. Toistan aiemmin tässä blogissa kirjoittamani näkemyksen: Osmo ei elä niin kuin opettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2007 kello 21:10

    En kyllä ymmärtänyt Markuksen logiikkaa lainkaan. Kaikilla hyödykemarkkinoilla vapaa kilpailu johtaa siihen, että hinta määräytyy kalleimman käyttöön tulevan tuotannon marginaalikustannusten mukaan. Ricardon maanvuokralaki esimerkiksi perustuu tähän.

    Pitäisikö Markuksen mielestä sähkön hintaa ryhtyä säännöstelemään vai mitä hän ehdottaa?

    Kokonaan toinen kysymys on, että sellaisen tuotteen kuten sähkö osalta, jossa on olemassa rajallinen määrä hyvin halpaa tuotetta (vesivoima) voidaan tehdä oikeutettu kysymys siitä, kenelle kuuluu tästä hinnoittelusta syntyvä voitto. Monissa maissa vesivoima on valtion omistuksessa, mutta meillä se nähtiin tarkoituksenmukaiseksi myydä pörssiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sinivihreä kirjoitti 21.11.2007 kello 8:48

    Osmo:

    “…jos sinä ja tuhat samanlaista lisäätte sähkön käyttöä, se tuotantomuoto, joka lisääntyy, on kivihiililauhde ja päin vastoin.”

    Sinivihreä:

    Näkemyshän se on toki tuokin.

    On nimittäin käynyt niin, että minä ja 1000 kaltaistani on lisännyt sähkönkäyttöään. Mitä on oikesti tapahtunut. Yhtiöni on vähentänyt jakeluvelvoitteen ulkopuolisille myytävän sähkön määrää siten että yhtiön, pörssin ulkopuolinen, sähkönhankinta riittää jäkeluvelvoitteen piirissä oleville asiakkaille. Mitä muuta on tapahtunut. Yhtiöni on investoinut mm. norjalaiseen vesivoimaan, tehostanut vastapainetuotantoaan ja ilmoittanut investoinnista ydinvoimaan. Kaikki nämä sähkönhankinnat tapahtuvat ohi pörssin mankalaperiaatteella.

    Sähköpörssi on toimintarajotteinen ja sangen keinotekoinen järjestelmä, joka sopii parhaiten optioiden arvon nostattamiseen. Kovin suurta merkitystä sille ei nykyisessä tilassaan kannata antaa reaalimaailman kuvaajana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Lisää ydintä kirjoitti 21.11.2007 kello 10:01

    Jospa tehdäänkin niin, että tuotetaan vesivoimalla 9000 megawattia ja loput ydinvoimalla. Pidetään ne hiilivoimalat kokonaan kiinni.

    Tai jos jätetään muutama sähköjunavuoro ajamatta, niin säästyy hiilivoiman käytöltä ainakin Osmo-logiikan mukaan. Mitä tulee hölmöihin ostokäyttäytymisiin, niin myytiin/myydään Suomessakin ns. norppa-sähköä tms., jonka tuotantotavasta ei kyllä mitenkään voi varmistua. Voip tulla vaikka Sosnovi Borgista se sähkö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2007 kello 10:02

    Sinivihreälle:

    Joko sähköyhtiönne johdon on oltava todellisia altruisteja tai tomppeleita, jos he myyvät mieluummin halvalla jakeluvelvoitteen piirissä oleville kuin kallilla ulos. En tiedä, mikä yhtiönne on, joten en voi tarkistaa väitteen todenperäisyyttä, mutta sähkön hintatilastojen valossa tuollaisia altruisteja/tomppeleita ei ole paljon. Eivät edes norjalaiset ole tyhmiä, joten ei sitä vesisähköä Norjasta mitenkään halvalla saa.

    En pidä ainakaan kunnalliselta energiayhtiöiltä erityisen hyväsydämisenä sitä, että nämä jakavat taloudellisen ylijäämänsä mieluummin subventiona energian haaskaukselle kuin vaikkapa kunnan terveydenhoitoalan kohentamiseen, kuten tekee Helsingin energia – ei tosin omasta aloitteestaan vaan valtuuston päätöksellä. Kunta joka sinivihreän suosittelemalla tavalla menettelee, ei minun silmissäni ansaitse ylimääräisiä valtionosuuksia terveydenhuoltonsa rahoituskriisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2007 kello 10:09

    Kun sähkölämmityksen huippu kestää pari kuukautta, en oikein usko, että löytyy tahoa, joka olisi valmis rakentamaan ydinvoimalan seisomaan tyhjänpanttina kymmenen kuukautta vuodessa. Siksi juuri sähkölämmitys on kivihiililämmitystä.

    Pohjoismaiset energiamarkkinat ovat kokonaisuus. Tarvitaan aika monta ydinvoimalaa, ennen kuin viimeinenkin tanskalainen hiilivoimala on suljettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sinivihreä kirjoitti 21.11.2007 kello 12:09

    Osmo:

    “Joko sähköyhtiönne johdon on oltava todellisia altruisteja tai tomppeleita, jos he myyvät mieluummin halvalla jakeluvelvoitteen piirissä oleville kuin kallilla ulos.”

    Sinivihreä:

    Maailma on ihmeellinen paikka. Oikeassa maailmassa yhtiön omistaja voi, ainakin toistaiseksi, määritellä hintatason, jolla sähkö tulee myyntiin. Silloin kun sähkö tulee omaan käyttöön, on loogista ja hyvinkin järkevää käyttää viitehintana todellista ostohintaa, eikä jotain epämääräistä rajakustannushinnoitteluun perustuvaa pohjoismaisen sähköpörssi markkinahintaa.

    Ylijäämäsähkö myydään sitten niille ressukoille joilla omaa sähköntuotantokapasiteettia ei ole. Tällöin viitehintana voidaan käyttää vaikka rajakustannushinnoitteluun perustuvaa pohjoismaisen sähköpörssi markkinahintaa – tai vaikka jäätelön maailmanmarkkinahintaa, jos niin halutaan ja jos sellainen on olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2007 kello 12:52

    Totta kai voi, kyse on siitä, onko se järkevää. Kyse lienee kunnallisesta yhtiöstä. Kerro mikä kunta, niin osataan suhtautua oikein kunnan esittämään huoleen tulojen riittävyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sinivihreä kirjoitti 21.11.2007 kello 13:37

    Osmo:

    “Kerro mikä kunta, niin osataan suhtautua”

    Sinivihreä:

    Kunta, jonka kuntalaisilla on varaa omistaa omaa sähköntuotantoa, ja viisautta kerätä ylijäämäsähköllään raha pois kuleksimasta niiltä, jotka uskovat sähkömarkkinoiden toimintaan ja joilla ei omaa sähköntuotantoa (enää) ole.

    Esittämäsi logiikka on mielenkiintoinen siinä, että mielestäni se perustuu oletukseen ihmisten kyvyttömyydestä itse päättää rahankäytöstään.

    Olisiko minun siis vastuullisena huoltajan syytä periä lapsiltani ruokapöydässä markkinahinta heidän syömästään ruoasta ja käyttää näin koottu raha sitten omasta mielestäni heidän kannaltaan tärkeämpään kohteeseen. Ehkä he tosiaan tarvitsisivatkin avoauton, jolla voisin sitten kuljettaa heidät tarvittaessa vaikka neuvolakäynnille.

    Itse en uskossani markkinamekanismiin olisi vielä valmis menemään ihan noin pitkälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. chuk kirjoitti 22.11.2007 kello 11:08

    Öljylämmittäjä lämmittää öljyllä.
    Ei tarvitse kovin pitkään miettiä, kun keksisi monta perustetta kieltää uusien öljylämmitteisten talojen rakentaminen. Kumma ettei tästä kukaan huutele.
    Sähkölämmitteisissä sentään ainakin osa energiasta käytännnössä tulee uusiutuvista lähteistä, näin vaikka huomioitaisiinkin kulutushuippujen hiilivoima. Lisäksi sähkön alkuperään voidaan yhteiskunnallisin ohjaustoimin vaikuttaa: lisää ydinenergiaa, hyötysuhteeltaan hyviä vastapainevoimaloita lauhdevoiman tilalle jne.

    Kaukolämpöputkia ei ihan joka niemeen ja notkelmaan ole järkeä kaivaa, sähkö sentään kulkee kätevämmin.

    Lämpöpumputkin syövät sitä sähköä; lasketaanko sekin pahaksi sähkölämmitykseksi?

    Meni vähän ohi aiheesta, mutta tämä sähkölämmittäjien piinaaminen ja syyllistäminen saisi jo loppua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2007 kello 13:27

    Hiilivoimalat ovat ainakin tänä vuonna olleet päällä melkein koko ajan, joten sähkö ei käytä hiilivoimaa vain huippujen ajan vaan lähes koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. BRG kirjoitti 23.11.2007 kello 23:45

    Osmo Soininvaara Says:
    21. marraskuuta 2007 kello 10.09
    Kun sähkölämmityksen huippu kestää pari kuukautta, en oikein usko, että löytyy tahoa, joka olisi valmis rakentamaan ydinvoimalan seisomaan tyhjänpanttina kymmenen kuukautta vuodessa. Siksi juuri sähkölämmitys on kivihiililämmitystä.

    Osmo Soininvaara Says:
    22. marraskuuta 2007 kello 13.27
    Hiilivoimalat ovat ainakin tänä vuonna olleet päällä melkein koko ajan, joten sähkö ei käytä hiilivoimaa vain huippujen ajan vaan lähes koko ajan.

    Anteeksi tyhmyyteni mutta nyt en ymmärrä: jos hiilivoimalat, jotka siis ovat päällä melkein koko ajan, korvataan ydinvoimaloilla, niin mikä niistä ydinvoimaloista tekee energiantuottajina niin erilaisia että niitä olisi pidettävä tyhjänpanttina kymmenen kuukautta? Onko syynä ostostv:n palikka jonka avulla voi filteroida ydinsähkön pois omista pistorasioista, sehän lunnollisesti pienentää ydinsähkön kulutusta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2007 kello 11:48

    BRG:lle.

    Monipolvise4ssa keskustelussa voi olla vaikeata selvittää, mikä vastaa mihinkin. Alkuperäinen väite oli, että sähkölämmitys on kivihiililämmitystä, koska jokainen sähkönkäyttäjä käyttää sitä viimeistä voimalaitosta. Jotta tästä olotilasta päästäisiin, pitäisi ydinvoimaa rakentaa niin paljon, että kivihiiltä ei tarvitya talvellakaan. Tämä johtaisi siihen, että osa ydinvoimaloista olisi päällä vain muutaman kuukauden vuodessa, mikä tekisi niistä hyvin epätaloudellisia.

    Chuk taas antoi puheenvuorossaan ymmärtää, että jo nyt hiilivoimaa käytetään vain kulutushuippujen kohdalla. Se taas ei pidä paikkaansa, vaan kivihiiltä käytetään melkein ympäri vuoden.

    Niinpä nykytilanteeseen mahtuu kyllä ympäri vuoden päällä olevaa ydinvoimaa. Viiden ydinvoimala pystyy olemaan päälllä kesälläkin, mutta kuudes ei ehkä enää pystyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. MF kirjoitti 24.11.2007 kello 18:19

    Sinänsä aiheellinen blogi antaa aihetta kahteen tarkasteluun:

    1. Jos sähkölämmitys on kivihiililämmitystä, kaikki muukin sähkökäyttö on hiilenpolttoa. Junat kulkevat hiilivetureilla, tehtaissa tupruaa hiilipannut ja lamputkin käryävät hiilellä. Sen joka tuomitsee sähkölämmityksen, pitäisi myös perustella miksi lämmitys on kaikkein “turhinta” tai ainakin “ylimääräisintä” sähkön käyttöä.

    2. Jos tuomitaan, perustellusti tai ei, suora sähkölämmitys, pitäisi ainakin esittää vaihtoehto. Niitä voivat olla kaukolämpöalueen ulkopuolella öljylämmitys tai lämpöpumppu, innokkaimmille myös pelletti tai puu. Näiden kalliimpien investointien vaihtoehtona on investoida sama summa eristykseen, joka uudessa talossa voi olla päästöjen kannalta vielä parempi vaihtoehto. Minkä Osku sinä valitsisit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2007 kello 18:36

    Tavallaan kaikki sähkönkäyttö on kivihiililaudetta niinä vuodenaikoina, kun kivihiililauhteella sähköä tehdään. Lämmitys keskittyy talveen, joten se on varmemmin aina kivihiiltä.
    Sähköjunatkin ovat lauhdesähköä, mutta sen hyötysuhde on kuitenkin parempi kuin dieselbussien. Lauhdevoimalasta saadaan sähköksi 42% polttoaineen energiasisällöstä, dieselmoottorissa selvästi vähemmän.

    Juuri nyt Suomessa tehdään lauhdesähköä 1860 MW. Sähköntuotannon tilanteen voi käydä huvikseen katsomassa Fingridin sivuilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. az kirjoitti 24.11.2007 kello 19:53

    Ei kuudennen tai vielä seitsemännen tai kahdeksannenkaan ydinvoimalan pitäisi mennä hukkakäyttöön tai vain talvikäyttöön. Kun nykyistä hiilivoimaa on ajettu alas sen kuin on mahdollista, niin ei kaikki ydinvoiman potentiaali ole suinkaan vielä hyödynnetty. Suositaan ympäristö-, ruokahuolto-, ruoanmarkkinahinta- C02-tase- ym. vaikutuksiltaan kyseenalaisen bioenergian sijaan ydinsähköautoja. Tai siirrytään laajemmin ydinsähkölämmitykseen ja luovutaan suunnitellusta puun pienpoltosta, mikä tuo mukanaan hengityselinsairaudet. Sen sijaan metsitetään vahvasti ja pitkäaikaisvaikutteisesti. Näin sidotaan sekä CO2:ta, että (maailmanlaajuisemmin) voidaan torjua myös maankäytön muutoksista syntyviä ilmasto- ja muita ympäristöhaittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. az kirjoitti 24.11.2007 kello 20:15

    Tämä on ikuisuusaihe, johon ei varmasti tosivihreiltä vielä pitkään aikaan ole tulossa järjellisiä vastauksia tai edes halua debatoida aihetta älyllisesti, mutta ydinvoiman vastustaminen on yksinkertaisesti tyhmää ja myös vastuutonta ympäristöpolitiikkaa. Bioenergia on jo nyt muutamassa vuodessa saanut esim. ruoan markkinahintaan vaikutettuaan ja Indonesian suometsien kaatamista vauhditettuaan (eikä tässä ole huomioitu vielä terveysvaikutuksia) moninkertaisesti enemmän tuhoa aikaiseksi kuin siviiliydinvoima puolen vuosisadan aikana yhteensä louhinnat ja kaikki muu mukaan lukien.

    Ydinvoiman pitäisi olla järjellisen ympäristön ystävän hyvä kaveri, mutta harmiksemme järki on tässä maailmassa kovin harvinaista. Tunnesidonnaiset mielikuvat jyräävät.

    Ranskassa on ydinvoiman ansiosta muuta Eurooppaa alhaisempi CO2-jalanjälki, mm. pienemmät sulfaattipäästöt ja miljardien eurojen ydinteknologiabusiness, joka pystyy vastaamaan mahdollisiin tulevaisuuden energiahaasteisiin. Kun hyötöreaktorit n. 20 vuoden kuluessa saadaan kaupalliseen käyttöön, tullaan energiaa tuottamaan entistä vähemmästä uraanista entistä (hyvin paljon) enemmän. Ranskalta liikenee ydinsähköä myös vientituotteeksi.

    Pohjoisen “Ranskaksi” pyrkiminen olisi Suomelle hyvin mahdollisesti potentiaalisempi taloudellinen ja ympäristöllinen sijoitus, kun epävarmoihin bioenergiaan tai tuulienergiaan panostaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus