Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?

Tutus­tu­in aivan muis­sa tarkoituk­ses­sa kiitel­ty­jen Pisa-tutkimusten ja Tatu Van­hasen par­jat­tu­jen älykkyys­tutkimusten yhteyk­si­in. Kiitos Eli­nalle vinkistä.

H.Rindermann, jota en tarkem­min tunne, on julkaissut artikke­lis­saan nämä molem­mat mait­tain ja joukon muitakin tutkimuk­sia. Tatu Van­hasen taulukoi­ta hän on vähän kor­jail­lut oikoen otan­ta­virheitä. Tulos on selkeä: Pisa-tutkimus mit­taa jok­seenkin samaa kuin nuo älykkyys­tutkimuk­set tai kään­täen, älykkyys­tutkimuk­set mit­taa­vat jok­seenkin samaa kuin Pisa-tutkimus. Graafin, jos­sa Suo­mi on esitet­ty punaisel­la pis­teel­lä,  saa esille klikkaa­mal­la oheista linkkiä.

image0021.gif

Mie­lenki­in­toista on, että Rin­der­man­nin kor­ja­tus­sa taulukos­sa suo­ma­laiset ovat pait­si maail­man parhai­ta koulu­osaa­jia, “kaukaasialaisen” alku­perän kan­soista älykkäin. Yläpuolelle älykkyy­dessä menee vain itäaasialaisia.

Tämä on todel­la mie­lenki­in­toista, kos­ka näin ei ole ollut kauan. Joskus 1800-luvul­la suo­ma­laisia pidet­ti­in ker­ras­saan pöhköinä, kansana, jol­la “ei tule ole­maan mitään sijaa euroop­palais­ten sivistyskan­so­jen joukos­sa” (Ken­raa­liku­vernöörin raport­ti Pietariin)

En jak­sa kaivaa lähteitä, mut­ta nois­sa älykkyys­tutkimuk­sis­sa eivät suo­ma­laiset ole aiem­min mitenkään lois­ta­neet. Tuskin tässä ollaan geneet­tis­es­ti jalostut­tu, joten seli­tys­tä on etsit­tävä gee­nien ja siis myös rotuop­pi­en ulkop­uolelta. Har­mi, että nuo älykkyys­tutkimuk­set ovat kaiken maail­man rasistien riis­taa niin, ettei niihin sivistynyt ihmi­nen voi koskea kepil­läkään. Olisi tärkeätä analysoi­da sitä, miten kansakun­ta kehit­tyy kansakun­tana älykkääm­mäk­si. Tiedol­la voisi olla käyt­töä niin Suomes­sa kuin vähän muuallakin.

PS.

Tiedemiehen blo­gis­sa Gor­dion­in sol­mu ker­ro­taan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan rin­taruok­in­ta nos­taa älykkyyt­tä huo­mat­tavasti kun­han geen­it ovat kunnossa.

98 vastausta artikkeliin “Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?”

  1. Pisa taitaa olla vähän yliar­vostet­tu mit­tari, mut­ta sehän on meille vain hyvä, kun­han itse tiedämme Pisan rajoitukset.

    Suo­mi on yhteinäiskult­tuurin maa. Pisat­utkimuk­ses­sa parhait­en men­estyvät juuri sel­l­aiset maat. On täysin mah­do­ton­ta, että esimerkik­si Sak­sa, jos­sa suuri osa koul­u­lai­sista on huonos­ti sak­saa osaavia ja heikosti inte­groitunei­ta siir­to­laisia, voisi men­estyä samal­la tavoin kuin suo­ma­laiset. On oikeas­t­aan turha edes verrata.

    Pisamen­estys ei kor­reloi tule­van men­estyk­sen kanssa. Esimerk­ki löy­tyy Suomes­ta. Suomen­su­o­ma­laiset ovat men­estyneet huo­mat­tavasti parem­min Pisakokeis­sa kuin suomen­ruot­salaiset. Kuitenkin suomen­ruot­salaiset reput­ta­vat yliop­pi­laskokeis­sa harvem­min, sijoit­tuvat yliopis­toi­hin parem­min ja pää­tyvät­pä esimerkik­si entis­ten val­tiony­htiöi­den johtoonkin use­am­min kuin suomen­su­o­ma­laiset. Kan­nat­taa siis keskit­tyä mui­hin asioi­hin kuin niihin, joi­ta Pisal­la mitataan.

  2. “Tiedemiehen blo­gis­sa ker­ro­taan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan rin­taruok­in­ta nos­taa älykkyyt­tä huomattavasti.”

    Veikkaan, että jos val­it­sen kaik­ista maail­man ihmi­sistä sat­un­nais­es­ti satatuhat­ta ihmistä ja ver­taan hei­dän älyään ham­paiden pesemiseen niin löy­tyy selvä korrelaatio.
    Jos tämä pitää paikkansa niin se ei estä etteikö rin­taruokin­nal­la olisi yhteyt­tä älykkyy­teen. Mut­ta aset­taa tiet­tyyn val­oon koko tutkimuksen.

    Suomes­sa noin 2/3 valmis­tuneista lääkäreistä saa tohtorin­lakin jos­sain vai­heessa päähän. Lääkäritut­tuni tekee väitök­sen siitä, että vaikut­taako jokin geeni väki­val­taisu­u­teen vai ei.Otoksessa mukana väki­val­taisia lin­nakun­de­ja ja ei väki­val­taisia. Kuinkako­han moni lääkäreistä saa tohtor­in­pa­per­it samal­la menetelmäl­lä. En voi käsit­tää miten joku voi saa­da tohtorin paper­it sil­lä, että ottaa otok­seen x määrän ihmisiä ja ver­taa niitä joukkoon y ja kat­soo kor­reloiko x ja y. Mielestäni samankaltainen tason­lasku on jos esim. matem­ati­ikas­sa väitök­set tehtäisi­in ver­taile­mal­la suo­ma­laisia matem­ati­ikan oppikir­jo­ja ruotsalaisiin. 

    En kiistä geen­itekni­ikan tärkeyt­tä ja toki kaik­ki tutkimus on tiedol­lis­es­ti arvokas­ta, mut­ta luulisi että tutkimuk­seen käytet­tävät rahat voitaisi­in käyt­tää tehookkaammin.

    Jät­täisin älyykkyys­tutkimuk­sen vähäk­si aikaa antropolo­geille ja etsisin älyn ero­ja kult­tuurien kesken. Ja kun tätä riit­tävästi tutkit­tu niin voitaisi­in siir­tyä lääketi­eteen puolelle kun tiedämme aivoista ja geeneistä enemmän.

  3. Sinivihreä järkeilee:

    “Suomen­su­o­ma­laiset ovat men­estyneet huo­mat­tavasti parem­min Pisakokeis­sa kuin suomen­ruot­salaiset. Kuitenkin suomen­ruot­salaiset reput­ta­vat yliop­pi­laskokeis­sa harvemmin” 

    Tietenkin, kun kaik­ki ahde­taan kel­lokäyrälle yo-kir­joituk­sis­sa. Absolu­ut­tiset tulok­set ovat suomen­ruot­salaisil­la olen­nais­es­ti heikom­pia yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa. Käsit­tääk­seni kieliryh­mät siis reput­ta­vat samantasoisesti. 

    “[Ruotsinkieliset] sijoit­tuvat yliopis­toi­hin parem­min ja pää­tyvät­pä esimerkik­si entis­ten val­tiony­htiöi­den johtoonkin use­am­min kuin suomensuomalaiset.”

    Kyl­lähän ne tosi­aan sijoit­tuvat paremin kiin­tiöi­den ansios­ta. Korkeak­oulu­paikko­ja on ruotsinkielisil­lä moninker­tainen määrä suomenkielisi­in näh­den. Sinä vuon­na kun pyrin kas­va­tustiedet­tä luke­maan, pääsi vas­taavaan koulu­tu­so­hjel­maan ruotsinkieliselle puolelle puolel­la pis­temääräl­lä. Koe oli sama… Sik­si tietysti opet­ta­ja-aines on huonom­paa, ope­tus huonom­paa ja kierre loputon. 

    Johto­por­taas­sa ruotsinkielisiä on tietenkin enem­män kiin­tiöi­dyn korkeam­man koulu­tuk­sen ansios­ta, mut­ta myös ankkalampi-ilmiön vuoksi. 

    Mikäli ruotsinkielisil­lä ei olisi näitä per­in­teisiä etuoikeuk­sia Suomes­sa, men­esty­i­sivät he huonom­min kuin suomenkieliset. Kyl­lä Pisas­sa men­estymi­nen ennus­taa var­masti koulut­tau­tu­mista ja hyvää ase­maa. Mut­ta ruotsinkie­le­nen­hän pääsee korkeak­oulu­un, jos vain on pää har­tioiden välis­sä ja ilmankin. Mufa tai fafa ottaa sit­ten töi­hin fir­maan, kun se opis­to­ta­soa vas­taa­va tutk­in­to on suoritet­tu mais­terin paper­it kourassa. 

    Esim. Han­ke­nia pide­tään työ­nan­ta­japi­ireis­sä aivan yleis­es­ti saman­ta­soise­na kuin trade­nomin paperei­den suorit­tamista ammattikorkeakoulussa.

  4. Olet nyt use­am­mas­sa viestiketjus­sa viitan­nut suo­ma­lais­ten huonom­paan aiem­paan men­estyk­seen, olisiko­han tälle saatavis­sa lähde­vi­itet­tä? Kuin­ka suures­ta suh­teel­lis­es­ta muu­tok­ses­ta tosi­asial­lis­es­ti puhumme, ja mil­lä aikavälil­lä ja kuin­ka luotet­tavia aiem­mat testit ovat olleet ja kuin­ka tark­ka pisa-testien kor­re­laa­tio on kaukasialais­ten kan­so­jen välil­lä, kun mon­es­sa maas­sa on merkit­tävän suu­ruisia vähem­mistöjä, joista suuri osa kouluiässä. Van­hasen ja Lyn­nin viit­taa­ma viimeisin ÄO-luke­ma kan­ta-suo­ma­laisille oli muis­taak­seni 97, mikä ei suinkaan ollut kaukasialais­ten kan­so­jen korkein ja jäi jäl­keen selvästi mm. kan­ta-ruot­salaisille, joille saati­in 105 (tai sinnepäin).

    Yhdys­val­lois­sa tehdyt ver­tailut adop­toitu­jen las­ten välil­lä sekä mm. alim­man tulolu­okan kaukasialais­ten tai aasialais­ten ja ylem­män keskilu­okan afroamerikkalais­ten välil­lä, jät­tävät aika kapean liikku­mati­lan merkit­tävien ympäristöl­lis­ten seli­tys­mall­ien löytämiselle. Suomes­sa tehdyt ver­tail­e­vat tutkimuk­set ident­tis­ten kak­sosten ja ei-ident­tis­ten kak­sosten välil­lä puhu­vat samaa kieltään.

    Mitään ympäristöl­listä ihme­seli­tys­tä, jon­ka ole­mas­saolosta tun­tu­isit vih­jaa­van, tuskin on löy­det­tävis­sä. Kansakun­ta “kehit­tyy älykkääm­mäk­si” riit­tävän ja riit­tävän monipuolisen ravin­non myötä, ja ottaa suurem­man hyö­dyn irti poten­ti­aal­is­taan har­joit­ta­mal­la älyä vaa­tivia askare­i­ta ja leikke­jä laps­es­ta pitäen. Lop­ut on pitkälle perin­nöl­listä vai­htelua. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä vähälapsi­nen keskilu­ok­ka voi näkyä tuloksissa.

    Tämän het­kises­tä tutkimuk­sel­lis­es­ta ymmär­ryk­ses­tä on hyvä ja ytimekäs yhteen­ve­to luet­tavis­sa seu­raaval­ta sivul­ta: http://www.gnxp.com/blog/2007/10/james-watson-tells-inconvenient-truth_296.php

    Näil­lä käsi­tyk­sil­lä tai ylläol­e­val­la linkil­lä ei ole mitään tekemistä rasis­min kanssa. 

    Jos nyt rasis­tit eivät moista estäisi, niin mitä lähtisit tosi­asial­lis­es­ti etsimään, ja mil­laisin metodein? On hyvin toden­näköistä, että joku on sitä jo Yhdys­val­lois­sa yrit­tänyt, siinä onnistumatta.

  5. Tässä on pääpi­irteit­täin tämä rin­taruok­in­ta-älykkyys­tutkimus, jos joku halu­aa sitä tarkem­min katsoa. 

    http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=13370

    Tutkimuses­sa on huomioitu vain tämä geeni ja perus­taus­ta­muut­tu­jat, mut­ta uskon että asia on monimuotoisempi. 

    Rin­taruok­in­ta kehit­tää vau­van itsesääte­lyä pul­loa parem­min. Rin­nas­ta­han tulee eri vahvuista maitoa eri­laisi­in tarpeisi­in. Kun vau­va halu­aa vain huvikseen lutkut­taa, niin maito on lai­haa ja vähäras­vaista. Nälkäi­nen, koval­la otteel­la imevä vau­va saa ras­vaista ja rav­it­se­vaa maitoa. Näin vau­val­la on mah­dol­lisu­us itse oma­l­la toimin­nal­laan jo varhain muoka­ta tarpeitaan vas­taa­va tila. 

    Rin­taruok­in­taan liit­tyy myös yleen­sä enem­män läheisyyt­tä ja ihon stim­u­loin­tia. Onhan äidin rin­ta läm­min ja “elävä”, toisin kuin jokin kalsea kan­gas. Äidin ote vau­vas­ta on usein tiivimpi, kun pul­loa pitävä käsikin on vapaa. 

    Joka tapauses­sa kaik­ki tutkimuk­set mis­tä tahansa näkökul­mas­ta todis­ta­vat rin­taruokin­nan ehdot­toman yliv­er­taisu­u­den korvikkeeseen ver­rat­tuna. Rin­taruok­i­tuis­sa on mm. vähem­män lihavia lap­sia vrt. itsesääte­ly, joten en ihmettele tätä parem­paa älyäkään.

  6. “Mikäli ruotsinkielisil­lä …”

    En oikeas­t­aan käyt­täisi suomen­ruot­salai­sista ter­miä ruotsinkieli­nen, ter­min harhaan­jo­htavu­u­den vuok­si. Yhä suurem­mal­la osal­la suomen­ruot­salai­sista toinen van­hem­mista on suomenkieli­nen, eli lap­sis­takin tulee käytän­nössä suomenkielisiä, mut­ta tietenkin myös ruotsinkielisiä. Min­ul­lakin on tut­tava­pi­iris­säni lukuisia henkilöitä joiden äidin kieli on suo­mi, mut­ta he itse sanovat että viral­lis­es­ti hei­dän äidinkie­len­sä on ruotsi.

  7. Ari Aal­toselle:

    Minäkin olen joskus tilas­toti­eteen assis­tent­ti­na kon­sul­toin­ut muu­ta­maa lääkäriä hei­dän pros­em­i­naar­i­taoi­sis­sa tekeleis­sään, joi­ta siinä tiedekun­nas­sa kut­su­taan väitöskir­joik­si. Tuo­hon rin­taruok­in­ta vas­taan älykkyyskysymyk­seen en ota kan­taa vaan kehotan käymään kyseisel­lä blogilla. 

    Az:lle noista suo­ma­lais­ten luvuista. Käy kat­so­mas­sa alku­peräilähdet­tä. Hän on jotenkin manip­u­loin­ut tulok­sia ja se kuu­losti perustel­lul­ta, mut­ta en ehtinyt/jaksanut/viitsinyt paneu­tua asi­aan sen syväl­lisem­min. Koko artikke­li­ni tarkoi­tus oli huo­maut­taa siitä, että koko kansakunnan/kulttuurin henkiseen suori­tuskykyyn voi näköjään vaikut­taa. Täl­lä on oikein nimikin, Flynn-efekti.

    Min­ul­la on muistin­varainen tieto, että suo­ma­lais­ten älykkyys olisi nous­sut ensim­mäi­sistä mit­tauk­sista noin 15 pis­teel­lä. Asia ei jak­sa niin hirveästi kiin­nos­taa, että alka­isin lähteitä etsiä.

  8. Tutkimuk­sen, johon siis Gor­dion­in sol­mus­sa viit­tasin, ja jos­ta myös ylen sivul­la ker­ro­taan, keskeinen tulos oli se, että on löy­det­ty geene­jä, jot­ka määräävät sen, mikä ympäristötek­i­jä vaikut­taa älykkyy­teen minkäkin verran.

    Kyseinen geeni (FADS2) vaikut­taa ras­va-aineen­vai­h­dun­taan. Ei voi olla kovin yllät­tävää, että täl­laisel­la gee­nil­lä voi olla vaiku­tus­ta älykkyy­teen, sil­lä eri­lais­ten ras­va­hap­po­jen merk­i­tys aivo­jen toimin­nalle on tiedet­ty pitkään.

  9. Fly­nn-effek­ti ei juuri vaiku­ta g:n nousu­un, vaan lähin­nä poten­ti­aalin hyö­dyn­tämiseen (oletet­tavasti pitkälti oikean­laisen ja riit­tävän ravin­non myötä). Tämäkin on selitet­ty monin lähde­vi­it­tein ja perusteluin yllä linkite­tyssä artikkelissa.

    Eikä Suo­mi ole suinkaan ain­oa maa, jos­sa on nähty 15 pis­teen nousu­ja. Myös Amerikas­sa kaukasialais­ten IQ on nous­sut lähelle tuon mit­tauk­sel­liset 15 pistettä.

    Tämän effek­tin arvioimisek­si olisi tähdel­listä tietää vuosiluku­ja, otan­to­ja ja tulok­sia. Lisäk­si tehty­jen älykkyys­testien oppimis- ja kult­tuurineu­traal­ius. Niiden kehit­telyssä ollaan nyky­isin paljon pidem­mäl­lä kuin 50 vuot­ta sitten.

    Fly­nn-effek­tiä on havait­tu myös kehi­tys­mais­sa ja kehit­tyvis­sä mais­sa, sekä etnis­ten vähem­mistö­jen kesku­udessa teol­lisu­us­mais­sa. Koko maail­man älykkyy­den voi toisin sanoen tode­ta nousseen. g ei ole kuitenkaan juuri muuttunut.

    Seu­raavien vuosikym­menten aikana toden­näköis­es­ti päästään tutki­maan yksit­täisiä geene­jä, niiden esi­in­tymistä väestöryh­mien sisäl­lä ja niiden kor­reloimista älykkyy­den kanssa. Tästä tutkimuk­ses­ta on jo nyt saatu viit­teel­lisiä tulok­sia, kuten yllä linkite­tys­tä artikke­lista lähde­vi­it­tei­neen käy ilmi.

    Jos älykkyys­tutkimuk­ses­ta on todel­la kiin­nos­tunut, artikke­li­in kulu­vat kolme vart­tia tuskin menevät hukkaan.

  10. “Pisa-tutkimus mit­taa jok­seenkin samaa kuin nuo älykkyys­tutkimuk­set tai kään­täen, älykkyys­tutkimuk­set mit­taa­vat jok­seenkin samaa kuin Pisa-tutkimus.” Kos­ka älykkyys­tutkimuk­sen teo­reet­ti­nen poh­ja on ker­talu­okkaa vahvem­pi kuin Pisa-tutkimuk­sen, on ilmeistä että on oikeam­paa sanoa, että Pisa-tutkimus mit­taa samaa kuin älykkyys­tutkimus. Toisaal­ta dosent­ti Mikko Ketokivi kir­joit­ti Tieteessä tapah­tuu lehdessä: “…ei ole mitenkään perustel­tua tode­ta, että ÄO ja Pisa-luvut mit­taa­vat samaa asi­aa.” Ketokivi perustelee väitet­tään sil­lä, että kysymyk­sessä on ekologi­nen virhep­äätelmä. Kysymyk­sessä oli vas­tine Pert­ti Tötön artikke­li­in, jos­sa Töt­tö teki täs­mälleen saman havain­non kuin Rin­der­mann tekee artikke­lis­saan reilua vuot­ta myöhem­min. Minus­ta Ketokiv­en väite on semantiikkaa.

  11. Suo­ma­laisen stereo­typ­ia väit­ti — ja väit­tää vieläkin — meitä hitaal­la taval­la tyh­mik­si. Venäjäl­lä ker­ro­taan vit­se­jä hitaista tsuhnista. 

    Alla on kuriosi­teetin vuok­si sak­salaisen tiedemiehen kuvaus itäbal­teista, joi­hin suo­ma­laiset rantaruot­salaisia luku­un otta­mat­ta kallon­mit­tausten yms. perus­teel­la kuu­lui­v­at (ja jon­ka joskus suurin piirtein käänsin mui­hin tarkoituk­si­in). Kaiken­laista se tiede tuot­taa … ja 70 vuot­ta myöhem­min olaankin aivan paras­ta A‑ryhmää!

    Ai niin, jos suo­ma­laiset pär­jäävät hyvin (103) näis­sä mit­tauk­sis­sa homogeenisuuten­sa vuok­si, selit­täkääpä mik­si islanti­lais­ten (Euroopan homogeenisin kansa) älykkyy­dek­si saati­in 101 mut­ta myös ital­ialais­ten (var­maankin yksi Euroopan heterogeenisimmista). 

    Hans F. K. Gun­ther Europas ras­er, Upp­sala & Stock­holm, 1925. 

    Itäbalt­ti­lainen rotu tun­tuu muukalais­es­ta ensisilmäyk­sel­lä sulkeu­tuneelta ja mietiskelevältä luon­teelta, hitail­ta, hil­jaisil­ta ja har­va­puheisil­ta ihmisiltä, jot­ka tun­tu­vat tyy­tyvän vähään ja pitäy­tyvät viikos­ta toiseen mykkään ja tin­kimät­tömään työhön­sä. Tarkem­min tutkit­taes­sa ilme­nee moni­ta­hoisem­pia luon­teen­pi­irteitä. Itäbaltit voivat siir­tyä hil­jaisu­ud­estaan eloisaan puhe­li­aisu­u­teen, kun kie­len kan­timet luotet­tu­jen kesku­udessa irtoa­vat. Sil­loin muuten niin kär­sivälli­nen ja vähään tyy­tyvä luonne pal­jas­taa alati tyy­tymät­tömän puolen­sa, joka saat­taa nos­taa esi­in lev­ot­to­muu­den ilman päämäärää. Hän pal­jas­taa aina eteen­päin pyrkivän, epämääräisen mieliku­vi­tuk­sen­sa, joka tuot­taa lop­pumat­to­mia, muodot­to­mia mieliku­via. Hänen keskustelun­sa harhailee lop­ut­tomi­in, hänen tule­vaisu­u­den­su­un­nitel­mansa muut­tu­va, hänel­lä on taipumus­ta harhaisin mieliku­vi­in (hjärn­spöken). Itäbaltista tulee hel­posti seka­va unek­si­ja, sat­u­il­i­ja alati uusine han­kkei­neen (pro­jek­t­makare), sanal­la sanoen intoil­i­ja. Tämän pidäk­keet­tömän mieliku­vi­tuk­sen rin­nal­la luon­teeno­maista on päät­tämät­tömyys ja puut­teelli­nen todel­lisu­u­den­ta­ju. Hän ei kykene val­it­se­maan sen parem­min hyvää kuin pahaakaan ja antaa sik­si kaiken ympäristössään jäädä ennalleen, hän osoit­taa ylipään­sä vihamielisyyt­tä kaikkea uut­ta kohtaan, jät­tää kaiken “Jumalan hal­tu­un” ja pää­tyy raskaaseen, usein synkkämieliseen kohtalonuskoon. Nämä piir­teet, etenkin kyvyt­tömyys päätök­sen­tekoon, aiheut­ta­vat työteliäisyy­destä huoli­mat­ta huonon men­estyk­sen selviy­tymis­tais­telus­sa. Hän voi kestää paljon kär­simys­tä ja sor­toa sekä osit­taa usein luju­ut­ta. Mut­ta kaik­ki luomisvoima häneltä puuttuu. 

    Itäbaltille kaik­ki indi­vid­u­al­is­mi on vieras­ta. Hän on taipu­vainen mas­sas­ieluisu­u­teen ja on yleen­sä kär­sivälli­nen ala­mainen. Hän kuitenkin tarvit­see johtamista, palveli­jana, jos hän­tä kohtelee hyvin, hän on uskolli­nen, usein jopa täy­del­liseen alis­tu­miseen asti. Lähim­mäisiään kohtaa hän on yleen­sä avu­lias ja vier­aan­varainen, per­heen­jäseniä kohtaan hän on hel­lä teois­saan vaik­ka ei puheis­saan, mut­ta edes kaikkein luot­ta­muk­sel­li­sis­sa suhteis­sa hän ei ole vakaa ja myön­teinen vaan aina varovainen. Vier­aampia ihmisiä kohtaan itäbalt­ti osoit­taa varautuneisu­ut­ta. Hän on erit­täin kos­ton­hi­moinen, ja osoit­taa suun­nitel­mallisu­ut­ta ja ja ovelu­ut­ta kos­to­hankkeis­saan. Hänel­lä on taipumus karkeaan käsi­tyk­seen sukupuolielämästä ja karkeu­teen ylipään­sä. Sak­san alueil­la, joil­la Itäbalt­ti­lainen vaiku­tus on suurin, esi­in­tyy paljon rikol­lisu­ut­ta (Itä- Peussi, Posen, Sleesia). Eri­tyisen taval­lisia ovat pahoin­pite­lyt ja varkaudet. 

    Eri­tyis­es­ti itäbal­teis­sa pistää silmään on nopeat mielialavai­hte­lut. Riehut­tuaan ensin vihas­saan hän saat­taa äkkiä osoit­taa raja­ton­ta katu­mus­ta ja mässäil­lä jalois­sa tun­teis­sa. Alaku­loisu­ud­es­ta hän saat­taa nopeasti siir­tyä riehakkaaseen hilpey­teen. Viikko­jen raskaan työn jäl­keen hän saat­taa ohi men­nen tuh­la­ta kaik­ki ansion­sa. Hänen kevyt­mielisyyten­sä saat­taa muut­tua tuhoamisvim­mak­si, nihilis­mi on itäbalt­ti­laisen tun­net­tu luon­teen­pi­ire. Itäbalt­ti­lainen luonne har­voin ymmärtää säi­lyt­tää han­kki­maansa omaisu­ut­ta, kun hän on rikas, tulee hänest tuh­laavainen ja koreilunhaluinen. 

    Hänen älykkyyten­sä ei var­masti ymmär­rä asioi­ta nopeasti, mut­ta kaikessa hitaudessaan hän on toki syvämi­et­teinen. Itäbalt­ti on hyvä psykolo­gi, ja kir­jail­i­jana eri­no­mainen ihmisku­vaa­ja, vaikkakin kuvauk­set usein kär­sivät sekavu­ud­es­ta ja muodot­to­muud­es­ta. Itäbalt­ti­lainen rotu osoit­taa myös musikaal­ista lah­jakku­ut­ta, jos­sa on piirteitä epämääräis­es­tä ja lei­ju­vas­ta ään­i­maail­mas­ta. Ruumi­illi­nen puh­taus on vähäistä, kuten myös puh­taus asunnoissa.

  12. Tulee mieleen his­to­ri­oit­si­ja Arnold Toyn­been teo­ria: haas­teet ja niihin annetut vas­tauk­set saa­vat kansan yltämään kulttuurisaavutuksiin.Suomen alku­taipaleet ennen ja jäl­keen itsenäistymisen oli­vat täyn­nä eri­laisia ongelmia ja haasteita.
    Teo­ria ei toki ole auko­ton mut­ta näin hän selit­tää esimerkik­si Yhdys­val­tain nousun; piti­hän hei­dän aloit­taa maansa raken­nus kir­jaimel­lis­es­ti tyhjästä.
    Tätä voidaan tietysti jatkaa mm. juu­ta­lais­ten väkimäärään näh­den suuri osu­us yhteiskun­nan avain­paikoil­la voitaisi­in selit­tää hei­dän selviy­tymisel­lään lukui­sista vain­oista jne…

  13. Nozi­cille sanois­in, että me emme kukaan tiedä. Muu­ta­man kymme­nen vuo­den kulut­tua var­maankin lah­jakku­u­den genet­tis­es­tä per­imästä tiede­tään paljon enem­män, ja aika moni asi­as­ta nyt lausut­tu mielipi­de joutuu häpeään. 

    Ellei tässä asi­as­sa ole tapah­tunut jotain mullis­taa sen jäl­keen, kun lähdin yliopis­tol­ta, tuo “g‑faktori” on kuvit­teelli­nen latent­ti muut­tu­ja, joka on eri­laisen suori­tuskyvyn takana. Sil­lä tulee tuskin ole­maan vastinet­ta todel­lisu­udessa sen jäl­keen, kun asia on per­in­ju­urin selvitet­ty. Kos­ka tuo latent­ti muut­tu­ja havaitaan suori­tusten kaut­ta, on vaikea erot­taa toi­sis­taan suori­tusten yleinen parane­m­i­nen jostain g:stä riip­pumat­tomas­ta syys­tä ja itse g:n parane­m­i­nen. Asia on jopa vähän sopimuk­sen varainen ja riip­puu siitä, miten tuo g määritellään.

  14. az: Lynn & Van­hanen sanovat viimeisim­mässä kir­jas­saan suo­ma­lais­ten mediaani-ÄO:n ole­van 99; tämä luku perus­tuu use­am­paan tutkimuk­seen kuin aiem­min ilmoitet­tu 97. En osaa sanoa, onko tuo luku uskot­ta­va — luulisin että Suomes­sa on aika merkit­täviäkin alueel­lisia ero­ja ÄO:n suh­teen, eikä vain viimeaikaisten muut­toli­ikkei­den vuoksi.

    Eri maid­en ÄO-luku­jen ver­tailus­sa min­ulle ei ole käynyt selväk­si, ver­tail­laanko kan­taväestö­jen luku­ja vai ovatko maa­han­muut­ta­japop­u­laa­tiot mukana. Monis­sa Euroopan mais­sa on eri­tyis­es­ti nuorem­mis­sa ikälu­okissa sel­l­aisil­la maa­han­muut­ta­jaryh­mil­lä merkit­tävä osu­us, jot­ka paina­vat keskiar­voa alaspäin. Suomes­sa näin ei ole.

    Pisa-tutkimuk­ses­ta sanois­in, että se todis­taa suo­ma­lais­ten euroop­palaisit­tain nor­maalin ÄO:n lisäk­si perusk­oulun tehokku­ud­es­ta koko kansan koulut­tamises­sa — Suomes­sa heikot oppi­laat pär­jäävät parem­min kuin muual­la. Sen sijaan lah­jakkuuk­sia Suomen jär­jestelmä ei tue, mikä näkyy Pisa-tutkimuksessakin.

    Eli­na: Laite­taanko suomen­ruot­salais­ten YO-koe­tu­lok­set oikeasti oma­lle kel­lokäyrälleen eikä suomenkielis­ten kanssa samalle? Enim­mäk­seen­hän kokeet ovat aivan samat molem­mille kieliryh­mille, joten tuol­lainen erot­telu vaikut­taisi oudol­ta. Siitä olen samaa mieltä, että korkeak­oulu­tusjär­jestelmä suosii ruotsinkielisiä merkittävästi.

    Tuo rin­taruok­in­tatutkimus on vähin­täänkin epäi­lyt­tävä, sil­lä vuosi sit­ten julka­isti­in tutkimus, jos­sa päädyt­ti­in aivan vas­takkaiseen tulok­seen. Sanois­in, että rin­taruok­in­ta kor­reloi lapsen ÄO:n kanssa, mut­ta kyseessä ei ole kausaal­isuhde, vaan fik­sum­mat äid­it (joil­la on fik­sut miehet) tup­paa­vat imet­tämään mui­ta use­am­min. Lisää aiheesta: http://www.halfsigma.com/2007/11/breastfeeding‑d.html

  15. “on vaikea erot­taa toi­sis­taan suori­tusten yleinen parane­m­i­nen jostain g:stä riip­pumat­tomas­ta syys­tä ja itse g:n paraneminen.”

    Tuo ei pidä paikkaansa ainakaan James R. Fly­n­nin näke­myk­sen mukaan. Yleinen älykkyys ei ole niinkään paran­tunut, vaan nopea ongel­man­ratkaisukyky, nokkelu­us. Fly­nn itse kat­soo tek­i­jän, jota hän kut­suu käsit­teel­lä “sci­en­tif­ic spec­ta­cles”, vaikut­ta­neen tähän kehi­tyk­seen. ts. eri­lainen nokkelu­ut­ta edel­lyt­tävä toim­inta ja ajat­telu laps­es­ta pitäen on yleistynyt ja tul­lut tähdel­lisem­mäk­si yhteiskun­nas­sa mm. tietokonei­den myötä ja tämä on val­men­tanut suo­ri­u­tu­maan parem­min IQ-testeis­sä. Kuten todet­tua nousu ei ole ollut mitenkään suo­ma­lainen ilmiö, jol­laisek­si yri­tit sitä kuva­ta, vaan vas­taavia nousu­ja löy­tyy muis­takin län­si­maista ja myös kehit­tyvistä maista.

    Fly­n­nin effek­ti­in näyt­täisi karkeahkosti kuvat­en vaikut­ta­van ensin tur­vat­tu ja monipuo­li­nen rav­in­to ja sit­ten nokkelu­u­den har­joit­ta­mi­nen. Ensin mainit­tu vaikut­taa eit­tämät­tä myös g:hen, mut­ta jälkim­mäisen vaiku­tus on sup­peampi, eikä esim. kehi­tys­tä ole tapah­tunut ver­baalises­sa älykkyy­dessä edel­lis­ten vuosikym­menten aikana. Myöskään matemaat­ti­nen osaami­nen ei ole juuri kohen­tunut. Lähin­nä “on the spot” nokkelu­ut­ta edel­lyt­tävä ongelmanratkaisukyky.
    g:hän kuvaa yleisä­lykkyyt­tä, joka poh­jaa siihen havain­toon että eri­laiset älykkyy­den muodot (ver­baa­li­nen, ongel­man­ratkaisu) yleen­sä kor­reloi­vat tois­t­en­sa kanssa. Fik­su on fik­su mon­es­sa asi­as­sa, ainakin poten­ti­aalis­es­ti. Ja jos lapsel­la on suuria vaikeuk­sia ongel­man­ratkais­us­sa, ei ole myöskään toden­näköistä, että hänel­lä olisi ver­baal­ista lah­jakku­ut­ta. Moni afrikkalainen osaa jo lukea, mut­ta maail­man kir­jal­lisu­u­den nim­iä ei ole vielä juuri nähty. Renes­sanssin nerot, kun infor­maa­tio­ta ei ollut vielä niin paljon hal­lit­ta­vana, oli­vat mon­en alan huip­pu­ja, kuten Leonar­do da Vinci.

    Amerikan kaltainen perin­nöl­lisyyk­sien sula­tusu­u­ni, jos­sa jokaises­ta karkeahkosti määriteltävästä “rodus­ta” löy­tyy jokaisen sosi­aalilu­okan jäseniä köy­histä ylem­pään keskilu­okkaan, ts. vas­taavuuk­sia eri­laisille Fly­nn-ilmiön seli­tyk­sille, ja jos­sa yleis­es­ti ihmis­ten ravin­non­saan­ti on tur­vat­tu ja löy­tyy riit­tävä otan­ta ihmisiä myös adop­tio- ja kak­sos­tutkimuk­sille yli gen­der- ja etno­ra­jo­jen, aika suurel­la tieteel­lisel­lä luotet­tavu­udel­la on pystyt­ty johta­maan ero­ja perin­nöl­lisyy­teen, ja kuten todet­tua tästä löy­tyy jo viit­teitä yksit­täis­ten gee­nien esi­in­tymis­eroi­hin eri pop­u­laa­tioiden välil­lä, mut­ta se tutkimus on vas­ta alkutek­i­jöis­sään. Tämän totu­u­den ääneen sanomi­nen sit­ten taasen on läh­es julki­nen itse­murha, kuten on saatu nähdä. Se tässä keskustelus­sa ehkä eniten häir­it­see. Kor­rek­ti ja epäko­r­rek­ti ovat kor­van­neet toden ja epätoden.

    On jäänyt lop­ul­ta kum­mas­tut­ta­maan, mihin täl­lä älykkyyskeskustelul­la lop­ul­ta pyritään? Mihin tämän tulok­sia voi soveltaa?

    Itsel­leni tule­vat mieleen alem­man osaamis­ta­hon lähtöko­h­ta sub-saha­ran Afrikan kehi­tyspoli­ti­ikalle ja mah­dolli­nen Afrikan insinööri- ja lääkäri­va­jeen aut­ta­mi­nen kehi­tys­a­pu­varoin riit­tävän houkut­tel­ev­asti palkat­ul­la aasialaisel­la siirtotyövoimalla.

    Mut­ta täl­laisen ehdot­ta­mi­nen on nyky­ilmapi­iris­sä täysin hedelmätön­tä. Tämä taitaa olla jo neljäs(?) ketju älykkyyt­tä. Mitä vas­tauk­sia haet keskustelulta?

  16. Minä en ainakaan pyri mihinkään. Halusin vain julk­istaa tuon Rin­der­man­nin laskel­man, jon­ka mukaan suo­ma­laiset olsi­vatkin kovin lah­jakkai­ta. Sil­lä oli uuti­s­ar­voa sinän­sä, vaik­ka sen rel­e­vanssi olisi yhtä heikko kuin kil­pailukykyver­tailu­jen. Julk­iste­taan­han niitäkin.

    Alun­perin han­ki­tu­ti­in tuon tilas­ton erästä puheen­vuoroa varten, jos­sa halusin huo­maut­taa, että ehkä Pisa-tutkimus ei ker­rokaan hyvistä kouluista vaan hyvistä oppilaista. 

    Van­han­mallisia älykkyys­tutkimuk­sia kiin­nos­tuneem­pi olen alan geneet­tis­es­tä tutkimuk­ses­ta, jota seu­raan sekä uteliaana että vähän pelon­sekaises­ti. Siis sel­l­ai­sista kuin tuo rin­taruokin­nan hyödyl­lisyy­teen vaikut­ta­va geeni. 

    Älyl­listä uteliaisu­ut­ta min­ul­la on myös ajatuk­seen, että kansakun­nan lah­jakku­us olisi joltakin osin erään­lainen sosi­aa­li­nen suure, siis kult­tuurin tuote.

  17. “Pidem­mäl­lä aikavälil­lä vähälapsi­nen keskilu­ok­ka voi näkyä tuloksissa.”

    Ei voi, ellei lääketiede jää yli vuo­sisadak­si polke­maan paikalleen, mikä on lievästi sanoen kyseenalainen olettama.

  18. Az,

    Käsi­tyk­seni mukaan kom­menteis­sasi on se kaik­ki rel­e­vant­ti ja kiihko­ton tämän het­ki­nen tieto asiasta. 

    Toivoin tänään sähkö­pos­titse erään vastapuolen edus­ta­jan, kult­tuuriero­jen korosta­jan, Helsin­gin yliopis­tos­ta osal­lis­tu­mista keskustelu­un. Ehkäpä hän vielä ehti­ikin osal­lis­tua. Hyvin vähän (ei ollenkaan) näkee mitään loogisia vas­ta-argu­ment­te­ja esit­tämi­isi näkökohtiin. 

    Kuten Jeja-Pekka Rooskin tote­si Aamu-TV:ssa: olisiko aika rasis­miko­rt­tien heilut­telun ja löysien hokemien sijaan lait­taa tutkimus­tu­losta pöytään… Nyt olemme lähin­nä kuulleet seu­raa­van ketjun: älykkyys ei ole mitään ja vaik­ka olisikin sitä ei voi mita­ta ja vaik­ka voisikin mita­ta, sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä ja vaik­ka olisikin merk­i­tys­tä, niin se on VÄÄRIN!

    Osmoa laiskot­taa:

    “Asia ei jak­sa niin hirveästi kiin­nos­taa, että alka­isin lähteitä etsiä.” 

    Ihme­tyt­tää tämä jatku­va korost­a­mi­nen aiheen kiin­nos­ta­mat­to­muu­den suh­teen, kun aloituk­sia aiheesta kuitenkin Osmo tekee tasaiseen tahtiin.. ?

  19. Osmo on yhteiskuntafilosofi: 

    “Älyl­listä uteliaisu­ut­ta min­ul­la on myös ajatuk­seen, että kansakun­nan lah­jakku­us olisi joltakin osin erään­lainen sosi­aa­li­nen suure, siis kult­tuurin tuote.”

    Asetel­mas­sa­han on aina läs­nä se peruskysymys, että mis­tä se kult­tuuri syn­tyy. Kult­turin ja yhteiskun­nan­han muo­dosta­vat ihmiset. Me eri­laiset ihmiset eri puolel­la maa­pal­loa! Onko vas­taväit­teitä? Eri­laiset ihmiset muo­dosta­vat eri­laisia kultuureja. 

    Tästähän omintakeis­es­ta itses­tään­selvyy­destä joutuu nyt Mikko Ellilä oikeu­teen väsymät­tömän sanan­va­pau­den esi­tais­teli­jan, vähem­mistö­val­tu­utet­tu Mikko Puumalaisen joh­dos­ta. (iro­ni­aa, tiedok­si esim. Osmolle).

  20. TH kysyy:

    “Laite­taanko suomen­ruot­salais­ten YO-koe­tu­lok­set oikeasti oma­lle kel­lokäyrälleen eikä suomenkielis­ten kanssa samalle?”

    Noh.. ööh! Kai se on pakko olla niin, jos ker­ran koulu­tu­lok­set ruotsinkieli­sis­sä kouluisa ovat huonom­mat ja reput­tanei­den määrä sama tai pienem­pi kuin suomenkielisillä. 

    “Tuo rin­taruok­in­tatutkimus on vähin­täänkin epäi­lyt­tävä, sil­lä vuosi sit­ten julka­isti­in tutkimus, jos­sa päädyt­ti­in aivan vas­takkaiseen tulokseen.”

    Mis­täs tämä löy­ty­isi? Eli jos tulok­set ovat vas­takkaiset, niin ime­te­tyt siis ovat vähem­män älykkäitä. Eipä ole sat­tunut täl­lainen tutkimus silmään. 

    Euroopas­sa on pari vuosikym­men­tä ollut trend­inä se, että koulute­tut ja val­is­tuneet naiset imet­tävät enen­m­män ja alem­mas­sa sosioekonomises­sa ase­mas­sa ole­vat vähem­män. Räikein tämä on ero on jostain syys­tä Englan­nis­sa. Ko. tutkimuk­ses­sa tämä kuitenkin oli vakioitu.

  21. Eli­na, onko ruotsinkielis­ten reput­tanei­den määrä todel­la pienem­pi tai samankokoinen kuin suomenkielis­ten? Entä meneekö suomen- ja ruotsinkieli­sistä yhtä suuri osu­us lukioon yleensäkään?

    Rin­taruok­in­tatutkimuk­sista löy­tyy keskustelua edel­lisen vies­ti­ni lopus­sa ole­van linkin päästä. Siinä toises­sa tutkimuk­ses­sa havait­ti­in mm. että sis­arus­pareis­sa, jois­sa toista oli ime­tet­ty ja toista ei, imet­tämät­tömät sai­vat keskimäärin 0,63 pis­tet­tä enem­män ÄO-testeis­sä. Imet­tämi­nen on epäilemät­tä hyväk­si vau­voille eri tavoin, mut­ta ÄO:n suh­teen vaiku­tus lie­nee olematon.

  22. TH eli Tarken­nusHakuinen kysyy: 

    “Eli­na, onko ruotsinkielis­ten reput­tanei­den määrä todel­la pienem­pi tai samankokoinen kuin suomenkielis­ten? Entä meneekö suomen- ja ruotsinkieli­sistä yhtä suuri osu­us lukioon yleensäkään?”

    No hömph! Vierai­ta meil­lä ja en oikein ole terässä, vaik­ka Alkon lakko onkin pääl­lä (kal­jaa riit­tää..), mut­ta jälkim­mäiseen kysymyk­seen osaan kyl­lä vas­ta­ta. Ruotsinkielisille on olen­nais­es­ti enem­män lukiopaikkoja. 

    Otan selvää reput­tanei­den osu­ud­es­ta kyl­lä. Ihan sen ver­ran kiin­nos­taa itseänikin. Jos pisa-tulok­set ovat niin olen­nais­es­ti huonom­mat kuin ovat, niin jos samal­ta viival­ta lähde­tään, niin täy­tyy­hän niiden reput­taa enem­män. Muuten­han niille on ihan omat mit­tarin­sa, eikö? 

    Palaan aiheeseen kyllä!

  23. Jonkun jenkki­tutkimuk­sen mukaan imet­tävien *äitien* ÄO:ssa oli 7 pis­teen ero imettämättömiin. 

    Levitt&Dubner kir­joit­ti että lap­si­in ei vaiku­ta se, mitä van­hem­mat tekevät, vaan mitä van­hem­mat ovat. Noin niin kuin keskimäärin. Imet­tämi­nen ei sinäl­lään auta, vaan ime­te­tyt lapset ovat fik­sum­ip­ia, kos­ka fik­sut äid­it imettävät.

  24. Mitä imet­tämisel­lä tarkoite­taan? 1, 2, 3 kuukau­den, puolen vuo­den vai 2 vuo­den ime­tys­tä? Suomes­sa taitaa olla äärim­mäisen harv­inaista ettei joku äiti imet­täisi las­taan ollenkaan mikäli maitoa tulee. 

    USA:ssa ja Brasil­ias­sa sit­ten on näitä sairai­ta tren­de­jä, kuten keis­arin­leikkauk­sen suosimi­nen jot­ta pil­lu pysy­isi kun­nos­sa ja ime­tyk­sen vält­tämi­nen jot­ta rin­nat säi­ly­i­sivät paremp­ina. Mut­ta Suomes­sa tätä ilmiötä ei ole.

    Huomiona vain. Suomes­sa tehty ime­tys vs. ÄO voisi siis jopa antaa jotain osviittaa.

  25. Kuntsa sanoo puolitotuuden:

    “Imet­tämi­nen ei sinäl­lään auta, vaan ime­te­tyt lapset ovat fik­sum­ip­ia, kos­ka fik­sut äid­it imettävät.”

    On ihan selviö län­tisessä maail­mas­sa täl­lä het­kel­lä, että koulute­tut ja siten “fik­sum­mat” naiset imet­tävät enem­män joka maas­sa kuin heikom­min henkisin kyvyin varuste­tut kanssas­is­aren­sa. Tämä on monis­sa selvi­tyk­sis­sä todet­tu fak­ta. Kult­tuuriero­jakin löy­tyy val­tioiden välil­lä. Suomes­sa ime­tetään huo­mat­tavasti enem­män kuin vaikka­pa Ýhdys­val­lois­sa, Englan­nis­sa tai Italiassa. 

    Kiin­nit­täkääpä huomio­ta jenkkil­ef­foi­hin ja ‑sar­joi­hin. Vas­ta­syn­tyneelle isketään aina pul­lo suuhun, ei puhet­takaan ime­tyk­ses­tä. Tässä on tietysti häveliäisyy­teen ja sek­suaal­isu­u­teen liit­tyviä syitä. Heistä ime­tys näyt­tää eroot­tiselta, minus­ta puolestaan se pul­lo näyt­tää rumalta..

    Tässä alun perin laina­tus­sa tutkimuk­ses­sa äidin älykkyys oli kyl­lä vakioitu, joten evi­denssiä ime­tyk­sen ihan puh­taas­ta vaiku­tuk­ses­ta henkiseen suori­tuskykyyn on ole­mas­sa. Mut­ta fik­sut äid­it imet­tävät, siinä olet taku­u­var­masti oikeassa.

  26. Muis­taak­seni älykkyy­den määritelmä on: se on sitä mitä mitataan älykkyys­testeil­lä, ei muu­ta. Älykkyys on sik­si tois­si­jainen ver­rat­tuna vaikka­pa onnel­lisu­u­teen, ter­vey­teen, tas­apain­oisu­u­teen, tule­vaisu­u­de­nuskoon, tur­val­lisu­u­teen, innos­tuneisu­u­teen, mie­len­rauhaan ja mon­een muuhun vaikeam­min mitat­tavaan omi­naisu­u­teen tai mie­len­ti­laan. — Ei kai sen­tään noiden testeis­sä poukkoile­vien lin­eaaris­ten tai epä­lin­eaaris­ten numerosar­jo­jen jatkamien, vil­listi ris­tikois­sa pyöriv­ien, kier­tyvien ja vir­taavien pal­lo­jen, kolmioiden ja neliöi­den liikei­den hah­mot­ta­mi­nen tai sano­jen pien­ten vivahde-ero­jen tun­nist­a­mi­nen ole mikään tavoite sinänsä?

    Jos siis suo­ma­laiset täl­laisessä testis­sä sijoit­tuvat valkois­t­en miesten kärkikaar­ti­in, onko aihet­ta tyy­tyväisyy­teen? Pitäisikö asian kun­ni­ak­si julis­taa yleinen liputuspäivä?

    Olen usein, tässäkin keskustelus­sa, tör­män­nyt tuo­hon älykkyys­testien “kult­tuurisidon­naisu­u­teen”. Ymmär­rän kyl­lä, että län­si­mainen nyky­meno joukko-oppei­neen ja tietokonei­neen on oivaa val­men­nus­ta palikkat­estei­hin. Yri­tyk­set erot­taa ver­baa­li­nen aines matemaat­tis-geometri­sista abstrak­tioista ei mielestäni kan­na kovin paljon pidemmälle. 

    Tuos­sa lenkil­lä käy­dessäni pyörit­telin mielessäni, mil­lainen vai­h­toe­htoa­lykkyys­testi voisi olla, jollei nyt aivan kult­tuurista riip­puma­ton, niin ainakin eri lail­la kult­tuurisidon­nainen kuin nykytestit. Ero­ja pitäisi syn­tyä niidenkin välil­lä, joiden mieli ei taivu moni­u­lot­teis­ten pyöriv­ien palikkapino­jen var­joku­vien hah­mot­tamiseen tai matemaat­tiseen sar­jaop­pi­in. Silti jonkin­lainen ratio­naal­isu­us pitäisi säi­lyt­tää, älykkyy­destä kun on kyse.

    Mieleeni tuli seu­raavia ehdokkaita:
    — Luon­non­merkien lukem­i­nen: Esimerkik­si neljän iltataivas­ta esit­tävän aavikkoku­van perus­teel­la pitäisi vali­ta oikean­lainen kuva esit­tämään seu­raa­van aamun säätä. Tai hiekas­sa ole­vien jälkien perus­teel­la pitäisi tun­nistaa paikalla liikkunut eläin.
    — Kir­jan ulkolu­vun ryt­mi­har­joi­tus: Tes­tat­ta­van tulisi tun­nistaa useista vai­h­toe­hdoista tek­stin ja tilanteen mukainen oikea lukutapa.
    — Tanssi­askel­ten oppimi­nen: Tulisi tois­taa yhden esimerkin perus­teel­la eri­laisia askelku­vioi­ta, vaikeusaste kas­vaisi kunnes tes­tat­ta­va ei enää pysy­isi tahdissa.
    — Jalka­pal­lo: Eri tilanteis­sa pitäisi vali­ta oikea sijoit­tumi­nen ja liikessuunta.

    Myön­net­täköön, kovin antoisia eivät pohd­in­tani tulok­set ole. Kuitenkin kaik­ki neljä esimerkkiä voisi­vat mielestäni mita­ta älykkyyt­tä, sanan arkimerk­i­tyk­sessä — ja mik­sei aka­teemises­sakin, mikäli testiä alet­taisi­in kut­sua älykkyys­testik­si. Tes­tat­tavien välil­lä syn­ty­isi eit­tämät­tä ero­ja, sekä yksilöi­den että pop­u­laa­tioiden välil­lä. Ja mitä luul­tavim­min kansakun­tien parem­muusjärjestys olisi eri­lainen kuin Rin­der­man­nin listassa.

    Yhteistäkin olisi. Sekä Rin­der­man­nin lis­tan että yllä ole­van testin poh­jal­ta laa­di­tun lis­tan perus­teel­la voisi kysyä: Entäs sitten?

  27. Kiitos, Eli­na. Erit­täin mie­lenki­in­toinen tilas­to. Jos olete­taan, että ruotsinkielisiä on 5,5 % suo­ma­lai­sista kaikissa ikälu­okissa, niin he ovat selvästi yliedustet­tuna 6,4 %:n osu­udel­laan kaik­ista yliop­pi­laskoke­laista. Niin­pä ruotsinkielisen oppi­la­sainek­sen pitäisi olla keskimäärin hie­man heikom­pi­ta­soista kuin suomenkielisen. Siitä huoli­mat­ta hei­dän hylkäyspros­ent­tin­sa YO-kokeessa on alle puo­let suomenkielis­ten prosentista.

    Edelleenkään et ole osoit­tanut, että ruotsinkielis­ten YO-koke­laiden pis­teet laitaan oma­lle Gaussin käyrälleen, mut­ta yllä­maini­tun perus­teel­la näin luulisi ole­van. Äkkiseltään en ymmär­rä, mis­tä tuo suuri ero voisi johtua, jos olete­taan, että kaik­ki on tehty tasa-arvopy­kälien mukaises­ti. Tietääkö Soin­in­vaara sat­tumal­ta aiheesta?

    Mainit­takoon vielä, että suomen­ruot­salaiset oli­vat Pisa-tutkimuk­ses­sa aivan kärkipäässä, vaik­ka suomenkieli­sistä jäl­keen jäivätkin. Ero ei siis ole suuren suuri, mut­ta sen luulisi näkyvän myös YO-kokeis­sa, mut­ta ei näem­mä näy.

  28. Ettei vain suomen­ruot­salaisille olisi tuo toinen koti­mainen hiukan helpom­pi … tai siis useim­mil­la aivan var­ma nak­ki? Suomenkielisil­lä ei vas­taavaa näytös­la­jia ole. Sen sijaan toinen koti­mainen on usein eri­tyisen heikko heikom­mil­la oppi­lail­la. Lisäk­si pitää ymmärtää, että ruotsinkielisi­in koului­hin valikoituu kak­sikieli­sistä ja ummikko­suo­ma­lai­sista niitä kun­ni­an­hi­moi­sem­pi­en — men­estyneem­pi­en — van­hempi­en lap­sia; onhan kak­sikielisyys jo sinän­sä edullista monin tavoin, ja ankkalam­mikkoon pääsem­i­nen eri­tyisen edullista his­to­ri­al­lisen eli­itin ruotsinkielisyy­den takia (lue: yliedus­tus yhteiskun­nan ylem­mil­lä por­tail­la, val­ta­vat apu­ra­hasäätiöt yms).

  29. Ajat­telin “todis­taa” em. väit­teeni ver­taile­mal­la Poh­jan­maa­ta ja Uusi­maa­ta. Poh­jan­maal­la­han kak­sikielisyys on selvästi harv­inaisem­paa. Nyt kuitenkin kävi ilmi, että kyseiset läänit on ilmeis­es­ti lopetet­tu. Joudun siis viit­taa­maan Län­si- ja Etelä-Suomen läänei­hin. No, onhan niis­säkin ero, joka tun­tu­isi vahvis­ta­van väitet­täni, nimit­täin Län­si-Suomes­sa suomen­ruot­salaiset reput­ta­vat selvästi use­am­min kuin etelässä.

  30. Tuli itsel­lenikin edel­lisen viestin jäl­keen mieleen, että voisiko ruotsin koe olla se kom­pas­tuskivi suomenkielisille, ja näin näyt­täisi tosi­aan ole­van Tuomon tilas­ton mukaan. Pakko­ruotsin täy­delli­nen alasa­jami­nen — nythän se on jo vapaae­htoinen YO-kokeessa, mut­ta pakolli­nen esim. jatko-opin­nois­sa — olisi siis kieliryh­mien tasa-arvoa edis­tävä teko.

    Ylläsan­otun huomioon ottaenkin ero suomen- ja ruotsinkielis­ten välil­lä YO-kokeessa on suuri, kun muis­taa että esim. PISA-tulok­set ja ruotsinkielis­ten suurem­pi edus­tus lukiois­sa antaisi odot­taa toisen­su­un­taisia tulok­sia. Tämän (http://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/20070510094423.html) tilas­ton mukaan pis­ter­a­jat ovat kaikille samat kielestä riip­pumat­ta — ain­oa ero on se että ruot­sis­sa äidinkie­lenä on korkeam­mat pis­ter­a­jat kuin suomes­sa äidinkie­lenä! En siis löy­dä tukea väit­teelle, että ruotsinkielis­ten kokei­ta arvosteltaisi­in lepsummin.

  31. TH onko sin­ul­la keskiar­vo tulok­sia eri kieliryh­miltä ainakin maan- kun­ta kohtaises­sa tilas­tois­sa maakun­ta eli Poh­jan­maa (52% ruotsinkieli­nen) ja Ahve­nan­maa eivät eroa mitenkään muista ain­oas­taan Hämeen ja Län­si-uuden­maan maakun­nis­sa (7,5% ruotsinkielisiä) on selkästi korkeampi keskiar­vo ylioppilaskirjoituksissa.
    Kysymyk­seen ruotsinkielis­ten pros­en­tu­aal­is­ten suurem­paa edus­tuk­seen yliop­pi­laskir­joituk­ses­sa pitäisi ottaa huomioon suomenkielis­ten opiskelua ruotsinkieli­sis­sa lukiois­sa myös suurin osa kak­sikieli­sistä opiskelee ruotsinkielis­sa koulus­sa sitä pait­si ainakin suurim­mis­sa kaupungeis­sa ruotsinkieli­nen “alalu­ok­ka” on sulau­tunut suomenkielisi­in vääristäen tuloksia

  32. Kak­sikieliset, jot­ka käyvät koulun­sa ruot­sik­si, lienevät myös yleen­sä merkit­ty väestörek­isteri­in ruotsinkielisik­si, joten en usko että tämä vääristää tilas­to­ja — ymmärtääk­seni suomen­ruot­salaisil­la on jo pitem­pään ollut kova draivi saa­da jokainen vähänkin ruotsinkieli­nen lue­tuk­si suomen­ruot­salaisek­si. Ruotsinkieli­nen työväen­lu­ok­ka sulau­tui kai suomenkieliseen jo pari sukupolvea sit­ten siinä määrin kun se nyt yleen­sä tapahtui.

    Ajan näil­lä viesteil­lä takaa sitä, että mm. Pisa-tutkimus näyt­ti suomenkielis­ten ole­van ruotsinkielisiä edel­lä koulumen­estyk­sessä, mut­ta tämä ei näy YO-tulok­sis­sa. Lähin­nä olisin kiin­nos­tunut tilas­tos­ta, jos­sa olisi kieliryh­mien reput­tamis­pros­en­tit aineit­tain. Selit­tääkö suomenkielis­ten yli kaksinker­taisen hylkäyspros­entin yksin se, että toinen koti­mainen on suomenkielisille selvästi vaikeam­paa kuin ruotsinkielisille, vai onko tässä mui­ta tek­i­jöitä takana?

  33. “En siis löy­dä tukea väit­teelle, että ruotsinkielis­ten kokei­ta arvosteltaisi­in lepsummin.”

    Omista lukioa­jois­tani on toki aikaa, mut­ta muis­taak­seni yo-kir­joituk­sis­sa tulok­set puris­tet­ti­in gaussin-käyrälle, jol­loin sama suh­teelli­nen määrä oppi­lai­ta reput­taa riip­pumat­ta absolu­ut­tis­es­ta pis­temäärästä. Kos­ka kieliryh­mil­lä on eri suh­teel­liset reput­tanei­den määrät voinee päätel­lä, että gaussin-käyrätkin ovat erilaiset.

  34. Eli­na, suurin osa ruotsinkieli­sistä YO-koke­laista suorit­taa pitkän oppimäärän suomen kielessä — hylkäyspros­ent­ti 0,72.

    Sinivihreä, tai sit­ten ruotsinkieliset ovat samal­la kel­lokäyräl­lä kuin suomenkieliset mut­ta ovat parem­pia oppi­lai­ta. En ole edelleenkään näh­nyt todis­tei­ta siitä, että arvostelu eroaisi äidinkie­len mukaan. Riit­tääkö suomenkielis­ten heikkous ruotsin kokeessa selit­tämään hei­dän yli kaksinker­taisen hylkäyspros­ent­tin­sa koko YO-tutkinnossa?

  35. Tässä vih­doin fak­taa! Asi­at selvit­tämäl­lä ne yleen­sä selviävät. Teillekin opik­si ja ojennukseksi 🙂

    Olin yhtey­dessä het­ki sit­ten yliop­pi­laslau­takun­taan puhe­lim­itse. Tulos: Suomen- ja ruotsinkieliset oppi­laat ovat kyl­lä samal­la käyrällä. 

    Ruotsinkieli­sistä kouluista kir­joite­taan huo­mat­tavasti parem­mil­la arvosanoil­la vierai­ta kieliä. Englan­ti, ran­s­ka, puhu­mat­takaan sak­sas­ta suju­vat ruot­sia taitavil­ta suku­laisuuten­sa vuok­si olen­nais­es­ti jouhevammin. 

    (Anteek­si, että postasin tänne kiireessä jo tääl­lä käsitel­tyjä linkke­jä. Pyysin Osmoa ole­maan julkaise­mat­ta, mut­ta ei ehtinyt tieto ilmeis­es­ti perille.)

    Ja kuten tääl­läkin on jo todet­tu suomen kie­len koe on useim­mille ruotsinkielisille help­po nakki.

  36. Mie­lenki­in­toista, kiitos Eli­na. Jos muis­tan YO-kokeen rak­en­teen oikein, vieraista kielistä kuitenkin vain englan­ti on pakolli­nen ja siten YO-tutkin­non hyväksymiseen/hylkäykseen vaikut­ta­va. (Vapaae­htoisetkin aineet tosin kai voivat hiukan vaikut­taa läpipääsyyn kom­pen­saa­tion kaut­ta.) Saitko selville, onko matem­ati­ikas­sa, reaalis­sa ja äidinkielessä ero­ja kieliryh­mien välillä?

  37. Jos Pisa kor­reloi noin hyvin älykkyy­den kanssa ja älykkyys taas taloudel­lisen men­estyk­sen ja demokraat­tisu­u­den kanssa, Suomel­la ei ole huolen häivää. Vai onko?

    Ensin­näkin suomen­ruot­salaisil­la on selvästi liikaa val­taa ja rahaa suh­teessa hei­dän (Pisa-tutkimuk­sel­la mitat­tuun) älykkyy­teen­sä ja siten myös hei­dän (Lyn­nin ja Van­hasen esit­tämän teesin ennus­ta­maan) kykyyn­sä tuot­taa hyv­in­voin­tia ja ylläpitää demokra­ti­aa. Onnek­si voidaan havai­ta, että täkäläiset ruotsinkieliset eivät ole yhtä älyt­tömiä kuin län­tisen vel­jeskansamme vas­taa­vat vaan vain kolmisen pros­ent­tia suomenkielisiä tyh­mem­piä — mitä ilmeisim­min “suo­ma­laisen gee­ni­ainek­sen” takia. Siitä huoli­mat­ta olisi kai syytä pohtia, miten suomen­ruot­salais­ten älykkyyt­tä voisi paran­taa, tai jos se ei älykkyy­den perin­nöl­lis­es­tä luon­teesta johtuen onnis­tu, miten hei­dän var­al­lisu­ut­taan ja val­taansa voisi siirtää suomenkielis­ten käsiin.

    Hiukan huolestut­taa myös nais­ten val­lan lisään­tymi­nen sekä palkko­jen ja siten var­al­lisu­u­den nousu. Ovathan naiset Lyn­nin mukaan viitisen pros­ent­tia miehiä tyh­mem­piä. Toisaal­ta Pisa-tutkimuk­sen mukaan suo­ma­laiset tytöt pär­jä­sivät poikia parem­min kaikissa kokeis­sa pait­si matem­ati­ikas­sa. Mut­ta kos­ka pojat kehit­tyvä tyt­töjä nopeam­min juuri tei­ni-iän viime vuosi­na, ei liene syytä epäil­lä Lyn­nin tutkimus­tu­losta Suomenkaan osalta. Jos nais­ten älykkyy­den kohot­ta­mi­nen ei onnis­tu, pitäisi kek­siä keino­ja, miten hei­dän val­taansa voitaisi­in demokra­t­ian suo­jelun nimis­sä rajoit­taa ja palkat pitää oikeina ilman liial­lista nalkutusta.

    Var­masti Suomes­ta löy­tyy muitakin tyh­miä ryh­miä, ja olenkin sitä mieltä, että älykkyyskeskustelus­sa ihmeen usein ale­taan puhua afrikkalaisi­in kohdis­tet­tavista toimen­piteistä vaik­ka omas­sa maas­sakin tutkimus­tu­lok­sil­la olisi kaiken­laista käyttöä.

  38. Tsuh­na, en tiedä ketä tai mitä vas­taan viisas­telet. Minus­ta tämä suomen­ruot­salaiskeskustelu on ollut hyvä, ja siinä on muun muas­sa kumot­tu se ennakkolu­u­lo, että ruotsinkielisiä arvosteltaisi­in löy­sem­min kri­teere­in YO-kokeis­sa — sen sijaan he näyt­tävät men­estyvän parem­min parem­man kiel­tenop­pimiskykyn­sä vuoksi.

  39. TH eli TosiHyväkäytöksinen…

    Olet kiva ja kohtelias, kun kiität aina…(hymiö, jos­sa hymy­ilee Elina)

    Englan­ti ei ole pakolli­nen, mut­ta vieras kieli on! Se voi olla mikä tahansa Suomen lukiois­sa opiskelta­va kieli mm. por­tu­gali, mut­ta ei esim. kiina tai viro. 

    Valitet­tavasti en nyt hok­san­nut kysyä erik­seen näitä reaalin, äidinkie­len ja matikan tulok­sia. Voisin huomen­na kysyä meilil­lä niitäkin. Ihan kiin­nos­ta­va aihe minus­ta tämä, vaikkakin taas sivu­raiteil­la ollaan…

  40. Tsuh­na on sovinisti:

    “Ovathan naiset Lyn­nin mukaan viitisen pros­ent­tia miehiä tyhmempiä”

    No, jaa­has… Ainakin pär­jäämme ver­baal­ista älyä mit­taavis­sa testeis­sä parem­min ja myös sel­l­ai­sis­sa testeis­sä, jois­sa on mon­ta eri asi­aa pros­es­soita­vana samanaikaises­ti. Lai­tan linkkiäkin, jos tarvitaan. 

    Ja ainaskin ollaan 100 pros­ent­tia kauniimpia…

  41. Jos minä olen sovin­isti kun viit­tasin Lyn­nin nais­ten älykkyyt­tä koske­vaan tutkimuk­seen, mitä ovat ne jot­ka viit­taa­vat Lyn­nin rotu­ja koske­vaan tutkimukseen?

  42. Sanon­pa uud­estaan, että tuo käsi­tys nais­ten viisi pis­tet­tä (pros­ent­te­ja ei oikein voi täl­lä asteikol­la laskea) alem­pi älykkyys on sopimuk­sen­varainen asia. Älykkyys­testeis­sä mitataan use­an­laista älykkyyt­tä (matemaat­ti­nen, spa­ti­aa­li­nen, ver­baa­li­nen jne) joista ote­taan aika mieli­v­al­tainen lin­eaarikom­bi­naa­tio. Toisin­laisil­la pain­oil­la saisi toisen­laisen tulok­sen. Otta­mal­la huomioon Eli­nan mainit­se­mat lah­jakku­u­den lajit, päästään taas vähän toisen­laiseen tulokseen. 

    Nämä tutkimuk­set osoit­ta­vat, että miesten ja nais­ten henkiset kyvyt ovat (keskimäärin) eri­laisia, mut­ta on aika sopimuk­sen­varainen asia sanoa, kum­mat ovat fik­sumpia. Tiuk­ka fem­i­nisti ei tietenkään hyväksy edes tuo­ta eri­laisu­ut­ta, mut­ta sitä näkökan­taa on vähän han­kala puolustaa.

  43. Rotu­jen (feno­tyyp­iltään erot­tuvien pop­u­laa­tioiden) välil­lä on myös ero­ja eri­lais­ten lah­jakkuuk­sien välil­lä, joten rotu­jen lait­ta­mi­nen fik­su­usjärjestyk­seen lie­nee myös sopimuksenvaraista. 

    Niin tai näin, en oikein jak­sa innos­tua näi­den älykkyysjut­tu­jen käyt­tämis­es­tä mihinkään … ja voisin lukea mukaan jopa niiden käyt­tämisen keskustelu­un, jos kyseessä ei ole tiuk­ka tieteelli­nen ana­lyysi peer-review pohjalta. 

    Mut­ta jos tämä ei sat­tuisi jollekulle sopi­maan, voin kyl­lä pohtia enem­mänkin vaikka­pa sitä, mil­lainen ris­ki naiset demokra­tialle ovatkaan, varsinkin suomen­ruot­salaiset naiset 😉 

    Rotu­jen älykkyy­seroi­hin voisi pala­ta parin vuosikymme­nen kulut­tua. Jos vaik­ka sit­ten jo tiedet­täisi­in sen ver­ran var­masti jotain, ettei tehdä kor­jaam­a­ton­ta vahinkoa kenellekään, naisille tai muillekaan ihmis­ryh­mille, ainakaan väärinkäsi­tyk­sen takia. 

    Pohjim­mil­taan kyse on kai his­to­ri­oit­si­jan holokaustiallergiasta.

  44. “Nämä tutkimuk­set osoit­ta­vat, että miesten ja nais­ten henkiset kyvyt ovat (keskimäärin) eri­laisia, mut­ta on aika sopimuk­sen­varainen asia sanoa, kum­mat ovat fik­sumpia. Tiuk­ka fem­i­nisti ei tietenkään hyväksy edes tuo­ta eri­laisu­ut­ta, mut­ta sitä näkökan­taa on vähän han­kala puolustaa.”

    Vuon­na 2007 kult­tuuriset seli­tys­mall­it lasika­toista ynnä muus­ta rupea­vat ole­maan jo aika kulunei­ta sille, että naiset ovat voit­ta­neet neljä(muistaakseni) tieteen Nobelia, joista Marie Curie kak­si, ja edel­lis­ten 50–100 vuo­den merkit­tävimpiä filosofe­ja, ekon­o­mis­te­ja, fyysikko­ja ja matemaatikko­ja lis­tat­taes­sa, kovin mon­ta naista ei top 100 listalle mahdu.

    Har­vardin ex-pres­i­dent­ti kun meni ja möläyt­ti jotain tämän suun­taista, niin puhet­ta kuun­tele­mas­sa ollut sali tyh­jeni nai­sista ja myöhem­min pres­i­dent­ti jou­tui eroamaan.

    Biologi­nen totu­us hyvin mah­dol­lis­es­ti (väit­täisin toden­näköis­es­ti) on, että käyrän ääri­laidas­sa, miesten osu­us naisi­in näh­den on moninker­tainen. Ja juuri g:n osalta, ei vain matemaat­tis­es­ti. Myös selkeä enem­mistö luo­vista neroista, muusikoista, säveltäjistä, klas­si­sista pianis­teista, kir­jail­i­joista, runoil­i­joista jne. on miehiä.

    Miehet ovat suh­teel­lis­es­ti yliedustet­tuina myös käyrän alapäässä, joten tämä tasaa keskiar­vo­ja, mut­ta keskiar­voista ei voi­da johtaa lasikat­to- ym. ana­lyy­se­ja siitä, että miesten parem­malle pär­jäämiselle pitäisi ehdot­tomasti löytää kult­tuuri­nen teo­ri­ake­hys. Hyvin toden­näköis­es­ti kyseessä on pitkäaikaisen evoluu­tion syn­nyt­tämä ilmiö.

  45. “Har­mi, että nuo älykkyys­tutkimuk­set ovat kaiken maail­man rasistien riis­taa niin, ettei niihin sivistynyt ihmi­nen voi koskea kepil­läkään. Olisi tärkeätä analysoi­da sitä, miten kansakun­ta kehit­tyy kansakun­tana älykkääm­mäk­si. Tiedol­la voisi olla käyt­töä niin Suomes­sa kuin vähän muuallakin.”

    Samal­la logi­ikalla voisi sanoa, että Suomes­sa ympäristöa­siois­sa touhuaa ihmisiä, jot­ka ihail­e­vat Bad­er-Mein­hofia, Pol Potia tai Hit­ler­iä. Sik­si ei ympäristöa­sioi­hin pidä koskea tikullakaan.

    80-luvul­la eräs suuresti arvosta­mani vasem­mis­to­lainen sanoi ettei Puolan sotati­lan­vas­taiseen adres­si­in pidä pistää nimeään kos­ka siinä on “vääriä ihmisiä”.

    Minus­ta tuo on hiukan väärin ajatel­tu — vaik­ka ymmär­rän toki sen että Soin­in­vaara ei halu­aisi olla esimerkik­si min­un­lais­teni ihmis­ten kanssa tekemisissä.

    Minus­ta on joka tapauk­ses­sa erit­täin arvokas­ta että Soin­in­vaara sanoo asian ääneen.

  46. J H‑A pojat voisi­vat var­maan vielä valaista meitä tietämät­tömiä ja “vähä-äly­isiä”, että mikä metk­i­tys mah­taa käytän­nön elämässä olla eri “ihmis­ryh­mien” välisil­lä älykkyy­seroil­la? Siis tarkoi­tan, että pitäisikö nyt alkaa toim­i­maan tuon asian suh­teen jotenkin toisin? Vaikka­pa luokit­tele­maan oikeuk­sia yms. tiet­ty­jen peri­aat­tei­den mukaan, jot­ka perus­tu­vat älykkyys­tutkimusten tuloksiin?
    Samal­la­han voitaisin kai alkaa ihmis­ten oikeuk­sia jaka­maa myös ulkonäöl­lisen pistey­tyk­sen perus­teel­la. Sil­lähän on vähin­tään ihan yhtä iso merk­i­tys ihmisen elämässä.

  47. Ciclista,

    Kysymyk­sesi on varsin triv­i­aali, mut­ta vas­taan kuitenkin. 

    Ekstrapoloidaan­pa tilanne. Näetkö eroa näis­sä kahdessa yhteisössä: älyl­lis­es­ti kehi­tys­vam­mais­ten hoito­laitok­ses­sa ja huip­puyliopis­tossa? Tarvi­taanko näis­sä yhteisöis­sä mielestäsi eri­tyyp­pisiä toimia, määritel­läänkö niis­sä perustel­lusti yksilön oikeudet ja velvol­lisu­udet hie­man eri tavoin?

    Oma arkipäiväsi rak­en­tuu keskimääräistä älykkäämpi­en ihmis­ten inno­vaa­tioiden varaan. Sähkö, joi­ta käytät, lääk­keet, joi­ta syöt, auto, jota ajat.. (lista on lop­u­ton) ovat älykkäi­den ihmis­ten kehit­tämiä. Eikö täl­lä kaikel­la ole mielestäsi mitään merkitystä?

    Toki tieteen, teknolo­gian ja taiteen huip­pusaavu­tuk­si­in tarvi­taan muitakin henkisiä omi­naisuuk­sia, mut­ta korkeata­soinen äly on useim­mis­sa niis­sä perusedellytys. 

    Ihmisoikeuk­si­in älyn erot voivat vaikut­taa sil­loin, kun ihmi­nen ei ole kykenevä huole­hti­maan asiois­taan. Täl­löin­hän ihmi­nen voidaan määrätä jopa hol­houk­sen alaisek­si. Muu­toin sano­jasi lainat­en “pistey­tyk­si­in” tuskin on tarvetta. 

    Edulli­nen ulkonäkö var­masti edesaut­taa sosi­aal­ista men­estymistä olen­nais­es­tikin, mut­ta min­ulle jäi epä­selväk­si asi­ay­htyes älyn merk­i­tyk­seen kir­joituk­ses­sasi. Ulkonäön ja älyn lisäk­si ihmisessä on vähin­tään kymm­niä eri omi­naisuuk­sia, jot­ka vaikut­ta­vat elämän kulku­un. Mik­si tämä tosi­a­sia tekee älyn mit­taamisen ja ver­tail­e­van tutkimuk­sen jotenkin vähäteltäväksi?

  48. Juk­ka,

    Kan­sain­välis­es­tikin laa­jaa arvos­tus­ta naut­ti­va psykolo­gian pro­fes­sori Liisa Keltikan­gas-Järvi­nen on rapor­toin­ut useis­sa yhteyk­sis­sä eri ihmis­ryh­mien (rotu­jen) väli­sistä eroista tem­pera­men­tis­sa ja eri­tyis­es­ti aggressiivisuudessa. 

    Itä-aasialaiset ovat tutkimusten mukaan tem­pera­men­til­taan pitkäjän­teisimpiä ja vähiten taipu­vaisia väki­val­taiseen aggres­sioon, negroid­it edus­ta­vat puolestaan näil­lä dimen­sioil­la toista ääripäätä valkoisen rodun ollessa tältä väliltä. Miehet ovat kaikissa ryh­mis­sä aggres­si­ivisem­pia kuin naiset, mikäli aggres­sio siis määritel­lään sen herkkyy­dessä man­i­festoitua väki­val­taisek­si käyttäytymiseksi. 

    Pro­fes­sori Keltikan­gas-Järvistä ei kuitenkaan ole leimat­tu rasis­tik­si mis­sään yhtey­dessä. Mik­si ei? Mikä mei­dän kult­tuuris­samme tekee älyn niin eri­ty­is­laa­tuisek­si henkisek­si omi­naisu­udek­si, että se on syn­nyt­tänyt näin voimakkaat kekustelua ehkäi­sevät tabut.

    Järkeviltä ja tieteel­liseen ajat­telu­un tot­tuneil­ta ihmisiltä uno­htu­vat usein alkeel­lisetkin tieteel­lisen kri­ti­ikin perus­pe­ri­aat­teet, kun älykkyys­tutkimus nos­te­taan puheenai­heek­si. Jokainen kuitenkin tietää: Kri­ti­ikin tulee kohdis­tua metodolo­giaan, ei tulok­si­in. Tulok­set eivät sinäl­lään ole vääriä tai oikei­ta, mikäli metodolo­gia ei kestä tarkastelua. 

    Ver­tauk­sesi on minus­ta siis varsin osuva. 

    Ciclistalle vielä: Asen­teesi älykkyys­tutkimuk­seen on siis “Mitä välii ???” Vilkuilin muu­ta­ma päivä sit­ten tut­ta­vani lim­nolo­gian alaan kuu­lu­vaa väitöskir­jaa poh­ja­mu­dan jostain ihme pikkueliöstä, jol­la on vai­h­tunut jokin rai­ta toisen väriseksi…

    Vähät­telemät­tä lainkaan tut­ta­vani tieteel­lisiä ansioi­ta, pidän kuitenkin intu­itivis­es­ti älykkyys­tutkimuk­sia ihmiskun­nan selviy­tymisen kannal­ta relevantimpina.

  49. Olen samoil­la lin­joil­la Elisan kanssa. 

    Mut­ta tuo­takoon nyt hiukan toisen­lainen näkökul­ma siihen miten äo-tutkimus­ta voi soveltaa — osit­tain siis vas­tauk­se­na ciglis­tan varsin kyynis­es­ti heit­et­tyyn kysymykseen.

    Kun yksilölle tehdään äo-testi siihen on lähin­nä kak­si syytä:

    1. Selvitetään vaati­iko yksilö alhaisen äo:n takia eri­ty­ishuolen­pitoa — esimerkik­si erityiskoulutusta.

    2. Työ­nan­ta­ja tes­taa työn­hak­i­jaa selvit­tääk­seen työn­hak­i­jan oppimiskykyä ja mui­ta omi­naisuuk­sia. Äo kor­reloi mon­en posi­ti­ivisen omi­naisu­u­den — ei pelkästään oppimiskyvyn kanssa vaan myös esimerkik­si lainku­u­li­aisu­u­den kanssa.

    Kun väestöryh­miä tes­tataan äo:n osalta, tietoa voidaan soveltaa aivan samal­la taval­la kuin yksilöille:

    1. Maat jois­sa väestön äo-keskiar­vo on alhainen vaa­ti­vat eri­tyisko­htelua — esimerkik­si pitkäaikaista kehitysapua.

    Van­hasen ja Lyn­nin kir­jas­sa IQ and Wealth of Nation suositelti­in seuraavaa:

    1.1 Rikkait­ten mait­ten on hyväksyt­tävä se, että hei­dän moraa­li­nen velvol­lisuuten­sa on aut­taa niitä mai­ta, joit­ten äo-taso on alhainen.

    1.2 On hyväksyt­tävä että äo-erot tule­vat kestämään kauan ja rikkait­ten mait­ten on ymmär­ret­tävä että apu po. maille tulee ole­maan hyvin pitkäaikaista.

    1.3 Osa avus­ta pitää keskit­tää äo:n nos­tamiseen esimerkik­si ravinto-ohjelmilla. 

    2. Val­tio, joka val­it­see maa­han­muut­ta­jaryh­miä, val­it­see mielu­um­min ryh­miä, joit­ten äo on korkea kuin alhainen. Tässä on kysymys ns. val­is­tuneesta itsekkyydestä. 

    Tarkkaan ottaen maa­han­muut­ta­jik­si val­i­taan tietysti yksilöitä, mut­ta jos esimerkik­si peruste­taan johonkin maa­han keskus maa­han­muut­ta­jien houkut­telemisek­si vaik­ka Suomeen, maa voidaan vali­ta niin että maan väestön koulu­tus­ta­so, äo-taso, lainku­u­li­aisu­us, arvot ja kult­tuuri ovat opti­maaliset vas­taan­ot­ta­ja­maan kannalta.

    Ymmär­rän toki sen, että kaik­ki eivät moraal­i­sista syistä hyväksy yllä esitet­tyä val­is­tunut­ta itsekkyyt­tä tässä tai mis­sään muus­sakaan asi­as­sa. Kun­nioi­tan ko. ihmis­ten oikeut­ta tähän moraaliseen peri­aat­teeseen. Tai ainakin pyrin kun­nioit­ta­maan. Toivon, että tästä asi­as­ta voidaan keskustel­la ilman että keskustelu menee henkilöko­htaisuuk­si­in. Olen syyl­listynyt henkilöko­htaisuuk­si­in men­e­misi­in itsekin.

  50. Nyt on näem­mä afrikkalaiset määritel­ty blo­gis­sasi pait­si henkises­ti jäl­keen jään­neik­si (ÄO 50–69) myös lyhytjän­teisik­si ja väki­val­taisik­si. Meinasin jo huolestua, mut­ta sit­ten ymmärsin, ettet olisi julkaissut ko. vieste­jä jos et olisi täy­del­lisen var­ma, että määrit­te­lyt ovat kiis­tat­to­mia tosiasioita. 

    Nyt kaik­ki investoimaan Afrikkaan ja pes­taa­maan soma­le­ja töi­hin, heh 😉

    Onnek­si muuten huo­m­a­sit sen­suroi­da aiem­man vies­ti­ni, kun itse en vielä tien­nyt että tääl­lä vain afrikkalais­ten panet­telu on sal­lit­tua — ja varsi­nais­ten suo­ma­lais­ten ei ainakaan mis­sään nimessä, ei edes selvässä valistustarkoituksessa.

    Ja sit­ten ihan tosis­saan: toiv­ot­tavasti blo­giasi ei lue kukaan, joka oikeasti her­mostuu täl­lais­es­ta rasis­mista, kuten vaik­ka joku afrikkalainen … tai vira­nomainen, jos ker­ran pidät mah­dol­lise­na, että olet vas­tu­us­sa blo­gis­sasi julka­is­tu­ista kansan­ryh­mää vas­taa kiihot­tavista ja siten ilmeis­es­ti lait­tomista mielipiteistä.

  51. En muista sen­suroi­neeni Tsuhnal­ta mitään, mut­ta voi olla.
    Ymmärtääk­seni en ole vas­tu­us­sa muiden kir­joituk­ses­ta blo­gis­sani, mut­ta silti olen aika paljon sen­suroinu pahimpia ylilyön­te­jä. Minus­ta on kuitenkin parem­pi keskustel­la asioista avoimesti ja kumo­ta hur­jim­mat väit­teet kuin kätkeä ne piiloon itämään.

  52. On tietysti paljon asioi­ta, jot­ka ovat parem­pi pitää pois­sa “jokamiesjulk­isu­ud­es­ta”. Rasis­min liet­somi­nen on mielestäni yksi niistä. Suomen val­tio on samaa mieltä. 

    En usko niitä, jot­ka väit­tävät, että täl­lä ker­taa, nyt vuon­na 2007, kyse on eri­lais­es­ta rasis­mista kuin aiem­min: myön­teis­es­tä rasis­mista, sel­l­ais­es­ta joka palvelee tieteen vapaut­ta ja ehkä myös neekereitä. 

    Todel­lisu­udessa nämä uusim­mat, kuten aiem­matkin hypo­teesit, speku­laa­tiot, roduista ja per­imästä tuot­ta­vat vaikeasti kor­jat­tavaa vahinkoa kaikille, joiden pig­ment­ti sat­tuu tekemään ihon taval­lista tummemmaksi.

  53. Kyl­lähän minä toki sen ymmär­rän, että älykyy­del­lä on merk­i­tys­tä;) Niin hyvässä kuin pahas­sa… Ketkähän ne maa­pal­lon ovat saastuttaneet?
    Ja mikä ettei niitä voitaisi­in tutkia. Kysymys vain on siitä, että ketä ne palvelevat?
    Mut­ta mikä merk­i­tys on tieteel­lisil­lä älykkyy­seroil­la samas­sa yhteiskun­nas­sa eri rotu­jen kesken käytön­nössä? Siitähän olikin puhe. Kun nämä “kansal­lis­mieliset” niin kovin toitot­ta­vat valkoisen miehen älykkyy­den yliv­er­taisu­ut­ta, että mihin niitä tutkimuk­sen mukaisia tyh­men­piä rotu­ja sit­ten tarvi­taan. Olisi aika kum­mallista, jos vaik­ka työ­nan­ta­ja val­it­sisti työn­tek­i­jän­sä pelkästään ihon­värin tai kansal­lisu­u­den perus­teel­la. Työ­nan­ta­ja val­it­see yksilöitä rodus­ta, uskon­nos­ta jne. riippumatta. 

    Juk­ka voisi vielä perustel­la tätä väit­tämään­sä, ja ker­toa miten se käytän­nössä toteutetaan?:

    “2. Val­tio, joka val­it­see maa­han­muut­ta­jaryh­miä, val­it­see mielu­um­min ryh­miä, joit­ten äo on korkea kuin alhainen. Tässä on kysymys ns. val­is­tuneesta itsekkyydestä”

    Taju­at­teko te oikeas­t­aan edes omaa tyh­myyt­tänne vait­täessänne moista? Luulet­teko, että esim. työ­paikallanne voisitte toimia aja­tustenne mukaises­ti? Eli olet­teko nyt sopeu­tu­mat­to­mia Suomeen?

  54. Kun venepako­laisia valit­ti­in pako­laisleireiltä, amerikkalaiset val­it­si­vat omansa älykkyys­testin perusteella.

    Kana­da ottaa val­tavasti maa­han­muut­ta­jia, mut­ta vain koulutettuja.

  55. On ole­mas­sa jopa mei­dänkin yhteiskun­nas­sa tehtäviä, joi­hin ei tarvi­ta tohtorin tutk­in­toa, saati älykkyyttä.

  56. Ciglista:

    “Taju­at­teko te oikeas­t­aan edes omaa tyh­myyt­tänne vait­täessänne moista? ”

    Kuten totesin en ryhdy keskustele­maan mis­tään henkilöko­htaisuuk­sista. En omas­ta tyh­myy­destäni, omista moti­iveis­tani enkä sin­un tavas­tasi keskustella.

    Ciglista:

    “Juk­ka voisi vielä perustel­la tätä väit­tämään­sä, ja ker­toa miten se käytän­nössä toteutetaan?:

    Totesin jo että Suo­mi — kuten aiem­min Kana­da, USA, Aus­tralia — voi har­joit­taa tiet­tyä val­is­tunut­ta itsekkyyt­tä valites­saan niitä mai­ta joista maa­han­muut­ta­jia Suomeen ote­taan. Näin­hän käytän­nössä Suomen hal­li­tus tullee ainakin jos­sain määrin tekemään mut­ta asi­as­ta ei tul­tane keskustele­maan avoimesti ja rehellis­es­ti. (Pait­si tässähän nyt Soin­in­vaara on mah­dol­lis­tanut keskustelun !)

    Kri­teere­itä joi­ta maa­han­muu­ton lähde­mai­ta valites­sa käytetään pitää harki­ta tarkoin — ne voisi­vat olla seuraavanlaisia:

    a) väl­tetään mai­ta jois­sa on hyvin väki­val­tainen tapa ratkaista asioita
    b) väl­tetään mai­ta jois­sa on yleen­sä korkea rikollisuus
    c) väl­tetään mai­ta jois­sa on alhainen äo-taso
    d) väl­tetään mai­ta jois­sa on naisia halvek­si­va kulttuuri
    e) väl­tetään mai­ta jois­sa on demokra­ti­aa, sanan­va­paut­ta ja län­si­maisia arvo­ja halvek­si­va kulttuuri

    Äo kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti ei pelkästään oppimiskyvyn vaan myös lainku­u­li­aisu­u­den ja mon­en muun posi­ti­ivisen asian kanssa. Sik­si lähde­maan väestön keskimääräi­nen äo on yksi hyvä yleiskri­teeri sille, mis­tä maas­ta maa­han­muut­ta­jia ote­taan mis­tä ei.

    Muitakin perustei­ta ottaa maa­han­muut­ta­jia tietysti voidaan val­is­tuneen itsekkyy­den rin­nal­la käyt­tää. Siis human­itäärisiä perustei­ta kuten per­heit­ten yhdistäminen.

    Oleel­lista on, että tiede­tään mitä tehdään, että asi­as­ta keskustel­laan avoimesti ja eri­laisia mielip­iteitä suvaitaan. 

    Toki tois­t­en moti­iv­it voi aset­taa kyseenalaisik­si, mut­ta keskustelun on kuitenkin perus­tut­ta­va asia-argu­men­toin­ti­in. Siis totu­u­teen ja arvoihin.

  57. Jos ote­taan pako­laisia, heitä ote­taan sen takia, että he tarvit­se­vat suojelua.

    Työperäisessä maa­han­muu­tossa ote­taan yksilöitä, sel­l­aisia, jot­ka saa­vat täältä työ­paikan. Jos yksilä täyt­tää vaa­timuk­set, ei ole paljon merk­i­tys­tä sil­lä, täyt­tävätkö hänen naa­purin­sa (siis syn­nyn­maas­sa) ne.

    Tuo nais­ten oikeuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen on oma lukun­sa. Aiem­min kir­joitin, että maa­han­muut­ta­jil­ta pitäisi vaa­tia sitoumus siitä, että ovat tietoisia ja hyväksyvät eräät suo­ma­laiset lait, jot­ka ehkä poikkea­vat hei­dän syn­nyn­maid­en­sa käytännöstä.

  58. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Työperäisessä maa­han­muu­tossa ote­taan yksilöitä, sel­l­aisia, jot­ka saa­vat täältä työ­paikan. Jos yksilä täyt­tää vaa­timuk­set, ei ole paljon merk­i­tys­tä sil­lä, täyt­tävätkö hänen naa­purin­sa (siis syn­nyn­maas­sa) ne.”

    Kun Suo­mi esimerkik­si on nyt suun­nit­tele­mas­sa jonkin­laisia maa­han­muut­ta­jien “houkut­telupis­teitä” samaan tapaan kuin Aus­tralia 60-luvul­la, Suo­mi tekee tietois­es­ti jonkun päätök­sen mihin maa­han näitä pis­teitä tehdään. On mainit­tu Marokko, Tunisia ja Ukraina.

    Täl­löin siis fak­tis­es­ti ensim­mäisen suo­da­tus tapah­tuu maan eikä yksilön perusteella.

    “Val­i­taan yksilöitä ei yhteisöjä” kom­ment­ti pätee toki jos­sain määrin äo:hon mut­ta paljon vähem­män kult­tuuri­in ja arvoihin.

    Ihmisen sosi­aal­is­tu­mi­nen toimii useim­miten niin, että yksilö sosi­aal­is­tuu oman yhteisön­sä arvoihin yleen­sä 25:een ikävuo­teen mennessä. 

    Tästä seu­raa, että vaik­ka vai­htelu äo:ssa tietyn maan sisäl­lä on hyvin suuri, vai­htelu arvo­maail­mas­sa ja kult­tuuris­sa on usein hyvin pieni. 

    Lisäk­si kun ihmisyk­silöt muut­ta­vat maas­ta A maa­han B, he usein muut­ta­vat maa­han B nimeno­maan omaan yhteisöön­sä maas­sa B. Sik­si seu­raavakin sukupolvi elää samas­sa arvo­maail­mas­sa kuin maahanmuuttajasukupolvi.

    Kun seu­raa­vat sukupol­vet vielä lisäk­si vähem­mistönä maas­sa eläessään usein joutu­vat kon­flik­ti­ti­lanteeseen oman yhteisön­sä arvo­jen ja pääväestön arvo­jen välil­lä, seu­rauk­se­na on usein radikalisoi­tu­mi­nen toises­sa ja kol­man­nes­sa sukupolves­sa. (Siis tämä pätee nimeno­maan tilanteessa jos­sa kohde- ja lähde­maan kult­tuu­rit eroa­vat voimakaasti.)

    Suosit­te­len viimeiseen väit­teeseen lit­tyen seu­raa­va tutkimusta: 

    http://www.anth.uconn.edu/faculty/sosis/publications/RevisedSosisandAlcorta,AdaptiveMilitantsandMartyrs.pdf

  59. Asioita­han voi toki teori­ti­soi­da, mut­ta se saat­taa peila­ta huonos­ti käytän­nön elämään. Ja kas kum­maa. että äö sotke­taan aina tiet­ty­jen piirien toimes­ta maa­han­muut­ta­ji­in. Sama jut­tu rikol­lisu­u­den kanssa.
    Ainakin itse olen huo­man­nut, että ihan suo­ma­lai­sis­sakin on suuria ero­ja vaikka­pa väki­val­taisen käyt­täy­tymisen suh­teen. Samoin kaik­ki tun­te­mani kiinalaiset ovat omia yksilöitä.

    Mitähän siitä tulisi, jos vaik­ka englan­ti­lainen lehti kir­joit­taisi miten suo­ma­laiset ovat masen­tunutt­ta kansaa. Mah­taisiko nous­ta Suomes­sa vasta­lau­sei­den mel­lak­ka. Vaik­ka lehti toki onkin asian suh­teen oikeassa.
    On muuten ehkä kovin kohtu­u­ton­ta aset­taa 50 vuo­ti­aalle sodan keskeltä Suomeen pako­laisek­si ote­tulle miehelle tai naiselle vaa­timus suo­ma­lais­ten arvo­maail­man omak­sumis­es­ta. Varsinkin kun mei­dän arvo­maail­ma ei edes kokon­aisuute­na yleis­tet­tynä ole mil­lään muo­toa hyvä. Kyl­lä ne hei­dän lapset jos­sain vai­heessa ehtivät omak­sumaan ryyp­päämisen, ja vai­mon hakkaamisen jalon taidon.
    Siinähän voi pian käy­dä niin, että väki­val­ta Suomes­sa vähe­nee, kun tänne tulee inhimil­lisem­mistä maista maa­han­muut­ta­jia. Jot­ka jopa ymmärtävät per­heen merk­i­tyk­sen las­ten kas­vatuk­ses­sa, van­hus­ten ja sairaiden hoi­dos­sa, eivätkä jätä niitä yhteiskun­nan kontolle.
    Jos pelkona on sosi­aa­liku­uista kateel­lisu­us, lie­nee syytä tarkastel­la niitä omia kulu­ja ihan ensimmäisenä.

    Suo­mi on har­vaan asut­tu maa. Tääl­lä on tilaa ja ihan selkeä tarve sal­lia avoimen­pi maahanmuutto.
    Suo­mi on myös rikas maa. Joten meil­lä on ihmimilli­nen velvol­lisu­us aut­taa sodan keskeltä pako­laisik­si läht­eneitä. Siinä ei “ter­veel­lä itsekkyy­del­lä”, joidenkin rotu­tutkimusten perus­teel­la ole juuri sijaa.

    Epäilemät­tä maa­han­muut­ta­jien kotout­tamiseen Suomeen on ole­mas­sa paljon ongelmia. Nyt kun heitä alkaa tääl­lä jo edes vähän ole­maan, he ovat myös itse ryhtyneet asian suh­teen toimeen. Mielestäni tärkein asia olisi hei­dän työl­listämisen­sä. Siis myös pakolaisten.

    Ongel­ma on myös siinä, että kun maa­han­muut­ta­jia kotoute­taan tai tuol­lis­tetään, iskee suo­ma­lainen kateus.

    Jos juku kuvit­telee ratkai­se­vansa yleisel­lä tasol­la jonkin ongel­man “pois­ta­mal­la” ongel­man aiheut­ta­jat henkilöinä, ei jär­jessä paljon val­oa ole!

  60. Ciglista:

    “Mitähän siitä tulisi, jos vaik­ka englan­ti­lainen lehti kir­joit­taisi miten suo­ma­laiset ovat masen­tunutt­ta kansaa.”

    Eikös englan­ti­laiset lehdet juuri nimeno­maan näin tehneet Joke­lan tapauk­sen yhtey­dessä. Saa­han Suomea toki krit­ti­soi­da ja pitääkin.

    Suomes­sa on toki paljonkin ongelmia, kuten olen oma­l­la yhteisöl­lisyyt­tä käsit­televäl­läni blogillani esit­tänyt. On itsekkyyt­tä, välin­pitämät­tömyyt­tä lap­sia, per­het­tä ja sukua kohtaan, alko­holis­mia. Hedo­nis­mia. Masentuneisuutta.

    Se, että Suomes­sa on ongelmia — kuten kaikissa mais­sa — ei mil­lään lail­la tarkoi­ta sitä, että mei­dän pitäisi ottaa maa­han­muut­ta­jia mah­dol­lisim­man vaikeasti Suomeen sopeu­tu­vista kult­tuureista tai kan­soista. En näe syy-seu­raus suhdet­ta näi­den kah­den asian välillä.

    Suo­ma­laisen kult­tuurin ongelmia on myös aivan turha liioitel­la. Tääl­lä on myös paljon hyvää. Olen kuul­lut mon­elta Suomeen muut­ta­neelta ihan posi­ti­ivista palautetta.

    Tun­tuu että sin­ul­la on suo­ras­taan suo­ma­laisu­u­teen kohdis­tu­vaa rasis­mia. Olet niin negati­ivi­su­u­den täyt­tämä ihmi­nen, että et kykene näkemään mitään hyvää Suomes­sa. Ja näet muut kult­tuu­rit taas out­o­jen kau­nistavien silmälasien läpi. Eikö sinus­ta esimerkik­si pikku­tyt­tö­jen sukuelin­ten silpomi­nen ole mikään ongel­ma vaikka­pa jois­sain islami­lai­sis­sa mais­sa — tai kun­ni­a­murhat jot­ka wikipedi­an mukaan mm. Jor­da­ni­as­sa eivät ole edes illegalisoituja.

    Var­masti per­hekeskeisyys on esimerkik­si Egyp­tis­sä paljon vahvem­paa kuin Suomes­sa, mut­ta samal­la siihen liit­tyy nais­ten huono oikeudelli­nen ase­ma ja tyt­tö­jen ympärileikkaus.

    Min­ul­la ei ole mitään syytä väit­tää että Suo­mi on maail­man paras maa jne. Suomen lois­tavu­us tai lois­ta­mat­to­muus ei liity käsil­lä ole­vaan keskustelu­nai­heeseen käsit­tääk­seni juuri mil­lään lailla.

  61. Mitenkäs se henkilöko­htaisuuk­si­in tak­er­tu­mi­nen tämän Jugan osalta menikään?

    Mis­sä olen väit­tänyt, että Suo­mi on pas­ka maa? Kuten itsekin tote­sit meil­läkin on ongel­mamme. Joten suo­takoon omansa myös toisille kult­tuureille. Toki ongelmi­in tulee myös puut­tua. Mut­ta ne eivät pois­tu pois­ta­mal­la ihmis­ten oma iden­ti­teet­ti tai itse ihmiset. Ongel­mat ovat osa elämää.

    Mitä sopeu­tu­miseen tulee se ei ole pelkästään kult­tuurisidon­nainen asia. Siihen vaikut­taa oma­l­ta osaltaa myös kan­taväestö. Sekä tapa mietn asia hoide­taan ( tämä lie­nee aika isokin ongel­ma) Onhan aika monel­la nation­al­is­til­läkin syyt­teitä niskois­saan. Joten samal­la logi­ikalla voisi ajatel­la hei­dän ole­van sopeu­tu­mat­to­mia Suomeen.

    Kuten totesin on ehkä kohtu­u­ton­ta, olet­taa maa­han­muut­ta­jan alis­tu­van ja nöyr­tyvän kaik­keen ihan vaan kiitol­lisuute­na. Tai vält­tääk­seen kateu­den. Ja luulem­pa, että se ei edes ole se ongel­ma tiety­ille piireille Suomes­sa. Ongel­ma on maa­han­muut­ta­ja itsessään, läh­estyi asi­aa miltä kan­til­ta vaan.
    Laki kyl­lä on Suomes­sa ihan sama myös maa­han­muut­ta­jille, ja sen nou­dat­tamista valvoo poli­isi ja oikeuslaitos.

    Niitä mus­ta­sukkaisu­ud­es­ta tehtyjä “kun­ni­a­murhia” tekee suo­ma­laisetkin ihan tämän tästä. Me vain olemme siihen tot­tuneet. Emmekä näe asioil­la yhtäläisyyttä.

    Kos­ka olen posi­ti­ivi­nen ihmi­nen en näe tutkimusten mukaan alhaisenkaan äo:n rotu­jen ihmisiä uhkana vaan voimavarana. Ja kos­ka min­ul­la on hyvinkin läheisiä suhtei­ta eri­laisia kult­tuure­ja edus­tavi­in ihmisi­in, olen myös hei­dän kaut­ta tutus­tunut suo­ma­laisen kult­tuurin huonoi­hin puoli­in. Heil­lä kun on silmä niihin ole­mas­sa, mitä me emme enää havaitse. On myös rikas­tut­tavaa oppia eri­laisil­ta ihmisiltä eri­laisia suh­tau­tu­mistapo­ja elämään. Sik­si mielestäni min­ul­la on rikas ja antoisa elämä. Siihen ei kuu­lu viha, katkeru­us eikä ahneus. Ei muuten juuri alkoholikaan;)

  62. Niin vielä tuo­hon Jugan kom­ment­ti­in. Toden tot­ta las­ten ympärileikkaus on ongel­ma. Mut­ta mielestäni ongel­ma­ton­ta yhteiskun­taa tai ihmistä voi olla han­kalaa vaa­tia. Ongelmien esi­in­tymis­muo­to vain vai­htelee. Meil­lä suo­ma­laisil­la on ongel­mana vaikka­pa alko­holis­mi, itsekkyys, suru- ja ahdas­mielisyys, ahneus, tai masen­tuneisu­us. Jonkin toisen elämän­ta­van ihmisiltä jokin tai mon­et näistä puut­tuvat, mut­ta saat­taa sit­ten olla jokin muu tai mui­ta tilalla.
    Toki suo­ma­laiselle olisi paljon helpom­paa hyväksyvä vaik­ka kur­di­naisen ryyp­päämi­nen. Vaik­ka todel­lisu­udessa hän ei rikas­tu­ta mei­dän maan alko­holis­ti­ti­las­to­ja, eikä siten aiheuta alko­holis­min kaut­ta huo­mat­tavia sosi­aal­isia ja ter­vey­den­hoitoku­lu­ja yhteiskunnallemme.

  63. Ciglista,

    on hienoa jos sin­ul­la on ulko­maalaisia tut­tavia ja ystäviä. 

    Olen itsekin äärim­mäisen kiin­nos­tunut muista kan­soista ja kult­tuureista. Ihmette­len vain mik­si kuvit­telet min­un suh­tau­tu­van ulko­maalaisi­in jotenkin negatiivisesti.

  64. Tarken­nan nyt sen ver­ran, että en väitä etten koskaan mil­loinkaan suh­tau­tu­isi kehenkään tai mihinkään vihamielis­es­ti. Mut­ta se, että min­ul­la olisi joku eri­tyi­nen ulko­maalaisvi­ha ei pidä paikkaansa.

    Ajatel­laan­pa tilan­net­ta jos­sa yri­tys käyt­tää äo-teste­jä yht­enä työhönot­tokri­teeri­ni. Kun tes­taa­va psykolo­gi esimerkik­si havait­see että tiet­tyyn tehtävään, joka vaatii suur­ta päät­te­lykykyä, hakee henkilö jon­ka äo osoit­tau­tuu ole­van 90, ko. psykolo­gi tuskin vihaa ko. hakijaa.

    Jos psykologilla on huono päivä, hän saat­taa ajatel­la, että “voi hel­vetti luuleeko tuo kaveri pär­jäävän­sä täm­möi­sis­sä hommissa”.

    Jos sen sijaan psykologilla on työkaveri joka esit­tää että töi­hin pitää ottaa ihan vaan ensim­mäi­nen hak­i­ja — kuka vaan — niin psykolo­gi siinä vai­heessa saat­taa jo tun­tea syvää halvek­sun­taa työkave­ri­aan kohtaan. 

    Sama logi­ik­ka pätee siinä, että min­u­akin hie­man ns. ärsyt­tää tämä ulkokul­tainen selit­tämi­nen, että maa­han­muut­ta­jia ei saisi suo­dat­taa esimerkik­si lähde­maan keskimääräisen äo:n tai rikol­lisu­u­den tason tms. avulla.

    En usko, että kyseessä on mikään human­is­mi vaan silk­ka moraalip­is­tei­den bongaus.

    Mut­ta tämä tästä “per­im­mäis­ten tun­tei­den” analysoimis­es­ta min­un osalta. Myön­nän ole­vani han­kala ihmi­nen, jos se aut­taa Ciglis­taa ylläpitämään sisäis­es­ti ris­tiri­ida­ton­ta maailmankuvaa.

  65. En tiedä onko enää sopi­vaa tul­la tähän kah­denkeskiseen tap­pelu­un väli­in, mut­ta lai­tan nyt muu­ta­man kom­mentin vasta­lau­sei­den uhallakin. 

    Ciclista sanoo:

    “Niitä mus­ta­sukkaisu­ud­es­ta tehtyjä “kun­ni­a­murhia” tekee suo­ma­laisetkin ihan tämän tästä.”

    Kyl­lä näin on! Mus­ta­sukkaisu­us on hyvin yleinen moti­ivi henkirikok­sis­sa. Tähän on kuitenkin lisät­tävä iso MUTTA… 

    Meil­lä näille rikok­sille ei ole insti­tu­tion­aal­ista hyväksyn­tää. Murha on murha oli sen moti­ivi mikä tahansa. Yleen­sä edes yksilö itse ei hyväksy tääl­lä tekoansa saati­ka lähiy­hteisö, yhteiskun­nas­ta puhumattakaan. 

    Kun­ni­a­murha esim. Pak­istanis­sa on hyväksyt­tävä, jopa vält­tämätön tapa palaut­taa suvun kun­nia. Kun­ni­a­murhas­ta ei saa vält­tämät­tä lainkaan ran­gais­tus­ta tai vain nimel­lisen rangaistuksen. 

    Ciclista puolu­lus­telee muiden kult­turien epäko­htia mm. suo­ma­laisel­la masen­tuneisu­udel­la. Nyt on vain muis­tet­ta­va, että masen­nus­di­ag­noosit ovat aivan län­si­mainen yksi­noikeus. Kuka tietää kuin­ka masen­tunut on tämä nyrkin ja hel­lan välis­sä elämän­sä viet­tävä ara­bi­nainen. Kaa­pu kät­kee kyyneleet muil­ta. Emme voi tietää mitään masen­nuk­ses­ta ara­bikult­tuuris­sa nais­ten kesku­udessa. Ilmiötä ei ole ole­mas­sa, kos­ka sitä ei tun­nis­te­ta, tun­nuste­ta eikä sil­lä ole nimeä. Ayaan Hir­si-Alin kir­joituk­set kyl­lä val­ot­ta­vat tätä puol­ta. Kehotan tutus­tu­maan niihin. 

    Se usein paljon ylis­tet­ty yhteisöl­lisyys on todel­lisu­udessa alis­tamista ja kon­trol­lia, joka kohdis­tuu lap­si­in ja naisiin. 

    Ja vaik­ka meil­lä Suomes­sa olisi kas­apäin ongelmia, niin tarvit­seeko niitä tänne oikein tuon­ti­tavarana lisää han­kkia. Se kai tässä on se peruspointti.

  66. Ciclista sanoo:

    “Kos­ka olen posi­ti­ivi­nen ihmi­nen en näe tutkimusten mukaan alhaisenkaan äo:n rotu­jen ihmisiä uhkana vaan voimavarana. ”

    Varsin kii­istämät­tömiä ovat oikeusmin­is­ter­iön tilas­tot, joista voi lukea mata­lan ÄO:n kult­tuureista tule­vien ihmis­ten moninker­taiset rikoslu­vut. (löy­tyvät ko. min­is­ter­iön sivuilta). 

    Se onko Ciclis­tan mie­len­laatu posi­ti­ivi­nen, iloinen tai peräti riehakas ei vaiku­ta tähän tosi­seikkaan mitään. Eri asia sit­ten tietysti on, jos ei pidä pahoin­pite­lyjä, ryöstöjä, raiskauk­sia tai jär­jestäy­tynyt­tä rikol­lisu­ut­ta uhkana. Sit­ten toki tämä voimavaranäkökul­ma on perusteltu.

  67. Eli­nan päät­te­lyketju ei toi­mi. Suo­ma­laiset tekivät 1970-luvul­la erit­täin paljon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys taitaa olla siir­to­laisu­u­teen liit­tyvis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.

  68. Ei rikol­lis­ten ole niin paljon lisään­tynyt, että sil­lä perus­teelle kan­nat­taisi rajat lait­taa kiin­ni alhaisem­man äö tai edes jonkun kansal­lisu­u­den omaavilta.
    ( Sit­ten olisi vii­sain­ta kieltää myös miehiltä auton ajami­nen kokonaan) 😉
    Tai edes tehdä olet­ta­mus, että rikol­lisu­us on jotenkin tietyn äö:n omaa­van ihmisen päähän raken­net­tu vakioksi.
    Fik­sum­mat tekevät vähän suurem­pia rikoksia.
    Toki toivon ja ole­tankin, että siihenkin asi­aan puu­tut­taisi­in ja myöskin sen syihin.

  69. Osmo väit­tää että päät­te­lyketju­ni ei toimi, 

    Ensinäkään kyseessä ei ole mikään päät­te­lyketju. Jos tietyn kansal­lisu­u­den omaa­vat tekevät jopa kym­menker­tais­es­ti rikok­sia kan­taväestöön näh­den, niin siitä ei päät­te­ly­itä eikä ketju­ja tarvi­ta. Asia vain on näin!

    Ruot­si­in ei men­ty liha­p­a­to­jen ääreen ja valmi­ik­si kalus­tet­tui­hin asun­toi­hin. Tarkoi­tus oli tehdä töitä. Siir­to­laisu­us on eri asia kuin kiin­tiö­pako­laisu­us tai tur­va­pakkas­ta­tus. Valitet­tavasti kieli­taidot­to­muus ja yleinen syr­jäy­tymi­nen nos­ti suo­ma­laiset rikos­ti­las­tois­sa yli kan­taväestön. Suo­ma­laiset ovat kuitenkin Ruot­si­in suh­teel­lisen nopeasti sopeu­tuneet toisin kuin mon­et muut. 

    …Ja ehkä Ruotsin ei sit­ten olisi kan­nat­tanut ottaa mata­lam­man ÄO:n suo­ma­laisia sinne ollenkaan.. eli ihan olen edelleen samoil­la lin­joil­la “päät­te­lyketju­ni” kanssa.

  70. “Eli­nan päät­te­lyketju ei toi­mi. Suo­ma­laiset tekivät 1970-luvul­la erit­täin paljon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys taitaa olla siir­to­laisu­u­teen liit­tyvis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.”

    Tämä nyt on aika turhaa metakeskustelua. Ei ole ollenkaan mah­do­ton aja­tus, että alhaisem­pi keskimääräi­nen g näky­isi rikos­ti­las­tois­sa. Vaikut­taa­han se mm. itsere­flek­tioon. Merkit­täväm­pää on kuitenkin var­masti kult­tuuri. Pari­isin lähiöi­den auto­ja, kir­jas­to­ja ja koulu­ja polt­ta­vat, 70+ poli­isia sairaalaan lait­ta­neet, sekä jopa poli­ise­ja kohden ampuneet 2. ja 3. pol­ven siir­to­lais­nuoret [“syy, oikeu­tus”: kak­si 15-vuo­ti­as­ta moot­toripyörän varas­tanut­ta nuor­ta ajoi­vat kovaa ylinopeut­ta täysin sat­tumal­ta edessä ollut­ta poli­isi­au­toa päin, sil­lä seu­rauk­sel­la, että molem­mat mene­htyivät], eivät seli­ty mil­lään yleisel­lä siir­to­laisu­u­teen liit­tyväl­lä asial­la. Eivätkä seli­ty Ruotsin tai Nor­jan raiskausti­las­tot. Tai Berli­inin ryöstötilastot.

    Ghet­tou­tu­mi­nenkaan ei ole mikään lainalaisu­us. Juu­ta­lais- tai kiinalaisko­rt­telit ovat hyvin usein erit­täin viihty­isiä, rauhal­lisia ja elin­voimaisia. Juu­ta­laisil­la ja kiinalaisil­la toisaal­ta on huo­mat­tavasti korkeampi g, ja keskimääräis­es­ti paljon mukavampi ja mm. työ-ori­en­toituneem­pi kult­tuuri (ja näi­den kah­den välil­lä on itseasi­as­sa var­masti jonk­i­nasteinen syy-seuraussuhde).
    Tätä eivät suo­ma­lais­ten 1970-luvun kän­niset tap­pe­lut Ruot­sis­sa kumoa jok­sikin yleisek­si seli­tys­mallik­si. Kult­tuureis­sa on ero­ja ja ihmis­pop­u­laa­tiois­sa on ero­ja, eikä kysymys ole edes kovin vaikea tai mon­imutkainen ymmär­ret­tävä suurem­mil­ta suun­tavi­ivoil­taan, kun­han kyke­nee ajat­tele­maan johdon­mukaises­ti, eikä pako­ta itseään ajat­tele­maan “kor­rek­tisti”.

    Pari­isin tämän het­ken tapah­tu­mat ovat ikku­na Euroopan tule­vaisu­u­teen. Samoin kuin ovat vaikka­pa “maltil­lisen” Mustafa Karan puheet taan­nois­es­ta A‑Studiosta. Kaik­ki täysin selkeästi omien silmien edessä.

  71. Onhan niitä muitakin rikok­sia kuin väki­val­tarikol­lisu­us. On ole­mas­sa myöskin muitakin ongelmia kuin rikol­lisu­us. Se on vain yksi asia.
    Miten kävisi, jos ko. tilas­to­ja ver­rat­taisi­in yksilöi­hin ja myös kan­taväestön osaan, joka elää edes suur­in­pi­irtein saman­laises­sa tilanteessa.
    Kyl­lä niitä suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jia pide­tään Ruot­sis­sa edelleen juop­poina, sekä puukko­junkkareina. Ei se jäänyt 70 ‑luvulle.
    Ei kai ihmis­ten elämä nyt pyöri pelkän rikol­lisu­u­den ympäril­lä. Jos joku kuvit­telee, että kaik­ki maan x kansalaiset ovat rikol­lisia, niin samal­la logi­ikalla voisi päätel­lä, että kaik­ki maan y kansalaiset ovat mielisairaita.
    Mikä saa muuten kuvit­tele­maan, että työ-ori­en­toitunut kult­tuuri olisi jotenkin pääl­lim­mäi­nen tavoite. Min­ulle on jäänyt sel­l­ainen kuva, että meille tyrkytetään koko ajan sel­l­aisia vim­paimia, mil­lä muka pää­sisi helpom­mal­la. Että ei tarvit­sisi enää tehdä juuri mitään. Korkein­taan keskit­tyä joi­hinkin help­poi­hin nautintoihin.
    Lie­neekö se oikotie rappioon.?

    Tot­ta kai kult­tuureis­sa on ero­ja. Sehän niistä mie­lenki­in­toisia tekeekin. 

    Kum­ma muuten kun keskustel­laan Suomen maa­han­muut­ta­jista, ote­taan aina mukaan kaik­ki maail­man ongel­mat. Siinä kyl­lä taitaa olla kysymys jos ei nyt ihan vain­o­harhaisu­ud­es­ta, niin ainakin pelottelusta.
    Kyl­lä niiden ongelmien syn­tyy vaikut­taa ihmis­ten lisäk­si myös olosuhteet.

  72. Suo­ma­laiset koul­u­laiset ovat taas saavut­ta­neet ykkös­si­jan PISA-testis­sä. Eikö olisi aika myön­tää, että Suomes­sa on paljon hyvää. Mitä koul­u­laiset tänään sitä yhteiskun­ta huomenna.

    Jatku­van radikaalin muut­tamisen sijaan panos­tet­takoon siihen, miten kykenisimme säi­lyt­tämään korkean koulu­tus­ta­son, koulu­tuk­sen arvostamisen ilmapi­irin, koulu­tuk­sen tasa-arvon ja suo­ma­laisen elämän­ta­van yleensä.

    Hyviksi julis­tau­tuneet ihmiset vaa­ti­vat että Suomen olisi esimerkik­si maa­han­muu­ton osalta seu­rat­ta­va Ruot­sia. Mik­si ? Jot­ta mei­dänkin koulu­jär­jestelmämme taso saataisi­in heiken­net­tyä samal­la tasolle kuin Ruot­si niin että Pisa-testeis­sä olisimme 20:nnelle sijalla.

    Maail­man­pank­ki on toden­nut että Pisa-testien tulok­set ennus­ta­vat erit­täin hyvin tule­vaa talouskasvua. Suo­ma­laisen koulu­jär­jestelmän ja elämän­ta­van vaal­im­i­nen on myös siitä syys­tä pan­ta­va yhteiskun­tapoli­ti­ikan päätavoitteeksi. 

    Kaiken muut­ta­mi­nen — vaikka­pa nyt Ruotsin matkimi­nen maa­han­muut­tokysymyk­sesså — osoit­tau­tuu tätä taus­taa vas­taan destruk­ti­ivisek­si toiminnaksi. 

    Yleen­sä matk­i­taan niitä mai­ta joil­la menee hyvin.

  73. Juk­ka, puhut asiaa!

    On tosi­aan merkil­listä, että samat ihmiset, jot­ka ihastel­e­vat Suomen yliv­er­taista Pisa-men­estys­tä, toisel­la suupielel­lä samanaikaises­ti hoke­vat monikult­tuurisu­u­den autu­ut­ta. Tosi­a­sia kuitenkin on, että varmin tapa rom­ah­dut­taa suo­ma­laisk­oulu­jen oppimis­tu­lok­set on haalia tänne luku­taidot­to­mia pako­laisia kol­man­nen maail­man maista. 

    Suurin syy muiden Pohjo­is­maid­en olen­nais­es­ti huonom­pi­in pis­teisi­in on siis alhaisen koulu­tus­ta­son maista tullei­den immi­grant­tien osu­us. Tämä tun­nuste­taan tutk­i­joiden kesku­udessa aivan yleis­es­ti. Tämä ei anna kuitenkaan aihet­ta vähätel­lä muitakin syitä kuten Suomen erit­täin korkeata­soista opettajakoulutusta. 

    Juk­ka: “Yleen­sä matk­i­taan niitä mai­ta joil­la menee hyvin.”

    Sekä matem­ati­ik­ka- että luku­taitopain­ot­teis­ten Pisa-tutkimusten (vuosi­na 2000 ja 2003) jäl­keen Suomeen vir­tasi muista maista koulu­toimen virkamiehiä tutus­tu­maan tähän oppimisen ihmemaahan. 

    Eiköhän niin käy nytkin.

  74. Ciclista,

    “Kum­ma muuten kun keskustel­laan Suomen maa­han­muut­ta­jista, ote­taan aina mukaan kaik­ki maail­man ongelmat.”

    Hmmm? Selailin ketjua ylöspäin ja mielestäni juuri sinä olet tuonut mukaan “kaik­ki maail­man ongel­mat” masen­tuneisu­ud­es­ta lähtien. 

    Muut keskuste­liv­at maa­han­muu­ton tuomista ongelmista kuten lisään­tyneestä rikollisuudesta. 

    “Mikä saa muuten kuvit­tele­maan, että työ-ori­en­toitunut kult­tuuri olisi jotenkin pääl­lim­mäi­nen tavoite. Min­ulle on jäänyt sel­l­ainen kuva, että meille tyrkytetään koko ajan sel­l­aisia vim­paimia, mil­lä muka pää­sisi helpommalla.”

    Onko sin­ul­la, Ciclista, sit­ten hyviäkin ehdo­tuk­sia, miten suo­ma­lainen yhteiskun­ta säi­lyt­tää mah­dol­lisuuten­sa korkeata­soiseen ter­vey­den­hoitoon, koul­u­laitok­seen, varhaiskas­vatuk­seen, kehi­tysy­hteistyöhön etc, ellemme ole “työori­en­toitunei­ta”…? Antaa tulla! 

    Vai oletko näistä edel­lä maini­tu­ista valmis luop­umaan, jot­ta voimme vapau­tuneesti läp­sytel­lä käsiämme musi­ikin tahdis­sa päivät pitkät?

  75. Pisa-testien tulok­sia ei todel­lakaan kan­na­ta vähätel­lä. On hienoa että Suo­mi on taas pär­jän­nyt näin upeasti..

    Maail­man­pankin mukaan yhden SD:n nousu PISA-testeis­sä nos­taa KESKIMÄÄRIN maan BKT:n vuosikasvua 2 prosenttiyksikköä.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/11/maailmanpankin-raportti-kognitiivisten.html

    Maail­man­pankin koulu­tus­ra­port­ti vaatii sik­si voimakkai­ta paran­nuk­sia koulu­tuk­sen laatuun.

    Mut­ta kuten Osmo Soin­in­vaara toteaa, PISA-testit mit­taa­vat käytän­nössä älykkyyttä.

    Joten Maail­man­pankin havain­to on käytän­nössä sama kuin Lyn­nin ja Van­hasen esit­tämä väite, että äo-erot kansakun­tien välil­lä selit­tävät suuren osan BKT-eroista !

    Pisa:n mit­taami­in koulu­tus­tu­lok­si­in on juuri sik­si vaikeaa vaikut­taa pelkäl­lä koulu­tuk­sen laadun nos­tamisel­la. Koulu­tus­ta oleel­lisem­pi vaikut­ta­ja on väestön (koul­u­lais­ten) demografinen rakenne.

    Demografiseen rak­en­teeseen voi vaikut­taa vain valikoimal­la maa­han­muut­ta­jia ja tuke­mal­la Sin­ga­poren tavoin koulutet­tu­jen korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.

  76. Eli­na, ennu­s­tat että Suomeen tulee taas koulu­vi­ra­nomaisia Euroopas­ta ihmettelemään Suomen koul­u­laitos­ta. Olet var­masti oikeassa.

    Mut­ta Maail­man­pank­ki toteaa että PISA-tulok­set syn­tyvät koko yhteiskun­nas­sa — kotona, koulus­sa ja muual­la koulun ulkop­uolel­la. Tietysti tiedämme, että ne syn­tyvät osit­tain jo hedelmöi­tyk­sen hetkellä !

    Kos­ka tulok­set syn­tyvät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa suo­ma­lai­sista geeneistä, Euroopas­ta kan­nat­taisi ehkä tul­la vira­nomaisia ihmettelemään tänne Suomen yhteiskun­taa eikä pelkkää koululaitosta.

    Täl­lä elvis­te­lyl­lä en halua ollenkaan esit­tää etteikö Suomes­sa olisi paljon ongelmia, jot­ka ovat omi­aan tuo­maan pil­viä suo­ma­laisen yhteiskun­nan taivaalle ja jot­ka oma­l­ta osaltaan riskeer­aa­vat tule­vaisu­u­den hyvät PISA-tulokset.

    Esimerkkinä tolku­ton alko­holin käyt­tö, joka hei­jas­tuu valitet­tavasti myös mon­en lapsen ja koul­u­laisen elämään.

  77. Ker­toisitko Juk­ka, miten Sin­ga­pore tukee korkean ÄO:n omaavien parien syn­tyvyyt­tä. Yritin etsiä eri­laisil­la haku­sanoil­la aiheesta, mut­ta en löytänyt.. 

    Maa­han­muut­ta­jien tarkkakin valikoin­ti on mielestäni perustel­tua. Älykkyy­den lisäk­si tes­tat­tavia asioi­ta tulisi olla arvot, asen­teet, halu sekä kyky sopeu­tua län­si­maiseen elämän­menoon. Hol­lan­nis­sa, Sveit­sis­sä ja Tan­skas­sa­han on jo täl­lainen käytän­tö. On varsin turhaut­tavaa käyt­tää tääl­lä voimavaro­ja jälkikä­teen opetuk­seen, jos­sa tulokkaat kuun­tel­e­vat silmät ymmyrkäis­inä ja epäuskoisi­na saarno­ja nais­ten ja las­ten fyy­sis­es­tä koske­mat­to­muud­es­ta ja tasaver­tai­sista ihmisoikeuk­sista… Tämän pitäisi tul­lessa jo olla selvää!

    Mon­elle tulee tosi­aankin täy­del­lisenä yllä­tyk­senä, että jonkin val­tion lain­säädän­tö kieltää naisen kurit­tamisen tämän huonon käytök­sen joh­dos­ta. Vielä pöyristyt­täväm­mältä voi heistä kuu­lostaa, ettei edes las­ta (täy­del­listä omis­tus­esinet­tä) voi piestä oman mie­len­sä mukaan. Tämän dilem­man kohtaami­nen on per­heneu­voloiden ja las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomais­ten arikipäivää Suomessa. 

    Sen sijaan suh­taudun vähin­täänkin varauk­sel­la ajatuk­seen, että nati­iv­it suo­ma­lais­naa­puri­ni saisi­vat lapsen­teko­ra­haa sil­lä perus­teel­la, että heil­lä on mah­dol­lis­es­ti min­ua ja puolisoani korkeampi yhteen­las­ket­tu kuviotestein todet­tu ÄO.

    Kröhm, höm höm…! Sanoo Eli­na (kuviotesteis­sä alle 130:n jäävä blondi)

  78. Juk­ka…, sanot:

    “Mut­ta Maail­man­pank­ki toteaa että PISA-tulok­set syn­tyvät koko yhteiskun­nas­sa — kotona, koulus­sa ja muual­la koulun ulkop­uolel­la. Tietysti tiedämme, että ne syn­tyvät osit­tain jo hedelmöi­tyk­sen hetkellä !”

    Kyl­lä näin on! Tässä asi­as­sa min­un, sin­un ja Maail­man­pankin näke­myk­sis­sä ei ole pien­in­täkään erim­ielisyyt­tä. Homogeeni­nen oppi­la­saines on se ensisi­jainen vahvu­us, jon­ka vaiku­tuk­ses­ta keikumme ker­ta toisemme jäl­keen Pisan kärjessä. 

    Meil­lä on kuitenkin yksi todet­tu heikkous ja se on lah­jakkaiden las­ten tuen ja sitä kaut­ta varsi­nais­ten huip­pu­jen puute. 

    Onnek­semme meiltä puut­tuu se heikoin neljännes, joka esim. Sak­sas­sa on erit­täin heikko. Siihen kuu­lu­vat nuoret, joil­la on jonkin­lainen mekaa­ni­nen luku­taito, mut­ta kyvyt­tömyys ymmärtää luke­maansa edes pin­tata­sol­la puhu­mat­takaan kyvys­tä arvioi­da ja analysoi­da tietoa. Toisaal­ta meiltä myös puut­tuu se vahvin neljännes, jot­ka ovat valmi­ita väit­telemään tohtorik­si jo 18-vuo­ti­aina (itse en kyl­lä tätä vält­tämät­tä pidä tavoit­telemisen arvoise­na yksilön kannalta)

    Vielä 2000-luvun tait­teessa poikani sai oma­l­la ala-asteel­laan lah­jakkaan statuk­sel­la eri­ty­isope­tus­ta matem­ati­ikas­sa ja äidinkielessä. Kyseessä oli osit­tain jopa yksi­ty­isope­tus, suurim­mak­si osak­si pien­ryh­mäope­tus, johon oli valikoitu parhait­en suo­ri­u­tu­via lapsia. 

    Nykyään nämä tuk­i­toimen­piteet ovat täysin alasajet­tu joka koulus­sa. Eri­ty­isope­tus­ta on mah­dol­lista saa­da vain oppimis­vaikeuk­si­in. Maa­han­muut­ta­jien tuen tarve on tääl­läkin jo niin suur­ta, että resurssit on syö­ty lah­jakkaiden eri­ty­is­tarpeil­ta. Tämä ei ole mikään per­stun­tu­ma, vaan rehto­rien vuosikok­ouk­ses­sa kuul­tua.. Toki kan­taväestönkin las­ten oppimis­vaikeuk­si­in kiin­nitetään huomio­ta enenevässä määrin. Heil­lä kuitenkin on harvem­min esim. luku­taidot­to­mia van­hempia, joten lähtöko­h­dat ovat aina jos­sain määrin paremmat. 

    Eli jos jos­sain Suo­mi vielä halu­aa tähdätä korkeam­malle, on katse kiin­nitet­tävä lah­jakkaisi­in uno­hta­mat­ta tietenkään het­keäkään oppimis­vaikeuk­sista kärsiviä…

  79. Nyt ei kyl­lä erääl­lä Blondil­la ollut ihan aja­tus mukana…

    Tutk­i­joil­la on tapana jakaa oppi­laat karkeasti neljän­nek­si­in suori­tusten perus­teel­la. Mis­sään maas­sa ei kuitenkaan ole neljännestä, jot­ka oli­si­vat poten­ti­aal­isia tohtor­e­i­ta 18-vuo­ti­aina. 1–5 pros­ent­tia on oikea osu­us.. ja sitäkään ei meil­lä ole.

  80. Kyl­lä vaan. Suomes­sa on hieno koulu­tusjär­jestelmä, ja se on pääsään­töis­es­ti myös ilmainen. Ja Suo­mi saat­taa olla niitä parhai­ta mai­ta kas­vat­taa myöskin lap­sia! Tosin nykyn­uoriso alkaa olla kovasti kiin­nos­tunut maail­man asioista.

  81. Eli­na,

    Tässä on ainakin lyhyt main­in­ta Sin­ga­poren ohjel­mas­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Eugenics#Other_countries

    Eli­na totesi:

    “Sen sijaan suh­taudun vähin­täänkin varauk­sel­la ajatuk­seen, että nati­iv­it suo­ma­lais­naa­puri­ni saisi­vat lapsen­teko­ra­haa sil­lä perus­teel­la, että heil­lä on mah­dol­lis­es­ti min­ua ja puolisoani korkeampi yhteen­las­ket­tu kuviotestein todet­tu ÄO.”

    Kir­joitin aiemmin:

    “Demografiseen rak­en­teeseen voi vaikut­taa vain valikoimal­la maa­han­muut­ta­jia ja tuke­mal­la Sin­ga­poren tavoin koulutet­tu­jen korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.”

    En tarkoit­tanut sanoa että “pitää tukea korkean äo:n omaavien avioparien syn­tyvyyt­tä” vaan tarkoitin tosi­aan vain että “jos halu­aa vaikut­taa demograafiseen rak­en­teeseen pitää valikoi­da maa­han­muut­ta­jia ja/tai tukea korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.”

    Kan­natan ehdot­tomasti maa­han­muut­ta­jien valikoimista äo:n ja kult­tuurin perus­teel­la — tuos­ta korkean äo:n omaavien avioparien syn­tyvyy­den tukemis­es­ta en ole muo­dostanut vielä mielipidettä.

  82. Lah­jakkait­ten koulu­tuk­seen panos­t­a­mi­nen on minus­takin tärkeää. Omien ryh­mien luomi­nen koulun sisälle tarpeen mukaan olisi minus­ta suo­tavaa. Vieras­tan nimit­täin hiukan sitä että ikälu­ok­ka jaet­taisi­in liian varhain hyvi­in ja huonoi­hin koului­hin, kos­ka se syn­nyt­tää yhteiskun­taan elit­ismiä. Tosin Helsingis­sä asuma-aluei­den sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen aiheut­taa samaa elitismiä.

    Elit­ismin vaarat huo­maa selvästi Englan­nis­sa. Alim­mat (kan­taväestön) sosi­aalilu­okat ovat muut­tumas­sa jonkin­laisek­si roskaväek­si. Ilmiö on ainakin silmämääräis­es­ti tarkastel­tuna paljon pahempi kuin esimerkik­si Pohjo­las­sa tai Saksassa.

    Epä­tasa-arvo ja elit­is­mi aiheut­ta­vat me-hen­gen laskua yhteiskun­nas­sa. Samoin yhteiskun­nan liialli­nen diver­si­teet­ti eli het­ero­geenisu­us. (Tämä oli myös amerikkalaisen sosiologin
    Put­namin havainto.)

    Ruot­salainen sosialidemokraat­ti­nen ajat­teli­ja ja Nobel-palkit­tu talousti­eteil­i­jä Gun­nar Myrdal tote­sikin 30- tai 40-luvul­la, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on mah­dolli­nen nimeno­maan Ruot­sis­sa kos­ka väestö siel­lä oli suh­teel­lisen homogeenis­es­ta sekä etnis­es­ti että arvoil­taan ja maas­sa val­lit­si luter­i­lainen työmoraali.

    Olen samaa mieltä Myrdalin kanssa. Yhteiskun­nalli­nen tasa-arvo, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja korkea koulu­tusaste syn­tyy helpoiten suh­teel­lisen homogeenises­sa val­tios­sa. Korkea maa­han­muut­to hyödyt­tää lyhyel­lä tähtäimel­lä talouselämää, kos­ka työvoimakus­tan­nuk­set laske­vat. Ei muita.

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä maa­han­muut­to saat­taa alen­taa PISA-tulok­sia, väestön äo:ta, luot­ta­mus­ta (vrt Put­namin tutkimus aiheesta), jol­loin talouselämän toim­intaedel­ly­tyk­setkin heikkenevät.

    Tai ei ehkä maa­han­muut­to sinän­sä laske PISA-tulok­sia — vaan nimeno­maan maa­han­muut­to maista, jois­sa on alhainen äo tai kult­tuuri, joka esimerkik­si halvek­sii naista, työtä, tiedet­tä, sanan­va­paut­ta, rehellisyyt­tä jne. Kuten huo­maamme Kana­da on pär­jän­nyt suh­teel­lisen hyvin PISA-testeis­sä korkeas­ta maa­han­muu­tos­ta huoli­mat­ta. Vaik­ka Kana­da ei vält­tämät­tä esimerkik­si rajoi­ta afrikkalaista maa­han­muut­toa, maanti­eteel­li­sistä syistä sinne ei tule afrikkalaisia yhtä paljon kuin esimerkik­si Espanjaan.

    Nämä ovat han­kalia asioi­ta joi­ta pitäisi läh­estyä avoimesti.

  83. Saa nähdä mil­loin Suomen surkeat säätkin alka­vat olla pako­lais­ten heikon äö:n syytä 😉

  84. Osmo S:

    “Eli­nan päät­te­lyketju ei toi­mi. Suo­ma­laiset tekivät 1970-luvul­la erit­täin paljon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys taitaa olla siir­to­laisu­u­teen liit­tyvis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.”

    Kyl­lä se vaan taitaa olla molemmissa. 

    Äo kor­reloi hyvin vah­vasti (negati­ivis­es­ti) rikol­lisu­u­den kanssa.

  85. “Äo kor­reloi hyvin vah­vasti (negati­ivis­es­ti) rikol­lisu­u­den kanssa.”

    Ainakin ns. per­in­teisen rikol­lisu­u­den kanssa kyl­lä. Epäilen, että tietyn tyyp­pisiä talous­rikok­sia ja petok­sia tekevät kyl­lä keskimääräistä älykkääm­mät yksilöt enem­män. Väki­val­tarikok­sis­sa negati­ivi­nen kor­re­laa­tio on voimakkaimmillaan. 

    Ei ole nyt äkkipäätä tästä linkkiä lait­taa valitet­tavasti. Olen kuitenkin jostain ihan luotet­tavas­ta läh­teestä tämän lukenut.

  86. Nyt kun tääl­lä on asiantun­ti­joi­ta, niin heitäm­pä kysymyk­sen, Mitenkäs muuten köy­hyys ja koulut­ta­mat­to­muus kor­reloin älykkyy­den kanssa?

    Eli pitäisikö mei­dän nyt jatkos­sa keskit­tyä otta­maan rikkai­ta pakolaisia?

  87. Mm. Philip Rush­tonin kir­jas­ta Race. Evo­lu­tion and Behav­iour löy­tyy asi­as­ta mate­ri­aalia aika paljon.

    Siis rikol­lisu­u­den ja äo:n negati­ivis­es­ta kor­re­laa­tios­ta. Kyl­lä siinä on ihan selvä korrelaatio.

  88. Ciclista kysyy:

    “Eli pitäisikö mei­dän nyt jatkos­sa keskit­tyä otta­maan rikkai­ta pakolaisia?”

    Pako­laisu­ushan ei kat­so var­al­lisu­ut­ta vaan tur­va­paikan tarvet­ta. Tämän luulisi sin­unkin tietävän?

    Oli pako­lainen köy­hä tai rikas, on syytä kohde­maas­sa varmis­tua, että hänel­lä on kykyä ja halua kotoutua ja näin ollen mah­dol­lisuuk­sien mukaan elät­tää itsensä. 

    Täl­lä en tarkoi­ta, etteikö pako­laisi­na voisi ja pitäisikin ottaa sairai­ta, vam­maisia ja muuten itses­tään huole­hti­maan kyken­emät­tömiä ihmisiä. Mut­ta korostan tätä “mah­dol­lisuuk­sien mukaan”…

  89. Eli­na:

    Tuo edelli­nen het­toni oli vitsi…

    Sopeu­tu­miseen vaikut­taa 10 muu­takin asi­aa kuin itse sopeutuja.
    Siinä mei­dän maas­sa on vielä paljon tekemistä. Mut­ta asen­tei­ta ei pysty kovin nopeasti muuttamaan.

  90. En usko, että suo­ma­laiset ovat kaukaasialais­ten älykkäin kansa. Eihän autoa, tietokonet­ta tai avaru­us­raket­tia suinkaan kek­sit­ty Suomes­sa. Hyvät tulok­set PISA-tutkimuk­ses­sa ker­to­vat pikem­minkin siitä, että suo­ma­laises­sa koulus­sa on vielä keskimääräistä vähem­män mui­ta kuin kaukaasi­laista alku­perää ole­via opiske­li­joi­ta ver­rat­tuna mui­hin PISA-tes­tat­tui­hin Euroopan maihin.

    Etni­nen yht­enäisyys, monokult­tuurisu­us, on myös sinäl­lään etu mui­hin ver­rat­tuna. Opet­ta­ja voi olet­taa, että kaik­ki suh­tau­tu­vat asioi­hin keskimäärin samal­la taval­la ja kaik­ki var­masti ymmärtävät mitä tun­neil­la puhutaan.

  91. Suomes­sa älykkyys on per­in­teis­es­ti ilmen­nyt vai­eten nyt­tem­min kolmel­la kielelä mut­ta silti asial­lis­es­ti äidinkielemme avul­la. Viime aikoina myös perus­suo­ma­lainen vas­tar­in­tali­ike on ryhdis­tänyt älykkyyt­tämme ymmärtämään eron ome­nan ja mel­onin välil­lä. Erään sanalaskun mukaan tyh­mä paljon potaskaa puhuu, viisas vähän asi­aa virkkoo.

    Suomen kieli on itseasi­as­sa aika älykäs keksin­tö kuten myös sauna, leiv­in­u­u­ni­ja vähem­män tun­net­tu häkäpönt­tö, joi­ta mei­dän ei pitäisi hävetä. Lähin­nä Suomes­sa älykkyy­den tul­ta ruokki­va hil­jaisu­udessa humi­se­va met­sä kas­vaa rauhoit­tavasti ympäril­lä sitä kun­nioit­tavien ihmis­ten viisaudek­si. Met­sässä asu­van paikallisen kansan jokamiehen oikeudet ovat eräs kollek­ti­ivis­es­ti älykkään luon­toa yhdessä kun­nioit­ta­van kansan tun­nus­merk­ki, joka erot­taa mei­dät eduk­semme muista kan­soista. Se etu on valitet­tavasti häviämässä por­var­il­lisen kolo­nial­is­tisen monikult­tuurisen eli ylikansal­lisen seka­sor­ron tyh­men­täessä kansamme riite­lyn tasolle myös sisäpoli­ti­ikas­sa luon­non­va­rois­tamme, vaik­ka mei­dän pitäisi kylmässä muis­taa puhal­taa aina yhteen hiileen. Riite­ly myrkyt­tää maamme Tal­vi­vaaran tavoin tai muuten vain riistää poh­javetemme ylikansal­lis­ten toimes­ta, sen sijaan että tuot­taisimme siitä inno­vati­ivis­es­ti kansal­lis­es­ti merkit­täviä jatko­jalostei­ta maailmanmarkkinoille.

    Suomes­sa inno­vati­ivis­ten kek­si­jöi­den älykkyyt­tä on siis hai­tan­nut kateut­ta aiheut­ta­vat hyv­in­voin­ti­val­tion pakko­tas­apäistävät eli egal­itääriset poli­it­tiset päätök­set sekä ulko­maalaiset talous­poli­it­tiset kolo­nial­is­tiset vaikut­teet. Niistä suurin tek­i­jä on suur­val­tapoli­ti­ikan ylikansalli­nen sosial­is­mi, jota Neu­vos­toli­iton jäl­keen har­joit­taa nyt­tem­min €uvos­toli­it­to ja USA. Ilman niiden lak­isääteistä pakko­tas­apäistävää vaiku­tus­ta kouluis­sa ja medi­as­sa nuorisol­lamme olisi enem­män toivoa säi­lyt­tää ase­mamme maail­man älykkäimpi­en kan­so­jen joukossa.

    Älykkyys ja varsinkin viisaus kukois­taa siis parhait­en har­vaan asu­tu­il­la seuduil­la indi­vid­u­al­is­tises­sa kult­tuuris­sa, joil­la on itsenäi­nen ase­ma maailmantaloudessa.

  92. “Mie­lenki­in­toista on, että Rin­der­man­nin kor­ja­tus­sa taulukos­sa suo­ma­laiset ovat pait­si maail­man parhai­ta koulu­osaa­jia, “kaukaasialaisen” alku­perän kan­soista älykkäin. Yläpuolelle älykkyy­dessä menee vain itäaasialaisia.

    Tämä on todel­la mie­lenki­in­toista, kos­ka näin ei ole ollut kauan. Joskus 1800-luvul­la suo­ma­laisia pidet­ti­in ker­ras­saan pöhköinä, kansana, jol­la “ei tule ole­maan mitään sijaa euroop­palais­ten sivistyskan­so­jen joukos­sa” (Ken­raa­liku­vernöörin raport­ti Pietariin)”

    Kos­ka älykkyysosamääräni on yli 80, olen pystynyt päät­telemään kolmekin syytä tuo­hon ken­raa­liku­vernöörin raport­ti­in: freuden­tal­is­tit, freuden­tal­is­tit ja freudentalistit.

    Freuden­tal­is­tit ovat sat­u­illeet papalle keltaisen turaaniro­tumme pöhköy­destä, jos pap­pa näyt­ti epäilevältä, niin freuden­tal­is­tit kah­maisi­vat papalle rahaa laaris­taan, jos­ta syys­tä freuden­tal­is­tit alkoi­vat näyt­tää neroil­ta papan silmis­sä. Freuden­tal­is­teille oli tärkeätä puhua paskaa ja vaik­ka mak­saa lahjuk­sia, jot­ta Suomen suuriruhti­nas luopuisi ajatuk­sista tehdä suo­ma­lai­sista tasa-arvoisia. Suuriruhti­nas saat­toi pitää pöhköinä sekä freuden­tal­is­te­ja että ken­raa­liku­vernööriä, mut­ta ei ryhtynyt tais­toon ylivoimaista pöhköyt­tä vas­taan, sil­lä hävit­tävi­in tais­toi­hin ei kan­na­ta ryhtyä.
    ——————-
    Tot­ta on se, että meil­lä on itäisiä geene­jä, emmekä ole pelkästään valkoisia, mut­ta se ei liity tyh­myy­teen, vaan älykkyyteen.

  93. Suo­ma­lais­ten vaikeudet hah­mot­taa ja suh­teel­lis­taa asioi­ta sekä ymmärtää omaa ja muiden tunne elämää, ker­too aivan muus­ta kuin korkeas­ta älystä. Suo­ma­lainen on tyyp­il­lis­es­ti hidas, pait­si hidas ruumi­il­liselta ole­muk­seltaan, myös hidas ajattelussaan.
    Mik­si Suomes­sa on niin vaikeaa organ­isoi­da vaivaisen viiden miljoo­nan ihmisen asut­ta­man val­tion tehtäviä? Mik­si pul­mien ratkais­us­ta tehdään tarpeet­toman mon­imutkaista ja vaikeaa? Mik­si suo­ma­laiset käyt­täy­tyvät taval­la joka aiheut­taa enem­män ongelmia kuin hyötyä?
    Kun ver­taamme suo­ma­lais­ten älykkyyt­tä hyvin kat­tavaan ja jokaisen kansalaisen kohdal­la toteu­tu­vaan perusk­oulu­tuk­seen, huo­maamme väksinkin ettei mit­ta­suhde kestä tarkastelua.
    Mik­si luku­taidot­tomien ja tietämät­tömien maas­sa Amerikas­sa kehitetään maail­man edis­tyk­sel­lisin ja tärkein teknolo­gia, luo­daan maail­man suosi­tu­in pop­u­laarikult­tuuri ja halu­tu­im­mat brän­dit? Maail­man­laa­juis­es­ti suosit­tu­jen amerikkalais­ten tv-sar­jo­jen joukos­ta on nos­tet­ta­va ani­maa­tio The Simp­sons jon­ka jak­sois­sa koros­tu­vat tek­i­jöi­den terävyys. Simp­soneis­sa kyetään joka jak­sos­sa satirisoimaan yhteiskun­taa ja kult­tuuria taval­la johon Suomes­sa ei pystytä alku­unkaan. Sar­jas­sa vaikut­tuu amerikkalainen älykkyys nopeimmillaan.
    USA.ssa ei ole suo­ma­laista huole­hti­vaa val­tio­ta joka varmis­taa että jokainen kansalainen saa koulu­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van. Vas­taavasti siel­lä on maail­man kovin ja raain kil­pailuy­hteiskun­ta jos­sa pär­jäämi­nen on yksilön oman älyn, nokkelu­u­den, lah­jakku­u­den ja yrit­tämisen varassa.

    1. Yhdys­val­lois­sa tuokin taloudelli­nen ja tekni­nen kehi­tys keskit­tyy maan län­si-ja itäran­nikon hyvin men­estyvi­in alueisi­in joiden tekni­nen suori­tuskyky on kuvaile­masi kehi­tyk­sen seu­raus­ta. Tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na Yhdys­val­tain keskiosat (Mid­dle Amer­i­ca) jäävät kehi­tyk­sen ulkop­uolelle. Syy mik­si pop­u­laarikult­tuuri on saanut Yhdys­val­lois­sa yliot­teen on yksinker­tais­es­ti siinä ettei Yhdys­val­lois­sa ole kovinkaan korkeaa korkeakult­tuuril­lista perin­net­tä ihan sen takia kos­ka se on yli 200 van­ha kansakun­ta joka perus­tui siir­to­laisu­udelle Euroopas­ta. Täl­lä het­kel­lä kyl­lä vai­h­toe­htoinen pop­u­laarikult­tuuri ja brän­dit tule­vat Itä-Aasi­as­ta pääasi­as­sa Etelä-Kore­as­ta ja Japanista. Ilmiö näkyy etnisen ruuan uuden­laises­sa trendis­sä kun japani­lainen ja kore­alainen ruuan tren­di on yleistynyt 2010-luvul­la. Muis­tan hyvin 2000-luvun alun kun kebab ja piz­zat yleistyivät kaikkial­la Suomes­sa. Täl­lä het­kel­lä Aasia aidosti haas­taa Yhdys­val­to­ja myös kult­tuurin ja teknolo­gian kohdalla. 

      Simp­sonit esimerkkinä poli­it­tise­na ja yhteiskun­nal­lise­na sari­i­ri­na on mon­es­sa yhtey­dessä anglosaksi­nen perinne hyvin saman­laise­na ilmiönä kuin brit­tiläiset sar­jat kuten Daw­ton Abbey tai The Crown. Suomes­sa van­has­taan poli­it­ti­nen sati­iri on vielä hyvin uut­ta. Ensim­mäi­nen kun­nolli­nen poli­it­ti­nen sati­iri oli 1990-luvul­la suosit­tu Iltalyp­sy ja 2000-luvun alun Uutisvuo­to sekä Itse val­ti­aat. Yksi voimakas tek­i­jä poli­it­tisen sati­irin esteenä on ollut Suomes­sa hyvin vah­va tasaval­lan pres­i­dent­ti insti­tu­ut­ti. Sen val­ta oli hyvin suuri sisäpoli­ti­ikan puolel­la vielä 1970-luvun lop­pu­un asti. 

      Emme ole Euroopas­sa yksin tässä kehi­tyk­sessä. Hyvä ver­tailu val­tio on Ran­s­ka jos­sa erit­täin voimakas pres­i­dent­ti instituutti. 

      Vaik­ka Yhdys­val­lois­sa on pres­i­dent­til­lä paljon val­taa on tuo val­ta vähäi­nen sisäpoli­ti­ikas­sa toisin kuin esimerkik­si per­in­teis­es­ti Euroopas­sa. Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa on val­lan hajaut­tamisen takia voitu toimia avoimin muun muas­sa arvostele­mal­la poli­it­tisia päät­täjiä. Myös suo­ma­lais­ten oma asenne täl­laiseen anglosak­siseen itsekri­ti­iki­in on mon­es­sa yhtey­dessä Suomes­sa heikom­paa kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Tämä johtuu myös siitä että val­ti­olli­nen itsenäisyys on Suomes­sa 100 vuot­ta van­ha. Suo­ma­lainen iden­ti­teet­ti on vielä hyvin nuor­ta ja heikosti varustel­tu itsekritiikille. 

      Kun Bri­tan­ni­as­sa par­la­ment­ti on 900 vuot­ta van­ha ja Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki on täl­lä het­kel­lä maail­man van­hin voimas­sa ole­va perus­tus­la­ki joka on kyl­lä kestänyt hyvin näinkin kauan. Näi­den kah­den anglosak­sisen yhteiskun­nan sisälle on muo­dos­tunut viihde kult­tuuri joka par­o­di­oi poli­it­tista eli­it­tiä ja val­taa. Yhdys­val­tain kohdal­la tämä kos­kee­Wash­ing­tonin val­ta eli­it­tiä ja Bri­tann­ian kohdal­la Lon­toon valtaeiiittiä. 

      Helsin­ki kri­ti­ik­ki Suomes­sa perus­tuu pääasi­as­sa vas­takkainaset­telu­un muu Suo­mi vas­taan Helsin­ki muista syistä kuin poli­it­tisen jär­jestelmän kritiikkinä . 

      Emme ole Euroopas­sa yksin tässä kohtaa. Hyvä ver­tailu val­tio on Ran­s­ka jos­sa poli­it­ti­nen sati­iri on mon­es­sa yhtey­dessä hyvin nuor­ta vaik­ka Ran­skas­sa on val­lanku­mouk­sen pitkä perinne niin tasaval­lan kri­ti­ik­ki on ollut Ran­skas­sa mon­es­sa yhtey­dessä hyvin vaisua.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.