Osta “Vauraus ja aika” joululahjaksi

16.11.2007 · Aihe: _ 

Helpolla pääset joululahjan hankinnasta, kun ostat lahjaksi alkuvuodesta ilmestyneen kirjani “Vauraus ja aika”. Kirjassa perustellaan, miksi Suomessa kannattaisi lyhentää työaikaa ja ottaa rennommin mieluummin kuin aina vain kasvattaa kansantuloa. Sen saa paitsi kirjakaupasta minulta signeerattuna. Tilaaminen tapahtuu maksamalla 21 euroa tilille.

800011-925842 Tilin omistaja Tietokeino Oy

Samalla tavalla voit tilata myös vanhempia kirjojani. Niistä, niiden hinnoista ja kirjasta Vauraus ja aika saat tarkempaa tietoa kohdasta julkaisut.

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Osta “Vauraus ja aika” joululahjaksi”

  1. Tiedemies kirjoitti 16.11.2007 kello 12:34

    Jaahas. Toivottavasti vaimo lukee tämän. Saapahan hyvän joululahjavinkin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juanito kirjoitti 16.11.2007 kello 14:04

    Juuri lopetin kirjan lukeminen ja onnittelen ja kiitän erinomaisesta kirjasta. Jotain kysymyksiä jäi mieleen, toivottavasti sinulle sopii komentoida vähän kirjoittamasi.

    Sanot että tarvitaan ainakin 3% taloudellista vuosikasvua estämään työttömyyden kasvun, tai että se pysyy kurissa. Miksi tämä on näin, mihin se perustuu? onko se kestävää ja olisiko se pitävä myös kaikissa mahdollisissa talous ja varsinkin kehitys skenaarioissa.

    Osiossa “voiko muutos tapahtua itsestään”, muutos pitää olla henkilöhohtainen ja päättäjät sallia tätä muutosta, ok. Mutta onko meillä tarpeeksi aikaa ? Onko joku puolue olemassa jossain maailmassa jonka ideologia ja päämäärä olisi ajaa kansalaisten onnellisuuden maksimointi talouden kasvun sijaan? Uskon että sitä nimenomaan tarvitaan.

    Miksi kehitysmaat eivät voisi keskittyä myös onnellisuuten taloudenkasvun sijaan? Minä en antaisi niin paljon tilaa ja huomiota taloudelliselle kasvulle (en yhtään). Sanon kaikki tämän minun syvän tietämättömyyden pohjalta. Kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juanito kirjoitti 16.11.2007 kello 14:08

    Unohdin sanoa että kirjasi kun on inspiroiva ja ideoita kehittävää, on sääli että sitä on saatavana ainoastaan suomen kielellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tiedemies kirjoitti 16.11.2007 kello 17:32

    Tuottavuus kasvaa tietyn määrän; eli samalla työmäärällä saadaan aikaiseksi enemmän (tai pienemmällä työmäärällä sama). Jos talous ei kasva tuottavuuden mukana, tuottavuuden kasvu vähentää työn kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kirjeenvaihtaja kirjoitti 16.11.2007 kello 18:44

    En ole lukenut kirjaasi, mutta olen kiinnostunut samasta asiasta kuin “Juanito”. Hannu Raittila kysyi joskus HS:n kolumnissaan, miksei talous voi pysyä samana, miksi sen pitää kasvaa. Minä kysyn samaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tsuhna kirjoitti 16.11.2007 kello 21:46

    Talouskasvu voitaisiin pysäyttää niin, että kuin mikä tahansa firma tekisi voittoa poliisit kävisivät takavarikoimassa rahat ja upottaisivat ne Itämereen. Tosin kohta talous olisi syöksykierteessä kun kaikki yrittämisen kannustimet katoaisivat, joten ei se noin toimisi sittenkään. Hmm. Jotkut ekonomistit ovat laskeneet, että Neuvostoliiton talous ei viimeisinä vuosina kasvanut lainkaan mutta ei myöskään pienentynyt merkittävästi. Ehkä sieltä löytyisi viisasten kivi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tonni käteen kirjoitti 16.11.2007 kello 22:21

    Miksi talouskasvu itsessään olisi ongelma? Sehän tarkoittaa tuotannon rahallisen arvon kasvamista ja resursseja erilaisten tarpeiden täyttämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

    Luonnonvarojen ja ympäristön kulutuksen ja saastuttamisen ei tarvitse lisääntyä, vaikka talous kasvaisi. Kasvu voi tulla palveluiden ja laadun paranemisen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kirjeenvaihtaja kirjoitti 16.11.2007 kello 23:28

    En usko ennen kuin näen. Toistaiseksi talouden kasvu on edellyttänyt kulutuksen kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.11.2007 kello 23:42

    Talous ei voi pysyä sellaisena kuin se on, koska suuri osa taloudesta on investointeja. Jos sallimme investoinnit, sallimme, että talous muuttuu. Jos kiellämme investoinnit, talous muuttuu myös.Investointeja rakentavat jäävät työttömiksi.

    Talous ei voi myöskään pysyä samanlaisena, jos joku keksii jotain. Keksiminen voidaan tietysti kieltää, mutta en oikein osaa sitäkään kannattaa.

    Insinöörit keksivät koko ajan uutta, joka nostaa työn tuottavuutta. Samassa ajassa syntyy yhä enemmän tuotantoa tai sama tuotanto syntyy vähemmässä ajassa.

    Kolmessa vuodessa olemme rikastuneet yhdeksän prosenttia. Jos olisimme tyytyneet vuoden 2004 viheliäiseen elintasoon (muistatteko vielä, kuinka kurjaa silloin oli?) voisimme viettää kuukauden pidempää kesälomaa. Kysymys on valinnoista ja kirjassani kehotan valitsemaan toisin. Miten sitten käy kilpailukyvyn, loppuvatko tavarat kaupan hyllyiltä, kuka maksaa verot?

    Enempää en paljasta. Ei dekkarikirjailijakaan kerro, että murhaaja oli hovimestari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juanito kirjoitti 17.11.2007 kello 0:33

    Oikeassa olet “tiedemies” vaikka eivät kaikki tiedemiehet ole aina oikeassa. Mutta tuottavuus on oltava sidottu päämäärään mikä on sen arvoinen, ja mistä yhteiskunnallisesti sovitaan. Sen arvoinen päämäärä näyttää olevan elämänlaadun ja hyvinvoinnin säilyminen tulevaisuudessa kaikille maailmassa. Talouskasvulla tuskin luulen että se onnistuu.

    Palveluyhteiskunnassa on myös fyysinen materiaalinen ulottuvuus mikä kuluttaa resursseja ja biosferaa. Talouden de-materiaalisointi on epäonnistunut ja oletus että teknologia ja pelkästään palvelut “pelastavat” maailmaa ei näytä pitävän paikkaa. U. Beck kutsui tätä riskiyhteiskunnaksi.

    Palataakseni taas siihen 3% kasvuun ja kehitysmaat. rikkaitten maiden keskimääräinen:

    aineton pääomaa 80%
    tuotettu (krääsä) 17%
    ainellinen pääomaa 2,25%

    Vastaavasti köyhien keskimääräinen:

    aineton pääomaa 55%
    tuotettu (krääsä) 16%
    ainellinen pääomaa 29%

    http://www.reason.com/news/show/120764.html
    http://www.reason.com/news/show/122854.html

    Kyse mielestäni on kehityksestä, ja siinä Osmon kirja on silmiäavaava, eikä kasvusta. Talous voi kehittyä loputtomiin mutta kasvun rajat tulee väistäämättä. Teknologia pystyy vaan siirtämään rajaa tulevaisuuteen.

    Pitäisi kai erotella tarkemmin taloudellinen kehitys ja kasvu. Eikös insinöörit pysty keksimään yhteiskunnan hyväksi vai onko rahallinen kannustus ainoa ja parempi kuin kunnia, maine ja eettisyys?

    Ei ole vieläkään selvinnyt tuo 3% kasvun tarpellisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tiedemies kirjoitti 17.11.2007 kello 22:07

    Karkeasti ottaen taloudelliseen tuotantoon (siis siihen, mitä ihmiset tekevät uutta sellasta, joka rahasta vaihtaa omistajaa) tarvitaan kahta asiaa: työtä ja pääomaa. Pääoma on kaikenlaisia konkreettisia työkaluja sekä “henkistä pääomaa”, eli taitoja, joilla kaikenlaista asiaa voidaan rakentaa.

    Pääoman tekeminen on nykyään aivan käsittämättömän paljon halvempaa kuin ennen, koska niitä tehdään – juuri niin – koneilla. Ja se halpenee koko ajan, kun koneet joilla niitä tehdään, paranevat kun niitä opitaan tekemään paremmin ja koska niiden tekemiseen tarvittavat koneet ovat halvempi jne.

    Ihmiset sensijaan ovat entistä kallimpia. Kouluttamista tarvitaan enemmän ja se vaatii paljon työvoimaa, joka on siis kalliimpaa jne jne.

    Kun haluaa teettää työtä, pitää päättää mistä haluaa maksaa. Jos haluaa takapihalleen kaivettavan ojan, voi palkata kolme miestä päiväksi lapioimaan. Tai voi palkata kaivinkoneen ja kuljettajan kolmeksi vartiksi. Pääomaa ja työtä voi vaihtaa toisikseen. Koska jokainen haluaa tehdä sen halvimmalla, millä saa, niin kaivurimies pystyy kilpailemaan aika hyvin, jos kaivuri ei ole älyttömän kallis. Ja mitä halvemmaksi kaivurit muuttuvat, sitä halvemmaksi ojan kaivaminen muuttuu.

    Jos talous ei kasva – eli ojia ei kaiveta enempää – niin lapiomiehet jäävät hyvin pian kokonaan ilman työtä.

    Tässä en ota kantaa mielekkyyteen, vaan talous toimii suunnilleen näin. Minusta se on hyvä, koska kuten Osmo sanoi, se antaa mahdollisuuden ottaa rennommin, jos haluaa. Käytännössä aika harva haluaa, koska ihmiset tuntuvat haluavan aina lisää.

    En muista kuka sanoi, enkä tarkkaa sanamuotoa (muistaakseni Elaine Morgan kirjassa “Falling Apart”) että ihmisiä on tutkittu ja yritetty selvittää, mitä ihmettä ihmiset oikeastaan haluvat, mutta että ainoa yhteinen nimittäjä tuntuu olevan “lisää”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juanito kirjoitti 18.11.2007 kello 0:10

    Olen samaa mieltä. Mitä sanot on perustaloustietoa. Luulen että kaikki täällä tiedetään suunnilleen sitä. Mutta kun asia ei ole talouden perusteorioista, paitsi se 3%, miksi ei 0,5% tai 1%.

    Näen sen niin että talous voi kehittyä käyttämällä rahaa tai “maksamalla” palveluilla tai tiedolla, taidoilla ei välttämättä vaan rahalla.

    Toinen asia on kulutus, mutta miksi pitää “kulutta”, miksi “lisää” materialista kulutusta ja perustaa kasvun kulutukseen. Kehitys tuo hyvinvointia, kasvu voi sitä tuoda mutta tuo enemmän eriarvoisuutta ja kilpailua, yhteistyön sijaan, ja kuluttaa luonnonvaroja tehottomasti.

    “Pääoman tekeminen on paljon halvempaa, koska niitä tehdään koneilla”. Ja miksi se on niin halvempaa? Onkohan se siinä että kaikki ympäristövaikutukset, luonnonresursseja, öljy, päästöt, sosiaaliset vaikutukset eivä ole ikinä sisälletty niihin hintoihin?

    Kehittyneiden maiden tuotanto nousi koska resurssien hinta oli niin “halpa”, koska he eivät maksanet nuo “externalities”, mutta oli sen verran kallis että köyhät maat eivät saannet niitä käyttöön ja piti tuhota suoraan luontoa, eli toinen “externality”.

    Se on ollut taloudellista kasvua. Mutta edelleen, miksi nimennomaan 3%? miksi ei 1%, tai 0,25%? mikä on optiimi?, millä perusteella? Peruste ei voi olla klassinen talouden oppi koska se ei ota huomioon nämä ulkoiset vaikutukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. jouni lundqvist kirjoitti 18.11.2007 kello 7:55

    Talouskasvuun kuuluu mm erilaisten härveleiden kuten autojen, lentokoneiden, kännyköiden, polkupyörien jne. tuotanto. Ei näitä voida loputtomiin tuottaa enemmän ja sekin vielä, että kyse on lopunperin eksponentiaalisesta kasvusta.

    Vähän sama juttu mihin Rooman klubi otti kantaa ikikauan sitten eli väestönkasvu. Esimerkki luonnosta; Jos lammessa on yksi lumme, ja niitä tulee joka vuosi lisää kaksinkertainen määrä. Kun lampi on puoliksi peittynyt lumpeisiin, kuinka kauan tällä matematiikalla menee, että lampi on kokonaan peittynyt. Vastaus on yksi vuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2007 kello 10:33

    Mistä se kolme prosenttia on tullut? Se on empiirinen havainto viime vuosilta. Tuottavuus on noussut keskimäärin 3 % vuodessa, mutta tämä 3 % ei ole mikään luonnonlaki. Se on peräisin teknologian kehitykseståä ja työtahdin kiristymisestä tai löysentymisestä.

    Jos talous kasvaisi vain 2%, mutta ottaisimme sen verran rennommin, että tuottavuus nousisi vain prosentin, työllisyys paranisi prosentin, vaikka kasvu on jäänyt tuon maagisen kolmen prosentin alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tiedemies kirjoitti 18.11.2007 kello 12:57

    On olemassa ihmisiä, joiden mielestä teknologialla on “negatiivinen sosiaalinen ulkoisvaikutus”, kun se vähentää työn tarvetta. Mielestäni Osmon esittämä argumentti rennomminottamisesta voidaan ymmärtää näin: tämä vaikutus ei a) ei ulkoisvaikutus, eikä se ole negatiivinen. Ihmiset vain usein tekevät enemmän työtä, kun siitä kerran maksetaan enemmän.

    Jokainenhan voi itse valita, tekeekö vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ken kirjoitti 18.11.2007 kello 14:06

    Miksi 3%?

    Voisiko kyseessä olla luonnonvakio, joka riippuu ravinnon (ravintokasvien ja karjan) kasvusta?

    Pottuja ei kannattaisi pitkän päälle kaivaa keväällä maahan, jos maasta saisi nostettua joka vuosi vähemmän ja vähemmän mukuloita; ennen pitkää siemenet loppuisivat. Kun otetaan huomioon sadot ja kadot pitkäällä aikavälillä, ehkä tuo 3% – tai jotakin sinne päin – tulisi esiin? Muu talous sitten peesailee perustuotantoa.

    Tämä on arvaus, eikä perustu mihinkään lähteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2007 kello 15:27

    Tiedemiehen väite, että jokainen voi tehdä työtä niin paljon tai vähän kuin haluaa, saattaa koskea häntä ja koskee minuakin, mutta ei useimpia. he tekevät kiinteätä työaikaa, josta ei saa poikkeuksia.

    Niissä työpaikoissa,joissa lomarahat saa vaihtaa lomapäiviksi,enemmistlö tekee niin. He siis arvostavat aikaa enemmän kuin rahaa, kun saavat valita.

    Osa-aikatyön määrä lisääntyy koko ajan. Valtaosa osa-aikatyön tekijöistä tekee sitä omasta tahdostaan.

    Nimimerkin “Ken” arvaus tuon kolmen prosentin syistä on ymmärtääkseni väärä. Maatalouden osuus taloudestamme on sentään aika vähäinen. Teknologian keskimääräisestä kehitysvauhdista on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Palokärki kirjoitti 18.11.2007 kello 16:04

    “Jokainenhan voi itse valita, tekeekö vai ei.”

    Väittäisin että tuo ei pidä paikkaansa.

    Ajatuskoe valkokaulusammateista: Vaikka lähes kaikille opiskelijoille jonkun sortin säästäminen – ruuissa, kaljoissa, vuokrissa – on tuttua: aika harva käyttää opiskeluaikanaaan tehokkaaseen opiskeluun edes viittä tuntia arkisin (joka päivä), päästäkseen nopeasti ansaitsemaan itselleen rahaa. Silti samat ihmiset, saavutettuaan elintason joka aiempaan nähden on vähintään tyydyttävä, käyttävät puolet enemmän aikaansa sen lisäämiseen entisestään. En usko että millään taloustieteen laiskotteluteorialla tämän voisi selittää rationaalisena päätöksentekona.

    Niinkuin Ode varmaan kirjoittaakin (täytyy lukea kirja!),syy on työelämän rakenteissa.

    Ainakin palvelusektorilla harva (akateeminen) työntekijä voi päättää itse työtunneistaan päivä-, viikko- , eikä aina edes kuukausi- ja vuositasolla.

    Ääriesimerkkinä erilaiset kannustinjärjestelmät johtavat työpaikkailmapiiriin jossa kahdeksan tunnin työpäivään pitäytyvä erottuu muista selvästi alisuoriutujana (näitä työpaikkoja on paljonkin pankkialalla ja konsultti- sekä lakifirmoissa). Niinpä moni tekeekin pitkää päivää vain pysyäkseen muiden tahdissa ja välttääkseen leimaantumista. Tottahan toki siitä maksetaan. Mutta moni ei ottaisi maksua vaan valitisisi lyhyemmän päivän jos voisi oikeasti valita. Ongelma onkin tehdä tämä valinta mahdolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Juanito kirjoitti 19.11.2007 kello 0:09

    “Ihmiset vain usein tekevät enemmän työtä, kun siitä kerran maksetaan enemmän”. Mielestäni ei pidä paikkaa. Tehdään työtä enemmän ja enemmän koska niin on vaadittu.

    Kilpailuyhteiskunta, maailmanlaajuinen ilmiö jossa kilpaillaan toisiaamme vastaan mutta ei tiedetä miksi. Tätä perustetaan talouskasvun vaatimuksena.

    Sosiologit ja psikologit maailmanlaajuisesti sanovat että ihmiset haluavat olla onnellisia sekä työssä että sen ulkopuolella, elämässä. Tähän asti ekonomisteilla on ollut yliote kehityspolitiikassa, ja siitä talouskasvu. Politiikot pitäisi keskittyä tehdä kansalaisista onnellisia eikä vauraita.

    Amartya Sen on tutkimassa tällä hetkellä miten mitata quantitatiivisesti ja qualitatiivisesti onnellisuutta ja sisältää sen taloustieteeseen. Tarkoituksena toivon että olisi sisältää onnellisuuden maksimointi politiikkaan ja kehitykseen ihan niin kuin itse J. Bentham aikonaan toivoi, kuten se on ilmaistu USA: perustuslaissa.

    Ei ainoastaan kehittyneiden maiden politiikkaan vain maailman laajuisesti ja siten unohtaa koko talouskasvu ja kilpailu.

    Jos 3% on empiirisesti todettu, hyvä niin. Maailma jatkuu ja niin kehitys, mitä tänään luullaan todeksi huomenna voi olla toisin empiirisesti todettu.

    Kiitoksia kaikille hyvistä komenteista ja terveisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sinivihreä kirjoitti 21.11.2007 kello 9:02

    Osmo:

    “Jos olisimme tyytyneet vuoden 2004 viheliäiseen elintasoon (muistatteko vielä, kuinka kurjaa silloin oli?) voisimme viettää kuukauden pidempää kesälomaa. Kysymys on valinnoista ja kirjassani kehotan valitsemaan toisin.”

    Sinivihreä:

    Tuo ajattelutapa on usein myös ikään liittyvä. Olen huomannut, että ainakin omassa lähipiirissäni, vanhentuessaan ihmiset alkavat usein ajatella tuohon tapaan. Liekö se sitten sitä iän mukanaan tuomaa viisautta. Tällä en tarkoita, että Osmo olisi vanha 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus