Pakkolakia tarvitaan,vaikka tulisi sopu

9.11.2007 · Aihe: _ 

Sanoin jo aikaisemmin, että Tehyn joukkoirtisanoutuminen avaisi oven, jota on vaikea sulkea. “Pakkolakia” tarvitaan,vaikka tulisi sopu huomisaamuna.

Meillä on tähän asti hyväksytty se, että pienen ryhmän pistelakko voi aiheuttaa massiivista talioudellista tuhoa. Tämä on tehonnut. Sen seurauksena meillä on eräillä miesvaltaisilla aloilla selvästi paremmat palkat kuin työn vaativuus edellyttäsi. Samalla naisvaltaiset alat ovat jääneet jälkeen. Se on sinänsä väärin, ja ymmärrän empatian tasolla niitä, joiden mielestä Tehyllä on oikeus uhata ihmisten tappamisella, vaikka vanhana pasifistina kavahdan aina tappamisella uhkaamista.

Toivon, että ihmiset ymmärtävät erottaa keinon ja päämäärän toisistaan. Jos “hyvän” päämäärän takia hyväksytään paha keino, paha keino on hyväksyttätä myös “pahan” päämäärrän ajamiseksi. Jos hyväksytään se, että Tehy uhkaa tappaa keskosia 24 prosentin palkankorotuksen vuoksi, on kai hyväksyttävä se, että he tappavat keskosia ajaakseen 240 prosentin palkankorotusta? Siis 25 000 euroa kuussa tai ruumiita tulee!?

Hyvä, Tehy ei tee näin ja vaikka Tehyn johto sekoaisi ja yrittäiksi tehdä näin, jäsenistö ei pysyisi mukana .

Mutta kun keino on hyväksytty, se on kenen tahansa käytettävissä. Myös “pahisten”

On paljon aloja, jotka voivat uhata viattomien kuolemalla. Voi olla, että muistan väärin, mutta muista, että kun sähköala oli lakossa, he rajasivat sairaalat ulkopuolelle. Seuraavaksi he varmaankin tekevät toisin päin. Jos kerran saa uhata ihmishengillä, miksi ei toteuttaisi lakko vain ja ainoastaan sairaaloissa?

Tai hälyytyskeskukset? Tai jokaikinen palomies ja jokaikinen poliisi? Teollisuuden puolella ei voi aiheuttaa kuin taloudellista katastrofia, joka on toistaiseksi hyäksytty, mutta metsäteollisuuden jätteenpuhdistuslaitosten sulkeminen muistettaisiin pitkään.

Tästä seuraava kirisrtysyhteiskunta on kaukana ihanteistani. Kirjastonhoitajat eivät siinä pärjää. Minusta Tehyn käyttämä lakkoase pitää kieltää ja kieltää pitää kaikki sen seurannaiset. Jotta näin ei syrjittäisi naisia, kieltää pitäisi myös teollisuuden avainalojen kiristyslakot.

Kommentit

58 Vastausta artikkeliin “Pakkolakia tarvitaan,vaikka tulisi sopu”

  1. Tiedemies kirjoitti 10.11.2007 kello 8:57

    No, ei kai se ihan näin suoraviivaista ole? Tarkoitus ei kai pyhitä keinoja, mutta kyllä keinoja ja tarkoitusta yleensä täytyy voida tarkastella kokonaisuutena.

    Muutenhan meillä ei olisi esimerkiksi tieliikennettä ollenkaan. Ei kai hyvä tarkoitus (eli ihmisten ja tavaroiden liikuttelu) pyhitä keinoja (autoilu), joka aiheuttaa satojen ihmisten kuoleman vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 9:13

    En saanut ilmeisesti ajatustani perille.

    Jos on kyse yhdestä valinnasta – esimerkiksi sallitaan autoilu tai ei sallita – tarkoitusta ja keinoa tulee tarkastella yhdessä. Jos kyse on yleisestä kaikkia koskevasta säännöstä – työtaistelussa saa uhata ihmishenkien menetyksellä tai ei saa – tätä ei voi tarkastella vain yhdessä tapauksessa, koska sama sääntö koskee muitakin tapauksia.

    Siis vaikka pitää Tehyn taistelussa ihmishenkien uhkaamista perusteltuna, on ymmärrettävä, että sama sääntö tulee silloin koskemaan kaikkia muitakin aloja, ei vain alipalkattuja naisia. Tämän säännön vaikutusta yhteiskuntaan on tarkasteltava kokonaisuutena.

    Niinpä minusta, kun tämä Tehyn kysymys on ohi, pitäisi joukkoirtisanoutumisen pelisäännöt ottaa tarkasteluun ja säätää niille samat rajat kuin lakko-oikeudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tsuhna kirjoitti 10.11.2007 kello 10:05

    Pelastuslaki

    46 §
    Velvollisuus osallistua pelastustoimintaan

    Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, on pelastustoiminnan johtajalla oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syystä.

    No, ei kai vaikkapa hoitamatta jäävä teho-osasto ole lain tarkoittama onnettomuuspaikka vaikka ruumiita alkaisi tullakin? Onkohan “kriisilainsäädännössä” joku paremmin asiaan sopiva pykälä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 10:20

    Koska asia ei minulle enää mitenkään kuulu, en ole yksityiskohtiin perehtynyt. Kateeksi ei kuitenkaan käy hoitajaa, joka on sairaalassa toisessa tehtävässä ja joka kutsutaan pelastamaan hengenvaarassa olevaa potilasta lakonalaiseen työpisteeseen. Ymmärtääkseni Tehy on kehottanut kieltäytymään. (Olen tässä lehtitietojen varassa ja voi olla, että toimittaja on ymmärtänyt väärin) Henkilökohtainen ratkaisu on vaikea, koska siinä tulevat rikoslain pykälät vastaan. Kun ne ovat yleisen syyttäjän asioita, en niitä myöskään voida millään lakonlopettamissopimuksella vetää pois tuomioistuimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 10.11.2007 kello 10:57

    Neuvotteluteoreettisesti ammattiyhdistysliikettä tarvitaan koska yksittäisen työntekijän neuvotteluasema suhteessa yksittäiseen työnantajaan ei ole reilu. Normaalitilanteessa mahdollisia työntekijöitä on kertaluokkaa enemmän kuin työnantajia jolloin markkinat ovat epätasapainossa. (Oikeistokritiikin ay-liikettä kohtaan ongelma on se että se olettaa kontrafaktuaalisesti vapaat ja toimivat työmarkkinat.) Tähän on poikkeuksia, huippujääkiekkoilijoita on vähemmän kuin vapaita paikkoja ja siksi hurjat palkat. Joten on ihan tervettä että työntekijät hakevat neuvotteluvoimaa kollektiivisesta sopimisesta siinä kuin NHL-seuratkin.

    Mutta jos neuvotteluteoria johtaa siihen, että vallitsevissa olosuhteissa ruumiit on valitettava seuraus teoriasta niin teoria ei päde kyseisissä olosuhteissa. Kiristyskielto implikoi siten että neuvottelut pitää sen vallitessa hoitaa jotenkin muuten. Eli jos valtio voi estää ydinvoimalan tekijöitä lakkoilemasta niin valtiolla pitää myös vastavuoroisesti olla oikeus pakottaa ydinvoimala maksamaan sopivaksi katsomansa palkka. Kun kriittisten alojen palkat eivät voi lakkokiellon vuoksi määräytyä työmarkkinoilla, niin pitäisi säätää niitä varten pakkosopimislaki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 11:01

    Minulla on se käsitys, että työehtosopimuksilla hoitajien palkkoja on säädelty alaspäin. Siis, jos ne olisdivat määräytyneet markkinoilla vapaasti, palkat olisivat korkeammat. Silloin tietysti pääkaupunkuiseudun kuntien kartelli (kukaan ei yritä ostaa hoitajia toisilta) olisi laiton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tsuhna kirjoitti 10.11.2007 kello 12:11

    Jos ei pelastuslakia noudata em. tavalla tiedossa on vain sakkoa (“tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, pelastusrikkomuksesta sakkoon”). Pelastusviranomainen siis saa hakea sairaanhoitajan vaikka kotoa pelastamaan onnettomuuspaikan uhreja (kuolemanvaarassa olevia potilaita?). Mutta jos hoitaja kieltäytyy, seuraus on vain sakko, jonka TEHY kai voi korvata lainrikkojalle.

    Muuten olen sitä mieltä, että sairaanhoitajien neuvotteluasema on “epäsymmetrinen” suhteessa työantajaan lähinnä siitä syystä, että julkisella terveydenhuollon osuus kaikista terveydenhuollon menoista on noin 75 prossaa. Kyseessä lienee “määräävä markkinaosuus” (mistä osoituksena on, että yksityisellä puolella sairaanhoitajat tienaavat käsittääkseni jopa vähemmän kuin julkisella … tai suurin piirtein saman ilman päivystyksiä yms. ja paikkakuntakohtaiset palkkaliukumat ovat käsittämättömän pieniä). Työntekijöistä kilpailevia työnantajia ei ilmeisesti ole tarpeeksi.

    Ruotsin ja Norjan palkat kuitenkin todistavat, että työnantajan “kartelli” ei toimi kaikissa tilanteissa. Jostain syystä siellä sairaanhoitajista alkoi olla kova pula kymmenisen vuotta sitten. Seurauksena palkat nousivat, sitten kasvoi työn tarjonta (mm. Suomesta), ja nyt siellä voi vain unelmoida sellaisista palkankorotuksista kuin Suomessa olisi tehyläisille ollut luvassa.

    Veikkaan, että parissa vuosikymmenessä julkisen terveydenhuollon osuus on tippunut alle 50 prosentin lähinnä vauraiden eläkeläisten takia. Viimeistään siinä vaiheessa yksityisen puolen palkat alkavat määrätä tahdin.

    Niin tai näin, veronmaksajan kannalta ikäviä näkymiä edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tonni käteen kirjoitti 10.11.2007 kello 13:19

    “Minulla on se käsitys, että työehtosopimuksilla hoitajien palkkoja on säädelty alaspäin. Siis, jos ne olisdivat määräytyneet markkinoilla vapaasti, palkat olisivat korkeammat. Silloin tietysti pääkaupunkuiseudun kuntien kartelli (kukaan ei yritä ostaa hoitajia toisilta) olisi laiton.”

    Tuolta taitaa tosiaan olla lähtöisin tämän koko hässäkän aiheuttanut kipinä. TES-palkka on vain työntekijöiden suojaksi määritelty vähimmäispalkka. On täysin normaalia maksaa enemmän, jos jonkinlaisesta työvoimasta on pulaa.

    Jostain syystä Suomen maksukykyisimpiin työnantajiin kuuluvat tahot eli pääkaupunkiseudun kaupungit ovat halunneet pelata avoimesti epäreilua peliä. Ja on ajateltu, että yleiset säännöt eivät koske heitä, koska ovat niin vahvoja. Kartellilainsäädännön tulisi ilman muuta koskea myös julkista sektoria kovien kartellisakkojen uhalla.

    Komentotalous on ohi ja ainakin korkeissa julkisissa viroissa pitäisi olla pakollisena kansantalouden perusteiden ymmärtäminen. Se olisi julkiselle päättäjälle paljon tärkeämpi vaatimus kuin esimerkiksi erinomainen ruotsinkielen taito.

    Suomen hallitus taas ei voi missään oloissa alistua ihmishengillä kiristämisen edessä. Väkivaltaan on vastattava aina sen eliminoivin voimatoimin. Jos hallitus ei tähän kykene se kaatuu. Tehy:n väkivallalla uhkaamiseen on täysin linjakasta ja reilua vastata pakkotoimilla. Suomalaisen väkivällantaju on niin kehittynyt, että (lähes) jokainen ymmärtää kuinka haavoittuvaksi itsemme tekisimme.

    Kouluissakaan ei kiusata heitä, jotka ovat heikompia vaan heitä jotka alistuvat kiusaamiseen. Hätävarjeluun pitää osata turvautua ajoissa, jotta pääsee mahdollisimman pienillä vahingoilla. Ja voimatoimet täytyy osaita mitoittaa perinteisen suomalaisen mallin mukaisesti hyökkäyksen eliminoiviksi ilman koston kierrettä aiheuttavia kostokertoimia ja hätävarjelun liioittelua.

    Nuoriso hakee mallia väkivaltaan vastaamisesta amerikkalaisesta kostoperinteestä ja monet (naiset) eivät ymmärrä homman vakavuutta ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sampo Teikari kirjoitti 10.11.2007 kello 13:32

    Osmo:

    “Jos hyväksytään se, että Tehy uhkaa tappaa keskosia 24 prosentin palkankorotuksen vuoksi, on kai hyväksyttävä se, että he tappavat keskosia ajaakseen 240 prosentin palkankorotusta? Siis 25 000 euroa kuussa tai ruumiita tulee!?”

    Jos tehyläiset vaatisivat 25 000 euroa kuussa, heidän vaatimuksensa voitaisiin yksinkertaisesti sivuuttaa, koska ulkomailta saataisiin rajattomasti hoitajia tekemään heidän hommansa huomattavasti halvemmalla kuin 25 000 eurolla kuussa. Kun tehyläiset nyt suhteellisen vaatimattomasti haluavat pelkästään palkkojensa nostamista yleiseurooppalaiselle tasolle, ulkomailta sen sijaan ei saataisi hoitajia tekemään heidän hommansa alle yleiseurooppalaisen palkkatason. Tässä ero, joka paljastaa bluffauksen kysymyksesi takana.

    Hieman kärjistäen sanoisin, että jos keskosia kuolee, niin tappajana eivät todellakaan ole hoitajat vaan Suomessa noudatettu, jo 1600-1700-luvun esikapitalistiselta ajalta periytyvä kameralistinen talouspolitiikka, jonka mukaan yhteiskunnan hyöty on sitä suurempi, mitä enemmän valtion kassassa on rahaa, ja siis vastaavasti sitä vähäisempi, mitä enemmän valtion kassassa olevaa rahaa käytetään yleishyödyllisiinkään tarkoituksiin – ikään kuin keskosia voisi ruokkia seteleillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 13:52

    Ei se nyt ihan noin ole. Eihän Tehy nytkään hyväksy sitä, että irtisanoutuneiden paikat täytetään.

    Seuraavaa ei pidä käsittää väärin, sillä minusta Tehyn palkkoja tulee nostaa työvoimapulan torjumiseksi. Tuo palkkojen nostaminen yleiseurooppalaiselle tasolle antaa jotenkin ymmärtää, etteivät ne sitä nyt olisi. Suhteessa muihin palkkoihin Tehyn palkat eivät ole Suomessa huonot. Norjalainen sairaanhoitaja saa parempaa palkkaa, mutta niin saavat kaikki muutkin Norjassa parempaa palkkaa. Tehyn oman ilmoituksen mukaan heidän palkkansa ovat parikymmentä prosenttia alle OECD:n keskiarvon. Niin ovat muidenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tsuhna kirjoitti 10.11.2007 kello 14:14

    Olisi mielenkiintoista tietää, miten Suomessa kaikki palkat voivat olla 20% alle OECD:n keskiarvon, jos kerran ostovoimakorjattu BKT on yli keskiarvon ja funktionaalinen tulojakokin kai hiukan keskivertoa enemmän palkansaajien hyväksi.

    Sairaanhoitajien palkat sen sijaan ovat käsittääkseni reippaasti yli yleiseuroopplaaisen tason. EU15-maiden suhteen keskitasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 10.11.2007 kello 14:35

    Sanoin tämän ennenkin: Tehyläisten palkat eivät suhteessa ole huonommat kuin muuallakaan. Tehyläiset vaativat suurempaa suhteellista palkkaa kuin muilla on.

    Lehdissa kyllä verrataan herkästi hoitajien palkkoja lontoolaisiin palkkoihin. Insinöörit ovat lontoolaisiin insinööreihin nähden vielä pahemmassa palkkakuopassa. Kuitenkin Tehyläiset vaativat nimenomaan sillä perusteella lisää, että haluavat enemmän kuin muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka Raukko kirjoitti 10.11.2007 kello 15:26

    Ode:
    “Ei se nyt ihan noin ole. Eihän Tehy nytkään hyväksy sitä, että irtisanoutuneiden paikat täytetään.”

    Tämä oli minusta Tehyltä selvä taktinen virhe. Tehyn olisi pitänyt jopa vaatia, että kaikki paikat laitetaan välittömästi hakuun. Kun niiden täyttö ei tietenkään olisi onnistunut, sen paremmin kuin jo valmiiksi avoimien paikkojen täyttö, olisi Tehyllä ollut hyvä näyttö palkkatason virheellisyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 16:30

    Tsuhnalle on annettava se myönnytys, että nuo OECD-tilastot ovat minulla muistinvaraisia. Järjestö ei nimittäin avaa tilastojaan tavallisille kuolevaisille enkä koneeltani pääse niihin käsiksi. (Arghh!) Siitä olen kyllä jokseenkin varma, että funtionaalinen tulonjako on meillä poikkeuksellisen epäedullinen palkkatloille ja juuri tästä seuraa suomalaisten matala palkkataso muihin teiollisuusmaihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mika Mustalahti kirjoitti 10.11.2007 kello 16:36

    Osmo: “Eihän Tehy nytkään hyväksy sitä, että irtisanoutuneiden paikat täytetään.”

    Onko Tehyllä tämän vaatimuksensa takana jotain laillista voimaa? Hyväksyi tai ei, minusta irtisanoutuneiden hoitajien paikat tulee mahdollisuuksien mukaan täyttää. Se voi kylläkin olla vaikeaa. Ulkomaisia voi hoitajia rekrytoida, mutta se on hidas prosessi. Ulkomaille lähteneitä suomalaisia hoitajia ei varmaankaan helposti saada palaamaan, jos ovat ulkomaille kotiutuneet.

    Osmo: “Seuraavaa ei pidä käsittää väärin, sillä minusta Tehyn palkkoja tulee nostaa työvoimapulan torjumiseksi.”

    Olen varmaan jo joskus aikaisemminkin jossain kommentissanikin todennut, että jotain on erittäin pahasti pielessä työmarkkinoilla, jos tuleva työvoimapula ei automaattisesti nosta palkkoja. Tämä osoittaa minusta erittäin hyvin sen, ettei julkinen sektori työnantajana osaa asiaansa. Se ei kykene toimimaan pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti. Ironista, että pitkäjännitteisyyden ja suunnitelmallisuuden puutteesta yleensä syytetään yksityisiä yrityksiä.

    Nopea keino saada työmarkkinat toimimaan myös terveydenhoitoalalla on ulottaa jo aiemmin mainittu kartellilainsäädäntö myös julkisiin työnantajiin. Tämän lisäksi sairaanhoitopiireille ja/tai kunnille pitää määrätä sakkomaksuja liian pitkistä hoitojonoista. Toisin sanoen, ne pitää pakottaa tekemään työnsä.

    Nämä toimet parantaisivat hoitajien palkkoja ja potilaat tulisivat hoidetuksi. Mutta, lopputulos olisi yhteiskunnalle erittäin kallis. Kalliiksi sen tekee terveydenhoidon kykenemättömyys tarkastella omia toimintatapojaan tehokkuuden kannalta. Toimintatavat ovat tehottomia. Tämä voidaan selkeästi osoittaa tarkastelemalla niitä kuntia, jotka ovat yksityistäneet terveydenhoitopalveluidensa tuotannon. Yksityinen puoli pystyy tuottamaan samat palvelut tehokkaammin. Se pystyy samalla rahamäärällä tuottamaan enemmän palvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tsuhna kirjoitti 10.11.2007 kello 17:16

    Oma muistinvarainen oletukseni oli tästä julkaisusta:

    http://en.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t87.pdf

    Nyt huomaan, että sitä aiemmin sitä silmäillessäni, luulin sivun 13 taulukoiden vertailevan koko pottia, kun ne vertaavatkin vain yksityisen sektorin sisäistä tulonjakoa. (Siinä Suomi tosiaan on aavistuksen OECD:tä “parempi”.)

    VATT:in uusimmassa “Talouden rakenteissa” palkkojen osuudeksi kansantulosta ilmoitetaan noin 57% vuonna 2005. En nyt juuri ehdi etsiä vertailulukuja, mutta käsitykseni on, että Suomen taso ei ole poikkeuksellisen matala; vaikea uskoa, että se selittäisi “20% matalammat palkat”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tsuhna kirjoitti 10.11.2007 kello 19:02

    Pitihän juttu selvittää, että saa unta. Tämän peruasteella:

    http://www.wu-wien.ac.at/inst/vw1/papers/wu-wp102.pdf
    kuva 1a

    suomalaisten palkkojen osuus kansantulosta on aika täsmälleen euroalueen keskiarvo.

    Olen joskus ajatellut, että “kaikki” luulevat suomalaisten palkkoja huonoiksi, koska korkeasti koulutettujen palkat taitavat tosiaan olla tuon 20 prosenttia huonommat tai enemmänkin. Mutta se on kai hinta, joka täytyy tasaisesta tulonjaosta maksaa.

    Tai sitten tilastoissa on joku virhe ja suomalaiset oikeasti huonompituloisia kuin niiden perusteella päättelisi. (Ei, verokiilakaan ei taida asiaa selittää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tonni käteen kirjoitti 10.11.2007 kello 19:04

    Tsuhna:
    “VATT:in uusimmassa “Talouden rakenteissa” palkkojen osuudeksi kansantulosta ilmoitetaan noin 57% vuonna 2005.”

    Tilastokeskus ilmoittaa samalle vuodelle palkkojen osuudeksi kansantulosta 46,2 %.
    http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

    Ero on noin eläkemaksujen suuruusluokkaa. Olisikohan niin, että VATT sisällyttää lukuihin eläkemaksut ja Tilastokeskus ei? Kumma kun OECD:n tietoihin ei pääse. Tuollainen data täytyisi olla avoimesti saatavilla analyysin ja päätöksenteon tueksi.

    Lehdissä julkaistuissa vertailuissa suomalaisten ostovoima on aina jäänyt EU-15 hännille. Ylemmillä toimihenkilöillä jo bruttopalkat ovat häntäpäässä ja kova verotus heikentää sijoitusta lisää.

    Noista syistä Suomi on “kilpailukykyinen” ja tuon takia TUPOja on tehty koko laman jälkeisen ajan matalilla palkkojen yleiskorotuksilla. Se on ollut näissa oloissa fiksua, koska näiden avulla ollaan pystytty kasvattamaan työllisyysastetta ja luomaan veronkevennysvaraa ja parantamaan palkansaajien ostovoimaa enemmän veronkevennysten kautta kun oltaisi pystytty korkeampien nimelliskorotusten ja korkeamman työttömyyden oloissa.

    Nyt tuli liittokierros hyvään saumaan, kun suomalaiset palkat ovat eurooppalaisista jäljessä, työvoimapula uhkaa ja palkankorotusvaraa on monilla aloilla. Kun menestyvien alojen palkat nousevat, näiden työntekijöillä on varaa käyttää muiden tarjoamia palveluita ja muidenkin alojen työllisyys paranee. Jatkossa veronkevennykset kannattaa painottaa matalimpiin tuloluokkiin ja palkankorotukset menestyksen perusteella. Solidaarinen veropolitiikka on fiksumpaa kuin solidaarinen palkkapolitiikka.

    BKT:n kasvulla on maksettu koko kansantalouden tasolla laman aiheuttamia ulkomaisia nettovelkoja. Vaihtotase/maksutase on ollut viimeiset vuodet n. 10 Mrd €/ a plussalla. On hyvä, että huonompien aikojen tullessa luottokelpoisuus on kunnossa. Suomessa reuna-alueena suhdannekäänteet ovat voimakkaampia kuin muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2007 kello 19:38

    Tämä palkkarakennekysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta hyvät spekulaatiot voivat mennä hukkaan, kun joku löytää oikean tilaston. Mielenkiintoista, että palkkatasoa mikään helposti saatava tilasto ei julkaise. Sain sen OECD:n employment outlookin tilasto-osan auki, mutta palkoista sielläkään ei kerrottu.

    Noista kansantaloluden makroluvuista ei suoraan pääse palkkatasoihin (tuntipalkka) koska vaikuttavana tekijänä on myös työajan pituus, joka on Suomessa pitkä ja Länsi-Euroopassa lyhyt. Hollannin ja Suomen ero on 22 prosenttia työajan pituudessa ja ero Norjaan on samaa luokkaa.

    Varoittaisin myös bruttopalkkojen vertaamista. Esimerkiksi Tanskassa työntekijä maksaa eläkemaksut kokonaan bruttopalkastaan. Mekin voisimme tehdä niin, että nostamme palkkoja 20 prosentilla ja siirrämme eläke- ja sotumaksut työntekijän maksettavaksi.

    Näistä vertailuista pääsemme ilmeisesti kuitenkin siihen tulokseen, että sairaanhoitajien palkat ovat Suomessa verrattuina muihin palkkoihin aivan vertailukelpoiset. Nämä kansainväliset vertailut eivät puolla Tehyn oikeudenmukaisuusvaatimusta. Mutta toki voidaan todeta, että jos sama vääryys (sairaanhoitaja vastaan opistoinsinööri) vallitsee muuallakin, ei se ole mikään syy olla korjaamatta sitä Suomessa.

    Akuutti syy nostaa sairaanhoitajien palkkoja on edessä oleva työvoimapula. Se johtuu muiden pohjoismaiden ja Britannian liian vähäisestä sairaanhoitajien koulutuksesta. Koska meidän ei kannata erikoistua viemään verovaroin koulutettuja saieraanhoitajia naapurimaihin, heistä on pidettävä kiinni kunnon palkalla.

    Lääkärien lakko kuusi vuotta sitten oli täysin hyödytön. Palkat olivat jo irronneet sovituista ja olivat vahvassa nousussa. Lääkärilakko nosti palkkoja hetkeksi yli trendin, mutta pian trendi saavutti ne ja kehitys jatkui ennallaan. Tästä huomautuksesta ei Lääkäriliitossa pidetä, mutta kuka tahansa voi havaita asian tilastoista.

    Näin tässä Tehyn työtaistelussakin käy. Sairaanhoitajat saavat sen palkankorotuksen, jonka palkkaliukumat olisivat tuoneet joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lifeform kirjoitti 10.11.2007 kello 20:28

    “Sairaanhoitajat saavat sen palkankorotuksen, jonka palkkaliukumat olisivat tuoneet joka tapauksessa.”

    Olet melko optimistinen. Itsekin jaan tuon optimismin jossain määrin (mutta vain siten että hoitajat aloittavat nykyistäkin isomman paon alalta) mutta ymmärrän kyllä miksi monet tehyläiset eivät sitä jaa. Vertaaminen lääkäreihin on typerää koska heillä on ihan toisenlaiset mahdollisuudet tehdä töitä yksityisenä ja siten nostaa myös julkisen puolen palkkoja.

    Ainoa järkevä tapa nostaa hoitajien palkkoja pitkässä juoksussa on perustaa hoitajien työnvälitys firmoja ja sitten myydä palvelu kunnille. Tämä työtaistelu tullaan täysin vesittämään tämän pakkolain nojalla (joka hetkekään uskoo että tuo 10%-20% tulee jäämään todelliseksi työhön velvoittamis tasoksi on naivi). Tullaan tilanteeseen jossa ollaan käytännössä normaalissa lakossa sillä erotuksella että nyt joudutaan neuvottelemaan myös “vanhoina työntekijöinä palaamis”-pykälästä. Tuloksena tulee olemaan hieman tarjottua korkeampi sopimus ja edelleen vittuuntuneet hoitajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka Raukko kirjoitti 10.11.2007 kello 22:10

    Poliittinen puolue Vihreät on ainakin minun näkökulmasta kadonnut jonnekin tuntemattomaan.
    Sinulla Ode on varmasti edelleen suhteita, joten voisitko selvittää vihreiden kansanedustajien ja puolueen kantaa tähän pakkotyölakiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Sampo Teikari kirjoitti 11.11.2007 kello 0:25

    “Mutta toki voidaan todeta, että jos sama vääryys (sairaanhoitaja vastaan opistoinsinööri) vallitsee muuallakin, ei se ole mikään syy olla korjaamatta sitä Suomessa.”

    Tarkennettakoon varmuuden vuoksi, että juuri tämä oli se ajatus, mikä itseni pohjimmiltaan innoitti kirjoittamaan tuon aiemman kommenttini (mitä siitä ei varmaan valitettavasti pystynyt päättelemään).

    Sivumennen sanoen palkkojen kansantuoteosuuden vertailu muihin länsimaihin on ehkä vähemmän mielenkiintoista kuin palkkojen kansantuoteosuuden vertailu lamaa edeltäneeseen Suomeen. Nimittäin itse törmäsin taannoin Juha Siltalan teoksessa Työelämän huonontumisen lyhyt historia tällaiseen tiedonmuruseen:

    “Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Teuvo Junka laski – – Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoaineiston perusteella, että työvoima- ja pääomakulujen säilyttäminen [lamaa edeltäneellä] pitkän aikavälin keskitasolla olisi joko nostanut vuoden 2000 keskipalkkaa 3 363 eurolla toteutuneen työllisyyden mukaan tai – palkkojen pysyessä toteutuneen palkkakehityksen mukaisina – lisännyt työllisyyttä 130 000-280 000 henkilöllä. Verotulojen osalta paluu entiseen merkitsisi 18 miljardia vuodessa – enemmän kuin valtion panostus kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon.”

    Tähän voisi sanoa anglosaksisen tenttikysymyksen tapaan: “Discuss.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elämätön kirjoitti 11.11.2007 kello 9:32

    Pakkolaki on todellakin välttämätön. Lakko-oikeus on kuitenkin Suomessa aivan kohtuullisella tasolla, kun pakkosovittelua ei tunneta.

    Jostain syystä hoitajat ovat tosiaan muita ammattriyhmiä innokkaampia muuttamaan paremman palkan perässä ulkomaille. Ilmiselvästi kyseessä on osin laman peruja oleva ongelma, eli hoitajien laaja työttömyys avasi kanavat ulkomaille siirtymiseen. Yleinen palkankorotus olisi oireiden hoitamista, mieluummin keskittyisin syiden korjaamiseen. Paikalliset palkkajoustot ylöspäin ovat yksi ratkaisu, mutta lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön työssäolovelvoite. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittamiseen (ja ammatinharjoittamisluvan saamiseen) voitaisiin jatkossa lisätä edellytykseksi viisivuotinen (palkallinen) työharjoittelu suomalaisessa sairaalassa/terveyskeskuksessa. Tällä varmistettaisiin se, että koulutukseen eivät hakeudu ne, jotka haluavat poimia rusinat pullasta, eli Suomesta ilmaisen koulutuksen ja ulkomailta paremmat palkat. Koska tämä joukkopako on nimenomaan hoitoalan ongelma, tällainen erityisjärjestely on perusteltu. Samantyylinen menettely taitaa olla käytössä myös sotilaslentäjillä.

    Voi tosin olla, että EU:n työvoiman vapaan liikkuvuuden säännökset rajoittavat tuota menettelyä. Ehkä sääntöjä voisi kuitenkin kiertää laittamalla tuon työssäolovelvoitteen nimenomaan opintojen osaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. jouni lundqvist kirjoitti 11.11.2007 kello 10:24

    Heti aivan alkumetreillä pari isoa ay-pomoa sanoi, että ratkaisu löytyy pitkästä sopimuksesta. Mielestäni hoitajat ovat ansainneet 500 euroa lisää liksaa. Raha löytyy, mutta aikataulua pitää venyttää ainakin kolmeen vuoteen.

    Ainoa ikäväjuttu tässä on se, että alipalkattuja naisaloja on muitakin kuin hoitajat. No, on sentään hyvä, että yksi naisala uskaltaa lähteä taistojen tielle. Tsemppiä vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tsuhna kirjoitti 11.11.2007 kello 11:43

    jouni lundqvist:
    No, on sentään hyvä, että yksi naisala uskaltaa lähteä taistojen tielle.

    Kyselyn mukaan miehet kannattavat TEHY:n työtaistelua naisia enemmän. Tietysti, eiväthän naiset osaa sovussa olla keskenään, ovat vain kateellisia … Vai johtuisiko se sittenkin siitä, että esim. lastentarhanopettaja tietää, että hänen palkkarahansa maksetaan samasta verovaroin kerätystä palkkapotista? TEHY:n kiristys onnistuessaan uhkaa suoraan hänen palkkakehitystään.

    Kunnan hommia tekevää vaimoa ainakin tuntuvat TEHY:n puuhat inhottavan ihan järkevistä syistä.

    Minua taas huolestuttaa se, että kun verorahat loppuvat — ensi sopimuskaudella kaikki tietysti haluaisivat saman kuin tehyläiset ja vähän yli — niin mitä sitten? Yhä suuremmat palvelumaksut ja palvelun tason lasku? Yksityistäminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tapio Laakso kirjoitti 11.11.2007 kello 19:37

    “Kirjastonhoitajat eivät siinä pärjää.”

    Kiintoisaa, kuinka näissä työtaisteluissa aina laitetaan erilaiset heikossa asemassa olevat ryhmät keskenään vastakkain. No, käsittääkseni kirjastonhoitajat kuitenkin antavat aika laajasti tukensa hoitajien työtaistelulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2007 kello 21:06

    Tapio Laakso ei nyt lukenut itse artikkelia. Yritin varoittaa siitä, että vaikka olisi sitä mieltä, että sairaanhoitajien työtaistelu on oikeutettu, oikeus uhata työtaisteluissa ihmishengillä voi lopulta kääntyä etuoikeutettujen väestöryhmien eduksi. Jos se on ehdottomasti ja aina laillista, sillä voi kiristää tähtitieteellisiä palkkoja. Sitä isompia, mitä pienemmästä avainryhmästä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. turkkalo kirjoitti 12.11.2007 kello 2:18

    Ihan kuin pakkotyölaki olisi ainoa kuviteltavissa oleva lakimuutos, millä voitaisiin puuttua ns. ihmishengillä kiristämiseen.

    Pakkotyö ei ole kovin toimiva idea kenenkään kannalta. Jos sairastun, toivon että minua hoitavalla ihmisellä on muutakin motivaatiota kuin se, että hänet on sakkojen uhalla pakotettu työpaikalle. Se, että pakkotyöstä maksettaisiin 130-prosenttista palkkaa, ei muuta asiaa miksikään.

    Katainen yrittää nyt vakuutella, että hallitus ei ole asettunut mitään osapuolta vastaan, ja että “potilasturvalain” motiivina on ainoastaan potilasturvallisuus. Kyllä tässä on osittain kysymys rahasta: lakonmurtolain avulla voidaan mahdollisesti jyrätä lakkoilijoiden vaatimukset. Ehkäpä on aivan hyväksyttävääkin, että yhteiskunta käyttää järeää keinoa osittain rahan vuoksi – mutta se olisi kai sitten voitava sanoa suoraan.

    Lukekaahan Kataisen kannanotto: http://www.kokoomus.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tapio Laakso kirjoitti 12.11.2007 kello 9:43

    Työtaistelulla kiristämisen mahdollisuudet eivät juurikaan perustu laillisuuteen tai laittomuuteen. “Laiton lakko” on joka tapauksessa hieman absurdi käsite. Lakkojen pitkä historia on kuitenkin juuri laittomuudessa. Voi hyvin käydä niin, että suunniteltu pakkolaki vain pahentaa tilannetta ja lisäksi aiheuttaa pitkän aikavälin kriisin, kun osa hoitajista ei koskaan palaa duuniin, vaikka korotus olisi 30 %.

    Lakkojen keskeinen kiristysvaikutus perustuu moraaliseen oikeutukseen ja sitä kautta tulevaan voimaan. Keskeinen osa tätä on se, että kykenee pitämään lakkorintaman kasassa. On aika julma kuva ihmisistä, jos ajattelee, että jos se vain olisi laillista niin kaikki pienet avainryhmät olisivat valmiita asettamaan tikarin yhteiskunnan kaulalle.

    On muuten aika hurja näkemys, että vahvojen liittojen alojen lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa, koska toiset alat eivät voi tehdä samaa. Tämä on vain samaa mitä edellisessä jo sanoin: asetetaan eri palkansaaja-alat tappelemaan keskenään. Kun kirjastonhoitaja ei voi saada suurta palkkaa eikä käyttää voimaa niin sitten paperimieskään ei saa. Ja muistutettakoon, että paperimiehetkin silloin taannoin tappelivat mm. tehtaiden siivoojien puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2007 kello 11:51

    Meillä on tietyt säännöt siitä, miten lakkoasetta saa käyttää. Minusta nuo samat säännöt olisi saatettava koskemaan myös joukkoirtisanoutumisia. Se olisi turvallista, koska emme voi mitenkään luottaa siihen, ettei joku käyttäisi kiristysasetta kohtuuttomasti, jos se on laillista.

    Ay-liike on itse säädellyt lakkoaseen käyttöä sillä, että neuvotteluoikeuksia ei ole annettu kovin pienille ryhmille.Heidät siis pakotetaan töihin kollektiivisen järjestelmän kautta. Vuosia sitten olisi suunnitteilla muutaman Riihimäellä toimivan junansuorittajan lakko, joka olisi pysäyttänyt koko junaliikenteen, mutta ei siitä mitään tullut juuri tämän takia.

    Vaikka lakkoasetta pieni ryhmä ei voi käyttää, irtisanoutumista he voivat, eikä silloin ay-liikekään pysty valvomaan keinon kohtuullisuutta.

    Minusta sellainen ei johda oikeudenmukaiseen maailmaan. Enkä myöskään ymmärrä, miten se ei olisi kirjastoinhoitajilta pois, jos Helsingin energian ihmiset onnistuvat kiristämään itselleen kymmenkertaisen palkan uhkaamalla lopettaa sähkön toimittamisen sairaaloille. Samasta kaupungin kassasta ne rahat menevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Pekka Raukko kirjoitti 12.11.2007 kello 15:26

    Irtisanoutuminen, joukko tai ei, on työntekijän kannalta selkeästi suurempi riski ja uhraus, kuin lakko.
    Jos työtaistelu hävitään, ei työpaikkaa enää ole.

    Pakkotyölaki suosii työnantajaa, mikä on todellakin omiaan pitkittämään selkkausta. Eikö olisi kohtuullista, että siinä tapauksessa, että pakkotyöhön määrätään Tehyläisiä irtisanoutuneita, irtisanoutumisten seurauksena säästyvä koko palkkasumma (X 1,3) maksetaan Tehylle jaettavaksi niiden kesken, jotka eivät tule pakkotyöhön määrätyksi.
    Muussa tapauksessa laki on selvästi tarkoitettu työtaistelua murtamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lifeform kirjoitti 12.11.2007 kello 21:16

    Jos lähdetään siitä ettei hotiohenkilökunnalla saa olla tehokasta (väistämättä aiheuttaa haittaa myös potilaille) työtaistelu keinoa käytettävissään (saan tämän käsityksen Soininvaaran kirjoituksista) pitäisi tyydyttävä palkka kehitys turvata jollakin muulla keinolla. On kestämätön tilanne jos työnantaja häikäilemättömästi käyttää hyväksi suojelutyövelvotteita ja siten pitää palkat alhaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ilkka Ahmavaara kirjoitti 13.11.2007 kello 3:47

    Käsittääkseni sairaanhoitajat ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisella aiemminkin, vuonna 1955. Tuolloin kuitenkin yhteiskunta ajautui yleislakkoon, en tiedä onko mitään analogiaa löydettävissä tähän päivään.

    “On kestämätön tilanne jos työnantaja häikäilemättömästi käyttää hyväksi suojelutyövelvotteita ja siten pitää palkat alhaalla.”

    Niin, olisiko ammattiyhdistysliikkeen pohdittava tämmöisten alojen tukemista tukilakoilla, vai ovatko nekin kielletty nykyisessä järjestelmässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Sinivihreä kirjoitti 13.11.2007 kello 9:52

    Työnantaja ei voi voittaa. Jos viisautta nyt löytyisi vähänkään työnantajaleiristä, se myös myönnettäisiin. Sairaanhoitajat vain sisuuntuvat tuollaisesta nilkkimäisestä näpertelystä, jota eduskunnassa nyt harrastetaan. Aivan mahdollista on, että työntekijöistä tyhjenevissä terveyskeskuksissa nähdään pian isot joukot sairaanhoitajia, ei työntekijöinä, vaan asiakkaina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ruurik Holm kirjoitti 13.11.2007 kello 11:14

    Osmo Soininvaaran mukaan irtisanoutuvat sairaanhoitajat “uhkaavat ihmishengillä”.

    Työntekijöillä on oikeus irtisanoutua työstä, jota he eivät halua syystä tai toisesta tehdä. Vapaassa yhteiskunnassa tämä koskee myös ns. avainaloja. Yhteiskunnalla on ollut riittävästi aikaa varautua irtisanomisten aiheuttamiin ongelmiin irtisanomisajan puitteissa. Siten hoitajat eivät ole uhanneet ihmishengillä, vaan ovat toimineet länsimaisen yhteiskunnan normaalin käytännön mukaisesti. Yhtä hyvin voitaisiin väittää, että jokainen joka ei ole kouluttautunut hoitajaksi uhkaa ihmishengillä ollessaan suostumatta hoitotyön työvoimareserviksi.

    Työnantajan (julkisen vallan) tehtävänä on huolehtia, että työvoimaa avainaloilla on riittävästi. Tähän on kaksi mahdollisuutta. Toinen on maksaa oikeudenmukaista palkkaa, toinen on pakkoyhteiskunta. Osmo kannattaa pakkoyhteiskuntaa, totalitaristista valtion määräysvaltaa yli ihmisten oman vapaan tahdon. Ollaan vaarallisilla vesillä.

    Kovin yllättynyt en ole vihreiden uusliberaalista linjasta Tehy-kiistassa (ei haluta vaarantaa valtion velan takaisinmaksua, autoveron helpotuksia tai työnantajien työnantajamaksujen helpotuksia), mutta näin ilmeinen taktisen poliittisen järjen puute on yllättänyt jopa minut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Timo Jokinen kirjoitti 13.11.2007 kello 14:51

    Ruurik Holmille:

    On sinisilmäistä puhua tässä tapauksessa yksittäisen työntekijän oikeudesta irtisanoutua kun on selvää, että nimenomaan liitto on tämän toimen takana ja tarkoituksena on käyttää hyväksi vallitsevaa työmarkkinatilanetta palkankorotusvaatimuksiin suostumisen pakottamiseksi. Hoitajilla, kuten kaikilla muillakin olisi ollut täysin normaali lakkoase käytössään mutta sitä päätettiin olla käyttämättä. Lisäksi syy miksi lakkoase jätettiin käyttämättä on mielestäni täysin perusteeton. Vaikka lakkoon meneminen olisi estänyt potilaiden hengellä uhkaamisen, olisi se silti luonut kestämättömän tilanteen tervaydenhuoltoon. Valitsemalla joukkoirtisanoutumiset keinokseen hoitajat viestittivät selvästi (ainakin minulle), että heitä ei kiinnosta mikään muu kuin oma palkkanauha.

    Työnantajan velvoitteeseen, varmistaa työvoiman riittävä saatavuus, vetoaminen on tässä tapauksessa mielestäni toinen täysin päätön argumentti vallitsevissa olosuhteissa. Tehyllä on käytännössä määräävä asema alan henkilöstössä ja liitosta käsin on varsin selkeästi viestitetty miten Tehyn ohi töihin pyrkiviä tultaisiin työpaikoilla kohtelemaan. Lisäksi on olemassa kolmaskin vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi. Muutentaan koulutuspoliittisia painotuksia niin, että sairaanhoitajia koulutetaan selvästi yli tarpeen. Se, että tämän sivuvaikutuksena on alan palkkakehityksen pysähtyminen kun työvoimasta on ylitarjontaa ei liene ongelma koska Tehynkin päähuolenaihe on ainakin lausuntojen mukaan tulevaisuuden työvoiman riittävyyden turvaaminen.

    En muutenkaan ymmärrä laista syntynyttä porua, sillä vaikka sen avulla pakotettaisiin 30% irtisanoutuneista takaisin töihin jää ennestäänkin jo resurssien rajoilla sinnittelevään terveydenhuoltoon noin 8500 hoitajan mentävä aukko. Tilanne ei liene kovin kestävä silloinkaan, eli aseen voima ei merkittävästi vähene (siis muilta osin kuin potilaiden hengellä uhkaamisen suhteen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tsuhna kirjoitti 13.11.2007 kello 18:49

    Ymmärrän hyvin, että tehyläiset puolustavat asiaansa kärkevästi, propagandaksikin sitä voisi kutsua kuten aina työtaisteluissa. Ymmärrän jopa opposition urputuksen. Mutta miksi ihmeessä niin moni sivullinen ottaa asiaan kantaa TEHY:n puolesta ikään kuin sen kanta olisi moraalisesti ylivertainen muihin kantoihin nähden? Tässä puhutaan sentään porukasta, joka on uhannut jättää ihmisiä kuolemaan palkkojensa takia.

    Tosin haluan uskoa, että kovat puheet ovat olleet vain taktisia: totta kai TEHY:n johto on koko ajan tiennyt, että valtio ei tule sallimaan suunnitellun kaltaista työtaistelua. Vai uskooko joku tehyläisten yllättyneen siitä, että valtion tärkeä tehtävä on suojella kansalaisten henkeä ja että sillä on väkivaltamonopoli, jolla suojaaminen voidaan toteuttaa, jos muu ei auta? Eikä siihen edes olisi tarvittu uutta lakia. Sitä paitsi puoluetovereilta hallituksessa olisi voinut asian vielä varmistaa, jos oli epäselvyyttä.

    Olen varma, että moni sairaanhoitaja on salaa tyytyväinen “pakkolakiin”; eipähän tarvitse vaarantaa henkiä, muttei ruveta “rikkuriksikaan”.

    Entäs potilaat sitten? Tehyläisten linja tuntuu olevan väittää, että “monet tuntuvat tukevan, mutta varmaan jotkut vastustavatkin”. Minä veikkaan, että kannattajien ja vastustajien raja kulkee ainakin kuolemanpelkoisten ja ei-kuolemanpelkoisten välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. ilkka ahmavaara kirjoitti 13.11.2007 kello 20:08

    On se kumma, kun ilmeisesti aivan ajattelykykyisille ihmisille ei tule ymmärretyksi se tosiasia, että tehyläisten tapauksessa on suojatyövelvotteiden noudattaminen aina vesittänyt (so. murtanut) koko työtaistelun. Nyt on sitten vain tullut se raja vastaan. Vuonna 1955 joukkoirtisanoutuminen tepsi Kekkosen pääministerkaudella.

    Kukapa huvikseen kävisi työtaistelua jolla ei ole mitään vaikutusta?

    Viime kädessä tilanteesta vastaa valtio, eli hallitus ja eduskunta. Valtiolla kun yhä on se velvollisuus taata tietyt perustuslailliset oikeudet, kuten terveyshuolto.

    Jos joku tässä uhkaa ihmisten tappamisella, se on Kataisen ja Vanhasen hallitus. Tämän ymmärsi Kekkonen. Vanhanen näemmä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Teme kirjoitti 13.11.2007 kello 21:02

    Osmo
    “Sanoin jo aikaisemmin, että Tehyn joukkoirtisanoutuminen avaisi oven, jota on vaikea sulkea. “Pakkolakia” tarvitaan,vaikka tulisi sopu huomisaamuna.”

    Sinusta on siis oikein, että:

    “potilaiden henki tai terveys vaarantuvat vakavasti työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi, voisi lääninhallitus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilön”

    Siis minkä tahansa ammattihenkilön alalta

    “potilasturvatyöhön kunnalliseen terveydenhuollon toimintayksikköön.”

    Näemmä myöskin mihin tahansa yksikköön myös.

    “Esityksen tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuuden vähimmäistaso tilanteissa, joissa työhön jäävä henkilöstö ei riittäisi turvaamaan hoidossa olevien henkeä tai terveyttä.”

    jolloin tuo tilanne jää “päälle”, koska henkilökuntaa ei ole ilman lakkoa/irtisanotumistakaan tarpeeksi. Joku vääräleuka sanoisi tuota orjuudeksi.

    “Ammattihenkilö voitaisiin määrätä työhön siitä riippumatta, onko hän irtisanoutunut, muusta syystä työelämän ulkopuolella vai töissä muualla.”

    Lain mukaan sekä sinusta olisi siis OK lähettää töihin vaikka äitiyslomalla, sairaslomalla, eläkkeellä jne. olijat.

    “terveydenhuollon ammattihenkilöitä voitaisiin määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin ja joiden perusteella työaikasäännöksistä voitaisiin poiketa.”

    Muusta lainsäädännöstä viis kunhan hoitajia on. No niiltä työnalle nääntyneitähän sinne todellakiin tarvitaan.

    “Määräys potilasturvatyöhön olisi määräaikainen, ja kestäisi kerrallaan enintään yhden viikon. Määräys voitaisiin uudistaa.”

    Siiss käytönnössä kun uudistamis kertoja ei ole rajattu, niin mikään ei estä loputonta uudistamista.

    “Potilasturvatyöhön määrätylle tulisi suorittaa korvaus työstä.”

    Että oikein korvaus. Mitäs se minimi palkka nyt olikaan 5 euroa tunnilta. Tai no johaan muualla viis laista veisattiin, että miksi ei sitten tässäkin.

    “Laki olisi määräaikainen”

    Kuten se auton käyttöverokin?

    Lainaukset:
    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana Eduskunnan kotisivuilta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. pazi-j-dog kirjoitti 13.11.2007 kello 21:05

    Niin valtion kuin kuntatasonkin päättäjät ovat osoittaneet moraalinsa puutteet: rahaa ei anneta, ellei sitä väkisin oteta – työpanos kyllä kelpaa, jopa siinä määrin, että irtisanoutuneetkin pakotetaan takaisin töihin.

    Jos voisimme luottaa päättäjien moraaliin ja oikeudenmukaisuuteen ja rahaa ohjattaisiin neuvottelujen jälkeen sinne, missä sitä asiallisten argumenttien jälkeen nähtäisiin aiheelliseksi lisätä, ei tarvitsisi käydä tällaisiin taisteluihin.

    Kuntapäättäjillä on ollut vuosien ajan mahdollisuus korjata hoitoalan palkkaus, josta on kyllä aiemminkin puhuttu. Eipä ole kiinnostanut. Ei pidä vaatia loputonta moraalisuutta työntekijöiltä, jos työnantajakaan ei sitä missään vaiheessa ole osoittanut. Se johtaisi vain siihen, että hoitajia käytettäisiin hyväksi – tai hei, niinhän on jo tehtykin, vuosien ajan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Sinivihreä kirjoitti 14.11.2007 kello 9:47

    “Joku vääräleuka sanoisi tuota orjuudeksi.”

    Ei taideta tarvita edes vääräleukaa sen sanomiseksi. Onhan siitä ollut jo pidempään hiljaista puhetta, että Suomessa lainsäädännön laatu on heikko, mutta nyt taitaa tulla yhden lajin ennätys tumpuloinnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Simba kirjoitti 14.11.2007 kello 10:00

    Esitän tässä yhteydessä vastattavaksi hypoteesiin ;
    “Mitä sitten, jollei kukaan enää kouluttaudu hoito-
    ja hoiva-alalle? Millaista lainsäädäntöä silloin tarvitaan
    yhteiskuntaan ja miten se sulauteaan demokratiaan pohjautuvaan perustuslakiin?
    Tehy ei taatusti ole uhannut tappaa ketään, vaan on
    ehdoillaan tuonut alan merkittävyyden uudelleen harkittavaksi kansalaisten keskuuteen; tarvitsemmeko laisinkaan terveydenhoitoalaa vai emme. Jos mahdolliset hengen menetykset sisältyvät tuohon harkintaan, pitää meidän punnita sen merkitystä arvioidessamme tulevaisuuteen ulottuvaa ratkaisua nyt esillä olevaan kysymykseen. Kyllä yhteiskunnan on maksettava haluamansa toiminnat, ei yksityisten kansalaisten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Sinivihreä kirjoitti 14.11.2007 kello 11:49

    “Tehy ei taatusti ole uhannut tappaa ketään, vaan on
    ehdoillaan tuonut alan merkittävyyden uudelleen harkittavaksi kansalaisten keskuuteen…”

    Näin minäkin asian näen. Hämmästyttäväksi tilanteen tekee mielestäni se, että julkinen valta on lähtenyt tietoisesti vaikuttamaan toiminnallaan tehyläisten työn arvonmääritykseen, joka palkkaneuvotteluissa on käynnissä. Tehylaki on, jos sitä nyt kauniisti haluaa kuvata, tietoisesti luotu markkinahäiriö työmarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tsuhna kirjoitti 14.11.2007 kello 15:41

    “Tehy-laki” takaa suojatyön ja suojelee siten ihmishenkiä työtaistelutilanteessa. On se niin väärin. Halonen ja hallitus vastuuseen!

    Toinen asia on, että Kataisella on kaksi korvaa ja hän kuulee asioita. Kuten sairaanhoitajien tuskan. Silloin ei voi ihminen sulkea korviaan, on toimittava vaikka se totuttuja kuvioita sotkisikin.

    Reaganista ja Tatcherista asti on epäilty sellaista oikeiston salajuonta, että ollaan tekevinään hyvää, mutta oikeasti yritetään sabotoida “vasemmistolaisia” rakenteita, kuten julkista (eli suljettua) terveydenhuoltoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Repa kirjoitti 14.11.2007 kello 17:07

    Pazi-j-dog: karkeasti ottaen kuntapäättäjien velvollisuus on optimoida verovarojen käyttö. Hoitajien edunvalvojien velvollisuus on ajaa hoitajien asiaa. Tehy on tässä selvästi epäonnistunut, ja nyt tuota epäonnistumista koetetaan korjata.

    Tuosta hoitajien edunvalvonnasta en ole ihan ymmärtänyt miksi se on hajaantunut useampaan osaan, ja ilmeisesti osittain vielä päällekkäiseen osaan. Ymmärtääkseni osa Superin ja Tehyn jäsenistä tekee ihan samanlaisia töitä.

    Kovasti myös ihmetyttää miksi STTK (Tehy on STTK:n jäsenjärjestö) ja SAK ovat olleet ihan hiljaa tämän farssin alusta lähtien. Ei kyllä yhtään pääse kehumaan ay-liikkeen olevan solidaarinen – ei millään organisaatiotasolla.

    Toki valtio- ja kuntapäättäjillä pitää olla päätöksissään myös moraali- ja tasavertaisuusasiat kohdallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ruurik Holm kirjoitti 14.11.2007 kello 18:13

    Timo Jokiselle:

    Kyse todella on yksittäisten työntekijöiden irtisanoutumisesta. Jokainen on henkilökohtaisesti irtisanoutunut omalla ilmoituksellaan. Muunlaista irtisanoutumista ei Suomen laki tunne. Taitaa sinisilmäisyyssyytös osua Timo Jokista omaan nilkkaan – nimittäin hallituksen motiivien suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mäkinen Pirkko kirjoitti 14.11.2007 kello 23:08

    Uskotko todella, että hoitaja jättäisi keskoskaapin? Ei jättäisi, mutta siihen ei tarvita pakkolakia. Tyänantaja on jättänyt jo monta vuotta hoitajan sen keskoskaapin kanssa oman onnensa nojaan nääntymään, ei potilasturvallisuus ole ollut kunnossa. Jos pelkkä vuoronvaihtokielto aihettaa sen, että kymmeniä leikkauksia joudutaan peruuttamaan heti, eikö silloin ole revitty hoitajan selkänahasta? Siis homma toiminut vuodonvaihdoilla, kun olisi tarvittu lisää virkoja. Vaan kukapa niihin virkoihin olisi hakenut tällä palkalla, tulevaisuudessa vielä vähemmän? Mitta on tullut täyteen, katseet voi kohdistaa työnantajaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Insinööri kirjoitti 14.11.2007 kello 23:49

    Soininvaara:
    “Toivon, että ihmiset ymmärtävät erottaa keinon ja päämäärän toisistaan. Jos “hyvän” päämäärän takia hyväksytään paha keino, paha keino on hyväksyttätä myös “pahan” päämäärrän ajamiseksi. Jos hyväksytään se, että Tehy uhkaa tappaa keskosia 24 prosentin palkankorotuksen vuoksi, on kai hyväksyttävä se, että he tappavat keskosia ajaakseen 240 prosentin palkankorotusta? Siis 25 000 euroa kuussa tai ruumiita tulee!?”

    Kysymykseni:
    Minkä keinon sallisit Tehylle, jos työnantaja haluaisi lopettaa palkan maksun kokonaan? Edelleenkö Tehyn pitäisi hoitaa edunvalvonta siten, että ruumiita ei tulisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pekka Raukko kirjoitti 15.11.2007 kello 8:43

    Insinööriltä erittäin hyvä kysymys!

    Pakkolain ehdoton edellytys minusta olisi, että se ei saisi vaikeuttaa sen kohteeksi joutuneiden taloudellista asemaa. Nyt säädettävä laki ei täytä edes tätä minimivaatimusta.

    Laki koskee kaikkia hoitajia, ei ainoastaan niitä, joiden kohdalla pakkotyö realisoituu. Ne, joiden kohdalla pakkotyö ei realisoidu, ovat ilman palkkaa huomattavasti pitempään lain säätämisen vuoksi, joten he kärsivät hyvin yksiselitteisesti pakkotyölaista. Samoin siitä kärsii Tehy, joka maksaa avustuksia irtisanoutuneille.

    Jos vihreillä olisi yhtään oikeudentuntoa jäljellä, he esittäisivät lakiin muutosta, jolla pakkotyölaista taloudellisesti kärsiville korvattaisi sen aiheuttamat taloudelliset menetykset.
    Toisin sanoen kaikille irtisanoutuneille maksettaisi palkkaa siltä ajalta kun pakkotyölakia sovelletaan.

    Potilasturvallisuuden kannalta tällä muutoksella ei olisi mitään merkitystä. Jos tätä muutosta ei voi tehdä, on todella falskia kutsua pakkotyölakia potilasturvallisuuslaiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. ilkka ahmavaara kirjoitti 15.11.2007 kello 19:04

    Olisin kiinnostunut tietämään, mitä tämän blogin omistaja on tässä käydystä keskustelusta mieltä. Osmo Soininvaara tuntuu loistavan poissaolollaan (näkyy semmonen halo ilman ydintä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Triumph des Willens kirjoitti 15.11.2007 kello 20:39

    Tehy näyttää mainostavan kampanjaansa sloganilla Tahdon asia. Kun konflikti on ohi ja Tehy mahdollisesti saa haluamansa, niin onko silloin kyseessä Tahdon voitto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ilkka Ahmavaara kirjoitti 16.11.2007 kello 2:01

    Triumph des Willens, makusteleppa käsitettä Tahdon koitto.
    Suomenkieltä ja sen historiaa.

    Kun tämä on ohi, muistamme tapausta tahdon koittona. Näin on tehty ennenkin, jopa rakennuksia on nimetty: Koiton talo jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Mika L kirjoitti 16.11.2007 kello 13:32

    Kysymykseni:
    Minkä keinon sallisit Tehylle, jos työnantaja haluaisi lopettaa palkan maksun kokonaan? Edelleenkö Tehyn pitäisi hoitaa edunvalvonta siten, että ruumiita ei tulisi?

    Mielestäni kysymys on erittäin hyvä herättämään keskustelua. Itseni kysymys saa lähinnä ajattelemaan sitä, millä perusteella työnantaja haluaisi lopettaa palkan maksun. En ole ehkä visionääri mutta uskon kyllä monilla muillakin olevan ongelma noiden perusteluiden laatimisessa tulevaisuuden palkkaneuvotteluissa.

    Itse asiassa uskon varsin monilla työnantajapuolen edustajilla olevan tällä hetkellä sama tunne vaadittua 24%:n korotusta kohtaan. Näitä kahta maagista numeroa ei ole perusteltu missään erityisen hyvin. Onko vain sattumaa, että Tehy haluaa “matalapalkkaisille” hoitajille puolet enemmän kuin muille kuntasektorin työpaikoille? Perustuuko tämä indeksikorotusten laahaamiseen? Onko laskettu, että tällä ympäri Suomea saman tasoisella korotuksella selvitään tulevaisuuden työvoimapulasta? Onko ehkä sittenkin todettu, että lähihoitaja-sh-lääkäri palkkojen suhde Suomessa on vääristynyt kansainvälisessä vertailussa ja tämä 24% korjaa vääristymän?

    Tarkoitukseni ei ole sanoa, ettei Tehy ansaitse korotusta. Nykyisellä kommunikoinnilla Tehyn jäsenetkään eivät kykene perustelemaan miksi he ovat niin kaukana palkkavaatimuksensa kanssa kuntatyönantajan ehdotuksessa. Tämä voi olla traagista ensi viikolla kun “lakko” alkaa. Samassa tilanteessa voisi olla kuntatyönantaja, joka uhkaisi työsululla mikäli hoitajat eivät insinöörin ehdotuksen mukaisesti suostuisi tekemään työtään ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Sinivihreä kirjoitti 16.11.2007 kello 14:58

    “Nykyisellä kommunikoinnilla Tehyn jäsenetkään eivät kykene perustelemaan miksi he ovat niin kaukana palkkavaatimuksensa kanssa kuntatyönantajan ehdotuksessa…”

    Kirkasotsaisuuden aika on sairaanhoidon(kin) maailmassa nähtävästi päättynyt. Ajassa, jossa toiset voivat selittelemättä ansaita miljoonia euroja vuodessa, ei 500 euron palkankorotusta ole tarpeen perustella. Riittää jos on valtaa ja voimia korotus itselleen runnoa.

    Seuraavksi odottaisin, ja toivoisinkin, opettajien reagoivan. Opettajilla on varsin tehokas lakkoase käytössään, jos ei sitäkin sitten erilaisilla pakkolaeilla lähdetä vesittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.11.2007 kello 15:10

    Minkä keinon sallisit Tehylle, jos työnantaja haluaisi lopettaa palkan maksun kokonaan? Edelleenkö Tehyn pitäisi hoitaa edunvalvonta siten, että ruumiita ei tulisi?

    Jos kysymys oli tehty vakavissaan, niin kai siihen pitää vakavissaan vastata. Työnantaja vietäisiin tuomioistuimeen, jossa se häviäisi juttunsa välittömästi ja määrättäisiin maksamaan velkansa. Maksun toteuttamiseen voidaan käyttää pakkokeinoja.

    Tämä pakkolakihan ei vaadi hoitajia tekemään työtään ilmaiseksi, vaan siitä maksetaan enemmän kuin Tehy on neuvotteluissa pyytänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Insinööri kirjoitti 16.11.2007 kello 20:49

    Kysymykseni 14.11. klo 23.49:
    “Minkä keinon sallisit Tehylle, jos työnantaja haluaisi lopettaa palkan maksun kokonaan? Edelleenkö Tehyn pitäisi hoitaa edunvalvonta siten, että ruumiita ei tulisi?”

    oli vakavissaan tehty ja tarkoituksena oli testata logiikkaasi, joka sisältyi blogiisi, jossa kirjoitit:

    “Toivon, että ihmiset ymmärtävät erottaa keinon ja päämäärän toisistaan. Jos “hyvän” päämäärän takia hyväksytään paha keino, paha keino on hyväksyttätä myös “pahan” päämäärrän ajamiseksi. Jos hyväksytään se, että Tehy uhkaa tappaa keskosia 24 prosentin palkankorotuksen vuoksi, on kai hyväksyttävä se, että he tappavat keskosia ajaakseen 240 prosentin palkankorotusta? Siis 25 000 euroa kuussa tai ruumiita tulee!?”

    En ollut kiinnostunut kiinnostunut työtyömioistuimista ym., vaan kysymykseni oli teoreettinen sen pohtimiseksi, että pitääkö keino ja päämäärä aina erottaa toisistaan. En myöskään pyrkinyt ottamaan kantaa siihen, että onko Tehyn tapauksessa keino päämäärään hyväksyttävyyteen nähden liian raju.

    Kysyin siis teoreettisesti, että hyväksyisitkö Tehyn keinon, jos vaikka perustuslain säätämisjärjestyksessä kaikki alipalkatut määrättäisiin palkattomasti hoitamaan työnsä.

    Jos vastaat, että tässä tapauksessa hyväksyisit, niin mielestäni joutuisit myöntämään, ettei keinoa ja päämäärää aina tarvitsekaan erottaa toisistaan.

    En olisi kysynyt, jos en pitäisi logiikkaasi yleensä tosi terävänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. ilkka ahmavaara kirjoitti 16.11.2007 kello 21:44

    Onko viesti väline vai väline viesti. Oleminen ja pitäminen. (Ja keino ja päämäärä.) On hyvin hauskaa, että keskustelu pääsee logiikan purtavien tasolle, ja sikäli olen kiinnostunut. Mutta pojat: todellisuudella on toimintatapansa ja sitä tapahtuu kokoajan, joskus täytyy toimia. Willy Kyrklundia lainatakseni:

    “Kaikki sanat, kun toiminta puuttuu, ovat merkityksettömät ja tyhjät”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Ilkka Ahmavaara kirjoitti 18.11.2007 kello 11:04

    Tässä pieni täsmennys, tai oivallus tuohon Kyrklundin lauseeseen tässä ajassa (lause muuttui siis minun lauseekseni):

    Kaikki rahat, kun toiminta puuttuu, ovat merkityksettömät ja tyhjät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus