Kenen syy?

Min­un piti tehdä illan­su­us­sa huomista esitelmää, mut­ta jotenkin en pystynyt. Voisin tietysti sanoa selitykseksi,että piti tukea järkyt­tyneitä lap­sia, mut­ta aika huono seli­tys sekin oli. Olin järkyt­tynyt itsekin.

Min­un piti men­nä tele­vi­sioon keskustele­maan autovero­tuk­ses­ta, mut­ta onnek­si se perut­ti­in. Moti­vaa­tio oli heikko.

Tässä vai­heessa etsitään tietysti syyl­lisiä. Parem­pi olisi tietysti etsiä syitä kuin syyl­lisiä. Hal­li­tus piti tiedo­tusti­laisu­u­den ja oli pitkään ten­tivänä. Kuusi vuot­ta sit­ten tämä olisi ollut min­un vas­tu­ul­lani. Mitä tämä min­is­ter­ille kuu­luu? Pait­si, jos ampu­ja on hak­enut apua mie­len­ter­veysongelmi­in eikä ollut saanut. Sil­loin vähän kuuluu,

Kohde (poli­isiter­mi­nolo­giaa, ihan hirveä minus­takin, mut­ta käytän sitä, kun en muu­takaan kek­si) oli kuulem­ma kir­joit­tanut jol­lakin inter­net­sivus­tol­la aiko­muk­sis­taan. Tele­vi­siotoimit­ta­ja kyseli­palvelun tar­joa­jal­ta, miten tämä on mah­dol­lista ymmärtääk­seni kysyäk­seen, mik­sei tätä viestiä pois­tet­tu sivuil­ta. Miten se viestin pois­t­a­mi­nen olisi aut­tanut ja miten sivus­ton ylläpitäjä olisi pystynyt viestin löytämään.

Kymmenet ihmiset luki­vat tuon viestin. MIKSI HE EIVÄT TEHNEET MITÄÄN? Kymmenet ihmiset luki­vat myös Myyr­man­nin pom­mit­ta­jan viestin, eivätkä hekään tehneet mitään. Tosin tämä jälkim­mäi­nen vieti oli vähän vaikeam­min tulkit­ta­va, mut­tas tuo edelli­nen oli selkeä ilmo­tus mitä tulee tapah­tu­maan, mis­sä ja mil­loin. Oliko se avun­pyyn­tö? Pitäiskö olla “ilmi­an­na asi­a­ton viesti” osoit­tei­den lisäk­si “ilmi­an­na vaar­alli­nen viesti” ‑osoite?

Lähipi­ir­iä voidaan tietysti syyt­tää, etteivät he näh­neet, mitä on tapah­tu­mas­sa. Jäähyväiskir­jeen (jota ei olisi pitänyt lukea julk­si­u­udessa, kts. alla) mukaan kyse oli erit­täin lah­jakkaas­ta henkilöstä. Kymp­pi ainekir­joituk­ses­sa, sanois­in! Minä en kuitenkaan syyt­täisi. Jälkivi­isaus on liian helppoa.

Luoka­ton­ta lukio­ta on syytet­ty tästäkin. En ole var­ma. Minä olen käynyt luokallisen lukio, ja kyl­lä mel­läkin oli pari pahasti syr­jään vetäy­tyvää oppilasta.

Tälle tapah­tum­nalle ei ole syyl­lisiä vaan syitä. Seu­raavalle saman­laiselle voi ollakin. Tätä revitel­lään lehdis­tössä ainakin viikko. Mie­len­ter­vey­deltään järkkyneitä on muitakin, ja he otta­vat mallia. Lehdis­töl­lä on nyt suuri vas­tuu siitä, etteivät he usu­ta mui­ta samaan. Itse­murhatkin menevät aaltoina.

Aina tulee mie­len­ter­vey­den häir­iöitä. Sil­loin olisi tur­val­lisem­paa, jos maas­sa olisi vähem­män asei­ta. Puukol­lak­in­voi tap­paa, mut­ta ei mon­ta kerralla.

Kaik­ista vähiten halu­an syyt­tää poli­isia mis­tään, kos­ka en kade­h­di heitä. Kuitenkin, kos­ka pahoin pelkään, että täl­laisia tilantei­ta tulee vas­taan lisää, halu­aisin tehdä tyh­män kysymyk­sen. Vuon­na 2001 menin lentokoneel­la Itä­val­taan pyöräilemään, Wienin lentoase­mal­la joku oli jät­tänyt matkalaukun keskelle käytävää. Hal­li tyh­jen­net­ti­in, mut­ta pystyin kuitenkin käytävän päästä kat­so­maan, kuin­ka Miche­lin-miehen näköi­nen kaveri kävi hake­mas­sa “pom­min” pois ja sijoit­ti sen panssaroitu­un säil­iöön.  Jos pom­mia vas­taan voi pukeu­tua, täy­tyy olla ole­mas­sa myös haar­niska pis­too­lia vas­taan. Ymmärtääk­seni kului aika kauan siitä, kun “kohde” oli ampunut itseään, siihen kun lääk­in­tähenkilökun­ta pääsi kat­so­maan, voiko uhrien hyväk­si tehdä mitään.

Tehys­sa var­maan ollaan helpot­tunei­ta, että tämä tapah­tui tänään, eikä 19.11.

Liiken­teessä kuolee sama määrä ihmisiä viikottain.

97 vastausta artikkeliin “Kenen syy?”

  1. Hei.

    Osmo hyvä. Olisiko nyt kuitenkin niin, että olisi kan­nat­tanut nukkua rauhas­sa yön yli ja miet­tiä vas­ta sit­ten rauhas­sa ajatuk­sen kanssa mitä sitä oikein kirjoittaakaan.

    Muista Osmo että kun osoit­taa sormel­la mui­ta, osoit­taa täl­löin aina kolme sormea itseen päin!

    Syyt­tämi­nen ja “raivoami­nen” täl­laises­sa tilanteessa on inhimil­listä, mut­ta Osmo, kysyn, onko se ammatillista ?

    -lep­okat­ti

  2. Tehy voisi kyl­lä omas­ta mielestäni tämän karmean trage­di­an jäl­keen teetät­tää kamp­pan­jansa uusiksi.

    Nykyi­nen lau­se­val­in­ta on — kaiken tapah­tuneen jäl­keen — jotenkin grotes­ki. Se — siis lau­se­val­in­ta — ei aja enää näi­den ammat­ti­lais­ten asiaa.

    Olen kaiken kaikki­aan tapah­tuneen joh­dos­ta — tois­taisek­si — kovin sanaton.

    Suo­mi ei ole tämän päivän jäl­keen sama Suo­mi kuin eilen. Valitettavasti. 

    Syvin osan­ot­toni kaikille Teille, joi­ta tämä trage­dia on kohdan­nut henkilökohtaisesti.

  3. Poi­ka oli saanut jotain SSRI-nappe­ja ja tilit­ti niistä youtu­u­bis­sa. Sero­toni­inin takaisinestäjien yleisiä sivu­vaiku­tuk­sia lap­sil­la ja nuo­ril­la ovat mania, kaikkivoipaisu­usharhat ja kouluammuskelut.

    Hätäisem­pi voisi jopa päätel­lä, että Kel­lokoskel­la ei ehkä sit­tenkään ole resursse­ja avo­hoidon poti­laiden riit­tävään seurantaan.

  4. Eräs amerikkalainen net­ti­tut­tu tapaa tode­ta näis­sä yhteyk­sis­sä, että “no corpse left unused.” Pidän jotenkin maut­tomana sitä että puhutaan mie­len­ter­veystyön resurs­seista ennen kuin ruumi­it ehtivät edes kyl­metä, vaik­ka asia sinän­sä on hyvä.

    Vaimo oli samaa mieltä kuin Osmo tuos­ta mallin antamis­es­ta, ja kirosi tele­vi­sio­ta youtube videoiden veivaamis­es­ta. Medi­aeet­tis­es­ti ongel­ma on mielestäni siinä, että uhrien ja omais­ten yksi­ty­isyy­den sinän­sä aiheelli­nen ja säädylli­nen kun­nioit­ta­mi­nen tekee heistä anonyyme­ja. Tek­i­jän moti­iv­it ja mie­len­ti­la on henkilö­ta­sol­la käsiteltävis­sä, mut­ta suru ja kipu jäävät ilman kasvo­ja. Kaik­ki muis­ta­vat Petri Gerdtin, mut­ta kuka osaa nimetä ensim­mäisenkään Myyr­man­nis­sa kuolleen tai vammautuneen?

  5. Lep­okat­ti.
    “Syyt­tämi­nen ja “raivoami­nen” täl­laises­sa tilanteessa on inhimil­listä, mut­ta Osmo, kysyn, onko se ammatillista ?”

    Minus­ta sil­lä, mitä “lep­okat­ti” on lukenut, ja mitä Ode on kir­joit­tanut, ei ole mitään tekemistä keskenään.

    Voim­meko me ihmiset todel­lakin elää näin eri maailmoissa?

  6. Jos poli­isi olisi tien­nyt var­mak­si (jälkikä­teen tietysti tiesi), että ampu­jal­la oli .22 kali­iber­i­nen, niin var­maan sitä vas­taan panssaroi­tu­mi­nen olisikin ollut mah­dol­lista. Toinen jut­tu on sit­ten se, että pyssymies voi alkaa koheltaa entistä rajum­min, jos poli­isi yrit­tää men­nä sisään. Minus­ta poli­isia ei voi kyl­lä kri­ti­soi­da tässä asi­as­sa oikein mistään.

    En ota mitään kan­taa mihinkään.

  7. Yritin kir­joit­taa kir­joituk­sen niin, etten syyt­täisi ketään, mut­ta ainakin nim­imerkin Lep­okat­ti ‑puheen­vuoros­ta päätellen en täysin onnistunut. 

    En kri­ti­soin­ut mielestäni edes poli­isia, eikä siihen ole mitään syytäkään. Poli­isi tulee var­masti analysoimaan omaa toim­intaansa. Jos virheitä on sat­tunut, luotan siihen, että niistä yritetään ottaa oppia ilman ulkop­uolis­ten nälvimistä. Halusin vain sanoa, että kun Suomes­sa on paljon asei­ta ja paljon mie­len­ter­vey­deltään hor­ju­via, poli­isin pitäisi varautua haar­niskoi­tu­miseen niin, että lin­noit­tau­tunut voidaan käy­dä hake­mas­sa pois, jos täl­l­lä ei ole panttivankeja.

    Jälkikä­teen var­maan keskustel­laan siitä, olisiko paikalle ensim­mäisek­si tuleen poli­isin pitänyt ampua “kohde­henkilö”, mut­ta siitä minä en neu­vo ketään, varsinkin kun en tiedä, olisiko tämä ollut edes mah­dol­lista. On sinän­sä hyvä asia, että poli­isi ammust­kee meil­lä niin vähän.

  8. Itse olen selail­lut net­tireak­tioi­ta tässä pari tun­tia, ja suren sitä, miten niin moni käyt­tää tätä trage­di­aa omien mieli­ai­hei­den­sa ajamiseen. Syyl­lisik­si ovat päässeet niin lib­er­taris­tit, monikult­tuurikri­itikot, stal­in­is­ti­toimit­ta­jat kuin aseharrastajatkin.

    Kuitenkin tek­i­jä oli vakavasti sairas ja harhainen. Mut­ta mis­tä se olisi voitu tietää etukä­teen? Net­ti on täyn­nä sairai­ta tuo­tok­sia (vaik­ka jälkivi­isaana voisi sanoa, että noin yksi­tyisko­htainen uhkailu kan­nat­taisi ottaa vakavasti). Hänen vuo­datuk­sen­sakin oli­vat lop­pu­jen lopuk­si melko tyyp­il­listä teini­angs­tia kenelle tahansa intro­ver­tille “toisi­na­jat­teli­jalle” (omat luki­o­laise­na kir­joit­ta­mani vuo­datuk­set oli­vat varsin saman­ta­paisia, joskin eri­laise­na per­soo­nana suun­tasin vihan enem­män sisään- kuin ulospäin).

    Miten siis paran­taa mie­len­ter­veysongelmien tun­nistamista, hoitoa ja hoitoon­pääsyä? Mielestäni hyvä alku olisi se, että mie­len­ter­veysongelmien hoito nos­tet­taisi­in yhdek­si val­takun­nan ykkösprojekteista.

  9. lep­okat­ti sanoo:

    “Syyt­tämi­nen ja “raivoami­nen” täl­laises­sa tilanteessa on inhimil­listä, mut­ta Osmo, kysyn, onko se ammatillista ?”

    Perustelisitko, mik­si Osmon pitäisi tässä asi­as­sa olla ammatill­i­nen eikö hän saa olla täysin ulkop­uolise­na vain inhimillinen?

  10. Nykya­jan yletön yksilön läh­es anark­istisen vapau­den koros­tus, yhteisöl­lisyy­den muren­e­m­i­nen, välit­tämisen karisem­i­nen, jokainen taaplatkoon tyylil­lään — tähän se johtaa…

  11. Luke­mat­tomille net­ti­foo­rumeille tulee päivit­täin kaiken­laisia epämäärisiä uhkauk­sia ja henkilöko­htaisia agres­si­ivisia vuo­datuk­sia. Välil­lä foo­rumeil­la myös pohdi­taan avoimesti mik­si jokin ter­ror­isti teki niin tai näin, tai miten kan­nat­taisi toteut­taa kauhea terrori-isku.

    Suomen laki ei kiel­lä tuol­laista. Pitäisikö kieltää?

  12. Itsekin luotan siihen, että poli­isi analysoi oman toim­intansa, mut­ta kom­men­toin nyt amatöörinä kumminkin.

    Miten poli­isi olisi voin­ut tietää tilanteen sisäl­lä riit­tävän tarkasti? Mitä jos “kohde” olisikin siihen asti pidät­täy­tynyt tap­pa­mas­ta, mut­ta varus­tau­tunut pis­toolin lisäk­si luotili­iveil­lä ja puo­li­au­tomaat­tikivääril­lä. Täl­löin hätiköi­den tehty ryn­näkkö oli saat­tanut päät­tyä pahempaan ver­ilöy­lyyn. Ampu­jia olisi saat­tanut jopa olla use­ampi, kuten Columbinessa.

  13. En kan­na­ta netin sen­suroimista. Ihmettelin vain sitä, että jos joku ilmoit­taa aiko­vansa murha­ta ihmisiä, ker­too tarkasti ajan ja paikan ja teko­ta­van, mik­si kenellekään ei juo­lah­tanut mieleen ilmoit­taa asi­aa poliisille.

  14. Ei sen­suroin­nis­sa mitään järkeä olisi. Sil­loin kahe­li kir­joit­telisi päiväkir­jaansa ja tek­isi tekon­sa kuitenkin. 

    Itse mietin eilen käsi sydämel­lä, olisinko tehnyt mitään, jos olisin näh­nyt tuon videon etukä­teen. Vähän aikaa sit­ten mietin pitkään, varoit­taisinko erästä ystävääni hänelle ongel­mallis­es­ta henkilöstä, jon­ka pelkäsin keskustelu­jemme perus­teel­la saat­ta­van ryhtyä väki­val­taisek­si. En kuitenkaan sanonut mitään, kos­ka en halun­nut huolestut­taa hän­tä turhan takia. Kävi ilmi, että huoleen oli aihet­ta. Onnek­si mitään peru­ut­tam­a­ton­ta ei tapah­tunut. Sil­loin päätin, että tästä eteen­päin mielu­um­min hössötän turhan takia kuin kadun ihmisen kuoltua tai vam­maudut­tua, etten sanonut mitään.

  15. Siis että mitenkö “sivus­ton ylläpitäjä olisi pystynyt viestin löytämään”. Ehkäpä vira­nomainen voisi lisen­soi­da sitä ohjel­maa, jota se käyt­tää löytääk­seen inter­netistä Suomeen kohdis­tu­via ter­ror­is­tiuhkia … ja jos val­ti­ol­la sel­l­aista ei muka ole, voisi­vat fir­mat ostaa sel­l­aisen vaikka­pa USA:sta.

    Viesti olisi tietysti pitänyt löytää jo sen takia, että vas­ta sit­ten vira­nomainen olisi voin­ut edes harki­ta, mitä tekee vai
    tekeekö mitään … ehkä hark­it­sikin, mis­tä sitä tietää? 

    Mut­ta pelkkä viesti pois­t­a­mi­nen olisi voin­ut aut­taa, sil­lä noiden ampu­ja­surkimusten suun­nitel­maan kuu­luu oleel­lise­na osana han­kkia julk­isu­ut­ta teolleen. Jos maail­ma ei saa tietää, miten “ylevät päämäärät” murhaa­jal­la on, teko voi jopa jäädä tekemät­tä. Tosin julk­isu­u­den min­i­moimi­nen vaatisi kan­sain­välistä yhteistyötä varsinkin jenkki­fir­mo­jen kanssa. 

    Eikä inter­netin valvom­i­nen tietenkään ole ain­oa mah­dolli­nen tapa huo­ma­ta, että jotain on pahasti pielessä. Olisiko esim. aut­tanut, jos joukko­murhaa­jan ampuma­har­joituk­sia olisi ollut aikuinen valvo­mas­sa, kuten kai suures­sa osaa Euroop­paa, toisin kuin Suomes­sa, pitää olla? Entäs toimi­iko koulun valvon­ta parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla?

    No, ei seu­laa voi tietenkään koskaan tehdä niin tiheäk­si, että jokainen sekopää jäisi var­muudel­la kiin­ni. Mut­ta toiv­ot­tavasti min­is­teri silti kan­taa vas­tu­u­ta edel­lisen tapai­sis­sa asioissa.

    Jos jotain myön­teistä halu­aa sanoa — jot­ta ei tarvitse ajatel­la kuolemia täysin tarkoituk­set­tom­i­na — tämä jäl­keen, jos joku ei pidä kouluk­iusaamista vaka­vana ongel­mana, ei tarvitse kuin sanoa: “Jokela”.

    Julk­isu­udessa on muuten viitat­tu lähin­nä tek­i­jän yhdys­val­ta­laisi­in esiku­vi­in. Itse kuitenkin muis­te­len, että joku vuosi sit­ten riehunut sak­salainen joukko­murhaa­ja ilmoit­teli teostaan netis­sä hyvin samaan tap­paan, saman­laisel­la retori­ikalla jopa, kuin tämä suo­ma­lainen ver­sio. Olisiko Auvi­nen jäänyt koti­in kiil­lot­ta­maan aseen­sa piip­pua, jos netistä ei olisi löy­tynyt esikuvaa?

  16. Tämän ikävän tapauk­sen jäl­keen on selvää, että jotain näkyvää pitää tehdä ja nopeasti. Ainakin pop­ulis­tipoli­itikko­jen mielestä. Toden­näköis­es­ti poli­isille vaa­di­taan ja poli­isi saa lisäoikeuk­sia ja kansalais­va­pauk­sia rajoite­taan edelleen. Sarkasti­nen voisi kut­sua seu­raavien viikko­jen debat­tia jälkivi­isas­teluk­si. Mie­lenki­in­nol­la seuraan.

    Mut­ta. Ajat­teli­ja kysyykin: Mitä aut­ta­vat esimerkik­si Jouha-joukot tai Karhuryh­män hienot tak­tiset suun­nitel­mat. Eiväthän ne tätäkään pystyneet estämään, kuten eivät pystyneet Myyr­mäen pommi-iskuakaan. 

    Jos joku halu­aa pahaa tehdä, niin sil­loin se tekee pahaa. Eikä sitä pysty estämään vai pystyikö? Onnek­si Suo­mi on kohtu­ullisen syr­jässä ja mitään­sanoma­ton maa, joten tääl­lä voi ehkä elää kan­sain­väliseltä ter­ror­is­mil­ta suojassa.

    Lot­ta Roti, uno­hdit lis­tas­tasi demar­it ja vapaan kas­vatuk­sen (kyl­lä, Hesarin keskustelu­pal­stal­la aiheesta, 5. tai 6. kir­joit­ta­ja taisi lait­taa demarien viak­si tämänkin).

  17. Ehkä tähän pätee sama kuin itse­murhaa hau­to­van jut­tui­hin, jot­ka tämä sit­ten vään­tää leikik­si tai kuit­taa nau­rul­la. Eli kysymyk­sessä on myös epä­toivoinen tapa hakea huomio­ta, pyytää jotaku­ta estämään itseään. Mut­ta on vaikea kuvitel­la, että joku ihan nor­maa­li­nen oloinen suun­nit­telee sel­l­aista, ihan tosis­saan. Fan­ta­sioista tämäkin var­maan on alka­nut. Mon­et ihmiset unel­moi­vat vihaamien­sa ihmis­ten sur­maamis­es­ta tai yleen­sä vain väki­val­las­ta. Mis­sä vai­heessa siitä tulee pakkomielle ja siir­ry­tään fan­tasi­as­ta todel­lisu­u­teen? Ehkä kan­nat­taisi täl­laiset “vit­sit” aina ottaa todesta.

    “Lot­ta Roti, uno­hdit lis­tas­tasi demar­it ja vapaan kas­vatuk­sen (kyl­lä, Hesarin keskustelu­pal­stal­la aiheesta, 5. tai 6. kir­joit­ta­ja taisi lait­taa demarien viak­si tämänkin).”

    Jep, näi­den tas­apäistävä koul­u­laitos kun ei tar­joa nuorelle nerolle haastei­ta. Toisaal­ta myös Kokoomus ja Amerik­ka ovat syyl­lisiä. Sekä kehi­tysopin opet­ta­mi­nen koulus­sa, ter­vey­den­hoita­ja ja rehtori (jotain­han voi päätel­lä siitä, että hei­dät ammut­ti­in!), hevimusi­ik­ki, inter­net, väki­val­tavi­ihde ja tietokone­pelit. Sekä tietysti van­hem­mat sekä hallitus.

  18. TL ker­too totuuden:

    “Luke­mat­tomille net­ti­foo­rumeille tulee päivit­täin kaiken­laisia epämäärisiä uhkauk­sia ja henkilöko­htaisia agres­si­ivisia vuodatuksia.” 

    Näin­hän se on! Eikä edes kovin epämääräisiä, vaan erit­täinkin konkreettisia. 

    Tääl­läkin monel­la, ilmeisen aikuisel­la ihmisel­lä on ihan hukas­sa netin luonne foo­ru­mi­na. Lot­takin pohti olisiko ilmoit­tanut poli­isille Auvisen kon­stru­ioiman videon, jos­sa koulu menee verisek­si mosai­ikik­si. (Ole­tan, että L tarkoit­ti tätä.)

    Samankaltaisia videoita (ja sata ker­taa raaem­pia) on net­ti pul­lol­laan ihan avoimil­la sivuis­toil­la puhu­mat­takaan rek­isteröi­tymistä vaa­tivil­la sivuil­la. Jos niistä ruvet­taisi­in tutk­in­tapyyn­töjä tekemään, ei poli­isil­la muuhun aikaa riit­täisikään. Teinipoikien valveu­tuneena äit­inä olen täysin tietoinen netin sairaim­mis­takin sisäl­löistä. Olen usein äimistynyt, kun muut luule­vat eläin­seksin tai aut­ent­tisen kiv­i­tys­murhan ole­van kama­l­in­ta kamaa netissä.

  19. “Onnek­si Suo­mi on kohtu­ullisen syrjässä…”

    Onko se sil­loin syr­jässä, jos/kun kan­sain­vä­li­nen ter­ror­is­mi iskee Suomeen. Kaik­ki on mah­dol­lista ja kaik­keen pitää varautua. Siltikään kotomaamme ei ole mikään suo­jaisa lin­nun­pesä. Enää.

  20. Osmo häm­mästelee:

    “Ihmettelin vain sitä, että jos joku ilmoit­taa aiko­vansa murha­ta ihmisiä, ker­too tarkasti ajan ja paikan ja teko­ta­van, mik­si kenellekään ei juo­lah­tanut mieleen ilmoit­taa asi­aa poliisille.”

    Noh, viit­taan osit­tain edel­liseen kommettiini. 

    Muista myös, että tämä tark­ka tapah­tu­maku­vaus oli postat­tu vas­ta ver­ilöy­lypäivän aamu­na. Stur­mgeistin ja Nat­ur­al Selec­torin pitkään Youtubessa olleet hen­gen­tuot­teet oli pois­tet­tu ja hän tuli aivan mui­ta polku­ja uud­estaan esi­in. Oliko kukaan edes vält­tämät­tä näitä uusia ehtinyt nähdä? Net­ti­hän on kuin avaru­us, ei joka kolkkaan kukaan ilman tarkkaa koor­di­naatis­toa vält­tämät­tä eksy.

  21. Joukkomurhaaja/terroristi löy­tyy verkos­ta kai lähin­nä kahdel­la tapaa: joko hän ilmoit­taa aikeis­taan selväsanais­es­ti (kuten Auvi­nen teki) tai sit­ten hän nousee esi­in miljoonien joukos­ta käyt­täy­tymäl­lä netis­sä niin, että sopii joukkomurhaajan/terroristin profi­ili­in. Eli ei se, Eli­na, niin älytön idea ole. Ainakin ter­ror­is­mia on onnis­tut­tu estämään. Toinen asia on, paljonko täl­laisi­in asioi­hin kan­nat­taa resursse­ja uhrata.

    Luulin muuten, että Suo­mi ei enää ollut lin­tuko­to Myyr­man­nin jälkeen …

  22. Käykää luke­mas­sa Vas­ten­tah­toinen Selibaat­ti ‑blo­gia. Siel­lä nim­imerk­ki Lord­Seliba­cy tekee Joke­lan ampu­jas­ta marttyyria.

    LS on teknil­lisessä korkeal­oulus­sa opiskel­e­va mies, joka kan­nat­taa jonkin­laista kansal­lis­sosial­is­tista yli-ihmisideologiaa.

    Viimeisim­mässä tek­stis­sä hän käyt­tää käsitet­tä kognitiivinen
    alalu­ok­ka, joka on käsit­tääk­seni erään ulko­suo­ma­laisen tekni­ikan tohtorin kek­simä nim­i­tys amik­sille ja muille hänen mielestä vähempiar­voisille ihmisille.

    Eli kyl­lä näitä löy­tyy. Kysymys kuu­luu, että miten pystytään tun­nista­maan ajois­sa todel­la vaar­al­liset yksilöt?

  23. Lot­ta luulee:

    “Kuitenkin tek­i­jä oli vakavasti sairas ja harhainen.”

    Mikään ei tämän het­kisen käytet­tävän tiedon perus­teel­la viit­taa siihen, että tek­i­jä olisi ollut varsi­nais­es­ti mieli­sairas eli psykoottinen. 

    Pikem­minkin ajat­telisin jonkin­laista erit­täin vakavaa per­soon­al­lisu­u­den kehi­tyshäir­iötä ja mah­dol­lista rajati­laa. Tähän var­masti tulee täs­men­nyk­siä seu­raavien päivien/viikkojen aikana. Van­hem­mat saat­ta­vat olla pitkäänkin tilas­sa, jos­sa heitä ei voi kuulla.

  24. Osmo on vähän hölmö eikä omaa psykol­o­gista tajua:

    Auvi­nen oli lait­tanut net­ti­in selkeän ilmoituk­sen siitä, mitä tulee tapah­tu­maan, mis­sä ja mil­loin. “Oliko se avun­pyyn­tö?”, kysyy Osmo. 

    Yhtä hyvin voisi kysyä oliko Hit­lerin hyökkäys Puo­laan avunpyyntö? 

    Itse pääsen aivan vai­vat­tomasti Auvisen pään sisään. Tah­toi tap­paa enem­män kuin mitään muu­ta tässä maail­mas­sa, oli päät­tänyt tap­paa, ja teki sen. Ei mitään mah­dol­lisu­ut­ta kenel­läkään pysäyttää.…

  25. “Pikem­minkin ajat­telisin jonkin­laista erit­täin vakavaa per­soon­al­lisu­u­den kehi­tyshäir­iötä ja mah­dol­lista rajatilaa.”

    Minus­ta tuo kyl­lä täyt­tää vaka­van sairau­den ja harhaisu­u­den tun­tomerk­it man­i­festoitues­saan joukkomurhana.

  26. Niin joo videosta vielä. Sanoin itsekin, että net­ti on täyn­nä toinen tois­taan sairaam­paa tavaraa. Tässä kuitenkin oli paik­ka ja päivämäärä — mikä lie­nee astet­ta harv­inaisem­paa. Se viit­taa yksi­tysko­htaiseen ja pitkälle kehitel­tyyn fan­tasi­aan. Mitä olen lukenut noista Jenkkilän koulu­murhista, niin Pekkamme on aika tyyp­illi­nen tapaus.

  27. Kyl­lä minus­ta video voi olla avun­pyyn­tö. Auvi­nen ymmärtää itsekin tuhoa­vansa paljon, myös oman elämän­sä, jos toteut­taa fan­tasiansa. Hän halu­aa tul­la ote­tuk­si vakavasti, huo­matuk­si, kuun­nel­luk­si. Jos hänen tavoit­teen­sa oli vain ja ain­oas­taan tap­paa mah­dol­lisim­man paljon ihmisiä, mik­si main­os­taa sitä etukä­teen, kun on ole­mas­sa sel­l­ainen mah­dol­lisu­us, että tulee este­tyk­si? Näen pros­essin anal­o­gise­na itse­murhaa suun­nit­tel­e­van kanssa: toisaal­ta pelot­taa, toisaal­ta houkut­taa. Mieli on sen ver­ran sairas, että itse­murha tun­tuu sekä hyvältä että ain­oal­ta ratkaisul­ta. Toisaal­ta sit­tenkin joku osa toivoo, että jostain tulisi joku toinen ratkaisu. 

    Vaik­ka mitäpä tätä enem­pää spekuloimaan.

  28. “Minus­ta tuo kyl­lä täyt­tää vaka­van sairau­den ja harhaisu­u­den tun­tomerk­it man­i­festoitues­saan joukkomurhana.”

    Mikään teko ei sinän­sä riitä mieli­sairau­den diag­noosi­in. Jos et min­ua usko, kon­sul­toi jotaku­ta psyki­a­tri­an asiantun­ti­jaa. Toisaal­ta on psykoot­tisia henkilöitä, jot­ka eivät koskaan tee pahaa sen enem­pää itselleen kuin muillekaan.

  29. Niin Lot­taa siis siteer­aan tässä yllä.. uno­h­tui lait­taa, viit­sitkö lisätä, kun täl­las­ta viestiketjua on ilman sitaat­te­ja niin vaikea seurata. 

  30. Itseäni hie­man ihme­tyt­tää mik­si tapah­tu­ma syn­nyt­tää kollek­ti­ivisen surun? Ikäänkuin tapah­tu­ma kos­ket­taisi jol­lain taval­la niitäkin, joi­ta asia ei lop­puen lopuk­si koske lainkaan. 

    Rupesin pohdiskele­maan asi­aa sen jäl­keen kun pelästyneenä tajusin, että vaik­ka lööpit ovat mus­tana niin mie­leni ei. Mik­si näin?

    Määrit­te­len kollek­ti­ivisen surun seuraavasti. 

    1. Sureval­la ei ole henkilöko­htaista suhdet­ta uhriin.
    2. Sure­va kokee empa­ti­aa kohdetta/uhria kohtaan, mikä syn­nyt­tää surua. 

    Mik­si sure­va kokee empatiaa? 

    Suri­ja kokee kuu­lu­vansa samaan joukkoon uhrin kanssa, kos­ka näil­lä on jokin yhteinen tek­i­jä. Se voi olla ihon­väri, kansal­lisu­us tai maanti­eteelli­nen sijain­ti, jne. Nyt riit­tää sama kansal­lisu­us ja ihon­väri liit­tämään suri­ja­joukot Joke­lan tapauk­ses­sa yhteen.
    Har­vat suo­ma­laiset ovat surullisia esimerkik­si Afrikas­sa tapah­tu­vien kauheuk­sien takia.

  31. Tarkkaavainen luk­i­ja huo­maa, että olen pois­tanut pari Eli­nan ja Pekka Raukon viestiä. Vika on min­un. Pyysin Eli­naa han­kki­maan itsel­leni erään tiedon, jos­sa arvauk­seni osui oikeaan. 

    Eli­na pani tiedon myös blogi­in. Hyväksyin sen lähet­täjän nimen perus­teel­la kom­mu­nikaat­to­ril­la pystymät­tä lukekaan viestiä. Koti­in tul­tuani postin sen ja koko seu­ran­neen ketjun, kos­ka tuskaa tässä asi­as­sa ei pidä enit­ses­tään lisätä

  32. (Kir­joi­tan taas pitkästi, mut­ta en osaa oikein muu­takaan tapaa. Lisäk­si muil­la foo­rumeil­la oli niin asi­a­ton­ta kir­joit­telua, että päädyin tänne, jos­sa sen­tään on suh­teel­lisen seesteistä mielipiteenvaihtoa.)

    Ketään ei kan­na­ta syyt­tää tai syyl­listää. Taus­tavaikut­timia on niin monia, ei niitä voi yksilöidä. 

    Tässäkin maas­sa on kouluk­iusat­tu­ja arvi­ol­ta sato­jatuhan­sia. Psyykelääkkeitä syö 300,000 (ulko­muis­tista, kor­jatkaa jos väärin), linkolan ja naessin tai niet­zschen ajatuk­si­in tutus­tunei­ta ja niitä omak­suneitakin on sankoin joukoin. FPS-pelaa­jista tai väki­val­lan roman­ti­joista nyt puhu­mat­takaan. Kuitenkin täl­laisia tapauk­sia on ollut vain yksi Suomes­sa. (Rau­man­meri 1989 oli luon­teeltaan eri­lainen ja Petri Gerdtistä ei ymmärtääk­seni koskaan saatu var­muut­ta, aikoiko hän räjäyt­tää itsen­sä ja sivullisia, vai oliko hän vain matkalla räjäyt­tämään pom­mia jos­sain muual­la — kuten hän oli aiem­minkin har­rastel­lut — ja pom­mi lauke­sikin vahin­gos­sa. Mitään itse­murhavi­estiä tai seli­tys­tä hän ei jät­tänyt taak­seen, mikä viit­taisi jälkimmäiseen.)
    Ei Amerikas­sakaan, käsit­tääk­seni, olla voitu takaisin johtaa mitään selkeästi tois­tu­via kor­re­laa­tioi­ta kouluampujista. 

    En myöskään kiin­nit­täisi merkit­tävästi huomio­ta net­ti­in lähetet­ty­i­hin viestei­hin. Vas­taavia radikaale­ja ajatuk­sia ovat kir­joit­ta­neet, suomenkielel­läkin, use­am­mat ihmiset. Suuri osa niistä pro­vokaa­tio­tarkoituk­ses­sa tai henkisenä, ei tosis­saan tarkoitet­tuna, purkau­tu­mise­na. Myös asei­den ihan­noin­tia ja ampumisvideoita löy­tyy. Ei poli­isi voi keskit­tää resursse­ja kon­trol­liy­hteiskun­nan luomiseen täl­lais­ten tapausten seu­raamisek­si IP-jälji­tyksi­neen ym.
    Tuo viimeinen ain­oa varsi­nais­es­ti tekoa enteil­lyt video näytet­ti­in lähete­tyn edel­lisenä iltana(?), ja teko tapah­tui seu­raa­vana aamu­na. On hyvin mah­dol­lista, että video­ta ei kukaan kat­sonut tuona aikana.

    Tapah­tuneesta tul­laan kuitenkin käymään paljon yhteiskun­nal­lista keskustelua, ja — ikävä kyl­lä — pop­u­laar­ile­hdis­tö tulee piehtaroimaan tapah­tuneel­la lap­su­u­den kave­ria ja net­ti­tyt­töys­tävää myöten. Odotan vain kos­ka ensim­mäi­nen lehti (ehkäpä seiska?) kehtaa vetää mukaan tek­i­jän äidin, joka on linko­lalainen vihreä (net-kir­joituk­sis­saan­han tek­i­jä mainit­see Linkolan kun­nioit­tavas­sa sävyssä use­am­paan otteeseen). Kuten Lot­ta Roti tote­si, monel­la on jo nyt löy­tynyt syyl­lisen­sä ja syytettynsä. 

    Yleisem­mäl­lä tasol­la (jota ei siis tähän yksit­täistapauk­seen hyvinkään mah­dol­lis­es­ti voi yleistää) pohtisin laa­jem­paa tun­neke­hi­tyk­sel­listä vuorovaiku­tus­suhdet­ta kasvuym­päristön kanssa. Per­heisi­in poli­ti­ikalla ei voi­da juuri vaikut­taa, mut­ta päiväkotei­hin ja perusk­oului­hin kyl­lä, tärkeimpi­in ver­tais- ja viiteryh­mäym­päristöi­hin, joiden vaiku­tus nuoren kehi­tyk­selle on hyvin merkittävä.

    Utopi­as­sa päiväko­tien ja koulu­jen piha-alueet oli­si­vat laa­jo­ja, puis­tom­aisia ja virik­keel­lisiä. Ryh­mäkoot oli­si­vat noin kymme­nen hen­gen suu­ruisia, mah­dol­lis­taen yksilöl­lisen opetuk­sen ja ohjauk­sen. Opet­ta­jien ja ohjaa­jien palkkaus olisi yhteiskun­nan kil­pailukyky­isimpiä. Opetus/ohjaus perus­tu­isi rak­en­tavaan ja kuun­tel­e­vaan vuorovaiku­tuk­seen oppi­laiden kanssa, opet­ta­jan per­im­mäis­es­tä auk­tori­teet­ti­ase­mas­ta luopumatta.

    Luokkati­lat oli­si­vat avaria, ilman­vai­h­doltaan toimivia, tuoleil­taan pehmustettuja.
    Niin oppi­ainei­den välil­lä, kuin oppi­ainei­den sisäl­lä yksilölli­nen valin­nan­vara ja eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet oli­si­vat nyky­istä paljon laa­jem­pia (tämä edel­lyt­tää em. mainit­tu­ja n. 10 oppi­laan luokkakokoja).
    Tärkein yksilön omako­htaisen oppimisen edel­ly­tys on kiin­nos­tus, ja peru­sopetuk­sen ympäriltä maail­mas­ta löy­tyy val­tavasti tärkeitä asioi­ta joi­ta opiskel­la. Tärkeäm­pää on oppia merk­i­tyk­siä, oppia han­kki­maan ja käsit­telemään tietoa kuin detal­je­ja (kuka niitä pän­tät­tyjä vuosiluku­ja, varpu­ja, nim­iä, kaupunke­ja, yksit­täisiä kaavo­ja, taulukoi­ta tms. muis­taa! Ei juuri kukaan!) Lah­jakkaat pitää myös huomioi­da ja tar­jo­ta heille virikkeitä. Ei ole mieltä tai henkises­ti kovin haastavaa/tyydyttävää oppia luke­maan suju­vasti paris­sa viikos­sa ja seu­ra­ta koko luku­vu­osi tavaamista, tai osa­ta jo 6. luokan matem­ati­ikan ver­ran ala-asteen ensim­mäisil­lä luokil­la, ja vas­tail­la 2x5 kysymyk­si­in. (Tämä on taas kysymys luokkakoista.)

    Taideainei­ta vähen­tänyt ja matem­ati­ikkaa ja äidinkieltä lisän­nyt tehokku­usa­jat­telu on vaka­va ped­a­gogi­nen harha, joka heiken­tää nuorten koulu­vi­ihtyvyyt­tä, eikä paran­na oppimisedel­ly­tyk­siä tai lisää opit­tua pääomaa. 

    Tärkeim­män yksit­täisen oppi­aineen tulisi olla vapaa­muo­toinen keskustelu. Opet­ta­ja (ja täl­lainen oppi­aine vaatisi paljon opet­ta­jal­ta, mikä on yksi ongel­ma) voisi aset­taa aihei­ta keskustelulle, tai oppi­laat voisi­vat niitä ehdot­taa. Tarkoi­tus olisi ohja­ta oppi­lai­ta ymmärtämään eri­laisu­ut­ta, kuun­tele­maan tois­t­en ajatuk­sia ja tun­to­ja, pohti­maan omaa elämään­sä ja maail­maa laa­jem­min (opet­ta­jan pitäisi luon­nol­lis­es­ti hal­li­ta nämä, mikä ei suinkaan aina toteudu). Ketään pain­os­ta­mat­ta, oppi­laiden iän ja kehi­tyk­sen huomioiden, arvosano­ja anta­mat­ta, vain keskustellen maail­mas­ta. Tätä tärkein­tä oppi­ainet­ta varten voisi olla eri­tyi­nen luok­ka, jos­sa olisi mukavasti pehmeitä tyynyjä lat­tial­la, ja oppi­laat voisi­vat myös vain lev­ätä ja kuun­nel­la tois­t­en keskustelua. Edel­lytet­tyä olisi vain osal­lis­tu­mi­nen tunneille.
    Tämän suun­taista oppi­ainet­ta kokeili amerikkalainen nais-psykolo­gi, jos­ta luin n. 10 vuot­ta takaperin ja siitä läh­tien kysymys on ajoit­tain pohdi­tut­tanut. Myös Japanis­sa on ollut yksit­täisiä kokeilu­ja. Nim­iä en nyt muista, mut­ta googlet­ta­mal­la löy­tynee tarvittaessa.
    Suun­tavi­ivoista muis­tan sen, että amerikkalaises­sa päiväkodis­sa (jos­sa oli esim. keskustel­tu onko avaru­us lop­u­ton ym. mitä uteliaat lapset kek­sivätkin kysyä) las­ten oppimisedel­ly­tyk­set ja henk­i­nen hyv­in­voin­ti oli kohen­tunut. Amerikkalais­ten nuorisorikol­lis­ten kohdal­la rikosten uusimi­nen oli vähen­tynyt, ja kyky sietää epä­mukavia tilantei­ta kohentunut.
    Japani­laisel­la luokalla (jon­ka miesopet­ta­ja oli aivan mah­ta­va, doku­ment­ti tuli Canal+ kanaval­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten, jos joku toinenkin sat­tui näkemään) kouluk­iusaamista ei juuri esi­in­tynyt ja lapset osoit­ti­vat toisilleen spon­taa­nia sol­i­daarisu­ut­ta ja empa­ti­aa huo­mat­tavasti keskiver­toa enemmän.

    Todel­la paljon kiusaamis­es­ta perus­tuu eri­laisu­u­teen. Joku toinen lap­si on älykkäämpi, tyh­mem­pi, lihavampi, rumem­pi, silmälasipäi­nen, heikom­pi, puhuu oudol­la taval­la jne. Tarha- tai ala-asteikäiset kiusaa­jat (mis­tä nämä kier­teet lähtevät) eivät usein ymmär­rä miltä tois­es­ta todel­la tun­tuu, eivät osaa aset­tua riit­tävästi kiusat­un ase­maan. Kiusaami­nen voidaan jopa kokea har­mit­tomak­si. Tämän kysymyk­sen läh­estymi­nen sekä kiusat­un että kiusaa­jan näkökul­mas­ta — ja mon­en muun vuorovaiku­tus­ta, toisen kuun­telemista edel­lyt­tävän kysymyk­sen — on läh­estyt­tävis­sä keskustelun kaut­ta, rak­en­teel­lise­na osana koulu­jär­jestelmää, joka ohjeis­taa, tun­neke­hyk­seltään edesaut­taa ihmisiä yleisem­min elämään (kuka niistä fak­to­jen tois­tamis­es­ta mitään muis­taa? mikä on elämässä pär­jäämiselle tärkeää?), tois­t­en kun­nioit­tamiseen, tois­t­en ase­maan aset­tumiseen, elinympäristön pohtimiseen ja eri­laisu­u­den ymmärtämiseen. Täl­lainen oppi­aine voisi merkit­tävästi lieven­tää myös monikult­tuurisu­u­teen sisäl­tyviä riskejä.

    Oppi­aine- ja oppimiske­hyk­sen sisältö­muu­tok­sia luku­unot­ta­mat­ta (ja niidenkin kohdal­la varauk­sen syn­nyt­tää merkit­tävä opet­ta­jien uudelleenk­oulut­tamisen tarve) täl­lainen utopisti­nen malli ei ole luo­tavis­sa nykyresurs­sein. Poli­it­tisen tah­don löy­tyessä (mihin en ollenkaan usko) voitaisi­in toisaal­ta tehdä sitoumus esim. kah­den vuosikymme­nen mit­tais­es­ta sitoumuk­ses­ta määrära­ho­jen tasaiseen kas­vat­tamiseen. Mut­ta ei niin tule tapah­tu­maan. Siitäkin huoli­mat­ta, että kyse on poh­jas­ta koko elämän mit­taiselle hyv­in­voin­nille. Tärkeim­mäistä ihmis­ten hyv­in­voin­tia koskev­as­ta asi­as­ta, johon poli­ti­ikan keinoin voidaan vaikuttaa.

    Mut­ta ehkä jon­ain päivänä reaalipoli­ti­ikan tuol­la puolen, kun ruve­taan ymmärtämään, mis­tä ihmis­ten henkisen hyv­in­voin­nin, infor­maa­tio­tul­vas­sa pär­jäämisen, sosi­aalisen vuorovaiku­tuk­sen, hyväksy­tyk­si tulemisen kokemisen (ym.) tau­s­tat pitkälti juon­tu­vat. En sano var­mak­si, mut­ta jos tämän teon tehnyt olisi keskuste­lu­tun­nil­la saanut purkaa ajatuk­si­aan, väitel­lä niistä ja tul­la kuul­luk­si ja kokenut että hän­tä kuun­nel­laan, olisiko vält­tämät­tä 9 ihmistä kuol­lut. Min­ulle tämän kaltai­sista teoista tulee usein mieleen val­ta­van voimakas ja epä­toivoinen “kuun­nelkaa min­ua!” “nyt te huomioitte min­ut!” huuto.

    Tämä on oma näke­myk­seni, jon­ka mukaan taas tul­laan puhu­maan ja moral­isoimaan val­tavia määriä sym­bol­isia sisältömerk­i­tyk­siä, mut­ta jos nuorten yleiseen pahoin­voin­ti­in halu­taan konkreet­tis­es­ti puut­tua, se edel­lyt­tää konkreet­tisia muu­tok­sia las­ten ja nuorten tärkeimpi­in kasvuym­päristöi­hin. Ne eivät selvästikään voi niin hyvin kuin ne voisi­vat voida.
    Siinä vai­heessa kun kysytään mie­len­ter­veyshoidon varo­jen perään — mikä sikäli on hyvin tärkeää — on jo ensim­mäi­nen ja toinenkin mah­dol­lisu­us menetetty.

  33. Mielestäni ihmi­nen, joka ammuskelee ihmisiä silmit­tömästi tarkoituk­se­na tap­paa kaik­ki, ei ole ter­ve mil­lään mit­ta­pu­ul­la mitat­tuna. Ihmi­nen voi seo­ta joko heti tai pitkän pros­essin tuloksena. 

    Kan­nat­taako tähän liit­tää Hit­ler­iä, Main­hofia ynnä mui­ta sekopäitä. Ja kan­nat­tooko tässä edes pohtia yhteiskun­nan syn­tyjä syviä. Ongel­ma on lähin­nä lääketi­eteelli­nen. Murhaa­jat ovat meil­lä aina keskuudessamme.

    No, se kuitenkin on san­ot­ta­va, että täysjärk­isten yhteisö­jen kan­nat­taa aina kiin­nit­tää huomio­ta fanaat­tisu­u­teen, joka liit­tyy aina uskon­toon ja poli­ti­ikkaan. Murheelli­nen tapaus, joka tapauk­ses­sa, (jol­la media mässäilee.)

    Otan osaa myös ampu­jan omais­ten kohtaloon.

  34. Ker­toisitko Eli­na, jos ker­ran omaat itse psykol­o­gista tajua, mik­sei Auvisen ilmoi­tus tulev­as­ta ver­i­työstä voin­ut olla avun­pyyn­tö? Ontu­va ver­taus v. 1938 tapah­tu­mi­in ei vakuuta.
    Itse olen ymmärtänyt, että ali­ta­juis­es­ti apua halu­a­va saat­taisi toimia näin.

  35. jouni lundqvist, lainaan seu­raa­van pätkän netistä, niin ei tarvitse itse kir­joit­taa samaa:

    “Per­soon­al­lisu­ushäir­iöt (F60-) muo­dosta­vat keskenään het­ero­geenisen, mut­ta kuitenkin muista mie­len­ter­vey­den häir­iöistä erot­tuvan ryh­män. Täl­löin yksilön per­soon­al­lisu­udessa ja käyt­täy­tymis­taipumuk­sis­sa on vakavia häir­iöitä, jot­ka eivät suo­ranais­es­ti aiheudu elimel­lis­es­tä syys­tä eivätkä muus­ta psyki­a­tris­es­ta häir­iöstä. Per­soon­al­lisu­ushäir­iöille on omi­naista huo­mat­ta­va pysyvyys, mikä ilme­nee pitkäkestoisuute­na, alka­mise­na yleen­sä nuoru­usiässä (vaik­ka nuoru­usikäi­sistä tätä diag­noosia ei ole vielä syytä tehdä per­soon­al­lisu­u­den “kesken­eräisyy­den” vuok­si) tai varhai­saikuisu­udessa, usein sairau­den­tun­non puut­tumi­nen, riip­pumat­to­muus tietys­tä sairaus­jak­sos­ta ja omi­naisuuk­sien koros­tu­mi­nen oirei­den sijaan.”

    ja, per­soon­al­lisu­ushäir­iöstä voi paran­tua ja per­soon­al­lisu­ushäir­iö voi ympäristön ja elämänkoke­musten avul­la lieven­tyä. Per­soon­al­lisu­ushäir­iöitä esi­in­tyy eri­tyis­es­ti alle 30-vuo­ti­ail­la miehillä. Alhaisem­paa esi­in­tymistä van­hempi­en ihmis­ten joukos­sa on perustel­tu ns. spon­taa­ni­paramisel­la (kyp­symis­pros­es­sil­la) ja per­soon­al­lisu­ushäir­iöis­ten korkeil­la itsemurhamäärillä.

    Lisäti­etoa: http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Persoonallisuush%C3%A4iri%C3%B6t

    Näis­sä ampumat­a­pauk­sis­sa kuten useim­miten ihmis­ten väki­val­taises­sa käyt­täy­tymisessä on usein kyse pitkään kehit­tyneestä, syvästä per­soon­al­lisu­ushäir­iöstä ei niinkään psykopa­ti­as­ta, skit­sofre­ni­as­ta tai psykoosista.

    Per­soon­al­lisu­ushäir­iöistä parane­m­i­nen on hyvin hidas­ta, mut­ta niiden syn­ty­taus­toi­hin voimme yrit­tää vaikut­taa. Tämä antaa ripauk­sen toivoa. Psykopa­t­ian ja skits­foren­ian syn­tyyn ei käsit­tääk­seni pysty juuri vaikut­ta­maan ja niil­lä on vah­va syn­nyn­näi­nen kor­re­laa­tio, eikä niistä ainakaan nykykeinoin voi parantua.

    Tek­i­jän leimaami­nen mieli­sairaak­si olisi (ole­tan vas­toin tarkem­paa tietoa) harhaanjohtavaa.

  36. Perun kaik­ki laten­tit epäi­lyni poli­isin tunaroin­nista. Ne perus­tu­i­v­at mm. Helsin­gin Sanomien julkaise­maan tietoon, että ampu­ja olisi löy­det­ty koulun käytävältä vas­ta klo 16:n paikkeil­la, neljän tun­nin piir­i­tyk­sen jäl­keen. Tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Ei pitänyt paikkaansa sekään,että nopeampi apu olisi pelas­tanut haavoit­tunei­ta kuolemalta.

  37. Tuo­mo:

    Ver­taus oli tosi­aankin ontu­va.. Olen ihan samaa mieltä. Kek­si parempi!

    Tosi vaikea perustel­la intu­itioon perus­tu­via asioi­ta, myön­nän. Kuulemme var­masti ihka oikei­den psyki­a­trien ja psykolo­gien­kin lausun­to­ja riit­tämi­in tästä asi­as­ta seu­raavien päivien aikana. Pekkaa olisi ehkä voin­ut aut­taa, mut­ta ei enää sil­loin kun man­i­festi oli netissä. 

    Teko oli Auvisen Suuri Tehtävä, se oli Pakko, se oli jotain mitä ilman hän ei voin­ut elää ja minkä vuok­si hänen piti kuol­la. Ei sel­l­aisel­la mis­si­ol­la enää huudel­la äitiä .. pon­nis­tel­laan vain kohti jotain, jota vain har­va ilmeis­es­ti ymmärtää… Pait­si ne sata tuhat­ta, jot­ka ovat rek­isteröi­tyneet kan­sain­väliselle fanisivustolle. 

    Hän halusi jäädä his­to­ri­aan, minkä yhteiskun­ta suruliputuksi­neen ja kynt­tilämer­i­neen onkin mah­dol­lis­tanut. Jumala hän halusi olla.. päät­tää kuka kuolee, kuka jää eloon, naut­tia täy­del­lis­es­tä val­lan­tun­teesta. Muut juok­se­vat, kirku­vat, isot pojat pis­saa­vat alleen.. 

    Miten ette tajua, minä tajuan..!

  38. Ari Aal­to­nen,

    En minä ainakaan sure!

    Lähin­nä kauhis­tu­in ja järky­tyin. Empa­ti­aa kyl­lä tun­nen, kos­ka voin äit­inä eläy­tyä siihen, miltä lapsen­sa menet­täneistä tuntuu. 

    Täl­laiset tapah­tu­mat muis­tut­ta­vat siitä, että joka ker­ran kun lap­si läh­tee koulu­un, on mah­dol­lista, että koti­in tulee ruumis. Näin­hän se on aina, mut­ta tämä muis­tut­taa siitä rajul­la taval­la. Kyseessä on siis myös pelko. 

    Siihen, mik­si tun­teeni ovat voimakkaam­mat Joke­lan kuin esim. Dar­furin tapah­tu­mi­in, vas­taat itse.

  39. Lot­ta Roti kir­joit­ti: “Net­ti on täyn­nä sairai­ta tuo­tok­sia (vaik­ka jälkivi­isaana voisi sanoa, että noin yksi­tyisko­htainen uhkailu kan­nat­taisi ottaa vakavasti). Hänen vuo­datuk­sen­sakin oli­vat lop­pu­jen lopuk­si melko tyyp­il­listä teini­angs­tia kenelle tahansa intro­ver­tille ‘toisi­na­jat­teli­jalle’…”

    TL kir­joit­ti: “Luke­mat­tomille net­ti­foo­rumeille tulee päivit­täin kaiken­laisia epämäärisiä uhkauk­sia ja henkilöko­htaisia agres­si­ivisia vuo­datuk­sia. Välil­lä foo­rumeil­la myös pohdi­taan avoimesti mik­si jokin ter­ror­isti teki niin tai näin, tai miten kan­nat­taisi toteut­taa kauhea terrori-isku.”

    Eli­na kir­joit­ti: “Tääl­läkin monel­la, ilmeisen aikuisel­la ihmisel­lä on ihan hukas­sa netin luonne foo­ru­mi­na. … Samankaltaisia videoita (ja sata ker­taa raaem­pia) on net­ti pul­lol­laan ihan avoimil­la sivuis­toil­la puhu­mat­takaan rek­isteröi­tymistä vaa­tivil­la sivuilla.”

    Aivan niin. Mil­loin tahansa voi käy­dä jopa aivan viat­tomil­la har­ras­tus­pal­stoil­la luke­mas­sa pelot­tavia vihakir­joituk­sia ja vir­tu­aaliy­hteisö­sivuil­la sairaiden asioiden esit­te­lyjä. Ihmiset purka­vat aggres­sioitaan ja per­ver­sioitaan Inter­netis­sä, eivätkä nuo purkauk­set yleen­sä toteudu mitenkään. Verkos­sa paljon liikku­vana olen vas­ten tah­toani tör­män­nyt sivui­hin, joi­ta en olisi halun­nut nähdä. Ei ole mah­dol­lista reagoi­da jokaiseen sairaaseen sivu­un. Tietenkin jokainen netinkäyt­täjä voisi ottaa peri­aat­teek­seen ilmoit­taa jokaisen näkemän­sä sairaan sivun poli­isille. Paljonko tietotekni­ik­ka-asiantun­ti­joi­ta tarvit­taisi­in selvit­tämään kaikkien ilmoitet­tu­jen net­tikir­joit­ta­jien ja video- ja kuva­pos­taa­jien henkilöl­lisyy­det? Mitä sit­ten tehtäisi­in, jos mitään ei (vielä) olisi tapahtunut? 

    Jonkin­laisia mah­dol­lisuuk­sia EHKÄ voisi olla tutkia sel­l­aiset sivut, jois­sa esitetään tarkasti ajal­lis­es­ti ja paikallis­es­ti Suomeen yksilöi­ty konkreet­ti­nen uhkaus. En tiedä kuin­ka paljon sel­l­aisia on. Ehkä sel­l­aiset olisi syytä ottaa tavak­si ilmoit­taa poli­isille. Vaan olisiko poli­isil­la resursse­ja tutkia edes niitä?

    Tämä on Inter­netin pimeä puoli. Helsin­gin Sanomien artikke­lis­sa (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Netiss%C3%A4+ihaillaan+Auvisen+tekoa/1135231667586 ) asia tulee hyvin esille.

    Inter­net tulee vaikut­ta­maan ihmiskun­nan kult­tuurien kehi­tyk­seen dra­maat­tis­es­ti. Inter­net on siu­naus ja kirous samanaikaisesti.

    Niin kauan kuin ihmi­nen ei saanut sairai­ta ja tuhoavia ajatuk­si­aan ja mieliteko­jaan kaikkien nähtäville, sel­l­ais­ten hau­to­ja jol­lakin tasol­la tajusi että ajatuk­sen­sa ja mielitekon­sa eivät ole hyviä. Nyt, kun ne saadaan jul­ki, niille saa AINA myön­teistä vas­takaikua. Sairaim­matkin mieli­teot voimis­tu­vat ja rupea­vat tun­tu­maan ihan nor­maaleil­ta ja sal­li­tu­il­ta, kun löy­tyy samoin ajat­tele­via ja ymmärtäjiä.

    Pan­do­ran lipas on jo avat­tu, kiin­ni sitä ei saa. Tämän asian kanssa on vain elet­tävä ja toiv­ot­ta­va ettei oma­lle kohdalle osu. Tap­pi­omielialaa, myön­nän, mut­ta voiko asialle mitään? Onko jol­lakul­la ratkaisu ongelmalle?

    Laa­ja ja dra­maat­ti­nenkin kult­tuuri­antropologi­nen tutkimuskent­tä odot­taa tutk­i­joi­ta. Jonkin ver­ran tutkimuk­sia vir­tu­aal­i­maail­moista jo on tehtykin, mut­ta en ole tietoinen sel­l­ai­sista jois­sa todel­la arvioitaisi­in ja mallinnet­taisi­in mitä tule­man pitää nimeno­maan Inter­netin pimeän puolen siivittämänä.

    Tämä Inter­netistä — kokon­aan toinen asia on kiusaa­jien kiusa­t­us­sa herät­tämä vihan­tunne. Se, miten kiusat­tu vihaansa käsit­telee ja miten siitä selviää, on tuhan­nen taalan kysymys.

  40. Siivu­ja mara­tonkir­joit­ta­ja Azin kommentista: 

    “Tässäkin maas­sa on kouluk­iusat­tu­ja arvi­ol­ta satojatuhansia.”

    Noh, ei kai nyt sen­tään, kun perusk­oulun puolel­la oppi­lai­ta on noin puoli miljoon­aa ja lukios­sa reilu satatuhat­ta ja siel­lä kiusaami­nen on paljon harvinaisempaa. 

    “Psyyken­lääkkeitä käyt­tää 300 000”

    Tuon luvun ved­it kyl­lä ihan hatus­ta. Oikea luku on yli 700 000 ihmistä ja näistä noin 150 syö psyyko­sei­hin tarkoitet­tu­ja lääkkeitä. 

    Mik­si muuten tämä kiusaami­nen tähän koko ajan keskustelus­sa vede­tään esi­in joka puolel­la. Auvisen toveri ja naa­puri Miro vaku­ut­taa, ettei tätä kiusat­tu. Auvi­nen itse ei viit­taa kiusaamiseen mitenkään ja opet­ta­jat ja muut koulukaver­itkin kiistävät kiusaamisen. 

    Yhdessä haas­tat­telus­sa eräs Auvista juurikaan tun­tem­aton henkilö oli heit­tänyt tämän kiusaamisko­rtin peli­in, ja nyt sitä heilutel­laan ahk­er­aan. Onhan se yksi aikamme muoti-ilmiöistä kauhis­tel­la kiusaamista. Mitään perää siinä ei siis vält­tämät­tä ole. 

    “Tuo viimeinen ain­oa varsi­nais­es­ti tekoa enteil­lyt video näytet­ti­in lähete­tyn edel­lisenä iltana(?), ja teko tapah­tui seu­raa­vana aamu­na. On hyvin mah­dol­lista, että video­ta ei kukaan kat­sonut tuona aikana.”

    Tätä minäkin sanoin, kun niin kovasti syyl­lis­tetään nämä vel­tot lus­mut, jot­ka eivät ilmoit­ta­neet mitään. Stur­mgeis­ter oli vai­h­tanut kaik­ki tun­nuk­sen­sa uudessa postauk­ses­sa. Ja kuten san­ot­tu, tuol­laista matskua nyt on niin pil­vin pimein netissä. 

    “Odotan vain kos­ka ensim­mäi­nen lehti (ehkäpä seiska?) kehtaa vetää mukaan tek­i­jän äidin, joka on linko­lalainen vihreä (net-kir­joituk­sis­saan­han tek­i­jä mainit­see Linkolan kun­nioit­tavas­sa sävyssä use­am­paan otteeseen)”

    Tieto oli jo tääl­lä, mut­ta Osmon sen­su­uri iski… Minä kehtasin!

    Az lis­taa yhteiskun­nal­lisia parannusehdotuksia: 

    “Luokkati­lat oli­si­vat avaria, ilman­vai­h­doltaan toimivia, tuoleil­taan pehmustettuja.”

    Ei juma.…, mä repeen… puhuria päähän ja tyyny perseen alle, niin johan lop­puu joukko­teuras­tuk­set. Et kai sen­tään tosis­sasi ole?

    Kyl­lä täl­lainen todel­la vaka­va per­soon­al­lisu­u­den kehi­tyshäir­iö läh­tee varhais­es­ta kasvuym­päristöstä, joka on 90 pros­ent­tis­es­ti per­he ja koti. Kyl­lä se luokan seinien värin, päiväkodin tädin ja pihapen­saiden osu­us on varsin marginaalinen. 

    Lukekaa vaik­ka tästä asiantuntijaa: 

    http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2004_4/12.htm

    (älä nyt sen­suroi please, kun näin kauhee­ta vaivaa men­nä ylösalas ton Azin kir­joituk­sen kanssa ja hain tiedot sille.)

  41. Siis tietenkin 150 000 syö psykoo­sei­hin tark. lääkkeitä. Kan­nat­tais lukea ennen kuin pos­tit­taa… Sori!

  42. Osmo viit­taa kirjeeseen: 

    “Jäähyväiskir­jeen (jota ei olisi pitänyt lukea julk­si­u­udessa, kts. alla) mukaan kyse oli erit­täin lah­jakkaas­ta henkilöstä”

    Osmo sekoit­taa ilmeis­es­ti netis­sä olleen tes­ta­mentin ja Auvisen per­heelleen jät­tämän jäähyväiskir­jeen. Netis­sä julkaisemista kukaan ei voi estää, ja per­heelle suun­nat­tua kir­jet­tä ei ainakaan tietääk­seni vielä ole poli­isi julkaissut. Eikä ainakaan sil­loin, kun kir­joitit aloituk­sen, se on varma. 

    Osmo, minus­ta on kyl­lä epäreilua, että kun otsikko on “kenen syy”.. niin se minne usei­den miet­teet kohdis­tu­vat, onkin sen­su­urin piiris­sä. Eli älä sit­ten kysy, jos et hyväksy vas­tauk­sia. Eli mik­si kysyt, jos halu­at vain mieleisiäsi vas­tauk­sia? Tyhmää!

  43. “Taideainei­ta vähen­tänyt ja matem­ati­ikkaa ja äidinkieltä lisän­nyt tehokku­usa­jat­telu on vaka­va ped­a­gogi­nen harha, joka heiken­tää nuorten koulu­vi­ihtyvyyt­tä” (az)
    Ei mil­lään pahal­la, mut­ta lapselle, jol­la ei ole vaa­dit­tu­ja lahjo­ja, taideaineet (ja liikun­ta ja käsi­työt) ovat koulu­vi­ihtyvyyt­tä vähen­tävä tek­i­jä. Lukuainei­ta voi opetel­la, taideaineet ja liikun­ta ovat armot­toman elit­is­tisiä: huonok­si synnytään.
    “Tärkeim­män yksit­täisen oppi­aineen tulisi olla vapaa­muo­toinen keskustelu.” (az)
    Jotenkin täl­lainen ajat­telu tuo mieleen iki­van­hat kon­ser­vati­iviset mielip­i­teet siitä, miten rah­vaalle on turhaa ja vahin­gol­lista opet­taa mitään muu­ta kuin uskon­toa. Kun ne osaa­vat olla hyviä kris­tit­tyjä (az käyt­täisi eri ilmaisua, kos­ka kuu­luu eri uskon­tokun­taan, mut­ta tarkoit­taisi ihan samaa), niin se on siinä, mitään käytän­nön tieto­ja ei tarvita.

  44. Mie­lenki­in­toisia pohd­in­to­ja Anna-Liisa. Net­ti on eit­tämät­tä syn­nyt­tänyt ver­tais- ja viiteryh­miä ääri­a­ja­tusten ympärille, joi­ta ei ennen inter­net­tiä niin hel­posti muo­dos­tunut. Toisaal­ta asialle ei voi juridis­es­ti tehdä yhtään mitään.

    Masen­taa kyl­lä tämän jutun uuti­soin­ti. Alka­en siitä MTV3:n rikos­toimit­ta­jas­ta, joka teon tapah­dut­tua etsiy­tyä tek­i­jän koti­talon edustalle kyse­lemään ohikulk­i­joil­ta, että tiesit­tekö, että murhaa­ja asui tässä? Tänään Iltale­hti on tavoit­tanut Anna Abre­un ja Antti Tuiskun ker­tomaan mielip­i­teen­sä tapah­tuneesta. Sur­re­al­is­tista. Juk­ka Paar­ma näkee osasyyl­lisyy­den kovas­sa talouselämässä.
    Kaik­ki keskustelu­foo­ru­mit ovat tietysti alus­ta läh­tien olleet täyn­nä äidin (ja Linkolan) syyl­listämistä maail­man­vi­han tar­tut­tamis­es­ta poikaan. Nyt täl­lä linkil­lä speku­loi­vat myös — ainakin — Turun Sanomat (Linkolan puhe­lin­haas­tat­telua myöten) ja Iltale­hti, ei tarvin­nut odot­taa Seiskaa.

    En ymmär­rä mihin kaikel­la moral­isoin­nil­la lop­ul­ta tähdätään. Meil­lä on inter­net, meil­lä on syväekolo­gia, mui­ta ääri­a­jatuk­sia, mah­dol­lisu­us ampuma-ase­har­ras­tuk­seen ja luke­mat­to­mia nuo­ria miehiä jot­ka n. 16–25 vuo­den iässä pää­tyvät roman­ti­soimaan väki­val­taa. Eivät nämä ole häviämässä mihinkään. Näi­den syyt­te­lyn sijaan, niiden kanssa pitäisi oppia ja aut­taa lap­sia, nuo­ria elämään.

    Sik­si ere­hdyin ylem­pänä kir­joit­ta­maan koulu­jär­jestelmästä, tätä pohties­sani, mut­ta nyt sekin tun­tuu vas­ten­mieliseltä, ja viestin voisi melkein­pä pois­taa. Tun­tuu kuin kukin näke­myksinemme olisimme haaskalla tässä keskustelus­sa, sil­loinkin kun yritämme muo­toil­la, ettei asia näin olisi, kuka syyt­tämässä tahoa a tai b, tai vaa­ti­mas­sa asi­aa y tai x. Jotenkin tun­tuu, että niiden pitäisi olla oma keskustelun­sa, eikä rat­sas­taa täl­laisil­la tapauk­sil­la, kun teoista ei ole edes tapah­tunut kuin päivä tai pari.

    Tämä tapaus kaikki­nen­sa, ihmis­ten reak­tioi­ta myöten (omani mukaan lukien, ja var­maan tämänkin viestin kir­joi­tus) tun­tuu jotenkin surulliselta ja väärältä.

    Esil­lä ollei­den tieto­jen perus­teel­la pojal­la oli koulukavere­i­ta, ja ainakin yksi ystävä, eikä hän varsi­nais­es­ti ollut koskaan ollut kouluk­iusat­tu (ehkä tähän saadaan vahvis­tus myöhem­min suun­taan tai toiseen), ja ainakin “Heli” sanoo, että tytöt symp­pa­si­vat Pekkaa. Mieleen jäi tämän lähim­män ystävän ker­to­mus, kuin­ka Pekka-Eric oli kal­japul­lo kädessä viet­tämässä juhan­nusjuh­laa muiden ikäis­ten­sä kanssa, ja kesken juh­lien ilmoit­taa lähtevän­sä koti­in kir­joit­ta­maan kir­jaa kaverei­den pyytäessä hän­tä jäämään. Mitä täl­laiseen voi sanoa? Ei yhtään mitään.

    En tiedä ovatko muut samaa mieltä, mut­ta ehdotan, että viestiketjun voisi siiv­ota ja sulkea tai pois­taa kokonaan.

    Tämä on ollut masen­tavin uutistapaus pitkään aikaan.

  45. äh keskustelu menee nyt täysin vikaraiteille, ja saa henkilöko­htaisia sävyjä.

    300,000 syö masen­nus­lääkkeitä, luvut menivät sekaisin

    koulukysymys oli mon­en tek­i­jän kokon­aisu­us jota ere­hdyin pohti­maan, ei yksit­täisiä merk­i­tyk­seltään vähäpätöisiä kohtia ivattavaksi

    vaikut­ta­vatko per­heet vai koulu/kaveriympäristö enem­män per­soon­al­lisu­ushäir­iöi­den syn­tyyn on paljon väitel­ty kysymys, selvä on että molem­mat ovat merkittäviä
    koulu­un voimme poli­ti­ikalla vaikut­taa, muuhun emme niinkään

    lurk­ki, ei kyseessä ollut todel­lakaan mikään elit­isti­nen kau­na “rah­vai­ta” vas­taan. ko. kaltaisen oppi­aineen on todet­tu paran­ta­van oppimisedel­ly­tyk­siä, vuorovaiku­tus­taito­ja ja koulu­vi­ihtyvyyt­tä. otos on pieni, mut­ta lupaa­va. päädyin vain pohti­maan sitä väärässä yhteydessä

    olet oike­as­sa etteivät kaik­ki pidä taideaineista, mut­ta useim­mat kyl­lä (tämähän on selvitet­ty kyselyinkin).
    vain pienem­mät ryh­mäkoot (vaatii enem­män opet­ta­jia) voivat lop­ul­ta mah­dol­lis­taa suurem­man yksilöi­dyn valin­nan­va­pau­den, joten nykyti­lanteessa kysymys on rel­e­vant­ti, mut­ta tämä on väärä yhteys tälle keskustelulle

    enem­pää en tähän ketju­un kir­joi­ta, joten ei kan­na­ta jatkaa “väit­te­lyä”

    Osmo tehköön johtopäätök­set esim. Eli­nan viestien sävys­tä, ja sopi­vatko ne tämän trage­di­an yhteyteen

    har­mit­taa, että ere­hdyin otta­maan osaa koko keskusteluun

    tun­tuu täysin väärältä

  46. Az kysyy:

    “En tiedä ovatko muut samaa mieltä, mut­ta ehdotan, että viestiketjun voisi siiv­ota ja sulkea tai pois­taa kokonaan.”

    Jos sinä tun­net täl­lä het­kel­lä syvää maail­man­tuskaa (mikä sinän­sä on ymmär­ret­tävää), niin ei se kuitenkaan tarkoi­ta, että keskustelu meitä järkyt­täneistä tapah­tu­mista tulisi tukah­dut­taa. Eihän sin­un enää tarvitse tul­la tähän ketju­un, jos tun­net sen epämiellyttäväksi. 

    Maail­ma on kovin har­voin tismall­een sel­l­ainen kuin sen toivoisi ole­van… edes parin metrin säteellä

  47. Eli­nan sen­suroitu viesti

    Mara­tonkir­joit­ta­ja Az (0,0001% hänen tekstistään):

    “Ketään ei kan­na­ta syyt­tää tai syyl­listää. Taus­tavaikut­timia on niin monia, ei niitä voi yksilöidä.”

    Kyl­lä minus­ta voi ihan reilusti syyt­tää van­hempia. Jos kotona asu­va nuori kas­vaa noin kieroon ilman että mitenkään reagoidaan, niin kenen vika se sit­ten on ellei van­hempi­en? Gee­nien (no siinäkin tapauk­ses­sa van­hempi­en)? Vai ihan itsen­sä vika?

    Kyse on siitä, ettei halu­takaan nähdä, miten omi­tu­inen ja eristäy­tynyt fri­ik­ki se oma finni­naa­ma on. Ei halu­ta! Ei sit­tenkään kun tämä yksinäi­nen synkistelijä, sotapelien pelaa­ja ja death met­al ‑musan kuun­teli­ja han­kkii aseen. Ei halu­ta nähdä mitään!

    Voi, voi, ettei tässä nyt liikaa syyl­lis­tet­täisi… Aina­han se on hal­li­tuk­sen vika ja mie­len­ter­veyspalvelu­jen puut­teen.. Niin­hän se kor­rek­ti mantra menee!

    Olet­teko kuulleet kas­va­tus­vas­tu­us­ta? Outo käsite ehkä mon­elle. Se tarkoit­taa sitä, että van­hem­mat ovat vas­tu­us­sa siitä, että laps­es­ta tulee yhteiskun­takelpoinen. Ja jos näyt­tää siltä, ettei ole tulos­sa, niin niskav­il­loista kiin­ni ja lähim­pään psyki­a­triseen päivy­tyk­seen. Ja se on tehtävä heti!

    Näin on jämp­ti! Ja itsel­läni on samanikäi­nen poi­ka, tiedok­si vain, ettei joku luule vit­tumaisek­si vanhaksipiiaksi…

  48. Laitoin tuon Eli­nan viestin, vaik­ka sen aluk­si sen­suroinkin, kos­ka keskustelu on joka tapauk­ses­sa täl­lä blogilla ja eri­tyis­es­ti muual­lakin men­nyt suun­taan, jota yritin varjella. 

    Olen Eli­nan kanssa eri mieltä tuos­ta van­hempoien syyt­tämis­es­tä. Ensin­näkin kas­vat­ta­mi­nen, eri­tyis­es­ti lah­jakkaan lapsen kas­vat­ta­mi­nen, on joskus vaikeata. 

    Toisek­si kaik­ki eivät ole eivätkä koskaan tule ole­maankaan hyviä van­hempia. Minä en tiedä kyseisen per­heen koti­oloista mitään, jote puhun yleisel­lä tasol­la tarkoit­ta­mat­ta juuri heitä. Puhun vain tuos­ta Eli­nan julis­ta­mas­ta periaatteesta.

    Kos­ka huo­mat­taval­la osal­la van­hem­mista on kas­va­tu­songelmia, yhteiskun­ta, joka jät­tää kas­va­tus­vas­tu­un vain vanhemmille,tulee koke­maan paljon epäon­nis­tu­misia. Lapsen kas­vat­tamiseen tarvi­taan koko kylä. Sil­loin, kun omat van­hem­mat eivät ole aivan opti­maal­isia, ter­veessä yhteiskun­nas­sa lap­si hakeu­tuu itses­tään johonkin toiseen seu­raan. Pri­vati­soituneessa yhteiskun­nas­sa se ei vain onnis­tu. Sik­si tulee niin paljon huteja.

  49. Kodin vas­tu­us­ta min­ul­la on mielessäni erään opet­ta­jan neu­vo van­hem­mille; Vaik­ka lapsenne asi­at ovat kuin­ka päin peetä, niin yrit­täkää roikkua paidan­hel­mas­sa, se on tei­dän van­hempi­en osa. Ja ali­no­maan pitää kysyä, miten menee ja mis­sä ollaan. Tärkein­tä lapselle on tietää, että van­hem­mat välit­tävät hänestä.

    Tämä viesti ei ole Tuusu­laan, kun en tiedä höykäsen pöläys­tä surullisen per­heen tilanteesta. Eikä sil­lä ole enää mitään merkitystä.

    Asi­as­ta kol­man­teen. Minus­ta pitäisi alkaa har­ras­taa kansalaiskas­va­tus­ta siitä, mitä netis­sä tapah­tuu ja miten viestei­hin pitää reagoi­da. Myyr­mäen ja Tuusu­lan tapauk­sista oli tietoa netis­sä jo ennakkoon. Mik­si nuoret luk­i­jat eivät reagoi­neet niihin.

    Jos yritetään iskeä läpi aja­tus, että netis­sä kaik­ki valvo­vat kaikkia eli tun­te­vat vas­tu­un myös toi­sista, niin eikö se olisi aika hyvä jut­tu. Ennen kyläy­hteisö valvoi asukkaitaan. Mik­sei net­tikyläy­hteisö voisi toimia samoin.

  50. Eli­na.
    “Näin on jämp­ti! Ja itsel­läni on samanikäi­nen poi­ka, tiedok­si vain, ettei joku luule vit­tumaisek­si vanhaksipiiaksi…”

    En luul­lut vanhaksipiiaksi.

    Pidän kutenkin todel­la raukka­maise­na toim­intana syyl­listää anonymi­teetin suo­jista tap­pa­jan vanhempia.

    Eli­nan kir­joituk­sista nousee minus­ta väistämät­tä esille yhteiset piir­teet ampu­jan kanssa.
    Lähin­nä tarkoi­tan tuo­ta naivia “yli-ihmisuhoa” — “Miten ette tajua, minä tajuan..!”
    Tai sitä harhaista käsi­tys­tä, että on yksi­no­maan hänen henkilöko­htaisen kyvykkyyten­sä ansio­ta, että hänen oma poikansa ei ole (tois­taisek­si) tap­panut ketään.

  51. “Pidän kutenkin todel­la raukka­maise­na toim­intana syyl­listää anonymi­teetin suo­jista tap­pa­jan vanhempia.”

    Juuri näin. Varsinkin kun on näyt­töä ettei psyki­a­triset sairaudet mitenkään itses­tään­selvästi ole redu­soitavis­sa kas­vatuk­ses­ta (tai edes ympäristöstä kokon­aisuute­na) johtu­vak­si edes per­soon­al­lisu­us häir­iöi­den kohdal­la. Varsinkin asosi­aalisen persoonallisuuden/psykopatian (joka siis on myös per­son­al­lisu­u­den häir­iö eikä rin­nastet­tavis­sa skit­sofren­ian kanssa) kohdal­la on vah­vaa näyt­töä sairau­den biol­o­gis­es­ta poh­jas­ta. Yllä oli link­ki Psyki­a­tri J. Tähkän haas­tat­telu­un jos­sa hän korostaa nimeno­maan varhaisen vuorovaiku­tuk­sen merk­i­tys­tä mut­ta huo­maut­taisin että J. Tähkä on ns. psyko­dy­naamis­es­ti suun­tau­tunut (nykyter­mi Freudin ajatuk­si­in poh­jau­tu­vista teorioista/malleista) ja psyko­ana­lyysi oli puo­livu­o­sisa­taa sit­ten ehdot­toman väärässä skit­sofren­ian ja autismin syistä (syynä pidet­ti­in äidin omi­naisuuk­sia) ja tämä johti sil­loin turhaan van­hempi­en (tai tarkem­min äidin) syyllistämiseen.

    -psyk. SH

  52. Osmo:

    “Laitoin tuon Eli­nan viestin, vaik­ka sen aluk­si sen­suroinkin, kos­ka keskustelu on joka tapauk­ses­sa täl­lä blogilla ja eri­tyis­es­ti muual­lakin men­nyt suun­taan, jota yritin varjella.”

    Hyvä niin!

    Ihmettelinkin, kun älykkyyskeskustelus­sa toit use­am­paankin otteeseen esi­in arvoinasi sanan­va­pau­den, tabu­jen rikkomisen ja avoimen keskustelun. Sit­ten sivu­utet­ti­in tässä keskutelus­sa se kaikkein ytimistä ydin eli koti ja van­hem­mat… Ettei vain syyl­lis­tet­täisi ketään! 

    Pekka halu­aa riitaa: 

    “Pidän kutenkin todel­la raukka­maise­na toim­intana syyl­listää anonymi­teetin suo­jista tap­pa­jan vanhempia.”

    Sin­ul­la on var­masti omat vah­vat syysi lada­ta näin täysil­lä min­ua kohti. Tämä on kuitenkin ihan lailli­nen foo­ru­mi, jos­sa saa kir­joit­taa anonyymi­na (Osmo päät­tää) ja niin kauan kuin se on mah­dol­lista pidän tämän oikeuden. 

    En koe syyl­listäväni nyt juuri näitä van­hempia. Puhun yleisem­mäl­lä tasol­la kas­va­tus­vas­tu­us­ta, mut­ta ymmär­rän, että koet asian tuol­la tavoin. Olen ymmärtänyt, että olet varsin läheinen ihmi­nen heille?

    “Eli­nan kir­joituk­sista nousee minus­ta väistämät­tä esille yhteiset piir­teet ampu­jan kanssa”

    Niin, eiköhän meil­lä kaikil­la ole yhteisiä piirteitä hänen kanssaan? Kyl­lä jokainen on joskus halun­nut räjäyt­tää maail­man tai ainakin se vit­tumaisim­man tyypin. En ole kuitenkaan koskaan suun­nitel­lut tap­pa­vani ketään puhu­mat­takaan toteu­tuk­ses­ta, joten saat nyt kyl­lä perustel­la väit­tämäsi, tarkem­min jos halu­at jatkaa keskustelua. Mik­si juuri minä olisin se pahis?

    “Tai sitä harhaista käsi­tys­tä, että on yksi­no­maan hänen henkilöko­htaisen kyvykkyyten­sä ansio­ta, että hänen oma poikansa ei ole (tois­taisek­si) tap­panut ketään.”

    Yleen­sä ei tarvitä mitään eri­ty­istä henkilöko­htaista kyvykkyyt­tä, jot­ta laps­es­ta ei tule mas­samurhaa­jaa. Tarvi­taan eri­tyi­nen epäkyvykkyys, että näin käy..

  53. Eli­na:

    Yleen­sä ei tarvitä mitään eri­ty­istä henkilöko­htaista kyvykkyyt­tä, jot­ta laps­es­ta ei tule mas­samurhaa­jaa. Tarvi­taan eri­tyi­nen epäkyvykkyys, että näin käy..

    Ode:

    Aika inhot­tavasti sanottu.

  54. Sar­jas­sa Osmon tyhjät (vai­h­da kon­so­nant­ti tarvit­taes­sa M‑kirjaimeksi) puheet: 

    “keskustelui on joka tapauk­ses­sa täl­lä blogilla ja eri­tyis­es­ti muuyal­lakin men­nyt suun­taan, jota yritin varjella.”

    Aika hur­ja aatos, että Osmo, 56 v. var­jelisi kaikkea medi­as­sa vellovaa keskustelua, mut­ta kaikkivoipaisu­usku­vitel­mat eivät ilmeis­es­ti ole vain mas­samurhaa­jien ja kak­sivuo­ti­aiden oikeus. 

    “Olen Eli­nan kanssa eri mieltä tuos­ta van­hempoien syyt­tämis­es­tä. Ensin­näkin kas­vat­ta­mi­nen, eri­tyis­es­ti lah­jakkaan lapsen kas­vat­ta­mi­nen, on joskus vaikeata.”

    Jaa, että las­ten kas­vat­ta­mi­nen on vaikeaa…noh, öööö. mihin ver­rat­tuna? Mikä on lauseen infor­maa­tioar­vo? Koirienkin kas­vat­ta­mi­nen on vaikeaa tai min­un on ainakin erit­täin vaikea pitää hengis­sä viherkasve­ja… Lapset ovat hengis­sä kyllä..

    Sit­ten vielä eri­tyis­es­ti (huu­tomerk­ki) lah­jakkaan lapsen kas­vat­ta­mi­nen on erit­täin vaikeaa.? Onko tästä jotain tilas­to­ja? Oma 12 kympin oppi­laani on ollut help­po kas­vatet­ta­va min­ulle. Ja Pekankaan kiusak­si ei omaa mas­samurhaa­jan profi­il­ia. Eli miten niin …? Linkke­jä tilas­toi­hin, kiitos. Mikä siinä on vaikeaa? Mik­si lah­jakkaan lapsen kas­va­tus on jotenkin eri­tyisen vaikeaa, kerro!

    Osmo jatkaa kuolemat­to­mia totuuksiaan: 

    “Toisek­si kaik­ki eivät ole eivätkä koskaan tule ole­maankaan hyviä vanhempia”

    Tämäpä yllä­tys.…, nyt kyl­lä hauko­tut­taa siihen malli­in, että pakko vetäy­tyä yöpuulle. 

    “Lapsen kas­vat­tamiseen tarvi­taan koko kylä”

    Valitet­tavasti se “kylä” muo­dos­tuu vain yksinker­tais­es­ti ter­veen per­heen ihmis­suhteista. Ter­veel­lä per­heel­lä on ympäril­lään suku­laiset, naa­pu­rit, tut­ta­vat, ystävät ja ne sat­un­naiset ter­ve­hti­jät ja kaikkien näi­den lapset. Ei ole mitään kylää ilman yksikköä, joka sen yhteisön ympärilleen luo. 

    (ja opet­tele nyt saake­li käyt­tämään näp­pistä niin, että joka toinen sana ois ees oikein)

  55. Osmo,

    Kyl­lä inhot­tavasti san­ot­tu! Totu­us on välil­lä äärim­mäisen inhottavaa.

  56. Ymmär­rän ihmis­ten hätää ja raivoa ja sit­ten taas en. Raivoa on kuulem­ma aiheut­tanut, että ampu­jan isä on omis­tanut kitara­soolon kuolleelle pojalleen. Kyl­lä kai per­he saa sur­ra myös omaa mene­tys­tään? Oma­l­la taval­laan se on jopa suurem­pi kuin ammut­tu­jen per­hei­den menetys. 

    Jos hei­dän poikansa olisi amfe­tami­ini­höyryis­sä varas­tanut kuor­ma-auton ja ajanut päin pikkubus­sia, jos­sa täs­mälleen samat ihmiset oli­si­vat kuolleet, eivätkö he olisi yhtä kuollei­ta ja yhtä epäoikeu­den­mukaises­ti kuollei­ta kuin nyt. Otsikot vain oli­si­vat olleet vähän pienempiä.

    Suun­nitel­mallisu­us tekee teosta kata­lam­man, mut­ta ei uhreista sen kuolleempia.

  57. Saa­vathan ne omaa mene­tys­tään sur­ra, ei kai sitä kukaan kiel­lä. Mut­ta aika irvokas­ta julk­istaa netis­sä täl­lainen “oodi sankar­ille”- henk­i­nen jut­tu. Suri­si­vat nyt ihan itsek­seen hiljaisuudessa. 

    Siitähän ne tap­pouhkauk­setkin niille lähti. On se nyt äärim­mäisen loukkaavaa ja irvokas­ta uhrien omaisille tääl­laiset kuulumiset. 

    Ihme, että joidenkin sym­pa­ti­at tun­tu­vat ole­van vain tämän murhaa­jan ja murhaa­jan per­heen puolella?

  58. Eli­na:
    “Sin­ul­la on var­masti omat vah­vat syysi lada­ta näin täysil­lä min­ua kohti. Tämä on kuitenkin ihan lailli­nen foo­ru­mi, jos­sa saa kir­joit­taa anonyymina”

    En yrit­tänyt estää sin­ua lymy­ilemästä pen­saas­sa ja roiski­maan sieltä kom­ment­te­jasi. Totesin vain että se on mielestäni raukkamaista.

    Minus­ta on aivan OK kir­joit­taa nim­imerkil­lä, kun kir­joite­taan asioista. Kun kir­joite­taan tois­es­ta ihmis­es­tä, jon­ka henkilöl­lisyys tun­netaan, vain kur­jim­mat pelku­rit piiloutu­vat anonymi­teetin taakse.

    Eli­na:
    “Yleen­sä ei tarvitä mitään eri­ty­istä henkilöko­htaista kyvykkyyt­tä, jot­ta laps­es­ta ei tule mas­samurhaa­jaa. Tarvi­taan eri­tyi­nen epäkyvykkyys, että näin käy..”

    Kun ilmeis­es­ti olet keskimääräistä älykkäämpi ja kyvykkäämpi, niin ker­rotko mikä Joke­lan tap­pa­jan kas­vatuk­ses­sa on men­nyt pieleen, ja kuin­ka hänen saa­ma kas­va­tus on poiken­nut siitä, jota sinä itse olet antanut.

  59. En osaa eritel­lä, mut­ta olen Osmo Soin­in­vaaran autoko­laririn­nas­tuk­sen kanssa samaa mieltä. Ajat­te­len, että ihmiset jou­tu­i­v­at onnet­to­muu­den uhreik­si ja halu­an kun­nioit­taa heitä. Moni asia meni pahasti ja yhtä aikaa vikaan ja vaka­va onnet­to­muus sat­tui. Jos tämä oli sat­tuma yksi miljoon­ista, niin se tuskin tois­tuu. Jos tämän­ta­pais­ten onnet­to­muuk­sien ris­ki on suurem­pi kuin oli luul­tu, täy­tyy varautu­mista (mm. asekon­trol­li) lisätä. Mut­ta tämä on yksi tek­i­jä yhteiskun­nal­lises­sa kokon­ais­tur­val­lisu­udessa, joka tietysti on ensiar­voinen asia.

  60. En tiedä kenen syy mut­ta aikalail­la masen­si eilen kat­soa 7 uutisia kun repot­teri kysyi luki­o­laiselta “Näit kun sun rehtorisi ammut­ti­in, miltäs nyt tuntuu?”.

  61. Pekka,

    On aivan normien mukaista keskustel­la netis­sä nim­imerkil­lä julk­isu­u­den henkilöistä ja sitähän nämä Auvisen van­hem­mat täl­lä het­kel­lä ovat, vaikkakin var­masti erit­täin vastentahtoisesti. 

    En sitä pait­si ole sanonut näistä nimeno­mai­sista henkilöistä mitään, olen vain kir­joit­tanut kas­va­tus­vas­tu­us­ta yleisel­lä tasol­la. Isän net­tisekoilu­ja kitara­soolo­jen­sa kanssa pidän todel­la hark­it­se­mat­tom­i­na enkä ihmettele, että sai vihat niskaansa. Tässäkään kohdas­sa en kuitenkaan moit­tin­ut hän­tä ihmisenä, vaan tekoa. 

    “vain kur­jim­mat pelku­rit piiloutu­vat anonymi­teetin taakse.”

    Mik­si solvaat? Kiistän ole­vani kur­ja pelkuri, vaik­ka naise­na halu­an netis­sä esi­in­tyä anonyymina.

    Jos vält­tämät­tä halu­at tietää koko nimeni, niin Osmo sen tietää kyl­lä. En vain nyt tiedä, mihin sitä aiot käyt­tää ja vaiku­tat niin aggre­si­iviselta, että täy­tyy harki­ta. Tääl­lä aion kir­joit­taa jatkos­sakin Eli­nana oli aihe mikä tahansa. 

    Kas­va­tus­vas­tu­us­ta:

    Minus­ta on ihmeel­listä, että jos nuori hais­tat­telee opet­ta­jille ja töhrii ratikoi­ta, niin syyt­tävä sor­mi osoit­taa ilman muu­ta kotikas­vatuk­seen. Sit­ten, kun nuori ampuu nau­raen ja huu­taen val­lanku­mous­ta kahdek­salta ihmiseltä hen­gen, niin yhtäkkiä kodil­la ei olekaan osaa eikä arpaa. 

    Tämä laske­va lin­eaari­nen yhtälö siis menee: mitä pienem­pi rike, sitä suurem­pi van­hempi­en vas­tuu, mitä kamalampi rikos, ei vas­tu­u­ta siis ollenkaan? Ei ymmär­rä pieni minä tätä. Selit­täisikö joku?

    Luulen, että ihmiset käyt­täy­tyvät näin defen­si­ivis­es­ti sik­si, että pelkäävät kuol­lak­seen, että hei­dän lapsen­sa tek­i­sivät jotain vas­taavaa. He siis irti­sanoutu­vat jo etukä­teen jyrkästi täl­lä tavoin mis­tään vas­tu­unkan­nos­ta. Syyl­lisyys ja häpeä ovat surua vaikeampia tun­tei­ta käsitella. 

    Pekka arvelee:

    “Kun ilmeis­es­ti olet keskimääräistä älykkäämpi ja kyvykkäämpi” 

    En tiedä mis­tä olet tämän käsi­tyk­sen saanut, en ota kantaa. 

    Kas­vatan lap­siani niin, että meil­lä on mah­dol­lisim­man avoimet välit. Tiedän, mitä he ajat­tel­e­vat mis­täkin, mitä tekevät ja miten suh­tau­tu­vat omi­in ja muiden ajatuk­si­in ja tekemisiin. 

    Tämä ei tarkoi­ta sitä, että joka keskikal­japul­lon korkkauk­sen tietäisin, mut­ta tiedän suun­tavi­ivat hyvin. Seu­raan las­teni tekemisiä siten, että jos jokin näyt­tää poikkeaval­ta, otan sen heti puheek­si hei­dän ja myös ulkop­uolis­ten kanssa saadakaseni eri­laisia näkökul­mia ja mah­dol­lisim­man syvän per­spek­ti­ivin asi­aan. Kyl­lä meil­lä on täl­laisia tilantei­ta ollut paljonkin. En ummista silmiäni vaikeil­takaan asioil­ta. Van­hin poikani on mm. ollut ESY-luokalla yhden lukukauden. 

    Seu­raan myös poikieni netin käyt­töä, mut­ta eivät tun­nu tun­te­van mitään vetoa väki­val­taan. Jos huo­maisin pien­impiäkään viit­teitä sel­l­ais­es­ta arvo­maail­mas­ta lap­sil­lani kuin Auvisel­la oli, tur­vau­tu­isin välit­tömästi inten­si­iviseen ter­apeut­tiseen apu­un. Mikään pil­leripurk­ki kouras­sa ei sieltä lähdettäisi. 

    En tiedä, mikä on Auvisen kas­vatuk­ses­sa on men­nyt pieleen, mut­ta jotain fun­da­men­taal­ista se tietysti on. Ainakin van­hem­mat ovat kään­täneet ongelmille jos­sain vai­heesa selkänsä. 

    Las­tenpsyki­a­tri­an erikois­lääkäri Raisa Cac­cia­tore arveli lap­su­u­den kaikkivoipaisu­usku­vitelmien jäämistä päälle tietyn­laisen lapsen ide­al­isoin­nin vuok­si. Mut­ta asiantun­ti­jat ovat luon­nol­lis­es­ti nyt hyvin varovaisia sanois­saan. Varsi­naisia diag­noose­ja­han ei kuolleista tehdä. 

    Kun oma mität­tömyys sit­ten tör­mäyk­sessä ulko­maail­man kanssa ikään kuin pal­jas­tuu, panssarik­si muo­doste­taan muiden ali-ihmisyys ja oma jumal­lal­lisu­us. Tätähän näkee ympäristössä pien­imuo­toisem­pana jatku­vasti. Jokainen tun­tee tyypin, joka pitää itseään mui­ta parem­pana. His­to­ri­as­ta sit­ten tiede­tään ne tyyp­it, joil­la tämä ajat­telu on men­nyt överiksi. 

    Van­hem­mat ovat laimin­lyöneet tässä tapauk­ses­sa lapseen­sa tutus­tu­misen. Kyl­lä kotona asu­van nuoren mie­len maail­ma ja sen muu­tok­set täy­tyy van­hempi­en ais­tia. Jos nuori pelaa kaikkein raaimpia väki­val­tapele­jä tun­tikau­sia päivässä, ja han­kkii aseen, niin van­hempi­en tulee ihan viimeistään tässä vai­heessa reagoi­da. Uskon kyl­lä, että myöhäistä se olisi ollut aseen han­kkimisen ja man­i­festin jäl­keen, valitettavasti. 

    Tämä tulee ole­maan min­un mielip­i­teeni lop­pu­un asti, vaik­ka oma poikani tek­isi jotain täl­laista, mitä kovasti tun­nut toivo­van. Min­ut saa sit­ten kyl­lä syyl­listää ja pitääkin syyl­listää. Saat olla, Pekka, ensim­mäisenä heit­tämässä kiviä.…

  62. Eli­na: “Siitähän ne tap­pouhkauk­setkin niille lähti. On se nyt äärim­mäisen loukkaavaa ja irvokas­ta uhrien omaisille tääl­laiset kuulumiset.”

    Ovatko Auviset syypäitä tätä kaut­ta muidenkin Tuusu­las­sa asu­vien Auvis­ten saami­in uhkailui­hin? Siis sel­l­ais­ten henkilöi­den, jot­ka eivät edes per­het­tä tunne…

    Tap­pouhkailu aiheen tiimoil­ta lähen­telee hup­su­u­den huip­pua. Mut­tei yksin. 

    “Ihme, että joidenkin sym­pa­ti­at tun­tu­vat ole­van vain tämän murhaa­jan ja murhaa­jan per­heen puolella?”

    Se vaikutel­ma tullee sik­si, että puhe on ollut lähin­nä murhaa­jan per­heestä eikä uhrien per­heistä. Min­un sym­pa­tiani saa­vat molem­mat, mut­ta Oden tavoin näen, että murhaa­jan per­heen mene­tys on hiukan oman­lainen­sa ja ehkä hiukan muser­tavampi, sil­lä hei­dän mene­tyk­seen­sä liit­tyy syyl­lisyys, jota muiden per­hei­den ei tarvitse kantaa.

  63. Eli­na.
    Siitä miten asi­at ovat, ei voi päätel­lä, kuin­ka niiden pitäisi olla.
    Vaik­ka netis­sä henkilöön käyvä loan­heit­to anonyyminä olisi “nor­mi”, ei se tee minus­ta sitä yhtään reilummaksi.

    Kyl­lä minä tiedän sin­un oikean henkilöl­lisyyte­si, mut­ta en ole ajatel­lut käyt­tää sitä mihinkään.
    Agres­si­ivi­su­ud­es­ta min­ul­la on juuri päin­vas­tainen käsi­tys kuin sin­ul­la. En tiedä, kumpiko meistä olisi todel­lisu­udessa agres­si­ivisem­pi. Sin­un näen­näi­nen agres­si­ivi­su­us voi olla hei­jas­tus­ta anonymi­teetistä, joka “vapaut­taa” ihmisen osit­tain moraal­is­ten tun­tei­den kahleista. 

    Kotikas­vatuk­sen ja Joke­lan murhenäytelmän yhtey­destä kasaa­masi kehäpäätelmä jatkaa kun­ni­akkaasti Spe­den aloit­ta­maa “naisen logi­ik­ka” ‑sar­jaa.
    Nor­maalil­la logi­ikalla ei olisikaan mah­dol­lista ker­toa mitään sel­l­ais­es­ta asi­as­ta, jos­ta ei tiedä mitään.

    Ode on minus­ta oike­as­sa siinä, että tap­pa­jan omais­ten osa on lop­ul­ta vielä kur­jem­pi kuin uhrien omais­ten. Help­poa ei ole kum­mil­lakaan, mut­ta tap­pa­jan omaiset saa­vat myötä­tun­non sijaan nimet­tömien idioot­tien ja besser­wis­serei­den vihat niskaansa. Luulen että he tun­ti­si­vat surun lisäk­si syyl­lisyyt­tä ja häpeää riit­tävästi ilman ulkop­uolis­ten “apuakin”.

  64. Minäkin Eli­nan tapaan tuomit­sen jyrkästi isän toimin­nan. Halvek­sit­tavaa tosi­aan tuol­lainen “oodi kuolleelle” ‑jut­tu … Het­ki­nen, tsekkasin tuos­sa jutun. Ei se isä mitään ood­ia julkaissutkaan, kun­han omisti erään aiem­min kil­pailu­un lähet­tämän­sä soolon pojalleen, pyysi ettei sitä äänestet­täisi, ker­toi ettei tiedä kos­ka seu­raa­van ker­ran osal­lis­tu­isi ja syyt­ti lopuk­si harhaile­via ajatuk­si­aan viestin­sä sekavuudesta.

    Sori pikku moka.

    (Mut­ta kyl­lä me Eli­nan kanssa oltaisi­in kuitenkin hoidet­tu jut­tu tyy­likkääm­min, kirkasjärkisem­min. Var­mana oltais.)

  65. Pekka,

    “Vaik­ka netis­sä henkilöön käyvä loan­heit­to anonyyminä olisi “nor­mi”, ei se tee minus­ta sitä yhtään reilummaksi.”

    Voisitko osoit­taa ne koh­dat, mis­sä mielestäsi olen syyl­listynyt loan­heit­toon jotaku­ta henkilöä kohtaan, että muutkin voivat arvioi­da asiaa?

    “Kyl­lä minä tiedän sin­un oikean henkilöl­lisyyte­si, mut­ta en ole ajatel­lut käyt­tää sitä mihinkään.”

    Omaat sit­ten ylilu­on­nol­lisia kykyjä, kos­ka ainakaan Osmo ei sitä ole sin­ulle ker­tonut. Mut­ta, jos tiedät niin hyvä niin, ei min­ul­la mitään salat­tavaa ole.…

    “Agres­si­ivi­su­ud­es­ta min­ul­la on juuri päin­vas­tainen käsi­tys kuin sin­ul­la. En tiedä, kumpiko meistä olisi todel­lisu­udessa agres­si­ivisem­pi. Sin­un näen­näi­nen agres­si­ivi­su­us voi olla hei­jas­tus­ta anonymi­teetistä, joka “vapaut­taa” ihmisen osit­tain moraal­is­ten tun­tei­den kahleista. ”

    En minäkään tiedä kumpi meistä olisi todel­lisu­udessa aggres­si­ivisem­pi, enkä ehkä halua tietääkään. Voi hyvin olla, että minä.. Sinähän vaiku­tat itse Rauhan Ruhtinaalta. 

    “Kotikas­vatuk­sen ja Joke­lan murhenäytelmän yhtey­destä kasaa­masi kehäpäätelmä jatkaa kun­ni­akkaasti Spe­den aloit­ta­maa “naisen logi­ik­ka” ‑sar­jaa.
    Nor­maalil­la logi­ikalla ei olisikaan mah­dol­lista ker­toa mitään sel­l­ais­es­ta asi­as­ta, jos­ta ei tiedä mitään.”

    Nyt siis jo hyökätään sukupuoltani vas­taan. Ker­rot lähin­nä itses­täsi näil­lä rimanal­i­tuk­sil­la, taju­atko sen. 

    “tap­pa­jan omais­ten osa on lop­ul­ta vielä kur­jem­pi kuin uhrien omaisten.” 

    Näin minäkin ajat­te­len. Silti min­ul­la saa olla näke­myk­siä asi­as­ta ja kaikil­la saa olla. Tiedän muuten enem­män kuin arvaatkaan..

  66. “Mut­ta kyl­lä me Eli­nan kanssa oltaisi­in kuitenkin hoidet­tu jut­tu tyy­likkääm­min, kirkasjärkisem­min. Var­mana oltais.”

    Joo.. niin oltaiskiii

    Jos nyt jotain oli heti omis­tet­ta­va, niin kaikille uhreille tietenkin. Itse olisin ollut toden­näköis­es­ti hil­jaa. Mut­ta eihän sitä tiedä, miten shokissa toimii.

  67. “Naisen logi­ik­ka” on minus­ta käsite, joka ei todel­lisu­udessa ole sukupuoleen liit­tyvä ominaisuus.
    Se, että sinä käytät keskustelus­sa “naisen logi­ikkaa”, ja olet nainen, on uskoak­seni puh­das tilas­tolli­nen sattuma.
    “Naisen logi­ik­ka” on alku­peräisessä muo­dos­sa komi­ikkaa, mut­ta tosis­saan käytet­tynä tragikomiikkaa.

    Arvaat muuten enem­män kuin tiedätkään…

  68. Pekka Raukko kirjoitti:
    “Kun ilmeis­es­ti olet keskimääräistä älykkäämpi ja kyvykkäämpi, niin ker­rotko mikä Joke­lan tap­pa­jan kas­vatuk­ses­sa on men­nyt pieleen, ja kuin­ka hänen saa­ma kas­va­tus on poiken­nut siitä, jota sinä itse olet antanut.”

    Tämän toisen Pekan äiti on Mikaela “Mic­co” Vuo­rio. Vuo­rio toimii Elonke­hä ry:n rahas­ton­hoita­ja. Tämän pitäisi herät­tää joitain ajatuk­sia itse kussakin.

    Elonke­hä ry:n hal­li­tus 2007

    Puheen­jo­hta­ja: Eetu Myllymäki
    Vara­puheen­jo­hta­ja: Samu Tirronen
    Sih­teeri: Göran Ekström
    Rahastonhoitaja:Mikaela Vuo­rio (sur­maa­jan äiti)
    Jäsen: Piia Häkkinen
    Jäsen: Pent­ti Linkola
    Varajäsen:Anni Kytömäki
    Vara­jäsen: Taito Mikkonen
    Vara­jäsen: Eero Paloheimo

    En tiedä Sinus­ta — Pekka — mut­ta ainakin minä olen tutus­tunut erään tämän saman yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­sen jäse­nen mielip­iteisi­in ja kir­joituk­si­in. Min­un ymmärtääk­seni näis­sä piireis­sä Pent­ti Linko­laa pide­tään suo­ma­laisit­tain eräänä tärkeim­pänä syväekolo­gian oppimestareista.

    Syväekolo­gian kahdek­san teesiä Arne Naesin ja George Ses­sion­sin mukaan kuu­lu­vat seuraavasti:

    “1. Inhimil­lisen ja ei inhimil­lisen elämän hyv­in­voin­ti ja kukois­tus ovat
    arvo­ja sinän­sä. Nämä arvot ovat itsenäisiä riip­pumat­ta ei-inhimillisen
    maail­man hyödyl­lisyy­destä inhimil­lisi­in tarkoituksiin. 

    2. Elämän­muo­to­jen rikkaus ja mon­i­naisu­us edis­tävät näi­den arvojen
    toteu­tu­mista ja ovat arvo­ja itsessään. 

    3. Ihmisel­lä ei ole oikeut­ta vähen­tää tätä rikkaut­ta ja moninaisuutta
    luku­un otta­mat­ta elämälle vält­tämät­tömien tarpei­den tyydyttämistä. 

    4. Ihmiselämän ja kult­tuurin kukois­tus edel­lyt­tää ihmispopulaation
    olen­naista vähen­tämistä. Ei-inhimil­lisen elämän kukois­tus vaatii tätä
    vähennystä.

    5. Nykyi­nen ihmisen puut­tumi­nen ei-inhimil­liseen maail­maan on kohtuuton
    ja tilanne huononee nopeasti. 

    6. Poli­ti­ikkaa on sik­si muutet­ta­va. Muu­tos vaikut­taa taloudellisiin,
    tek­nol­o­gisi­in ja ide­ol­o­gisi­in perus­rak­en­teisi­in. Siitä seuraava
    asianti­la tulee ole­maan syvästi eri­lainen nykyiseen verrattuna. 

    7. Ide­ologi­nen muu­tos on pääosin elämän laadun arvostamista yhä
    korkeam­man elin­ta­son tavoit­telun sijas­ta. Tulee ole­maan syvä tietoisuus
    eros­ta suuren ja merkit­tävän välillä. 

    8. Niil­lä, jot­ka allekir­joit­ta­vat edel­lä ole­vat koh­dat, on velvollisuus
    joko suo­raan tai epä­suo­rasti yrit­tää pan­na toimeen välttämättömät
    muutokset.”

    Kuten jo totesin — en vielä juurikaan kom­men­toi. Kyse­len ja seu­raan mihin suun­taan keskustelu liikkuu.

    En todel­lakaan tiedä — mut­ta sen tiedän, että tois­t­en syyt­te­lyn sijaan kan­nat­taisi kaikissa piireis­sä kat­sel­la hie­man peilin suun­taan ja miet­tiä löy­ty­isikö sieltä ken­ties osasy­itä tapahtuneeseen?

    Vihrey­dessäkin on tum­mia — jopa mus­tia — sävyjä.

    Ja toivon todel­la, että Ode julkaisee myös tämän kommentin.
    Kir­joitin jotain aikaisem­min tosi­a­sioiden tunnustamisesta.…

  69. Julka­isin, kos­ka Kuller­vo saa tämän viestin jul­ki kuitenkin jossain.

    Nämä linko­lalaiset ja palo­heimo­laiset eivät ole koskaan olleet suures­sa suo­sios­sani, enkä minä hei­dän, mut­ta minus­ta on väärin syyt­tää heitä tästä tapah­tu­mas­ta. On help­po löytää molem­mil­ta tek­ste­jä, joi­ta voi kuvitel­la murhaa­jan käyt­täneen toim­intansa perusteina, mut­ta kyl­lä ne esiku­vat todel­lisu­udessa löy­tyvät Yhdys­val­loista. Kun mieli järkkyy niin se järkkyy.

    Lehdis­töä varten fak­tana kuitenkin todet­takoon, että Mikaela Vuo­rio on eron­nut vihreistä ja myös Tuusu­lan val­tu­us­to­ryh­mästä ja liit­tynyt Tuusu­lan Puoles­ta ryhmään.

  70. Kan­nat­taisiko silti kat­soa peiliin?

    Vihreis­sä piireis­sä on — yleis­es­ti — help­po syytel­lä nation­al­is­te­ja sodan­li­et­so­jik­si ja rasis­teik­si — ja kovin vaikeaa löytää omas­sa aat­teessaan mitään vikaa.

    Ihmi­nen joka pitää itseään ja aatet­taan virheet­tömänä on omas­ta mielestäni luisunut varsin kauas inhimillisyydestä.

  71. Kuller­vo:
    “En tiedä Sinus­ta — Pekka — mut­ta ainakin minä olen tutus­tunut erään tämän saman yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­sen jäse­nen mielip­iteisi­in ja kir­joituk­si­in. Min­un ymmärtääk­seni näis­sä piireis­sä Pent­ti Linko­laa pide­tään suo­ma­laisit­tain eräänä tärkeim­pänä syväekolo­gian oppimestareista.”

    Olen tutus­tunut ilmeis­es­ti kaikkien esit­tämäsi lis­tan ihmis­ten ajatuk­si­in. Tilaan nimit­täin lehteä, jota yhdis­tys julkaisee.
    Usei­ta lis­tan ihmi­sistä tun­nen myös henkilöko­htais­es­ti (mm. Mikaelan).
    Linko­laa en tunne, mut­ta hänen ajatuk­si­in olen kyl­lä ensim­mäisen ker­ran tutus­tunut jo vuosikym­meniä sit­ten, ja arvostan hän­tä selvästi enem­män kuin Ode. En tosin niinkään yhteiskun­nal­lise­na ajat­teli­jana, kuin todel­lisu­u­den tarkkanäköisenä hah­mot­ta­jana ja älyl­lis­es­ti rehellisenä ihmisenä.
    Jos kuitenkin ajatel­laan, että Linko­laa luke­mal­la tulee joukko­sur­maa­jak­si, niin arvostelukyvyssä on minus­ta kota­laisen run­saasti toivom­isen varaa.

    Syväekolo­giaa en ymmär­rä sen osin “mys­tis­ten” ja rajoit­tunei­den käsi­tys­ten vuok­si, mut­ta on siinä val­ta­van paljon enem­män järkeä, kuin val­tauskon­nos­samme, markkinauskossa.

    Joke­lan sur­mien kanssa samana päivänä kat­soin TV:stä tois­takin traag­ista “tapah­tu­maa” — eduskun­nan keskustelua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Siel­lä esitet­ti­in täysin jär­jet­tömiä ja moraalit­to­mia ajatuk­sia, joiden seu­rauk­se­na voi tule­vaisu­udessa kuol­la miljoo­nia ihmisiä ja luke­mat­tomat muut joutua elämään sietämät­tömis­sä oloissa.
    Ter­ve ihmi­nen kestää sitäkin soopaa kuun­nel­la ilmeis­es­ti lop­ut­tomi­in, mut­ta mieleltään järkkyneelle se voi aiheut­taa tuhoisaa käytöstä.

  72. Pekka Raukko:
    Lopetan keskustelun tästä aiheesta kanssasi. Toiv­ot­tavasti joskus ymmär­rät miksi.

    Kuller­vo

  73. > Kaik­ista vähiten halu­an syyt­tää poli­isia mis­tään, kos­ka en
    > kade­h­di heitä. Kuitenkin, kos­ka pahoin pelkään, että
    > täl­laisia tilantei­ta tulee vas­taan lisää, halu­aisin tehdä
    > tyh­män kysymyk­sen. Vuon­na 2001 menin lentokoneella
    > Itä­val­taan pyöräilemään, Wienin lentoase­mal­la joku oli
    > jät­tänyt matkalaukun keskelle käytävää. Hal­li tyhjennettiin,
    > mut­ta pystyin kuitenkin käytävän päästä katsomaan,
    > kuin­ka Miche­lin-miehen näköi­nen kaveri kävi hakemassa
    > “pom­min” pois ja sijoit­ti sen panssaroitu­un säil­iöön. Jos
    > pom­mia vas­taan voi pukeu­tua, täy­tyy olla ole­mas­sa myös
    > haar­niska pis­too­lia vas­taan. Ymmärtääk­seni kului aika
    > kauan siitä, kun “kohde” oli ampunut itseään, siihen kun
    > lääk­in­tähenkilökun­ta pääsi kat­so­maan, voiko uhrien
    > hyväk­si tehdä mitään.

    Kuin­ka tyh­mä voi joku kansane­dus­ta­ja olla! Kom­ment­tia tulee, jälkikä­teen tietysti kun fak­tat ovat selvillä. 

    Poli­isil­la ei ollut mitään tietoa ampu­jan aseesta tai edes asei­den lukumäärästä. Poli­isin ain­oa kuu­lo­havain­to oli, kun poli­isia kohti ammut­ti­in. Siinä tilanteessa ei pysty var­muudel­la sanomaan, että kyseessä oli 22-kali­iber­i­nen ase, jon­ka luote­ja vas­taan luotili­iv­it kyl­lä tehoa­vat. Tosin päätä nekään eivät suo­jaa. Tuleen vas­taami­nen olisi myös ollut riskialtista, sil­lä lähel­lä juok­si paljon pak­enevia lap­sia. Eikä ampu­ja var­masti jäänyt paikalleen sei­so­maan ja odot­ta­maan poli­isien laukauk­sia. Sitä­pait­si poli­isin vir­ka-aseen luodil­la on niin paljon ener­giaa, että use­am­paankin ker­taan kim­mon­neena se vielä pystyy tappamaan.

    Kun sit­ten poli­isi ryhtyi tutki­maan koulu­raken­nus­ta, oli pakko varmis­tua siitä, ettei esim. oven takana ole viritet­tyä pom­mia. Ei ollut myöskään täysin var­maa tietoa siitä, että ampu­ja toi­mi yksin. Ampu­ja oli myös yrit­tänyt sytyt­tää koulua tuleen. Tämän asian löy­tymi­nen var­masti lisäsi epäi­lyjä mah­dol­lis­es­ta räjähteestä. 

    Poli­isin toim­intaan Wienin lento­ken­täl­lä en ota enem­pää kan­taa. Kuitenkin on ole­mas­sa räjähteitä, että matkalaukulli­nen niitä vie men­nessään sekä Miche­lin-miehen että käytävän, eikä nurkan takaa kurkki­va Soin­in­vaarakaan jää osattomaksi.

    Mielestäni poli­isi toi­mi suun­nilleen oikein koko trage­di­an ajan. Osa lehdis­töä on naris­sut tiedo­tuk­sen hitaud­es­ta. Tot­takai, lehtimiehille­hän ei tar­joil­tu kavi­aaria eikä shamp­pan­jaa eikä päästet­ty kuvaa­maan kuollei­ta. Sehän on törkeää sanan­va­pau­den rajoit­tamista. Pisim­mälle tässä menee Aamule­hti, joka virit­telee salali­it­to­te­o­ri­oi­ta poli­isien epä­toivois­es­ta virhei­den peit­telystä. Lehti jopa las­kee aikataulua ampu­jan liikkeistä ja poli­isin reaktioista.

    Kaikkein pisim­mälle menee kuitenkin min­is­teri Sarko­maa, joka kehuskelee käyneen­sä paikalla heti tapah­tu­man alet­tua. Mik­si? Mitä hän luuli tekevän­sä siel­lä? Saion­maa tai Sarko­maa, eroa ei ole. Ruumi­in pääl­lä seisoes­sa näkyy kauemmas.

  74. Mat­ti ei tark­ista asioita: 

    “Kuin­ka tyh­mä voi joku kansane­dus­ta­ja olla!”

    Ei Osmo ole kansane­dus­ta­ja… mut­ta voi tietysti enti­nenkin kansane­dus­ta­ja olla tyhmä… 

    Itsekin kyl­lä vähän ihmettelin tätä vuo­da­tus­ta fik­sul­ta (?)ihmiseltä. Suomes­sa on kaikkien tiedos­sa ole­vien kri­tee­rien mukaan erit­täin ammat­ti­taitoinen poli­isi myös psykol­o­gisen koulu­tuk­sen huomioiden. Täl­löin maal­likoiden täysin tun­nekuo­hui­hin perus­tu­vat ryöpyt tulee jät­tää omaan arvoonsa. 

    Itse luet­telitkin jo läh­es kaik­ki asi­at, joiden vuok­si mikään hark­it­se­ma­ton ryn­näkkö ei olisi ollut viisas teko. Myös tapah­tu­mien ajau­tu­mi­nen pant­ti­vankien ottamiseen ja täy­del­liseen pat­ti­ti­lanteeseen oli taku­u­var­masti koko ajan johdon mielessä. 

    Jälkivi­isaus on todel­la se viisauden kevyin lajityyppi. 

    (ja jos joku, esim Pekka Raukko nyt halu­aa kom­men­toi­da, niin korostan, että mielip­i­teeni kotikas­vatuk­sen osu­ud­es­ta tapauk­ses­sa ei ole muut­tunut, vaik­ka se tek­isi kuin­ka kipeää)

  75. Joke­lan isku ei tietenkään mitenkään liity tavanomaiseen vihrey­teen, mut­ta ns. syvävihrey­teen se liit­tyy taval­la tai toisel­la. Auvisen jäl­keen­sä jät­tämässä man­i­festis­sa, hänen äitin­sä eräis­sä kir­joituk­sis­sa sekä Pent­ti Linkolan usein esi­in tuomis­sa ajatuk­sis­sa on yhtäläisyyk­siä runsaasti.

    Olen tähän nyt pää­tynyt, kun olen use­asti aina yön yli nukut­tuani ver­ran­nut keskenään Auvisen man­i­fes­tia, hänen äitin­sä keskeisiä kir­joituk­sia sekä Linkolan keskeisiä ajatuksia.

    Onko sitä vaikea tun­nus­taa? Totu­us ei kuitenkaan pala tulessakaan.

    Kaikki­han nyt pohti­vat Joke­lan sur­mien syitä. Mik­si jotain pitäisi sala­ta ja paasa­ta vain kouluk­iusaamis­es­ta, Amerikan mallista ja muus­ta vas­taavas­ta sil­loin, kun Suo­mi ehkä on saanut ensim­mäisen oikean ekoter­ror­istin, joka oli valmis itse tap­pa­maan ja kuole­maan sekä man­i­festoimaan sen puoles­ta, että ihmiskun­ta har­venisi ja har­veni edes vähän, jot­ta maa­pal­lon luon­non­mukainen elämä saisi elintilaa.

  76. Päät­tele nyt lop­pu­un asti. Auvi­nen ei läht­enyt pelas­ta­maan maail­maa väestöräjähdyk­seltä vaan vapaut­ta­maan älykkäät yli-ihmiset tyh­män mas­san dik­tatu­uril­ta. Ei tämä ole Linko­laa vaan jotain aivan muuta.

  77. Osmo muis­tut­taa:

    “Auvi­nen ei läht­enyt pelas­ta­maan maail­maa väestöräjähdyk­seltä vaan vapaut­ta­maan älykkäät yli-ihmiset tyh­män mas­san diktatuurilta.”

    Näin­hän Auvi­nen itse sanoo, mut­ta ei tarvitse kovin kum­moista aasin­sil­taa vetää linko­lalaiseen ihmiselämän mitätöin­ti­in, jot­ta ollaan hänen ajatusmaailmassaan. 

    Kaipa Linko­lakin on itsen­sä jotenkin ylen­tänyt, kun ei tähän päivään men­nessä ole aloit­tanut har­ven­nus­ta itses­tään. Se kai olisi luon­te­va ele esimerkkinä meille muille.

  78. Ei pitänyt enää osal­lis­tua tähän, mut­ta tämä Osmon sit­ten lop­ul­ta kuitenkin sal­li­ma keskustelu jäi häir­it­semään. (Kos­ka sitä käy­dään laajemminkin.)

    Eli­na, maail­ma on täyn­nään tapauk­sia, jois­sa rakas­ta­van ja välit­täneen per­heen jälkikasvu on tehnyt hirveitä tekoja.

    Kukaan meistä ei tiedä, mil­laiset olot tuos­sa per­heessä oikeasti olivat. 

    Et anna itses­täsi kovin fik­sua tai inhimil­listä kuvaa kuvates­sasi van­hempia mm. “poikkeuk­sel­lisen epäkyvykkäik­si”. Olet vain tavat­toman ilkeä, kuten Osmo totesi.

    Var­masti he itse itkevät tuhanteen ker­taan jokaisen “ihmiskun­ta saisi mene­htyä, jos ei opi elämään luon­non kanssa” henkisen lausah­duk­sen, jon­ka nyt voi yhdis­tää joukko­murhaan (mut­ta joka oikeasti on sel­l­ais­es­ta äärim­mäisen etäi­nen itsessään). Itkevät lohdut­toman toiv­ot­tom­i­na, mitä kukaan meistä ei voi ymmärtääkään.

    Mitä edesaut­taa vihan liet­somi­nen van­hempia vas­taan jota net nyt on pul­lol­laan tämän Linko­la-yhtey­den takia, ja jota use­ampi tähänkin ketju­un kir­joit­tanut on oma­l­la panok­sel­laan edesauttanut? 

    Mieti per­heen 10-vuo­ti­aan pojan tilan­net­ta. Kuin­ka mon­ta ker­taa hän joutuu anomaan anteek­si antoa ja hyväksyn­tää kavereil­taan, opet­ta­jil­taan, ympäristöltään, ettei hän ole vel­jen­sä? Kuin­ka pelokas, järkyt­tynyt hänen tilansa on? Kuin­ka hän pelkää, ettei hän ole oma yksilön­sä? Ettei hän­tä hyväksytä enää yksilönä? Pelkästään hänen seu­raa­va koulupäivän­sä, tuon koulupäivän väl­i­tun­nit, ihmis­ten kat­seet? Entä van­hempi­en asioimi­nen kyläl­lä? Van­hempi­en jak­sami­nen tämän pojan van­hemp­ina? Elämän jatku­mi­nen? Ettei trage­dia syn­nytä vielä lisää uhreja?

    Eli­na, Eli­na Hir­vo­nen kir­joit­taa uusim­mas­sa vihreässä lan­gas­sa tapah­tuneesta hark­i­tu­im­man näh­dyn puheen­vuoron, kehotan luke­maan: http://www.vihrealanka.fi/node/839

  79. Aase­ja alkaa taas olla sil­lal­la aivan tun­gok­seen asti.

    Jos Auvi­nen olisi toteut­tanut Linkolan ajatuk­sia, hän olisi kohdis­tanut tekon­sa talouselämän tai poli­ti­ikan merkit­tävimpi­in vaikut­ta­ji­in, ei koul­u­laisi­in. Jokainen Linko­laa oikeasti lukenut tietää tämän.
    Jos tarkoi­tus oli hillitä väestöräjähdys­tä, niin hän olisi ampunut tyt­töjä, ei poikia ja van­hempia, jo syn­nyt­täneitä, naisia.
    Hän­tähän ei käsit­tääk­seni kuva­ta idiootik­si, vaan hyvin koulus­sa men­estyneek­si, eli sel­l­aisek­si, jol­laisek­si tääl­lä juuri käy­dyssä keskustelus­sa korkea ÄO ennus­taa ihmisen tulevan.
    Tapah­tu­mien kuvauk­ses­ta voidaan minus­ta yksiselit­teis­es­ti päätel­lä, että tarkoi­tus ei ollut tap­paa mah­dol­lisim­man mon­ta ihmistä, vaan uhrit oli valikoitu sukupuolen ja koulu­as­teen mukaan. Kuinka­han tämä sopii ekoter­ror­istin profiiliin?

  80. Az,

    “Eli­na, maail­ma on täyn­nään tapauk­sia, jois­sa rakas­ta­van ja välit­täneen per­heen jälkikasvu on tehnyt hirveitä tekoja.”

    Sinäpä tietäväi­nen olet? Rakas­taa ja välit­tääkin voi väärin. Mas­samurhaa­jat eivät tule oikeal­la taval­la rakas­tavista ja välit­tävistä kodeista. 

    “Kukaan meistä ei tiedä, mil­laiset olot tuos­sa per­heessä oikeasti olivat.”

    En ole väit­tänytkään tietäväni. Mut­ta tiedän, että lapsen tunne-elämän kehi­tyk­seen ei mikään vaiku­ta niin paljon kuin vuorovaiku­tus­suh­teet kotona ja etenkin varhais­lap­su­udessa, jol­loin lapsel­la ei vielä ole mitään kog­ni­ti­ivisia keino­ja hal­li­ta koke­muk­si­aan. Tästä perusasi­as­ta ei ole koulukun­taero­ja, tämä ei siis ole vain psyko­dy­naamis­es­ti suun­tau­tunei­den tutk­i­joiden teoriaa. 

    “Et anna itses­täsi kovin fik­sua tai inhimil­listä kuvaa kuvates­sasi van­hempia mm. “poikkeuk­sel­lisen epäkyvykkäik­si”. Olet vain tavat­toman ilkeä, kuten Osmo totesi.”

    En ole anta­mas­sa tääl­lä mitään kuvaa itses­täni, vaan keskustele­mas­sa otsikon “kenen syy?” alla. Per­soo­nani ei kuu­lu tähän. Osmo kir­joit­ti, että sanoin inhot­tavasti, ei että olisin ilkeä. Henkilöön tai tekoon kohdis­tu­va moite on eri asia. 

    Az maalailee van­hempi­en sielun­maise­maa täl­lä hetkellä: 

    “Itkevät lohdut­toman toiv­ot­tom­i­na, mitä kukaan meistä ei voi ymmärtääkään.”

    Tämä on minus­ta niin itses­tään­selvää, että sen tois­telem­i­nen tääl­lä on turhaa. Kyl­lä hei­dän suun­nat­toman tuskansa kaik­ki ymmärtävät, ei siitä ole kyse. Täl­lainen nyyhkimi­nen ja voihkimi­nen ei min­u­un vetoa. 

    “Mieti per­heen 10-vuo­ti­aan pojan tilannetta.”

    On käynyt mielessä, kar­mai­se­vaa­han se on hänelle. Hän tietysti on aivan osaton kaikil­la mittareil­la tapah­tuneeseen. Eiköhän hän saa kuitenkin niin paljon nyt myötä­tun­toa ja asian­mukaista ter­api­aa, että selviy­tymis­mah­dol­lisu­udet ovat hyvät. 

    Tuo Eli­na Hir­vosen lässy­tys nyt oli ihan tyhjää täyn­nä. Minä en usko, että psyki­a­tris­ten palvelu­jen saatavu­udel­la on tämän tapauk­sen kanssa mitään tekemistä. Ei psyki­a­trit mitään pop­pamiehiä ole. Jos ihmisel­lä ei ole sairau­den­tun­toa, niin ei hän­tä voi­da hoitaa. Pahasti harhaiset ja väki­val­taa tehneet voidaan tietysti tietyin kri­teere­in pas­sit­taa laitok­seen. Mut­ta kuten asiantun­ti­jat sanovat, ei Auvi­nen ollut reali­teet­ti­ta­jul­taan poikkea­va kuin korkein­taan rajati­laan asti, ei siis psykoot­ti­nen. Ei vääristynei­hin arvoihin ole hoitoa!

  81. Pekka,

    Yksinker­tai­s­tat nyt! Ei kukaan väitä, että Auvi­nen olisi toimin­ut suo­ranais­es­ti Linkolan ope­tus­lapse­na ja pyrkinyt toteut­ta­maan suurisu­un­taista väestön harvennusta. 

    Auvisen arvo­maail­ma ihmiselämän mitätöimisi­neen ja ihmis­ten käsit­tämi­nen arvot­tomana mas­sana vain muis­tut­taa varsin merkit­tävästi linko­lalaisen ajat­telun ide­ol­o­gista poh­jaa. Itsen­sä ylen­tämi­nenkin on Linkolan tee­seis­sä vah­vasti mukana. Kir­joit­taa­han Linko­la, että ihmiskun­nal­la on selviy­tymis­mah­dol­lisuuk­sia vain, jos val­las­sa on tarkoin valikoitunut eliitti. 

  82. Eli­na Says:
    12. mar­rasku­u­ta 2007 kel­lo 9.42

    “Yksinker­tai­s­tat nyt! Ei kukaan väitä, että Auvi­nen olisi toimin­ut suo­ranais­es­ti Linkolan ope­tus­lapse­na ja pyrkinyt toteut­ta­maan suurisu­un­taista väestön harvennusta.”

    Minus­ta sinä mitätöit Tapi­on kir­joituk­sen. Kuulisin Mielel­läni Tapi­ol­ta itseltään, mitä hän tarkoitti?

  83. Joo, sori!

    Lukaisin huonos­ti tuon Tapi­on… Hän­hän tosi­aan ajat­telee ekoter­ror­is­mia täsä yhtey­dessä. Itse pidän sitä ehkä kaukaa haet­tuna.… Toisaal­ta Auvi­nen­han korosti tekoaan poli­it­tise­na isku­na eikä itse halun­nut hän­tä muis­telta­van “vain” kouluammuskelijana. 

    Kauhean ohut­ta on ollut analysoin­ti medi­as­sa tästä aiheesta. Tapi­on kanssa olen siinä kyl­lä samaa mieltä, että kouluk­iusaamiset, psyki­a­triset hoidot ym. jouta­vat romukop­paan tämän trage­di­an moti­ive­ja tarkastellessa.

  84. “Jos pom­mia vas­taan voi pukeu­tua, täy­tyy olla ole­mas­sa myös haar­niska pis­too­lia vastaan.”

    Poli­isi ei tiedä mon­tako ampu­jaa paikalla on ja mitä mui­ta asei­ta tilois­sa on (nk. plus yksi-peri­aate). Haar­niska pis­too­lia vas­taan sinän­sä on, niitä kut­su­taan panssaroiduik­si ajoneu­voik­si. Mikään vaate ei ole satavar­ma suoja.

    Poli­isi toi­mi mielestäni ihan oikein myös jälk­i­tarkastelun val­os­sa. Ihmisiä hekin ovat eikä vaarati­lanteeseen voi suin­päin lähet­tää ketään.

  85. Jrn,

    Niin täysin oike­as­sa­han olet. Tämähän asia tääl­lä jo pitkälti käsitelti­inkin. Ensi järky­tyk­sessä ihmisen usein täy­tyy löytää jokin help­po seli­tys tapah­tu­mien kul­ulle. Sel­l­ainen yksinker­tainen kausaal­isuhde, jon­ka mieli kyke­nee sil­lä het­kel­lä käsittelemään. 

    Kos­ka Osmon lojaali ja läm­min mieli ei voi syyt­tää yksilöä eli tek­i­jää itseään, kohteek­si muo­dos­tuu kasvo­ton insti­tuu­tio, poli­isi. Valitet­ta­va, mut­ta kovin inhimilli­nen ilmiö on tämä. Pahu­ut­ta on vaikea kat­soa silmi­in. Se sattuu..

  86. Jos luette koko ketjun läpi, peru­in jo ihmette­lyni poli­isin toimin­nas­ta. Se perus­tui lehdis­sä julka­istu­un tietoon, jon­ka kyl­lä itsekin kuulin omin korvin poli­isin suus­ta tiedo­tusti­laisu­udessa: että ampu­ja oli läy­det­ty vas­ta klo 16 ja koulun käytävältä.

    Tieto oli väärä. Niin kauan poli­isi ei koulu­un tunkeu­tu­mista ollut sit­tenkään viivytellyt.

  87. Joo, kyl­lä minä ainakin luin läpi ja huo­masin perumisesi. 

    Ihan yleisel­lä tasol­la vain halusin kiin­nit­tää huomion tähän ilmiöön. Oma pieni, rajoit­tunut mieli yrit­tää löytää ratkaisu­ja psyyken tas­apain­on säi­lyt­tämisek­si trage­di­an koh­dates­sa. Näin­hän se menee… Ensisi­jainen kohde yleen­sä syyt­tämiselle ovat ne, jot­ka ovat täysin osat­to­mia tapah­tu­mi­in ja parhaansa ovat yrit­täneet auttaakseen. 

    Pahu­us on hyvään usko­valle niin käsit­tämätön­tä ja suur­ta, että helpom­pi syytel­lä aut­ta­jata­hoa.. Ei sitä pahu­ut­ta voi koh­da­ta silmästä silmään.

  88. Auvi­nen ei läht­enyt pelas­ta­maan maail­maa väestöräjähdyk­seltä vaan vapaut­ta­maan älykkäät yli-ihmiset tyh­män mas­san dik­tatu­uril­ta. Ei tämä ole Linko­laa vaan jotain aivan muuta.

    Linkolan viimeisim­mät tuo­tok­set luke­neena sanois­in että ei. Turun Sanomain toimit­ta­ja muo­toili asian ihan oikein tähän tapaan: “Linko­la halusi elvyt­tää eli­itin käsit­teen myön­teisessä mielessä ja kat­soi suurten mas­so­jen turmelleen kult­tuurimme. Hän käyt­ti muun muas­sa nim­i­tyk­siä “roskavä­ki” ja “paar­i­alu­ok­ka”. Hyvin saman­laisia ajatuk­sia esit­ti myöhem­mis­sä inter­net-viesteis­sään Tuusu­lan ampuja.”

  89. Sat­u­in­pa tör­määmään tähän van­haan kir­joituk­seen kun asia valitet­tavasti edelleen ja uudelleen on ajankohtainen. 

    Itseäni kiin­nos­taisi mitä ihmettä tarkoitit tuol­la “Kymp­pi ainekir­joituk­ses­sa, sanois­in!” kommentillasi?

    Auvisen “julis­tus” oli katk­era ja sairaal­loisen vihan täyt­tämä vuo­da­tus, jon­ka sisältämät “ajatuk­set” johti­vat 9 ihmisen väki­val­taiseen kuole­maan. Se ei kir­jal­lis­es­ti ollut mitenkään ansiokkaampi kuin “Mein Kampf”, jota ei yleis­es­ti pide­tä minään maail­mankir­jal­lisu­u­den merkkiteoksena. 

    Mikäli tämä on edelleen kan­tasi niin odotan puo­li­vakavis­sani sin­un ehdot­ta­van seu­raavak­si Mat­ti Saar­ta “Vuo­den Ampujaksi”.

  90. “Luoka­ton­ta lukio­ta on syytet­ty tästäkin. En ole var­ma. Minä olen käynyt luokallisen lukio, ja kyl­lä mel­läkin oli pari pahasti syr­jään vetäy­tyvää oppilasta.”

    Nykyään on luokkia ilman luku­järjestys­tä. Vain ruokailu on merkit­ty. Jos on huono fiilis siir­ry­tään kuvaamataito-modeen.

    Koulu­am­pumiset ja teot Myyr­mä­ki, Jokela, Kauha­va, Hyvinkää… kaik­ki nuorten miesten tekoja…

    Jos sosi­olo­gi Erik Allard tai filosofi Georg Hen­rik von Wright eläi­sivät, he ker­toisi­vat, mis­sä on syy.

    Koulus­sa ei enää opeta­ta selkeitä arvokood­e­ja eikä norme­ja. Kun pitäis men­nä armei­jaan seu­raa katas­trofi. Psyyke ei kestä kuria.

    Psyyke ei myöskään kestä, kun tyt­töys­tävä jät­tää tai joku on ket­tuil­lut. Pitää kostaa ampua takaisin kovilla… 

    Suosit­telisin jäl­ki-istun­to­ja ja suvivirt­tä, kas­va­tus­ta ja tukea, kas­va­tus­menetelmien palaut­tamista aikaan ennen koulusurmia. Moraalikoodia.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.