Pitäisikö verotietojen julkisuutta lisätä, vähentä vai pitää ennallaan?

2.11.2007 · Aihe: _ 

Kun nyt julkistin viimeviikkoisen vastaukseni HS-raadin kysymykseen, julkistan tämänkin. Tästä tuskin syntyy yhtä suurta keskustelua kuin älykkyystutkimuksista. Joku ihmetteli sensuroimassani viestissä, miksi olen niin kiinnostunut älykkyystutkimujksista. En ole. HS-raati vaan sattui kysymään asiaa.

4) En ota kantaa

Nykyinen verotuksen julkisuus on peräisin ajalta, jolloin kunnan verolautakunnat tekivät verotuksen harkintaverotuksena. Jotta tähän ei liittynyt väärinkäytöksiä, nuo verotuspäätökset pidettiin julkisina. Tämä perustelu on vähän aikansa elänyt.

Jokin epäsuhta on verotettavien tulojen täydellisessä julkisuudessa (vaikka lehti ei niitä julkaisikaan, saan ne viranomaisilta) ja pankkisalaisuuden ylikorostuksella, jolloin taas rikoksella saadut tulot voi pitää salassa paitsi julkisuudelta, myös viranomaisilta. Poliisi saa pankkisalaisuuden auki todisteita varten vasta kun se tietää, ketä rikoksesta pitää epäillä, mutta ei saa käyttää pankkitietojen seurantaa sen selvittämiseksi, kuka rikoksen teki.

Tällä kertaa olen sitä mieltä, että poliitikkojen tulot saavatkin olla julkisia, mutta en ymmärrä, miksi yksityisyyden suoja poistuu, jos tekee vaikkapa jotain sankarillista.

Verotietojen julkisuuteen liittyy paljon ongelmia. Jos Suomessa olisi Italian tapaan lapsikaappauksia, varakkuuden julkistaminen olisi jopa riski. Edelleen, jos ilmiannat rikollisen saadaksesi ilmiantopalkkion, ei ole mitenkään turvallisuuttasi lisäävä seikka, että tuo rikollinen tai hänen kaverinsa näkee seuraavan vuoden verotiedoista, kuka sen ilmiannon teki.

 

Kommentit

5 Vastausta artikkeliin “Pitäisikö verotietojen julkisuutta lisätä, vähentä vai pitää ennallaan?”

  1. pinewood kirjoitti 2.11.2007 kello 13:28

    Kateutta taitaapi olla kiinnostuneisuus niin palkka- kuin verotietojakin kohtaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 2.11.2007 kello 15:07

    Ei verotietoihin liittyvää….

    Miksi et ole kiinnostunut älykkyystutkimuksista? Olisiko siinä jotain väärää, hävettävää ja varsinkin “poliittisesti epäkorrektia”?

    Fiksu ihminen on kaikesta kiinnostunut, vaikka sitä ei jokin HS-raati edes kysyisi.

    (ei tarvii julkaista, mutta kysynpähän vain)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elmslie kirjoitti 2.11.2007 kello 21:08

    Yksi hyvä puoli verotietojen julkisuudesta nähdään tapaus-Fortumin kohdalla. Kansan on hyvä jälleen huomata, kuinka vääristynyt kilpailuasetelma energiasektorin kohdalla on, ja että hallituksemme ovat tehneet kovin vähän asian kuntoonsaattamiseksi. Fortumin johtajia itseään en tästä suuremmin syyllistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tonni käteen kirjoitti 3.11.2007 kello 2:38

    Elmslie

    “Yksi hyvä puoli verotietojen julkisuudesta nähdään tapaus-Fortumin kohdalla. Kansan on hyvä jälleen huomata, kuinka vääristynyt kilpailuasetelma energiasektorin kohdalla on, ja että hallituksemme ovat tehneet kovin vähän asian kuntoonsaattamiseksi.”

    Pohjoismaissa on maailman halvimpiin kuuluva sähkö. Halpa energia oli Pohjoismaiden teollistamisen eräs kulmakivi. Se mahdollistettiin aikanaan tarkoituksenmukaisella valtiojohtoisella voittoatavoittemattomalla keskitetyllä suuren volyymin energiatuotantojärjestelyllä, jossa teollisuusyritykset saivat energiaa omakustannushintaan ja sen avulla reilua käyttökatetta bulkkituotannosta. Tuon katteen avulla voitiin sitten tehdä laajennusinvestointeja, palkata teollisuuteen lisää työntekijöitä ja nostaa teollisuuden jalostusastetta.

    Nykyinen teollisuuspolitiikka ei enää lähde siitä, että halvalla energialla subventoidaan matalan jalostusasteen tuotantoa, vaan siitä että kukin (ex) valtionyhtiökin maksimoi osakeyhtiölain mukaisesti omaa voittoaan. Tämä ei sinänsä ole veronmaksajalle ongelma, koska valtionyhtiöidenkin maksamat verot ja osingot pienentävät veronkeräämisen tarvetta muilta veronmaksajilta. Fortumin johto toki hyötyy sen menestyksestä, mutta omistajat dekadikaupalla enemmän.

    Energia-alalla menestys ei ole kupla, vaan se on strategisesti
    hyvin keskeinen toimiala. Voitollisuus perustoiminnassa on hyvin tärkeää, koska se mahdollistaa uusien tekniikoihin / markkina-alueisiin investoimisen öljykauden jälkeisten rakenteiden löytämiseksi, rakentamiseksi ja kehittämiseksi. Uuden kehittäminen/ostaminen on aina riskipitoista, mutta hyötypotentiaali varsinkin energia-alalla on suunnaton.

    Energia-alan pakottaminen uhrautumaan muiden alojen hyväksi omakustannusbulkin tuottajaksi olisi tässä maailman tilanteessa lyhytnäköistä politiikkaa, koska energia-ala itsessään on globaalisti strategisesti hyvin keskeinen toimiala ja pohjoismainen sähkömarkkinajärjestelmä globaali edelläkävijä.

    Tuollainen sääntelyvirhe tehtiin teleoperaattorialalle vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin Suomesta puhuttiin televiestinnän tulevaisuussimulaattorina muille maille. Lainsäädännön pakottamalla hintaruuvilla painettiin käyttökatteet alas, tuotekehitykseen ja investointeihin tarvittavat resurssit menetettiin ja tuotekehitys- sekä asiakaspalveluporukka heitettiin pihalle. Olisi voitu edelläkävijäasemassa rakentaa toimialan rakenteita ja tulevaisuutta, kehittää uutta ja ansaita paljon rahaa ja verotuloja, mutta lainsäätäjä halusi mielummin pakottaa hintasääntelyllä halpaan bulkkiin ja edistyksen lamaantumiseen puoleksi vuosikymmeneksi. Tätä samaa virhettä ei kannata tehdä energia-alalla.

    Menestyvillä toimialoilla täytyisi osata mitoittaa maksetut johdon palkat sen suuruisiksi, ettei aiheutettaisi kateuspohjaisia koko toimialaa vahingoittavia hallinnollisia toimenpiteitä. Suomalaisella (diplomi-)insinöörillä on Länsi-Euroopan pienin palkka ja voisi ajatella, että olisi reilumpaa nostaa menestyksen eri tekniikan aloilla tosiasiallisesti aikaansaaneen insinööriporukan palkkoja kuin pelkän johdon palkkoja, vaikka johto olisikin ymmärtänyt olla antamatta kenkää kaikelle tuotekehitys ja asiakaspalveluväelle.

    Kun erikoisosaajien palkat saataisiin lähemmäksi eurooppalaista tasoa kertyisi verojakin enemmän ja ainakaan köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien rahoja ei olisi enää välttämätöntä kerätä kuntien kassaan. Tällöin työttömilläkin olisi varaa vastaanottaa pienipalkkaista työtä eikä verorahoja tarvitsisi tuhlata työttömyyskorvausten maksuun, vaan voitaisiin nostaa valtion virkamiesten ja poliitikkojen palkkoja niin, että heidän ei tarvitsisi miettiä rangaistuksia palkkojensa maksajille, vaan he voisivat onnellisin mielin auttaa maanmiehiään pärjäämään tässä haastavassa globaalissa kilpailutaloudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tsuhna kirjoitti 3.11.2007 kello 11:36

    Täällä toisella puolella homma on siinä mielessä selvä, että kukaan ei halua neuvottelutilanteessa toisen tietävä omaa taloudellista asemaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus