Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin

31.10.2007 · Aihe: _ 

Meiltä hajosi televisio puolitoista vuotta sitten. Ostin uuden, litteän ja siis energiaa säästävän. Siinä oli sisäänrakennettu digiboksi, mutta valitettavasti antenniverkkoon. Asumme kaapelitaloudessa, joten emme tehneet tuolla digiboxilla mitään. Television olisi saanut myös ilman sitä, mutta samaan hintaan. Niinpä meillä on ollut kaksi digiboxia, toinen käyttämättömänä televisiossa ja toinen irrallinen kaapeliverkkoa varten.

Kaapeliverkkoon on saanut digiboxeja huonosti siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomeen haluttiin valita erilainen standardi kuin muihin maihin. Kaikkien suureksi yllätykseksi kansainväliset valmistajat eivät ole suunnitelleet kilvan malleja Suomea varten.  Minun oli vähän vaikea ymmärtää tätä itsetarkoituksellista poikkeamistakansainvälisestä standardista, mutta luulin ymmärtäväni, miksi signaali kuitenkin on erilainen kuin antenniverkossa. Mutta erehdyin.

Kuulin nimittäin, että HTV välittää nykyisin kaapelissakin myös antenniverkon digisignaalia, koska “ihmiset muuttavat niin paljon, eikä haluta aina ostaa uutta boxia” . Nyt tarvitsemme kaapeliboxia vain maksullisia kanavia varten.

Kaapeliverkossa voidaan siis lähettää antennisignaalia ongelmitta. MIKSI SITTEN ON ERI SIGNAALI?

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin”

  1. Toivo kirjoitti 31.10.2007 kello 12:33

    Käsittääkseni nuo taulutelevisiot vievät ainakin toistaiseksi ronskisti enemmän sähköä kuin putkimallit. Tietty putkitelevisiota ei taida enää saada mistään, ainakaan digitaalisena. Itseä on kanssa ärsyttänyt tuo kaapeli/antenni-jako niinkun ylipäätänsä koko digihullutus josta ei ole ollut muuta kuin pelkkää harmia kaikille muille paitsi TV-kauppiaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kari kirjoitti 31.10.2007 kello 12:35

    Käsitykseni mukaan tuohon on (oli) kaksi syytä:
    1) ajateltiin, että kaapeliversio olisi yksinkertaisuutensa vuoksi paljon halvempi (no, eipä sitten ollutkaan, kuten totesit) ja

    2) kaapeliverkossa tiedonsiirrossa tapahtuu paljon vähemmän siirtovirheitä kuin vapaasti antennilla lähetettävässä signaalissa. Tämä mahdollistaa sen, että virheenkorjaussignaalia tarvitaan vähemmän. Mikä tietenkin tarkoittaa, että varsinaista dataa (TV-kanavia, verkkoyhteyksiä, jne.) voidaan liikuttaa enemmän samassa kaapelissa.

    En ole kanssasi eri mieltä homman mielekkyydestä, mutta kun nyt satuit kysymään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tino kirjoitti 31.10.2007 kello 13:37

    YLE:n sinänsä standardinmukainen tekstitys on syypää moneen ongelmaan. Ratkaisusta jossa teksti siirretään erikseen tuli vastoin toiveita melko harvinainen ja laitteita on tullut hitaasti. Vieläkin suurin osa bokseista on pikkuruisia merkkejä koska notkeat pikkupajat tekevät helpommin tuotteita pienille markkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2007 kello 13:40

    Televisio menee nettiin ja sitä katsotaan ihan normaali tietokoneella, joka tosin saattaa näyttä digiboxilta, joten kyllä se siitä ajan kanssa. Ylellä on onneksi Areena, ja loppu taitaa hoitua sopcastilla.

    Sapettaa se että nyt selittää YLEnkin väki, että jos olisi ollut nähtävissä miten netti kehittyy niin koko hankkeeseen ei olisi ryhdytty. Petteri Järvinen ja tuhat nörttiä (allekirjoittanut mukaan lukien) tosin ihmetteli kovaan ääneen jo silloin joskus, että miksi televisiobittien siirtämiseen tarvitaan eri verkko, tiedonsiirtoprotokollat ja laitteet kuin muiden bittien? Semminkin kun ko. teknologiaon umpisurkeaa.

    Pääsääntöisesti lainsäädännön laatu on ollut kääntäen verrannollista siihen kuinka paljon sillä tekemistä tietotekniikan kanssa, ja tämä television digitalisointi on sitä itseään. Asiaa helpottaa hieman, että uusmaalaiset ymmärsivät valita edustaja Kasvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sinivihreä kirjoitti 31.10.2007 kello 13:49

    Digitaalisuus on loistava asia. Jos ette usko, niin hankkikaa tallentava digiboksi ja sen jälkeen huomaatte katselevanne ainoastaan niitä ohjelmia, jotka oikeasti kiinnostavat.

    Jk. Mainosrahoitteisille kanaville ennustaan pahoja vaikeuksi muutaman vuoden sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tiedemies kirjoitti 31.10.2007 kello 13:55

    Virrankulutus tavallisella ja litteällä näytöllä käyttäytyy eri tavalla näytettävän kuvan koon ja kirkkauden funktiona. Plasmatelevisiot ovat pahimmillaan aika kovia virtasyöppöjä, mutta nestekidenäytön pitäisi viedä vähemmän kuin putken. Ainakin monitorien kohdalla on näin.

    Isommissa (nykyään kai pienimmät telkkarit ovat 28″) voi olla toisin, jos ruutu on pääosan ajasta melkein kokonaan musta, mutta en ole tästä ihan varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jenni kirjoitti 31.10.2007 kello 14:48

    antennisignaali HTV:n verkossa on vain väliaikaista, siirtymäajan helpottamiseksi. muistaakseni myöskään ihan kaikki kanavat eivät välity antennisignaalin kautta.

    tulevaisuudessa tarvit kyllä HTV:n verkossa asuessasi kaapeliboksin. en muista loppuiko antenni-lähetys HTV:llä vuoden loppuun vai mihin, suosittelen että tarkistat suoraan heiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Katsoja kirjoitti 31.10.2007 kello 14:51

    Tuo lyhyt keskustelu kiteyttää paljon: http://www.youtube.com/watch?v=j6F19fOhRY4

    Suomessa hätiköitiin, eikä kukaan päättäjistä halua nyt ottaa vastuuta. Ollaan vain mieluummin ihan hiljaa.

    Jälkiviisaasti voi todeta, että aikoinaan olisi pitänyt odottaa rauhassa pari vuotta, ja siirtyä suoraan Viron, Norjan ja muiden maiden tapaan DVB-T2 -standardiin.

    Todennäköisesti TV-päättäjät ovat nyt kuitenkin hyvin hiljaa, ettei kansa vain joutuisi taas vaihtamaan digiboksejaan, ja muutamassa vuodessa näemme kuinka TV:n katselu pirstaloituu maksukanaville ja internetiin. YLEn ihmetellessä katsojapakoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sinivihreä kirjoitti 31.10.2007 kello 15:51

    Täydellinen on hyvän pahin vihollinen. Se pätee tähän digiprojektiinkin. Virheitä on tehty ja tullaan tekemään. Hyvää on kuitenkin se, että digitalisoinnissa on päästy alkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kuntsa kirjoitti 1.11.2007 kello 1:37

    Minullekin on jäänyt epäselväksi, miksi kaapeliverkkoihin valittiin eri modulaatiotapaa käyttävä DVB-C. Ehkä ajateltiin, että kaikissa töllöissä olisi sekä C- että T, nehän mahtuvat saman sirun eri nurkkiin. Tai kaikissa kaapeliverkoissa ei vaan pysty ajamaan nykyistä määrää kanavia T-moduloinnilla. Tai niin kuin maailmalla, kaapelifirma tarjoaa aina oman boksinsa ja muita on turha edes haaveilla liittää kaapeliin.

    Näin jälkeenpäin ajateltuna Suomessa olisi ollut viisasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ajaa kaikki ohjelmat kaapeliverkossa alusta lähtien T-moduloinnilla.

    DVB-T2 on vielä TV-nörttien märkä uni, vapun aikoihin alettiin vasta miettiä sen teknistä standardointia. Voi olla että kun nyt luvataan että se on ensi vuonna valmis niin jouluksi 2008 on sitten joku TR:n raakile valmis. Kauppoihin ensimmäiset pre-standardi-laitteet tulevat ehkä joskus 2010.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kari kirjoitti 1.11.2007 kello 18:20

    “Minullekin on jäänyt epäselväksi, miksi kaapeliverkkoihin valittiin eri modulaatiotapaa käyttävä DVB-C. Ehkä ajateltiin, että kaikissa töllöissä olisi sekä C- että T, nehän mahtuvat saman sirun eri nurkkiin.”

    Minä jo oikeastaan vastasin tähän aiemmassa viestissäni. Mutta todellakin on niin, että C-version ajateltiin olevan halvempi kuin T-version (se on teknisesti yksinkertaisempi). Mutta koska muualla ei tähän siirrytty, näin ei käynyt (elektroniikassa volyymit merkitsevät usein enemmän kuin tekninen yksinkertaisuus).

    Jälkikäteen ajateltuna päätös oli huono, mutta noin teknisesti ajatellen se oli “oikea” ratkaisu: ei käytetä kaapeliverkossa monimutkaisempaa tekniikkaa kuin on tarpeen.

    “Tai kaikissa kaapeliverkoissa ei vaan pysty ajamaan nykyistä määrää kanavia T-moduloinnilla.”

    Tämä ei ole minkään sortin ongelma nykyisillä kanavamäärillä. Kaapelissa siirtyy _helposti_ verrattomasti enemmän dataa kuin antenniverkossa (jossa taajuuskaistat ovat rajallinen resurssi). Kaapelissa itse asiassa siirtyy jopa niin paljon, ettei koko digiin olisi tarvinnut sen puolesta siirtyä. Paljon kaistaa vievät analogikanavatkin uppoavat sinne helposti, vaikka samaan tuuttiin pusketaan T- ja C-digit ja tsiljoona muuta kanavaakin.

    Mutta, tietenkin tehokkaampi (tai no, ei tehokkaampi vaan vähemmän virheenkorjausdataa sisältävä) koodaus mahdollistaa useampien kanavien (tai periaatteessa minkä vaan muun datankin) lähettämisen. Tämä on se syy, miksi _kaapeliyhtiöillä_ on insentiivi poistaa analogikanavat (ja mahdollisesti ne T-signaalitkin) pitkällä tähtäimellä: kun kaistaa on enemmän, voidaan myydä enemmän maksullisia kanavia tai jotain muuta datapalvelua.

    “Näin jälkeenpäin ajateltuna Suomessa olisi ollut viisasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ajaa kaikki ohjelmat kaapeliverkossa alusta lähtien T-moduloinnilla.”

    Näinpä varmaankin. Ja lisäksi oltaisiin vielä voitu kaapelissa lähettää ne ohjelmat myös analogisena, kuten Ruotsissa tapahtuu. Mutta minkäs teet, maito on jo kaatunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. adolf kirjoitti 1.11.2007 kello 22:12

    Ilmeisesti asut Helsingissä, joten on täysin mahdollista, että saisit antenniversion kuvan näkyviin jollain pienellä halvalla sisäantennilla. Minä ainakin saan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2007 kello 22:59

    En skaipaa neuvoja henkilökohtaiseen tilanteeseeni, sillä minulla on erillinen kaapeliTV:n digiboxi. Ihmettelen vain,mihin sitä tarvittiin ja miksi. Keskustelu on minusta tehnyt asian selväksi: Suomessa veikattiin väärää hevosta.Kllis moka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Repa kirjoitti 2.11.2007 kello 9:50

    Kari listasikin ne syyt, joilla kuvio on suurelle yleisölle perusteltu. Todellinen syy lienee kuitenkin yksinkertaisesti laitevalmistajien ahneus, useammalla standardiversiolla saadaan myytyä kuluttajille enemmän ja kalliimpia laitteita.

    Se, että päättäjät Suomessa ovat menneet tähän vipuun on Osmon sanoin: “Kallis moka”.

    P.S. Tietääkö joku milloin superteksti-TV – yksi digi-TV:n suurista lupauksista – tulee? Eli milloin laitekanta laitetaan taas uusiksi..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kari kirjoitti 2.11.2007 kello 13:26

    “Todellinen syy lienee kuitenkin yksinkertaisesti laitevalmistajien ahneus, useammalla standardiversiolla saadaan myytyä kuluttajille enemmän ja kalliimpia laitteita.”

    Minä suhtaudun varsin skeptisesti tällaisiin salaliittoteorioihin. Onhan sitä toki vihjailtu, että esim Nokia olisi lobannut melko voimakkaasti Suomen digi-hanketta saadakseen luotua “pilottimarkkinat” digibokseilleen, mutta ei se nyt niin yksioikoista ole. Hankkeessa tehtiin virheitä eikä osattu nähdä tekniikan ja maailman muuttumista (mutta haluttiin silti olla “eturivissä”). Virheitä sattuu, ja tyhmyyttä mahtuu maailmaan, mutta tuskimpa laitteistovalmistajat noita eri versioita ovat olleet ajamassa.

    Itseasiassa on kyseenalaista, hyötyvätkö laitevalmistajat kahdesta standardista. Kyllähän ne laitteet kalliimmiksi tulevat, mutta eivät ne (ainakaan automaattisesti) laitevalmistajien katteisiin mene, kyllä ne valmistuskustannuksiakin lisäävät. Vai olisiko sinulla esittää jotain konkreettista, joka osoittaisi, että 1) laitevalmistajat hyötyvät kahdesta standardista tai 2) laitevalmistajat ovat, oman etunsa vuoksi, lobanneet kahta eri standardia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Repa kirjoitti 2.11.2007 kello 18:55

    Ei ole konkreettisia todisteita, siihenhän salaliitot perustuvat 🙂

    Mutta vakavasti puhuen, laitevalmistajat ovat olleet tekemässä DVB standardia, ja siten heillä on ollut vaikutusmahdollisuus myös tähän standardijakoon kaapeli- ja antenni- (ja satelliitti-) siirron osalta. Ja jos se olisi ollut heidän intressiensä vastainen, olisi se tuskin toteutunut.

    Valmistuskustannusten osalta ero tuskin on paria euroa suurempi. Koska kantataajuinen signaalinkäsittely voidaan tehdä samalla sirulla, kustannus voi olla nolla (suunnittelukustannus on tietysti suurempi, mutta ei niin merkittävä).

    Virheistä toivottavasti otetaan opiksi. Tulevaisuudessa tulee eteen yhä enemmän vastaavanlaisia koko kansaa koskettavia teknologiahankkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus