Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Vas­tausen HS-raadin viikon kysymykseen.

On aivan selvää, että älykkyys­testit mit­taa­vat jotain merkit­tävää, kos­ka testi­t­u­los ennus­taa men­estys­tä myöhem­mässä elämässä hyvin. Testis­sä on puut­tei­ta, mikä tilas­tol­lis­es­ti tarkoit­taa, että mit­tari on epä­tark­ka, mut­ta tämä vain vahvis­taa ”älykkyy­den” merk­i­tys­tä. Jos mit­tari olisi tarkem­pi, se tietysti ennus­taisi vielä parem­min, sil­lä tuskin se tämä mit­tausvirhe on, joka tekee älykkyys­testistä niin hyvän ennustajan.

Tiedämme, että älykkyys periy­tyy osit­tain geneet­tis­es­ti, mut­ta siihen vaikut­ta­vat myös ulkoiset olo­suh­teet. Aiv­ot ovat kuin hauis: kehit­tyy, kun käyt­tää. Rotas­takin tulee virik­keet­tömässä ympäristössä tyh­mä. Ravin­non, eri­tyis­es­ti valkuaisen, saan­nil­la lap­su­usiässä on keskeinen merk­i­tys. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen älykkyys on nous­sut sadas­sa vuodessa muis­taak­seni 15 pis­tet­tä eli dra­maat­tisen paljon. Koulu­tus, vaa­ti­vampi ympäristö ja ravinto?

Mikä on oppimisen, mikä geneet­tisen per­imän väli­nen suhde, selviää var­maankin joskus. Hyvältä mallil­ta näyt­tää se, että geneet­ti­nen per­imä antaa kyvy­ille mak­simin ja ympäristö määrää, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia päästään.

On selvää, että eri väestöryh­mil­lä on ero­ja keskimääräisessä älykkyy­dessä. Yhteiskun­nalli­nen kehi­tys syn­nyt­tää niitä jatku­vasti. Valikoivan muut­toli­ik­keen vuok­si yliopis­tokaupungeis­sa syn­tyy keskimäärin enem­män älykkäitä lap­sia kuin syr­jäkylil­lä. Ero­ja on näyt­tää ole­van myös kaupungi­nosien välil­lä; ainakin koulu­jen oppimis­tu­lok­sis­sa on.

Jos yhden maan sisäl­lä on alueel­lisia ero­ja, on niitä kaiketi myös maid­en ja maanosien välillä.

Väite, että afrikkalaiset ”rodut” ovat mui­ta tyh­mem­piä, on epäti­eteelli­nen, jos väite sisältää jonkin ihon­väri­in liit­tyvän kausali­teetin. Emme ole pystyneet paikallis­ta­maan kuin pienen osan lah­jakku­u­teen liit­tyvistä geeneistä, mut­ta olisin kovin yllät­tynyt, jos aivo­ja säätelisivät samat geen­it kuin pig­ment­tiä. Pidän hyvin toden­näköisenä, että joidenkin Afrikan maid­en kovin huonoon jakau­maan ovat vaikut­ta­neet saman­laiset ympäristösyyt, jot­ka lask­i­vat älykkyyt­tä Suomes­sa vielä sata vuot­ta sit­ten. Eri­laisil­la val­in­ta­paineil­lakin on vaiku­tus­ta. Se mis­tä syys­tä monien afrikkalais­ten tämän­hetki­nen alhainen älykkyys johtuu, ei poista sitä, että nykyti­la on suuri este Afrikan kehitykselle.

Lisään­tymiseen liit­tyvä val­in­ta säätelee suuresti älykkyys­jakau­maa pop­u­laa­tion tasol­la. Kos­ka lah­jakku­us näyt­tää periy­tyvän eri­tyis­es­ti äidin kaut­ta (osin kas­vatuk­sen tulok­se­na), Ital­ian voi ennus­taa joutu­van vaikeuk­si­in. Koulute­tut naiset eivät juuri syn­nytä Ital­ias­sa surkean per­he­p­oli­ti­ikan vuok­si. Brit­tien men­estys­tä taas on selitet­ty aleneval­la sää­tykier­rol­la, jon­ka seu­rauk­se­na melkein kaik­ki nykybri­tit ovat ylimys­tö­suku­jen jälkeläisiä.

Olemme kovin ylpeiltä Pisa-tutkimuk­ses­ta. Kiusal­lista kyl­lä, Pisa-tutkimus panee maat suun­nilleen samaan järjestyk­seen kuin nuo pahamaineiset älykkyystilastot.

81 vastausta artikkeliin “Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?”

  1. Tässä on kyl­lä eri­no­mainen aihe hirt­tää itsen­sä. Viralli­nen totu­us on se, että kaik­ki ihmiset ovat saman­laisia ja sil­lä selvä, asi­as­ta ei tarvitse keskustella. 

    Mik­si aasialaisil­la on keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä kuin euroop­palaisil­la? Onko heil­lä virik­keel­lisem­pi ympäristö ja jos on, niin miten? Mik­si orjien jälkeläiset eivät men­esty Yhdys­val­lois­sa edelleenkään, val­tavien ja var­masti vil­pit­tömien pon­nis­tusten jäl­keenkään? Mikä selit­tää Fly­n­nin efektin?

  2. Mut­ta mitä on älykkyys? 

    Min­ul­la ei ole vas­taus­ta, mut­ta nähdäk­seni sanan mielekäs käyt­tö ei palaudu ns älykkyys­testei­hin. Täl­löin älykkyys nimit­täin olisi vain oper­a­tionaa­li­nen käsite, jon­ka mukaan yksilö on sitä älykkäämpi, mitä parem­min testeis­sä pär­jää. Näin ollen testit eivät mit­taisi itsen­sä ulkop­uolelta juuri mitään pait­si ehkä:
    1) kuin­ka paljon istu­mal­i­hak­sia on käytet­ty testi­tyypin har­joit­telu­un (vähän samaan tapaan kuin sko­lessa tankat­ti­in matikkaa)
    2) kuin­ka merk­i­tyk­selli­nen testi on jonkin elämän­muodon (esim kaupun­git vs maaseu­tu) kannalta

  3. Nyt Ode sohaisi kyl­lä sel­l­aiseen ampiais­pesään not­ta ihmette­len suuresti jos et joudu selit­tämään tätä, mielestäni erit­täin ansiokas­ta, kir­joi­tus­ta vielä mon­ta ker­taa tule­vaisu­udessa. On se sen ver­ran Viral­lis­es­ta Uskon­tun­nus­tuk­ses­ta poikkeava.

    Tässä viral­lisen uskon­tun­nus­tuk­sen mukaises­sa ns. Lop­ullises­sa Totu­udessa, jota ei voi edes tutkia kos­ka se on Totu­us, voidaan kyl­lä sanoa että japani­laiset tai vaikka­pa juu­ta­laiset ovat älykkäämpiä kuin suo­ma­laiset mut­ta että mus­tat tai sosi­aalisen asteikon alapään edus­ta­jat tai mus­tat sosi­aalisen asteikon alapään edus… nyt täy­tyy peit­tää kor­vat ja silmät ja aloit­taa kirkuminen..

    Sil­lä seikalla että japani­laiset ratko­vat kuva-arvoituk­sia, tarkoi­tan täl­lä hei­dän kir­joi­tusjär­jestelmään­sä, pikku laps­es­ta läh­tien ja saa­vat mah­dol­lis­es­ti hie­man apua näi­den älykkyys­tutkimusten kuva-arvoitusten ratkomiseen ei ole merk­i­tys­tä. Tai län­si­mais­sa asu­vien juu­ta­lait­en älykkyys, joka lie­nee kaikkein korkein. Seikalla että juu­ta­laises­sa kult­tuuris­sa on aina arvostet­tu suuresti oppineisu­ut­ta ja tämä onkin tarkoit­tanut jatku­vaa lohkeamista pois juu­ta­laisu­ud­es­ta, ja nimen omaan sieltä sosi­aalisen asteikon alapäästä. Ei sinne syna­googaan ole niin kiva men­nä, jos mies on juop­po tyhjän­toimit­ta­ja ja itse on koulun siivoo­ja.. Ei täl­läkään seikalla voi olla osinkoa asiaan..

    Molem­mis­sa kult­tuureis­sa arvoste­taan ylipäätään mm. per­hear­vo­ja, vakaa­ta toimeen­tu­loa ja taloudel­lista men­estys­tä muutenkin, ahkeru­ut­ta, työtä, rehellisyyt­tä, yhteisöl­lisyyt­tä, koulu­tus­ta, hyviä käytöstapo­ja jne. Myöskään näil­lä seikoil­la ei pitäisi olla ollenkaan merk­i­tys­tä las­ten men­estyk­seen niin elämässään kuin näis­sä niin han­kalis­sa älykkyys­tutkimuk­sis­sa jot­ka on ‘niin­qu viritet­ty sillee rasistisesti’…

    Suomen sijoit­tumi­nen hie­man kehi­tys­maid­en yläpuolelle elin­tasover­tailus­sa ei siis myöskään voi johtua siitä että kult­tuurimme muis­tut­taa hie­man noi­ta kah­ta yllä mainit­tua.. Afrikan ja lähi-idän sijoit­tumi­nen taas pääosin kehi­tys­maalu­okkaan ei tietenkään täten johdu myöskään siitä että hei­dän kult­tuurin­sa ei sit­ten juurikaan muis­tu­ta ensin mainittuja..

    Tämä kaik­ki siis Viral­lisen Uskon­tun­nus­tuk­sen mukaan.
    Sen joka on niin tot­ta ettei sitä tarvitse enää edes tutkia.

  4. Valitet­tavasti edelleen on niin, että koulus­sa men­estymiseen eli arvosanoi­hin vaikut­taa edelleen ns. pärstäk­er­roin eli opet­ta­jan mielipi­de kus­takin oppi­laas­ta ja tietenkin oppi­laan sosi­aa­li­nen ase­ma kun­nan per­hei­den välisessä hier­arki­as­sa. Pienis­sä kun­nis­sa tämä koros­tuu kun oppi­lai­ta on vähän, mut­ta myös Helsin­gin ja muiden suurem­pi­en keskuk­sien eli­it­tik­ouluis­sa — vaik­ka oppi­la­saines olisi peri­aat­teessa hyvääkin — koulun “taso” pitää säi­lyt­tää, vaik­ka oppi­laak­si on mak­set­tu huonom­paakin aines­ta van­hempi­en toimes­ta => annet­taan “nimekkäälle” huonolle oppi­laalle hyviä arvosano­ja. Olisikin syytä siir­tyä anonyymei­hin kokeisi­in, niin että opet­ta­ja ei tiedä ketä arvostelee. Sama kos­kee yliopis­to­jen ja korkeak­oulu­jen pääsykokeita.

  5. Ode:
    “On aivan selvää, että älykkyys­testit mit­taa­vat jotain merkit­tävää, kos­ka testi­t­u­los ennus­taa men­estys­tä myöhem­mässä elämässä hyvin.”

    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti taloudel­lista men­estys­tä ja hyvää urakehitystä?
    Vai tarkoi­tatko mah­dol­lis­es­ti omien gee­nien run­sas­ta siir­tymistä seu­raavaan sukupolveen?
    Vai tarkoi­tatko onnel­lista elämää?

    “Men­estymi­nen elämässä” lie­nee yhtä moniselit­teinen ter­mi kuin älykkyyskin.

    Etnisenä ryh­mänä juu­ta­laiset lienevät siel­lä ÄO testien yläpäässä. Eikö ÄO testin voisi sil­loin kat­soa ennus­ta­van taipumus­ta ylläpitää lop­u­ton­ta väki­val­lan ja sor­ron kierrettä?

  6. Aja­tus siitä, että pig­ment­ti todel­lakin jotenkin liit­ty­isi älykkyy­teen, ei ole niin mieletötön, miltä se ensi arvaa­mal­ta kuu­lostaa. Aiv­ot ja iho nyt sen­tään _ovat_ kehi­tyk­sel­lis­es­ti samaa ekto­der­maal­ista kudos­ta, ja aina taloudelli­nen luon­to _on_ pyrkinyt käyt­tämään samo­ja raken­nus­pa­likoi­ta monis­sa paikois­sa. Esim. pro-opi­ome­lanoko­r­ti­inigeenin toim­inta todel­lakin näyt­täisi liit­tyvän monel­la taval­la myös kog­ni­tioon. Yhteys on täysin mahdollinen.

  7. Tarkkail­i­jal­ta kysy­isin, mihin suurten keskusten eli­it­tik­oului­hin oppi­laak­si “mak­se­taan huonom­paakin aines­ta van­hempi­en toimes­ta”? Lukukausi­mak­su­ja ei ole käsit­tääk­seni mis­sään suo­ma­laises­sa koulus­sa, muu­ta­mas­sa perusk­oulus­sa on pääsykoe ja lukiois­sa on keskiar­vo­ra­jat, mut­ta niis­sä ei raha ratkaise.

    Toki voidaan saivar­rel­la lop­ut­tomasti sanan “älykkyys” seman­ti­ikas­ta, mut­ta täl­lainen “älykkyystesti”-älykkyys, siis ÄO, ennus­taa käsit­tääk­seni aika hyvin mate­ri­aal­ista men­estys­tä elämässä. Teknil­li­sistä korkeak­ouluista tuskin löy­tyy keskimääräistä tyh­mem­piä täl­lä mittarilla.

  8. Catili­nan näen­näisti­eteel­liset heitot voi jät­tää omaan arvoon­sa. Ihmis­ten osapop­u­laa­tiot ovat häm­mästyt­tävän ident­tisiä, eikä edes puheille roduista luon­non­ti­eteel­lisessä mielessä ole ihmisen kohdal­la mitään perusteita.

    Turun yliopis­ton perinnöllisyystieteen
    emer­i­tus­pro­fes­sori, Pet­ter Portin kir­joit­ti Tieteessä tapah­tuu 3/2006:
    “Vaik­ka siis ihmisen mah­dol­lis­ten genotyyppien
    määrä on tähti­ti­eteel­listäkin suurempi,
    poikkeamme kuitenkin toi­sis­tamme kaikkein
    perus­tavim­mal­la geneet­tisel­lä tasol­la vain 3,6
    – 5,6 promillen ver­ran ([1 000 : 279] – [1 000 :
    180]). Tässä on ihmis­ten tasa-arvoisu­u­den geneettinen
    perus­ta ja oikeu­tus, ja kaiken­laisen etnisen
    ynnä muun syr­jin­nän biol­o­giset perustelut
    voidaan heit­tää romukop­paan. Itse asi­as­sa Maapallolla
    10 000 kilo­metrin päässä toi­sis­taan elävät
    ihmiset poikkea­vat geneet­tis­es­ti vähemmän
    kuin Afrikas­sa tois­t­en­sa naa­pureina elävät gorillapopulaatiot.”

    http://www.tieteessatapahtuu.fi/0306/portin0306.pdf

  9. Nykyisessä ilmapi­iris­sä täl­lais­ten asioiden pelkkä pohtimi­nen herät­tää syyt­te­lyä ja yleistä älämölöä. Soin­in­vaar­alle kun­nioi­tus kansalais­rohkeud­es­ta ja maltil­lis­es­ta käsit­te­ly­tavas­ta, vaik­ka tiedänkin, että olet viitan­nut aiheeseen jo aiem­min myös jos­sain kirjassasi.

    Toki älykkyys on ollut kiis­tanalainen tutkimusko­hde aiem­minkin, mut­ta jotain ilmapi­irin muut­tumis­es­ta ker­too sekin, että vielä 1980-luvun alus­sa esim. Erik Allardt rapor­toi tutk­i­tu­ista valikoivan muut­toli­ik­keen aiheut­tamista älykkyys­muu­tok­sista peru­sop­pikir­jas­sa Sosi­olo­gia. Täl­lä het­kel­lä ilmiötä ei pääsään­töis­es­ti käsitel­lä kuin sup­peas­sa piiris­sä, ja toisaal­ta yleistä on sosio­bi­olo­giade­batista tut­tu moral­isti­nen virhep­äätelmä. Esim. psykolo­gias­sa tilanne on toki aivan toinen.

    Poikkeuk­se­na on JP Roos, jon­ka arvostelu julka­isti­in uusim­mas­sa Sosi­olo­gia-lehdessä. Mut­ta hänkin on toden­nut, että on viitsinyt käsitel­lä älykkyy­sero­ja vain sik­si, että hän on jäämässä piakkoin eläk­keelle. Muu­toin se olisi yhtä kuin uraitsemurha.

    http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm

  10. Rohkea alus­tus.

    Iho ja her­mosto lähtevät samas­ta solukosta.(ektodermi)

    Eli pig­mentin ja her­moston kor­re­laa­tio ei ole tyystin epätieteellistä.

    Use­at (=kaik­ki) psyykelääk­keet aiheut­ta­vat sivu­vaiku­tuk­se­na ihore­ak­tio­ta. (Pho­to­sen­si­tiv­i­ty)

  11. Pahoit­te­len edel­lisessä viestis­säni ole­vaa turhaa tois­toa. Huo­masin nimit­täin vas­ta sen jäl­keen, että jut­tu oli jo tämän päivän Hesarissa.

  12. Täl­lä aiheel­la on help­po speku­loi­da, ettei ihon­väri kor­reloi älykkyy­den kanssa, kos­ka on hyvin help­po uskoa, ettei sama geeni tosi­aankaan määrää ihon­väriä. Tästä huoli­mat­ta elävä elämä osoit­taa, etteivät tietyn­väriset ihmiset, etenkään kansakunti­na, men­esty. Tähän ei mielestäni tarvi­ta mitään tieteel­listä näyt­töä erik­seen. Yhteiskun­nan rak­en­t­a­mi­nen vaatii var­masti enem­män älyä, kuin sen rikkomi­nen. Älykäs ihmi­nen oival­taa paljon asioi­ta myös ilman tutkimuk­sia — ihan omas­sa mielessään. Tämän ihon­väri-älykkyyskeskustelun kohdal­la ei edes tarvi­ta suur­ta älykkyyt­tä. Se pistääkin miet­timään, kuin­ka tyh­miä ovat sel­l­aiset, jot­ka eivät edes tätä ymmär­rä? Sil­loin myös miet­tii, pitääkö tyh­mää ymmärtää ja miten?

  13. Tiede lehden edel­lisessä numerossa älykkyy­destä ja ner­oud­es­ta kir­joit­tanut Kai Hakkarainen on sitä mieltä että geeneil­lä tms. ei ole merk­i­tys­tä, vain harjoittelulla.

    “Into­hi­mo kas­vat­taa älyn jättiläisen
    Har­joi­tus tekee neron, yllät­tää oppimis­tutk­i­ja pro­fes­sori Kai Hakkarainen.”

  14. Olen mielestäni luotet­tavas­ta läh­teestä lukenut tutkimuk­sista, jois­sa syn­ny­tys­laitok­selta adop­toidut valkois­t­en amerikkalais­per­hei­den mus­tat lapset saa­vat tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevästi alhaisem­pia pis­teitä älykkyys­testeis­sä kuin adop­toidut aasialais­lapset vas­taavis­sa per­heis­sä. Ympäristötek­i­jät eivät myöskään voi selit­tää sitä huimaa eroa, joka on Yhdys­val­to­jen puo­lus­tusvoimi­in pyrkivien mustien ja valkois­t­en älykkyysosamäärässä. 

    Valitet­tavasti en osaa linkit­tää lähteitä nyt tähän. Jos joku tietää ne, niin lait­takoon ihmeessä tänne. Nämä tulok­sethan eivät voi selit­tyä muul­la kuin geneti­ikalla. Ihon­värin vetämi­nen tähän on yksinker­tais­tavaa, jopa alkeel­lista ja osoit­taa Osmon puut­teet geneti­ikan alueelta. En ole minäkään asiantun­ti­ja, mut­ta minus­ta maal­likkon­akin on selvää, että eri geneet­tiset omi­naisu­udet voivat olla yhtey­dessä toisi­in­sa, vaik­ka niitä ei säätelisikään “sama geeni”..

    Mut­ta kuten san­ot­tu, aihe on tabu. Jou­tu­i­han tämä Wat­son (hesari tänään) eroa­maan mainites­saan nämä tutkimustulokset. 

    Hesari tosi­aan otsikoi taan­noin kissankokoisin kir­jaimin suo­ma­lais­ten “tyh­myy­destä” euroop­palais­ten kan­so­jen ver­tailus­sa. Olem­me­han pari pis­tet­tä esim. ruot­salai­sista jäl­jessä. Miten­hän olisi käynyt, jos otsikos­sa oli­si­vat komeilleetkin soma­lialaiset, jot­ka ovat kai Afrikas­sakin poh­jasakkaa täl­lä sar­al­la. Huh, oikeudessa oli­si­vat pää­toimit­ta­ja ja kump­pan­it kiihot­tamis­es­ta kansan­ryh­mää vastaan.

  15. Viit­taus Pisa-tutkimuk­seen on tosi­aan aiheel­lista. Pisas­sa mitataan paljon mon­en­moisia käytän­nön ongel­man­ratkaisu­taito­ja ja näis­säkin eri kan­so­jen järjestys pysyy hätkähdyt­tävän samana kuin Van­hasen metatutkimuk­sen tuloksissa. 

    Näi­hin tulok­si­in ei voi sit­ten huu­taa muu­ta kuin “rasisti, rasisti, häppee ittees”, niin vääjäämät­tömiä ne ovat. Tai sit­ten voidaan mitätöidä kaik­ki ihmis­ten henkisten kyky­jen kvan­ti­tati­ivi­nen ja ver­tail­e­va tutkimus.

  16. Mietitään­pä kah­ta väitettä.

    Väite 1: Lap­su­usiän rav­it­se­musti­lanne vaikut­taa ihmisen älyl­lisi­in kyky­i­hin. Riit­tävästi hyvää rav­in­toa saaneista tulee keskimäärin älykkäämpiä kuin liian vähän ja liian huonoa rav­in­toa saaneista. Tämän lisäk­si myös muu­ta­mat muut ympäristötek­i­jät kuten se kuin­ka paljon älyl­lisiä virikkeitä henkilöl­lä on ollut voivat vaikut­taa älykkyyteen.

    Väite 2: Afrikkalaiset lapset saa­vat keskimäärin vähem­män ja huonom­pi­laaa­tuisem­paa ruokaa kuin esimerkik­si pohjois- ja län­sieu­roop­palaiset. Afrikas­sa on paljon enem­män ali­ravit­tu­ja. Mon­et afrikkalaiset joutu­vat myös elämään ympäristössä jos­sa on vähem­män älyl­lisiä virikkeitä, kuin pohjois- ja länsieurooppalaisilla.

    -

    Oman koke­muk­seni mukaan suurin osa (99,99 pros­ent­tia) ns. “suvait­se­vais­tos­ta” eli niistä jot­ka eivät hyväksy puhei­ta afrikkalais­ten ja euroop­palais­ten kan­so­jen keskimääräisen älykkyyosamäärän eroista, kuitenkin myön­tävät ole­vansa samaa mieltä molem­pi­en yllä esitet­ty­jen väit­tei­den 1 ja 2 kanssa ainakin aina sil­loin kun ne esitetään toi­sis­taan eril­lään ja eri yhteydessä.

    Vas­ta siinä vai­heessa kun em. väit­teet yhdis­tetään ja kysytään mikä johtopäätös ne yhdis­tämäl­lä pitäisi vetää, muut­tuu ääni kellossa.

  17. Raukolle: Saivartelet!

    Kyl­lä men­estymi­nen elämässä on aika yksiselit­teinen käsite. Älykkyys, koulu­tus, urake­hi­tys, ter­veys, taloudelli­nen vakaus, kestävät ihmis­suh­teet ja jopa onnel­lisu­u­den koke­mus kor­reloi­vat voimakkaasti keskenään. Joku yhteiskun­tati­eteil­i­jä voi tämän tänne var­masti vahvis­taa. Jos tuhan­nelta ihmiseltä kysytään, mil­lainen on men­estyvä ihmi­nen, niin kyl­lä sieltä nou­se­vat aika hyvin ne samat asi­at esiin.

    Aina­han poikkeuk­sia löy­tyy, mut­ta trend­inä tämä on selvääkin selvem­pi. Itse valitet­tavasti kuu­lun näi­hin poikkeuk­si­in: Älykkyyspis­teitä huo­mat­tavasti yli keskimääräisen (ei men­sa­ta­soa kuitenkaan), muus­sa ei kehumista.

  18. Meil­lä on hel­posti tääl­lä afrikkalai­sista varsin stereo­tyyp­pinen käsi­tys luu­ran­gon lai­hana pako­lais­teltas­sa kyykkivänä ihmis­rau­niona. Ei Afrikas­sa kuitenkaan suurin osa väestöstä näe nälkää. 

    Veikkaan­pa että niin Pisa kuin äo-tutkimuk­setkin on tehty luku­taitoisille ja suh­teel­lisen hyv­in­voiville afrikkalaisille. Ei käsit­tääk­seni ainakaan Pisaa voi tehdä, ellei osaa lukea? Ja eikö se ole tehty kouluis­sa? Pahasti ali­rav­i­tut lapset tuskin käyvät koulua? Oikaiskaa, jos olen väärässä.

    Jos pop­u­laa­tion alhaista ÄO:ää selitetään rav­in­totek­i­jöil­lä, pitäisi siitä olla näyt­töä, eikä vain heit­tää ole­tus­ta ilmaan siinä toivos­sa, että tutkimus­tu­lok­set eivät vain mitenkään voisi pitää paikkaansa.

  19. Van­ha sanon­ta kuu­luu, “mitä lahom­pi lat­va, sen kovem­pi tyvi”. Sanon­ta on tietysti humpuukia, sil­lä mitä pitem­pi koulu­tus, sitä vähem­män lapsia.

    Sosi­aal­ista älykkyyt­tä älytestit eivät mit­taa. Sosi­aalis­es­ti lah­jakkaat ovat yhteisö­jen­sä helmiä. Viisaus ja onnel­lisu­us ovat myös vaikeasti mitat­tavia. Älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.

    Maa­pal­lon ase­te­ol­lisu­u­teen on koot­tu ihmiskun­nan älymys­töä pil­vin pimein. Pidän heitä ihmiskun­nan type­r­imp­inä. Kun jenkit rak­en­si­vat aikanaan Hiroshi­man atom­ipom­mia, Alameinin (?) kapungis­sa oli tuhan­sia älyniekko­ja laske­mas­sa pom­min matematiikkaa.

    Eräästä val­takun­nan­vi­isaas­ta san­ot­ti­in aikanaan, että hän on vaa­ti­mat­tomil­la cum­lau­den papereil­la tehnyt lukuisia lau­datur­ta­son suorituk­sia yhteiskunnalle.

    Eli minäkö tyh­mä, nyt en ymmärrä.

  20. Älykkyy­den vaiku­tus on kiis­ta­ton, samoin se, että eroavaisuuk­sia on ja että ne ovat merkit­täviä pop­u­laa­tio­ta­sol­la. Tästä ei oikeas­t­aan edes kan­na­ta kiis­tel­lä. Samoin myöskään ei ole kovin järkevää kiis­tel­lä siitä, onko vai eikö ole mitään “yleis­es­ti hyväksyt­tyä älykkyy­den määritelmää”, kos­ka kiista ei joh­da mihinkään. Eri testit voivat mita­ta eri asioi­ta, mut­ta ne kaik­ki kor­reloi­vat vah­vasti. Ja sel­tysvoimakin on sosi­aal­i­ti­etei­den mit­ta­pu­un mukaan murskaava.

    Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa esti­moidut keskiar­vot ovat noin 20–30 pis­tet­tä alhaisem­mat kuin Suomes­sa, ero on selvästi suurem­pi kuin Oden mainit­se­ma fly­nn-efek­tiero viime vuo­sisadan Suomen ja tämän päivän Suomen välil­lä. Toden­näköis­es­ti näi­den pop­u­laa­tioiden rav­it­se­muk­selli­nen tila on heikom­pi kuin mitä Suomes­sa oli tuol­loin, mut­ta se ei yksin selitä asi­aa. Toden­näköis­es­ti myös työn­jaon aste ja kaupungis­tu­misen tapa vaikut­ta­vat. Näis­sä osis­sa maail­maa ei ole käy­ty teol­lista val­lanku­mous­ta läpi sil­lä taval­la kuin täällä.

    Mut­ta näil­lä seli­tyk­sil­läkään ei ole mitään merk­i­tys­tä. Ilmiö on ole­mas­sa ja kysymys kuu­luu vain: Ote­taanko se huomioon, kun mietitään, miten näitä mai­ta aute­taan vai eikö ote­ta? Jos se ote­taan huomioon, niin mil­lä taval­la? Nykyi­nen viralli­nen totu­us sanoo, ettei oteta.

    Ei voi olla niin, että rotuki­ihkoil­i­jat ovat ain­oa ryh­mä, joka tar­joaa jotain vai­h­toe­htoa viral­liselle totu­udelle. Catili­nan kaltaiset uus­nat­sit ovat täl­lä het­kel­lä ain­oa poruk­ka, joka jotenkin kiinit­tää asi­aan vakavis­saan huomio­ta. Hei­dän vas­tauk­sen­sa näi­hin jut­tui­hin tiede­tään. Minus­ta on hyvä, että Osmo on asi­as­ta ihan julkises­ti sanonut näinkin paljon.

  21. Raukko,

    Mut­ta ehkä tämä 3,6 — 5,6 promil­lea on juuri se ratkai­se­va ero? Kyse­hän on hienosäädöstä ilman muu­ta. Jokaisel­la­han meil­lä ter­veil­lä ihmisil­lä, niin eritre­alaisel­la kuin kiinalaisel­lakin on ajat­telun ja kie­lenkäytön taito, jalat mil­lä juos­ta, kädet mil­lä rak­en­taa.. Ei minus­ta tun­nu mitenkään ihmeel­liseltä, että tuol­lainen ero toisi spe­sife­jä ongel­man­ratkaisu­taito­ja esiin. 

    Ne mainit­se­masi goril­lathan voivat olla tosi eri­laisia esim. kar­vankasvun kannal­ta tms. Olemme toki tuhat ker­taa lähempänä kyvy­iltämme afrikkalaista ihmistä kuin sim­panssia. Silti kyse on muu­ta­mas­ta pros­en­tista. Ei minus­ta ihmeel­listä, että tämä mainit­se­masi ero toisi ero­ja ihmis­ten väliseen älykkyytteen.

  22. Yhteiskun­tati­etei­den trage­dia on että kvan­ti­taav­is­ten tutkimuk­sen tulok­set tup­paa­vat ole­maan banaalia sosi­olo­giaa ja kval­i­tati­ivi­sistä tutkimuk­sista ei tule tuloksia.

    Tiedemies on oike­as­sa siinä, että jos tulok­set on saman suun­taisia niin ei ole olen­naista mitä ne tarkalleen mit­taa­vat. Mut­ta se että kur­ju­us tup­paa kasaan­tu­maan on sitä banaalia sosiologiaa.

    Ensin­näkin se ei ole kovin infor­mati­ivista. Isom­pi ongel­ma on se että kur­jal­lis­to määritetään ensin homogeenisek­si ryh­mäk­si ja sit­ten tode­taan että onpa heil­lä kurjaa.

    Kieli­ti­eteil­i­jä­tut­ta­va antoi tästä hyvän esimerkin. Le Pen halusi tehdä geneet­tisen ran­skalaisu­ustestin. Jos ver­tail­uryh­män kri­teeri on ran­skan puhumi­nen, niin me puhumme iden­ti­teet­tinä kielestä joka on sata vuot­ta sit­ten syn­nytet­ty val­tioväki­val­lal­la muu­ta­mas­ta sadas­ta pienkielestä, ja on oikeas­t­aan vaki­in­tunut vas­ta mas­sa­me­di­an mukana sodan jälkeen.

    Oikeas­t­aan ain­oa selkeä ryh­mä on sukupuo­let. Käsit­tääk­seni on ole­mas­sa näyt­töä siitä että melkein riip­pumat­ta mitä omi­naisu­ut­ta mitataan niin hajon­ta on suurem­pi miesten kesku­udessa, enem­män sekä huip­pu­ja että alisuo­ri­u­tu­jia. Mitenköhän nais­ten ase­ma vaikut­taa noi­hin väestöryh­mien eroihin?

  23. Kor­jaus edel­liseen, tarkoitin maid­en enkä väestöryh­mien eroihin.

  24. 5 kysymys­tä:

    Ennen kuin tarkastel­laan itse älykkyy­den periy­tyvyy­den prob­lemati­ikkaa, olisiko hyvä kysyä, mikä on älykkyy­den tutkimisen merk­i­tys yhteiskun­nal­lises­sa kontekstissa?

    Mitä sit­ten, vaik­ka rotu­ja onkin? Mitä sit­ten, jos mus­tat on k.m. jonkun yksikön valkoisia jäl­jessä? Et sinä ota aviop­uolisok­si etkä duu­ni­in neek­er­iä etkä valkos­ta, vaan yksilön?

    En puo­lus­ta yhtäkään tabua sen itsen­sä vuok­si, mut­ta onko­han noista Men­gele-tutkimuk­sista enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

  25. Tiedemies kir­joit­ti:

    ” Catili­nan kaltaiset uus­nat­sit ovat täl­lä het­kel­lä ain­oa poruk­ka, joka jotenkin kiinit­tää asi­aan vakavis­saan huomio­ta. Hei­dän vas­tauk­sen­sa näi­hin jut­tui­hin tiedetään.”

    Tuo­ta, tuota… 

    Kun het­ken mietit, oliko tämä nat­siko­rtin vilaut­telu mielestäsi kovinkin asiallista?

    Minus­ta — Juk­ka Kor­pelan tavoin — ihmi­nen, joka asial­lises­sa keskustelus­sa nat­sit­telee, tekee itses­tään lähin­nä naurettavan.

    Catili­na muuten kir­joit­ti lähin­nä lääkärinä — ei poli­it­tise­na henkilönä. 

    Oden avaus on hyvä. 

    Pitää muis­taa, että jokainen meistä on yksilö. Yksilö, joka on per­in­tötek­i­jöi­den, ympäristön ja oman koke­mus­pi­irin­sä muo­dosta­ma summa.

    Kuller­vo
    Fla­gel­lum populi

  26. Eli­na kaipasi lähde­vi­it­teitä mainit­semi­in­sa tutkimuksiin.

    Luulisin, että tätä tarkoitit:

    The Min­neso­ta Tran­sra­cial Adop­tion Study exam­ined the IQ test scores of 130 black/interracial chil­dren adopt­ed by advan­taged white fam­i­lies. The aim of the study was to deter­mine the con­tri­bu­tion of genet­ic fac­tors to the poor per­for­mance of black chil­dren on IQ tests as com­pared to white chil­dren. The ini­tial study was pub­lished in 1976 by San­dra Scarr and Richard A. Wein­berg. A fol­low up study was pub­lished in 1992 by Richard Wein­berg, San­dra Scarr and Irwin D. Waldman.

  27. Vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä vain häviävän pieni osa älystä maail­mas­sa on biol­o­gista älyä. Niin­pä biol­o­giset erot rotu­jen älykkyyk­sien välil­lä muut­tuvat merkityksettömiksi.

    Lyhyel­lä aikavälil­lä yksi tehokkaim­mista keinoista nos­taa afrikkalais­ten älykkyys­ta­soa olisi hive­nainei­den saan­nin paran­t­a­mi­nen. Myös siir­tymi­nen lyi­jyt­tömään ben­si­ini­in voisi aut­taa. Myös varhais­lap­su­u­den rav­it­se­muk­sen paran­t­a­mi­nen aut­taisi. Noil­la eväil­lä saataisi­in ehkä puolen keski­ha­jon­nan suu­ru­inen hyöty.

    Tärkein mus­tan Afrikan taloudel­lista ja yhteiskun­nal­lista kur­ju­ut­ta ylläpitävä on heikko moraali. Kum­mipoikani kas­tanut pap­pi oli lähetystyössä Tansa­ni­as­sa ja aiem­min van­hempi­en­sa mukana lähetystyössä Namib­i­as­sa. Työ­moraali oli paikallisil­la aivan surkea. Lyhyt­näköi­nen kuset­ta­mi­nen oli erit­täin yleistä. Tansa­nialaises­sa val­tion­sairaalas­sa hoita­jat eivät viitsi­neet edes pestä injek­tioneu­lo­ja, jot­ka oli pakko uudelleenkäyt­tää, kos­ka ker­takäyt­tö olisi tul­lut liian kalli­ik­si. Lähetysjär­jestö­jen ylläpitämis­sä sairaalois­sa tilanne oli paljon parem­pi. Serkku­ni oli vai­h­to-opiske­li­jana namib­ialaises­sa yliopis­tossa opiskele­mas­sa maantiedet­tä. Siel­lä opiske­lu­tovereille ei voin­ut laina­ta mitään, kos­ka tavaroi­ta oli mah­do­ton­ta saa­da takaisin. Kam­puk­sel­la oli kul­jet­ta­va var­ti­joiden kanssa kaikkialle ja pimeän tul­tua oli vii­sain­ta olla men­emät­tä min­nekään edes var­ti­joiden kanssa.

    Ankara uskon­nol­lis-moral­isti­nen indok­tri­naa­tio (mielel­lään protes­tant­ti­nen, kos­ka kato­li­nen kirkko vas­tus­taa yhä syn­tyvyy­den sään­nöste­lyä ja islamin lev­iämi­nen tuot­taisi miljoo­nia uusia jihadis­te­ja) yhdis­tet­tynä las­ten rav­it­se­musti­lanteen paran­tamiseen ja eristyis­es­ti hive­nainepu­u­tosten tor­ju­miseen on resep­ti, jol­la mus­tan Afrikan eli­nolot voidaan ehkä nos­taa siedet­tävälle tasolle. Afrikkalais­ten geneet­ti­nen älykkyys riit­täisi aivan hyvin men­estyvän maat­alousy­hteiskun­nan pyörittämiseen.

  28. On selvää, että näitä väestö­ta­son älykkyy­sero­ja on. Mitä asian suh­teen pitäisi tehdä on sen sijaan poli­it­ti­nen kysymys, ja kuu­lu­mi­nen johonkin ryh­mään ei ker­ro yksilöstä yhtään mitään, joten mikään syr­jimi­nen ei täl­laisen perus­teel­la ole oikeutet­tua. Tämän luulisi ole­van selvää muuten aivan järkeville ihmisille, jot­ka menevät hys­teeriseen takalukkoon asi­aa kommentoidessaan.

    Kiitok­sia Odelle järkevästä ja rauhal­lis­es­ta kirjoituksesta.

    Tätä kuitenkin kom­men­toisin: “Hyvältä mallil­ta näyt­tää se, että geneet­ti­nen per­imä antaa kyvy­ille mak­simin ja ympäristö määrää, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia päästään.”

    Olen opin­nois­sani raa­pais­sut perin­nöl­lisyystiedet­tä, ja tämä mak­sim­i­malli ei kuulem­ma pidä paikkaansa. Aiv­ot kehit­tyvät koko ajan eikä ole mitään ennal­ta määrät­tyä rajaa jon­ka jäl­keen ne eivät voi enää saavut­taa uut­ta. Siitä huoli­mat­ta per­imä ennus­taa men­estys­tä varsin merkit­tävästi, kuten kaik­ki aiheeseen vähääkään pere­htyneet tietävät. Valitet­tavasti en muista tarkem­paa lähdeviitettä.

  29. Pekka Raukko:
    “Ihmis­ten osapop­u­laa­tiot ovat häm­mästyt­tävän identtisiä”

    Sil­lä, miten ident­tisiä osapop­u­laa­tiot ovat kokon­aisu­ut­ta tarkastellen, ei ole paljon merk­i­tys­tä, vaan ratkai­se­vaa on se, mihin omi­naisuuk­si­in pienet ole­mas­sa ole­vat erot vaikuttavat.

    “eikä edes puheille roduista luon­non­ti­eteel­lisessä mielessä ole ihmisen kohdal­la mitään perusteita.”

    Ei pidä paikkaansa. Tälle käsi­tyk­selle ei ole käsit­tääk­seni koskaan ollut pitäviä perustelu­ja, ja nyt­tem­min se on osoitet­tu lop­ullis­es­ti vääräksi.

    Pelkki­in geenei­hin perus­tu­vas­sa klus­te­ri­ana­ly­y­sis­sä ihmiset jakau­tu­vat täysin eril­lisi­in ryh­mi­in (afrikkalaiset, eurooppalaiset/länsiaasialaiset, itäaasialaiset ja amerikan alku­peräisväestö) sen mukaan, miltä man­tereelta hei­dän esi-isän­sä ovat lähtöisin.

    Kts.
    “Genet­ic Struc­ture, Self-Iden­tified Race/Ethnicity, and Con­found­ing in Case-Con­trol Asso­ci­a­tion Studies”
    http://shrn.stanford.edu/workshops/revisitingrace/Risch_confound.pdf

    “We have ana­lyzed genet­ic data for 326 microsatel­lite mark­ers that were typed uni­form­ly in a large mul­ti­eth­nic pop­u­la­tion-based sam­ple of indi­vid­u­als as part of a study of the genet­ics of hyper­ten­sion (Fam­i­ly Blood Pres­sure Pro­gram). Sub­jects iden­tified them­selves as belong­ing to one of four major racial/ethnic groups (white, African Amer­i­can, East Asian, and His­pan­ic) and were recruit­ed from 15 dif­fer­ent geo­graph­ic locales with­in the Unit­ed States and Tai­wan. Genet­ic clus­ter analy­sis of the microsatel­lite mark­ers pro­duced four major clus­ters, which showed near-per­fect cor­re­spon­dence with the four self-report­ed race/ethnicity cat­e­gories. Of 3,636 sub­jects of vary­ing race/ eth­nic­i­ty, only 5 (0.14%) showed genet­ic clus­ter mem­ber­ship dif­fer­ent from their self-iden­tified race/ethnicity. On the oth­er hand, we detect­ed only mod­est genet­ic dif­fer­en­ti­a­tion between dif­fer­ent cur­rent geo­graph­ic locales with­in each race/ethnicity group. Thus, ancient geo­graph­ic ances­try, which is high­ly cor­re­lat­ed with self-iden­tified race/ ethnicity—as opposed to cur­rent residence—is the major deter­mi­nant of genet­ic struc­ture in the U.S. pop­u­la­tion. Impli­ca­tions of this genet­ic struc­ture for case-con­trol asso­ci­a­tion stud­ies are discussed.”

    Klus­teroin­tial­go­rit­min tuot­ta­ma luok­i­tus vas­tasi 99,86% tapauk­sis­sa sitä rotua/etnistä ryh­mää, johon koe­henkilö luokit­teli itsensä.

    Mikäli olen ymmärtänyt oikein, tämän tutkimuk­sen tekee merkit­täväk­si se, että 1) klus­teroin­tio­hjel­malle ei syötet­ty mitään mui­ta lähtöti­eto­ja kuin nuo markker­it ja klus­terei­den määrä ja 2) markkerei­den valin­nal­la ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä tiede­tään ihon­värin tai muun näkyvän “rodullisen” omi­naisu­u­den kor­re­laa­tios­ta gee­nien kanssa.

  30. Markku J says:

    “Lyhyel­lä aikavälil­lä yksi tehokkaim­mista keinoista nos­taa afrikkalais­ten älykkyys­ta­soa olisi hive­nainei­den saan­nin parantaminen.”

    Tässä lauseessa kitey­tyy se ylem­myys ja se Oikea Aito Rasis­mi, jota vil­jel­lään suvait­se­vais­ten ja tiedostavien taho­jen toimes­ta taajaan. 

    Käytössä on pas­si­ivi eli jonkin­lainen lähtöo­let­ta­mus, että jokin ulkop­uo­li­nen outo voima nos­taisi afrikkalais­ten älykkyys­ta­soa. Jotkut epämääräiset “he” tar­joa­vat hive­nainei­ta niin, että Äo kohis­ten kohoaa Afrikassa. 

    Niin pielessä ollaan näi­den nenäpäivien kanssa. Tyt­töni oli muuten osta­mas­sa puna­nenää Ärrältä (kri­it­tis­es­tä kan­nan­oto­stani huoli­mat­ta) ja kaik­ki oli­vat lop­puneet jo neljältä, joten saataisi­inko täl­lä myyn­timen­estyk­sel­lä hive­nainei­ta Afrikkaan?

  31. Mielestäni väite että ihon­väri vaikut­taisi älykkyy­teen on nau­ret­ta­va. En kiistä ‘Catili­nan’ parem­paa lääketi­eteen tun­te­mus­ta tai edes korkeaa älykkyyt­tään, mut­ta mikäli tämä väite olisi tot­ta, merk­it­sisi se sitä että ei olisi ole­mas­sa älykkäitä mus­tia. Ei kai kukaan tosis­saan täl­läistä sen­tään väitä??

    Mikäli esimerkik­si USA mus­tas­ta väestöstä tai vaikka­pa Int­ian tamiliväestöstä valit­taisi­in 5 miljoon­aa älykkäin­tä ihmistä ja siir­ret­täisi­in hei­dät omaan val­tioon­sa asumaan, niin hei­dän älykkyyten­sä, PISA men­estyk­sen­sä ja mitä luul­tavim­min myös taloudelli­nen men­estyk­sen­sä olisi korkeampi kuin suo­ma­lais­ten keskimäärin. Mitä sit­ten voitaisi­in päätel­lä? Sekö että suurem­pi pig­ment­timäärä kor­reloi suo­raan, eikä suinkaan kään­teis­es­ti kuten tietyis­sä piireis­sä väitetään, älykkyy­den kanssa.. Eikö tämä olisi sil­loin aivan loogista?

    Eiköhän erot syn­ny siitä yksinker­tais­es­ta tosi­asi­as­ta että älykkyys periy­tyy kohta­laisen suurel­la toden­näköisyy­del­lä ja valitet­tavasti ne yksinker­taisim­mat lisään­tyvät keskimäärin enem­män aivan VÄRISTÄ riip­pumat­ta, etenkin jois­sakin kult­tuureis­sa, juuri kuten Osmo tuos­sa väittikin.

  32. Eli­na:
    “Raukolle: Saivartelet!

    Kyl­lä men­estymi­nen elämässä on aika yksiselit­teinen käsite. Älykkyys, koulu­tus, urake­hi­tys, ter­veys, taloudelli­nen vakaus, kestävät ihmis­suh­teet ja jopa onnel­lisu­u­den koke­mus kor­reloi­vat voimakkaasti keskenään.”

    En todel­lakaan saivartele.
    Kaikkien muiden lajien kohdal­la tarkoita­mme men­estyk­sel­lä hyvin yksiselit­teis­es­ti ain­oas­taan niiden kykyä siirtää omia geene­jään tule­vi­in sukupolviin.

    Mainit­se­masi asi­at voivat hyvinkin kor­reloi­da keskenään, mut­ta kyse onkin siitä, edus­ta­vatko ne sitä Oden mainit­se­maa “men­estys­tä”.
    Onko siis sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta ja älyä pur­su­va “geno­mi” men­estyjä, vaik­ka kaik­ki se geen­it sam­muisi­vat yksilön kuol­lessa ilman jälkeläisiä?

  33. Antero Kälvä.
    Se, että eri­laiset etniset ryh­mät voidaan klus­teroi­da tiet­ty­jen gee­nien perus­teel­la, ei tarkoi­ta että ne oli­si­vat niin etääl­lä toi­sis­taan, että olisi perustel­tua pitää niitä eri rotu­ina niil­lä kri­teereil­lä, joi­ta käytämme muiden lajien kohdalla.
    Käsit­tääk­seni edelleenkin val­lit­se­van käsi­tyk­sen mukaa kaik­ki ihmiset kuu­lu­vat samaan rotuun.

  34. Mainio detalji on usko­vais­ten keskimääräistä mata­lampi ÄO-taso, mis­tä on läh­es sadan vuo­den ajal­ta ker­tynyt tutkimus­tu­lok­sia (http://www.stabu.net/uskojaao.html).

    Min­ulle jäi epä­selväk­si mitä Osmo täl­lä kir­joituk­sel­la halusi viestit­tää — sitäkö, että älykäs ihmi­nen on men­estyvä (Osmo­han on men­estynyt sekä ural­laan että taloudel­lis­es­ti)? Jonkin ver­ran esi-isieni päiväkir­joi­hin tutus­tuneena voin tode­ta, että nyky­ih­mi­nen vaikut­taa vähem­män tyy­tyväiseltä omaan elämään­sä kuin aiem­mat sukupol­vet. Tämä on ris­tiri­itaista sen kanssa, että älykkyys aut­taisi men­estymään elämässä, kuten Osmo antoi ymmärtää (tai sit­ten ymmärsin väärin), mihin Raukko myös puuttui.

  35. no, voi helkut­ti Pekka,

    Edelleen saivartelet.. vai jäikö aidosti epä­selväk­si, että tarkoitet­ti­in IHMISTEN men­estymistä eikä jonkin kihomatopop­u­laa­tion hierarkiaa?

    Ja… itse asiassa…en muuten ihan menisi suo­ral­ta kädeltä tyr­määmään aja­tus­ta, että men­estyneet miehet lisään­tyvät luusere­i­ta enem­män ??? Nais­ten kohdal­la lie­nee asia päinvastoin.

  36. qwer­ty: Kai Hakkarainen taitaa olla näitä niin­san­ot­tu­ja “keskustelun­herät­täjiä”. Hän luon­nol­lis­es­ti kaipaa oma­laa­tu­isille kollek­ti­ivisen älykkyy­den tutkimuk­silleen huomio­ta, ja sen takia sit­ten piikit­telee per­in­teistä yleisen älykkyy­den teoriaa.

    Kyseinen kom­ment­ti on kuitenkin aivan puu­ta­heinää. Psykolo­gian his­to­ri­as­sa ei tiede­tä ketään, kuka todel­la g‑painotteisissa testeis­sä olisi kyen­nyt korot­ta­maan edes puol­ta keski­ha­jon­taa pis­teitään har­joit­telul­la. Olisi kivaa nähdä sin­ul­ta tai Kail­ta yksikin esimerk­ki, jos­sa näin olisi tapah­tunut — tämä jo riit­täisi min­ulle, vaik­ka puoli keski­ha­jon­taa on melkein mis­sä tahansa psykometrisessä testis­sä aivan val­ta­va määrä!

  37. Trav­el­er,

    Ihon­väri ei var­masti suo­raan määrää älykkyyt­tä, mut­ta se voi vaikut­taa siihen. Tai sit­ten molem­pi­en taustal­la on joku kol­mas geeni tai niiden yhdis­telmä. Catili­na voi hyvinkin olla oikeassa.

    Avan samal­la taval­la sin­isilmäisyy­den aiheut­ta­va geeni ja sosi­aa­li­nen ujous (intro­ver­sio) kor­reloi­vat keskenään. Tem­pera­men­til­la ja ulkonäöl­lä on siis yhteys. Tämä tietenkään tarkoi­ta sitä, että sin­isilmäiset oli­si­vat AINA ujoja:

    http://www.gnxp.com/MT2/archives/002275.html

    Ihmisen useim­mat omi­naisu­udet syn­tyvät use­am­man geenin sum­mana. Se tarkoit­taa vain sitä yksinker­taista tosi­asi­aa, että tietyt geeniy­hdis­telmät ja tietyt omi­naisu­udet esi­in­tyvät tilas­tol­lis­es­ti hyvin usein yhdessä. Ihon­väri ja älykkyys voi hyvin olla yksi täl­lainen yhdistelmä

  38. Oli­pas tämä aihe kuuma. Mihinkään keskustelu­un ei ole tul­lut näin paljon kom­ment­te­ja. Olen myös sen­suroin­ut niistä osan, kos­ka pidin niitä asi­at­tom­i­na, joitakin jopa lain­vas­taisi­na. Tästä päätök­ses­tä ei voi valit­taa. Min­ul­la on oikeus juolka­ista tai jät­tää julkaise­mat­ta blo­gis­sani, mitä itse halu­an. Kos­ka pitkät viestiketjut ovat han­kalia, vas­taan tähän kaik­keen uudel­la artikkelilla.

  39. Täl­lai­sis­sa älykkyys­tutkimuk­sis­sa on nykypäivänä han­kalaa ain­oas­taan se, että afrikkalaiset pär­jäävät niis­sä san­gen huonos­ti. Se saa mon­et “älymys­tön” jäsenet pohti­maan, ovatko ne moraalit­to­mia ja pitäisikö ne kokon­aan kieltää, tai pitäisikö niistä jopa ran­gaista. Ei kai kukaan ole närkästynyt siitä tulok­ses­ta, että aasialaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin valkoi­hoiset euroop­palaiset tai siitä, että ruot­salaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin suo­ma­laiset. Mut­ta se voi jo taas olla kyseenalaista, etteivät venäläiset ole aivan niin älykkäitä kuin suo­ma­laiset. Suo­ma­laiset eivät kuitenkaan pysty kaa­sut­ta­maan ja polt­ta­maan venäläisiä, vaik­ka oli­si­vatkin heitä keskimäärin hie­man älykkäämpiä. Se olkoon lohtunamme.

  40. http://news.bbc.co.uk/1/hi/education/4183166.stm

    Naiset viisi pointsia miehiä tyhmempiä.

    Neek­ere­itä saa “haukkua” syn­tyjään tyh­mik­si, mut­ta tuol­lais­ten mielip­itei­den karneval­isoin­ti (kuten tein sen­suroimas­sasi viestis­sä) on tietysti asi­a­ton­ta jos ei peräti laiton­ta. Ja her­ra meitä var­jele vih­jaile­mas­ta, että joku muu “pop­u­laa­tio” kuin nekrut, kuten naiset vaik­ka, saat­ta­vat kuu­lua syn­nyn­näis­es­ti tyh­mi­in 😉 Jokuhan saat­taisi loukkaantua!

    Kum­mallisek­si on men­nyt poli­it­ti­nen kor­rek­tius, jos tästä jotain voi päätel­lä — ovatko asi­at ikään kuin kään­tyneet päälaelleen viime aikoina? Juu­ta­lais­ten syn­nyn­näi­nen ahneus ja koukkunenä kyl­lä vielä puut­tuvat hyväksyt­tävästä puheenparresta.

    Mut­ta en tietenkään vali­ta päätök­ses­täsi, pois se minus­ta. Oli­han se tyh­mä jut­tu. Jääköön se viimeisek­si (ainakin siihen asti kun opin hyväksyt­tävän diskurssin rajat ja sopi­van tosikkomaisuuden).

  41. Siinä kir­joituk­ses­sa oli vähän muu­takin sensuroitavaa.
    Tuo väite nais­ten tyh­myy­destä taas on mie­lenki­in­toinen ÄÖ-testien rel­e­vanssin suh­teen. Varoi­tan, että seu­raa­va perus­tuu muistin­varais­es­ti kauan sit­ten kuule­maani. Nais­ten ja miesten tulok­set ovat eri­laisia. Joil­lakin testin osa-alueil­la miehet men­estyvät parem­mi­jn, toisil­la naiset. Lop­ulli­nen tulos on näi­den osato­tuuk­sien mieli­v­as­tais­es­ti pain­otet­tu sum­ma. Pain­ot­ta­mal­la toisin, voitaisi­in saa­da myös naiset parem­mik­si. Tämä osoit­taa, että miesten ja nais­ten välil­lä on (keskimäärin) ero­ja, mikä sekin on merkit­tävä tulos, mut­ta ei sitä, että naiset oli­si­vat miehiä tyhmempiä.

  42. On väärin tutkia rotu­jen välisiä älykkyy­sero­ja kollek­tivis­tises­sa val­tios­sa jos­sa yksilönoikeuk­sia ei perus­tus­lail­lia tur­va­ta niiden poli­it­tisil­ta sovel­luk­sil­ta, aivan samal­la taval­la kun on väärin rak­en­taa ydi­nase val­tios­sa jos­sa rikol­lisjär­jestö voi äänestää sen omaan käyttöönsä.

  43. En tajun­nut yhtään mitä Hjal­mar says..Mutta kai se johtuu mun sukupuolesta..heh.

    Kyl­lä kai ihan joka ikisel­lä tutkimus­tu­lok­sel­la on poli­it­tisia sovel­luk­sia näin halutes­sa. Minkä poikkeuk­sen älykkyys­tutkimus tekee? Selitä Hjalmar!

  44. “Markku J says:

    “Lyhyel­lä aikavälil­lä yksi tehokkaim­mista keinoista nos­taa afrikkalais­ten älykkyys­ta­soa olisi hive­nainei­den saan­nin parantaminen.”

    Tässä lauseessa kitey­tyy se ylem­myys ja se Oikea Aito Rasis­mi, jota vil­jel­lään suvait­se­vais­ten ja tiedostavien taho­jen toimes­ta taajaan.

    Käytössä on pas­si­ivi eli jonkin­lainen lähtöo­let­ta­mus, että jokin ulkop­uo­li­nen outo voima nos­taisi afrikkalais­ten älykkyys­ta­soa. Jotkut epämääräiset “he” tar­joa­vat hive­nainei­ta niin, että Äo kohis­ten kohoaa Afrikassa.”

    Luuletko, että taval­liset ihmiset tietävät hive­naineista ilman, että sitä heille ker­too? Teol­lisu­us­mais­sa hive­nainepu­u­tos­ti­lat oli­vat saman­lainen ongel­ma yli puoli vuo­sisa­taa sit­ten kuin Afrikas­sa nykyään.

    Tuo virke ei ota kan­taa siihen, ketkä hive­nainei­ta rav­in­toon lisäi­sivät, kos­ka se ei ole olen­naista point­ti­ni kannal­ta. Olet­tavasti esimerkik­si ruoka­suolan valmis­ta­jat, joiden jodi­oidut ruoka­suo­lat syr­jäyt­täi­sivät jodi­oimat­tomat, kun­han asi­as­ta tiedotet­taisi­in väestölle.

    Hive­nainepu­u­tok­sista mm. jodin puute todis­te­tusti vaikut­taa älykkyys­ta­soon. Jodin puut­teen vaiku­tus on muu­tamia pis­teitä mut­ta pop­u­laa­tio­ta­sol­la sekin aut­taa ja on joka tapauk­ses­sa parem­pi kuin ei mitään.

    Alla link­ki Steve Sai­lerin jut­tuun Ghanas­ta, jos­sa on herät­ty jodil­la teräste­tyn ruoka­suolan käyttöön.

    http://isteve.blogspot.com/2006/01/ghana-endorses-my-plan-for-improving.html

  45. markku sanoo:

    “Luuletko, että taval­liset ihmiset tietävät hive­naineista ilman, että sitä heille kertoo? ”

    Nyt pitäisi määritel­lä ensin “taval­liset ihmiset”. 

    Täysin taval­lise­na tal­laa­jana tiedän hive­naineista paljonkin ja ihan tui­ki taval­liset ihmiset ovat tämän tiedon min­ulle välit­täneet. Ilman näitä täy­del­lisiä taviksia (äiti­ni, isäni, opet­ta­jani, ystäväni, tut­ta­vani, medi­an epäu­ni­ik­it tyl­simyk­set) en toden­näköis­es­ti tietäisi mitään hivenaineista. 

    Tarkoi­tatko nyt, että mei­dän pitää men­nä Afrikkaan ker­tomaan hive­nainei­den autu­aak­si tekevästä vaiku­tuk­ses­ta. Olem­meko me niitä yliv­er­taisia “epä­taval­lisia” ihmisiä, joiden se pitää tehdä?

    Olem­meko me saa­neet tämän hive­naineti­etouden jostain korkeam­mal­ta tahol­ta (anti­taval­lisil­ta) ja nyt olemme jumalal­lises­sa ase­mas­sa levit­täessämme hive­naineti­etout­tamme kol­man­teen maailmaan?

  46. Tarkkaan ottaen en esit­tänyt pig­mentin ja ihon todel­la havai­tusti ja kausaalis­es­ti vaikut­ta­van älykkyy­teen. Huo­mautin vain, että jos joku halu­aa tar­jo­ta luk­i­joille esimerkin absur­dista ajat­telus­ta, niin sil­loin tämä on huono siihen, kos­ka yhteys todel­la sinän­sä on hyvinkin mahdollinen.

  47. “Huo­mautin vain, että jos joku halu­aa tar­jo­ta luk­i­joille esimerkin absur­dista ajat­telus­ta, niin sil­loin tämä on huono siihen, kos­ka yhteys todel­la sinän­sä on hyvinkin mahdollinen.”

    Jep.

    Ja jos Dr Doc­torin esit­tämä väite siitä, että psyykelääkkeil­lä on aina sivu­vaiku­tuk­se­na iho-oire­i­ta pitää paikkansa yhteys on jopa toden­näköi­nen tai vähin­täänkin tutkimisen arvoinen.

  48. Markus J.

    “Tärkein mus­tan Afrikan taloudel­lista ja yhteiskun­nal­lista kur­ju­ut­ta ylläpitävä on heikko moraali. Kum­mipoikani kas­tanut pap­pi oli lähetystyössä Tansa­ni­as­sa ja aiem­min van­hempi­en­sa mukana lähetystyössä Namib­i­as­sa. Työ­moraali oli paikallisil­la aivan surkea. Lyhyt­näköi­nen kuset­ta­mi­nen oli erit­täin yleistä.”

    Tansa­nia kävi läpi val­tiokom­mu­nis­min kau­den. Val­tiokom­mu­nis­mi on johtanut huonoon työ­moraali­in ja lyhyt­näköiseen kuset­tamiseen mil­tei kaikkial­la mis­sä sitä on sovel­let­tu. Namib­i­as­sa mark­sis­tit ovat edelleen vallassa:

    “In 1966 the Marx­ist South-West Africa Peo­ple’s Orga­ni­za­tion (SWAPO) guer­ril­la group launched a war of inde­pen­dence for the area that was soon named Namib­ia, but it was not until 1988 that South Africa agreed to end its admin­is­tra­tion in accor­dance with a UN peace plan for the entire region. Namib­ia won its inde­pen­dence in 1990 and has been gov­erned by SWAPO since.”

    –https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/wa.html

    “Ankara uskon­nol­lis-moral­isti­nen indok­tri­naa­tio (mielel­lään protes­tant­ti­nen, kos­ka kato­li­nen kirkko vas­tus­taa yhä syn­tyvyy­den sään­nöste­lyä ja islamin lev­iämi­nen tuot­taisi miljoo­nia uusia jihadis­te­ja) yhdis­tet­tynä las­ten rav­it­se­musti­lanteen paran­tamiseen ja eristyis­es­ti hive­nainepu­u­tosten tor­ju­miseen on resep­ti, jol­la mus­tan Afrikan eli­nolot voidaan ehkä nos­taa siedet­tävälle tasolle”

    Ihmi­nen kohtelee yleen­sä mui­ta niinkuin hän­tä itseään kohdel­laan. Pitäisi lait­taa hyvä kiertämään välin­pitämät­tömyy­den ja voimat­to­muu­den sijas­ta. Kristi­nuskon avul­la raken­net­tu moraali on ollut län­si­mais­sa edis­tyk­sen tukip­i­lari. Kris­till­i­nen moraali ei edelleenkään ole globaal­isti ongel­ma, vain kris­till­i­nen kaksinaismoraali. 

    Uskon­nol­la mesoa­mal­la hui­jataan köy­hät äänestämään omaa etu­aan vas­taan. Lyödään raa­mat­ul­la päähän, kun pitäisi aut­taa han­kki­maan asun­to, lääkkeitä ja laadukas­ta ruokaa. Katolis­ten pap­pi­en sek­sikiel­to on johtanut siihen, että kateuk­sis­saan han­kaloit­ta­vat sen har­ras­tamista muiltakin.
    Näin ruok­i­taan sit­ten väestöon­gel­maa, jos­ta muut globaalit ongel­mat paljolti kumpuavat. 

    EU:n perus­tus­lain olisi hyvin voin­ut rak­en­taa kymme­nen käskyn hengessä, vaik­ka euroop­palaiset eivät yleis­es­ti Raa­matun ker­to­muk­sia enää kir­jaimel­lis­es­ti tote­na pidäkään.
    Kap­i­tal­is­min ja sosial­is­min paineen puris­ta­man timan­tin, sosi­aalisen markki­na­t­alouden, olisi sit­ten voin­ut lyhyesti määritel­lä Euroopan yhteiskun­ta­mallik­si. Tuos­sa olisi sit­ten ollut selkäno­jaa protes­tant­tis-lib­er­aalille maail­man lääkärinä toim­imiselle ja omienkin asioiden kun­toon laittamiselle. 

    Kato­lila­is­fun­da­men­tal­isti­nen kaksi­nais­moral­is­mi on kuitenkin suures­sa osas­sa maail­maa val­lit­se­va maail­man­järjestys, Euroopas­sakin. Jopa Suomen EU-jäsenyys­neu­vot­teluis­sa naa­man edessä san­o­taan, että 141-tuki on pysyvä ja selän takana sit­ten sovi­taan että ote­taan se kuitenkin noil­ta poroil­ta pois, kun eivät vielä tunne tätä kaksi­nais­moral­is­min kood­is­toa, jos­sa puheet eivät päde vaan ain­oas­taan vaikeaselkoiset kir­joituk­set, joi­ta etuoikeutet­tu papis­to / EU-aateli tulk­it­see kansan kielelle. 

    Paradok­si on että maal­lis­tuneis­sa pohjo­is­mais­sa toim­i­taan enem­män sekä kristi­nuskon että sosial­is­min hen­gen mukaises­ti kuin eri­laisil­la raa­mat­tuvyöhykkeil­lä ja val­tiososial­is­ti­sis­sa jär­jestelmis­sä. Silti ns. hen­gel­lisyys on meil­lä laskus­sa. Suomes­sa (tai swahilis­sa) ei ehkä niin paljon tarvi­ta eril­listä hen­gel­lisyyt­tä, kos­ka niitä puhutaan niinkuin kirjoitetaan. 

    Jos olisin Paa­vo Väyry­nen val­jas­taisin koko suo­ma­laisen protes­tant­tis-lib­er­aalin pro­pa­gan­dakoneis­ton ja keskit­täisin kehi­tys­a­pua Itä-Afrikan roll-out­ti­in. Ottaisin high-tech-Suomen kimp­paan mukaan ja vään­täisin swahilivyöhyk­keen Kiinaakin nopeam­paan talouskasvu­un eet­tis­es­ti kestäväl­lä poh­jal­la. Sok­erin tuon­nil­la voisi aloit­taa. Jätetään EU välistä pois. Ei niitä mei­dän sok­e­ri­asi­at kiinnosta.

  49. Toni:

    Tulosten paran­t­a­mi­nen keski­ha­jon­nal­la tai par­il­la on triviaalia.

    Lyn­nin ja Van­hasen edel­lisen kir­jan aineis­tossa on jopa yksi maa, joka ihan pelkkää vit­tumaisu­ut­taan on *alen­tanut* ÄO:taan puolel­la keski­ha­jon­nal­la. Testistä saisi arvaa­mal­la ÄO:ksi 60, mut­ta Lyn­nin teet­tämässä testis­sä (tai ainakin Lynn oli lait­tanut oman paperin­sa primääriläh­teek­si) saatu keskimääräi­nen tulos kyseiselle mus­tan Afrikan maalle oli 56. Keski­ha­jon­ta 16. Toisin sanoen, *oikeasti* testi­in osal­lis­tu­jien älykkyys oli yli 64, mut­ta he vas­ta­si­vat tahal­laan väärin.

    Toisaal­ta tulos ehkä ker­too her­ro­jen “tieteen“teon tasos­ta enem­män kuin afrikkalais­ten älykkyydestä.

  50. Olisin toivonut Odelta vähän seli­tys­tä ja perustelu­ja sille mitä on se [b]menestys[/b], jota ÄO hyvin ennustaa.
    Se on minus­ta kuitenkin olen­naisem­pi kysymys, kuin mihinkään perus­tu­mat­tomat arvailut gee­nien keskinäi­sistä sidok­sista kudosten alku­perän perus­teel­la. Käsit­tääk­seni aja­tus, että esimerkik­si ihon omi­naisuuk­sia säätelevät geen­it sijait­si­si­vat samas­sa kro­mo­somis­sa vierekkäin, on virheellinen.

    Mitä siis tarkoit­taa se “men­estys myöhem­mässä elämässä”?

    Tarkoit­taako se yksilö­ta­sol­la korkean kulu­tus ja var­al­lisu­us­ta­son han­kkimista ja korkeaa ase­maa yhteiskun­nal­lises­sa hierarkiassa?
    Vai tarkoit­taako se omien gee­nien saamista “hyvässä iskus­sa” seu­raavaan sukupolveen?
    Jos se tarkoit­taa ensim­mäistä vai­h­toe­htoa, niin voiko itsen­sä hyvään yhteiskun­nal­liseen ase­maan, mut­ta samal­la “sukupu­ut­toon” ajanut ihmi­nen (geno­mi) olla menestyjä?

    Entä pop­u­laa­tio­ta­sol­la?
    Voiko korkean älykkyy­den omaa­va pop­u­laa­tio, joka käyt­tää älykkyyt­tään oman ympäristön­sä tuhoamiseen, olla menestyvä?
    Jos tämä älykkyys johtaa siihen, että pop­u­laa­tion suh­teelli­nen osu­us piene­nee voimakkaasti suh­teessa alhaisem­man ÄO:n pop­u­laa­tioi­hin, niin onko edelleenkin kyse menestyksestä?

  51. Jos her­ra Catili­na on sama kuin verkos­sa yleis­es­ti esi­in­tyvä Catili­na, joka siis kir­joit­telee Storm­fron­tis­sakin, niin minus­ta ei ole mitenkään epäasial­lista tuo­da esi­in sitä, että hän on tun­nus­tau­tunut uusnatsi. 

    Vai tarkoit­taako nat­siko­rt­tikiel­to sitä, että itseään nat­seina pitäviäkään ei saa sanoa natseiksi?

  52. Kuntsa

    “Afrikan maalle oli 56. Keski­ha­jon­ta 16. Toisin sanoen, *oikeasti* testi­in osal­lis­tu­jien älykkyys oli yli 64, mut­ta he vas­ta­si­vat tahal­laan väärin.”

    Tämä on sitä afrikkalaistyyp­pistä sosi­aal­ista älykkyyt­tä. Kehi­tys­a­pu ja sosi­aal­ituet ovat meil­lä sääli­in perus­tu­via ts. mitä avut­tomampi olet sen enem­män aute­taan. Ts. mitä surkeam­man kuvan itses­täsi annat, sen enem­män autetaan.
    Täl­lä aje­taan sosi­aal­i­tu­ki / kehi­tys­a­puri­ip­pu­vu­u­teen ja jotkut sit­ten ehkä täyt­tävät pätemisen­tarvet­taan sil­lä, että aut­ta­vat avuttomia.

    Tietenkin sekä kehi­tysavun että sosi­aal­i­tukien pitäisi olla akti­ivi­su­u­teen ja avu­li­aisu­u­teen kan­nus­tavia, mut­ta jostain syys­tä halu­taan mielum­min hol­ho­ta kuin aut­taa. Toiv­ot­tavasti se ei johdu yksit­täis­ten henkilöi­den pätemisen tarpeesta.

    Eräät tahot halu­a­vat eriyt­tää talous­poli­ti­ikan kehi­tyspoli­ti­ikas­ta ymmärtämät­tä että molem­min­puo­li­nen hyö­ty on vahvem­pi yhteistyön tukip­i­lari kuin lop­u­ton sääli­in vetoami­nen ja säälit­täväk­si tekey­tymiseen kan­nus­t­a­mi­nen. Tuo on aika pahan­laa­tu­ista afrikkalaisen ihmisen ylenkat­somista. Toiv­ot­tavasti ymmärtämät­tömyyt­tä eikä pätemisentarvetta. 

    Myös talouselämän puolel­la oli muo­tia taloudel­lis­ten ja sosi­aal­is­ten kysymys­ten jyrkkä erot­telu. Nyt on onnek­si alet­tu taas vetää naru­ja yhteen.

  53. Mis­tä tiedät, ettei niil­lä teetet­ty jotain low-ceil­ing ‑testiä?

  54. Alun­perin ja ensim­mäisenä min­ut ovat uus­nat­sik­si määritelleet aivan toiset, ja kos­ka määrit­te­lylle ei näyt­tänyt voivan mitään, tutkin asi­aa, enkä näh­nyt suur­ta syytä kiistää sitä. Minä nyt kuitenkin todel­la _olen_ nation­al­isti ja myös sosial­isti. Jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat kaltaisiani, sosial­is­mi toden­näköis­es­ti toimisi. Turhista ei nipotet­taisi, kave­ria ei jätet­täisi, ja siihen yhteiseen kasaan todel­la myös pilkot­taisi­in puita.
    Alku­peräiseen nat­sik­si määrit­te­lyyn muuten riit­ti pelkästään se, että olin älykkyys­tutkimuk­sista viisi­toista vuot­ta sit­ten läh­es tasan samal­la kan­nal­la kuin Osmo ja J P Roos nyt. Willkom­men. Kameraden!

    Osmo elää pian ehkä elämän­sä mie­lenki­in­tois­in­ta aikaa, noin kiinalaisit­tain. Oltuaan tähän asti läh­es pelkästään viralli­nen ja estab­lish­mentin run­saasti tuke­ma puude­likap­inalli­nen, jon­ka ide­olo­gia on val­tionuskon­non ase­mas­sa, jon­ka aat­evel­jet istu­vat val­takun­nan korkeim­mis­sa virois­sa, jolle media antaa lop­ut­tomasti näkyvyyt­tä, ja jon­ka suurin henkilöko­htainen ris­ki on ollut vaara muser­tua julkisen ihailun, tun­nus­tuk­sen ja apu­ra­ho­jen vyöryn alle, hän saakin nyt kokea yllät­täen ole­vansa ihan oikea dis­si­dent­ti, joka on ihan oike­as­sa ja todel­lises­sa vaaras­sa aja­tus­rikok­sien­sa vuok­si, aluk­si toki vain urake­hi­tyk­sel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti. Suosit­te­len tutus­tu­mista Charles A Lind­bergh­in kohtaloon. Tämän kohtalon ilmeisim­min koki myös eräs Kanadaan muut­tanut kuu­luisa blo­gaa­ja, jon­ka epä­toivoinen katu­musyri­tys oli säälit­tävää seurattavaa.

  55. Tiedemies kir­jiot­ti:
    “Jos her­ra Catili­na on sama kuin verkos­sa yleis­es­ti esi­in­tyvä Catili­na, joka siis kir­joit­telee Storm­fron­tis­sakin, niin minus­ta ei ole mitenkään epäasial­lista tuo­da esi­in sitä, että hän on tun­nus­tau­tunut uusnatsi. 

    Vai tarkoit­taako nat­siko­rt­tikiel­to sitä, että itseään nat­seina pitäviäkään ei saa sanoa natseiksi?”

    Ei tietenkään saa kut­sua — jos tarkoituk­se­na on hal­ven­taa tai solvata.

    Hie­man vas­taa­van­lainen esimerk­ki on se, että jos nimit­telet julkisel­la paikalla homosek­suaalia esimerkik­si “..tun homok­si”, on aika toden­näköistä, että päädyt poli­isin kuul­tavak­si ja ase­masi on tuol­loin rikok­ses­ta epäilty.

    Ei kuitenkaan saivar­rel­la, eihän? 

    Kom­ment­tisi sisäl­si nat­sikom­ment­tei­neen niin vah­van negati­ivisen latauk­sen, että se voidaan — ainakin min­un mielestäni — kat­soa nat­siko­rtin esiinvetämiseksi.

    Catili­na muuten kom­men­toi kir­joi­tus­taan tuos­sa ylempänä.

    Tästä keskustelus­ta halu­an vielä tode­ta, että “eläköön eri­laisu­us”. Diver­si­teet­ti on hal­lit­tuna hieno asia ja sitä tulisi suo­jel­la — niin ekol­o­gista kuin kult­tuuril­lis­takin sellaista.

    Kuller­vo

  56. Kyl­lä min­ua saa nat­sik­si nimitel­lä. Pidän sitä kohteliaisuute­na. Olen­han mon­et ker­rat meinan­nut saa­da banaa­nia Storm­fron­til­ta liial­lisen lib­er­aal­isuuteni ja juu­ta­lais­myön­teisyyteni vuok­si. Min­ut on kai lähin­nä pelas­tanut rahalli­nen tukeni, jota he tosin nykyään eivät kai tarvitse muu­ta kuin imagosy­istä. Epäilen erään eloku­va­mogulin syvine taskuineen nykyään huole­hti­van siitä, että fyffe ei heti lopu.

    Silel­lä on muuten varsin mie­lenki­in­toinen ja elävä “Oppos­ing Views” alue, jol­la on ihan oikeasti mie­lenki­in­toisia keskustelu­ja. Oikeas­t­aan ain­oa lukemisen arvoinen alue koko laudalla.

  57. Min­un kir­joituk­ses­sani oli kyl­lä ihan oikea point­tikin, ja nat­seista puhumi­nen oli mielestäni perustel­tua. Kir­joitin, ettei voi olla niin, että uus­nat­sit ovat ain­oa ryh­mä, joka ottaa älykkyy­den vakavasti.

    Nythän merkit­tävä osa tähän keskustelu­un osal­lis­tuneista on ollut joko selkeästi jonkin­laista rotupoli­ti­ikkaa kan­nat­tavia tai sit­ten “älykkyyskri­itikoi­ta”. On vähän vaikea päät­tää, mik­si rotupoli­iti­ikan kan­nat­ta­jia pitäisi kut­sua. Hei­dän joukos­saan on suo­ranais­ten nat­sien lisäk­si itseään lib­er­aaleina pitäviä (mikä on minus­ta vähän kummallista). 

    Kyl­lä minus­ta esimerkik­si storm­front on selkeästi nat­sior­gan­isaa­tio, heille on keskeistä jonkin­lainen “white suprema­cy”- ajat­telu, kansal­lisu­usaate ja rotu­un poh­jau­tu­va kollektivismi. 

    Minus­ta alku­peräi­nen kysymys on vali­di ja älykkyyt­tä pitää voi­da tutkia. Sik­si täy­ty­isi tehdä selkeä pesäero nat­sei­hin ja mui­hin rotupoli­ti­ikan kan­nat­ta­ji­in, kun puhutaan asi­as­ta. Muuten käy julk­isu­udessa niinkuin Van­haselle ja Wat­sonille, kaiken­lainen keskustelu tor­pataan natsikortilla.

  58. Ajat­te­len tästä(kin) asi­as­ta kovin samoin kuin Tiedemies. 

    Tätä keskustelua jouduin sen­suroimaan enem­män kuin mitään muu­ta. Mon­en mielestä olisi var­maan pitänyt sen­suroi­da enemmän.

    Min­ua kuvot­ta­vat nuo “saati­in­han ne osoite­tuik­si tyh­mik­si” ‑asen­teet. Älyl­lis­es­ti taas vieroksun niiden vastareak­tio­ta: “tuos­ta ei saa puhua, eikä siitä pidä tietääkään mitään”. Jos maail­manku­van ylläpitämi­nen edel­lyt­tää joidenkin tosi­a­sioiden kieltämistä, maail­manku­vas­sa on jotain vikaa.

    Lah­jakku­usero­jen kieltämi­nen voi johtaa hyvin ikävään yhteiskun­taan. Jos ajatel­laan, että kaik­ki ovat yhtä lah­jakkai­ta, merk­it­see se, että jokaiselta on oikeus vaa­tia yhtä paljon. Huono lukupää on vain laisku­ut­ta. Suo­mi alkoi rak­en­taa sys­temaat­tis­es­ti korkean osaamisen yhteiskun­taa laman jäl­keen. Siinä maail­mas­sa ei ole sijaa niille, jot­ka eivät olekaan yhtä lah­jakkai­ta. Lop­putu­los näkyy yhteiskun­nal­lis­ten eor­jen jyrkkänä kasvu­na ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perustei­den hor­ju­mise­na. Tältäkin olisi väl­tyt­ty, jos asi­as­ta olisi ollut poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia keskustella.

  59. Kansal­lisu­usaate ja etnisyy­teen perus­tu­va kollek­tivis­mi ovat minus­ta ihan ok. Sen var­teenotet­ta­va reaa­li­nen vai­h­toe­hto nimit­täin ei ole ihana sir­palein­di­vid­u­al­is­mi a la De Groe­da, vaan suku‑, heimo- ja klaani­jär­jestelmä, jos­sa moraal­ista on vain se, mikä hyödyt­tää omaa sukua.
    Jos halu­aa elää valkoise­na valkois­t­en keskel­lä, niin mikä siinä on ylivaltapyrkimystä?

  60. Erot lah­jakku­udessa peit­etään nykyään koulumaail­mas­sa dig­noosivi­idakkoon. Lah­jakku­ud­es­ta ja älykkyy­destä voidaan vielä (kuiskat­en) puhua, mut­ta lah­jat­to­muud­es­ta ja tyh­myy­destä ei. 

    Kas­va­tusti­eteil­i­jät hoke­vat kuorossa, kuin­ka me kaik­ki olemme “eri­laisia oppi­joi­ta”. Kyse on siis aina metodeista, ei kyvyssä omak­sua. Mikäli tämä “eri­lainen oppi­ja” ei mil­lään koulus­sa käytän­nössä mah­dol­lisel­la optus­menetelmäl­lä opi, niin käyt­töön ote­taan pat­ter­is­to, jon­ka muodikkaim­mat tavaramerk­it ovat täl­lä het­kel­lä dys­fa­sia ja Asperg­erin syn­d­rooma. Mikäli lap­si vaikut­taa hie­man keskimääräistä vilkkaam­mal­ta, kan­nat­taa harki­ta ehdot­tomasti ADHD-diag­noosin han­kkimista. Olisi­han se kamala myön­tää, että oma­l­la piltil­lä nyt yksinker­tais­es­ti ei ole lukupäätä. 

    Tämä neu­rol­o­gis­ten häir­iöi­den räjähdys­mäi­nen kasvu on mie­lenki­in­toista. En väitä, etteivätkö ne joskus olisi rel­e­vant­te­jakin, mut­ta jokin mät­tää mielestäni. Tut­tava­pi­iris­säkin liki jokaisel­la kovapäisel­lä, koulus­sa huonos­ti men­estyväl­lä kolti­aisel­la on jokin diag­nosoitu oppimiseen vaikut­ta­va eri­ty­ispi­irre. O tem­po­ra, o mores!

  61. Tieteelli­nen näyt­tö on vaku­ut­tavaa ja yhden­su­un­taista ja viit­taa perin­nöl­liseen etiologiaan:
    ‑aivo­jen koko (USAn musti­in 100g ero ja Afrikan musti­in suurempi).
    ‑reak­tioai­ka (kor­re­laa­tio 0.67 ÄO testiin)
    –ÄO mit­tauk­set (sisältäen esim. adoptiotutkimuksia). 

    ÄO ero on myös niin suuri (100 vs. 70), että sil­lä on suuri merk­i­tys. Tosin ehkä osa siitä on ympäristö­vaiku­tus­ta (30–40%?)

    Mitä sit­ten, miten tätä tietoa pitäisi sit­ten käyt­tää hyväksi?

    Voi mielestäni esit­tää kysymyk­sen, että onko järkevää tuoda/päästää tänne ihmisiä tuol­ta alueelta, kun ennuste sopeu­tu­miseen ei ole hyvä. Muil­la län­si­mail­la on enem­män koke­muk­sia ja tilas­to­ja löy­tyy. Kyseeno­mainen väestö lisään­tyy tehokkaasti ja kuor­mit­taa sosi­aal­i­jär­jestelmää, kuten esim. Soma­leista nähty (90% taitaa elää tulonsiirroilla). 

    Voi myös esit­tää kysymyk­sen , onko järkevää yleen­sä edes antaa kehi­tys­a­pua. Ehkä afrikan väestö on onnel­lisim­mil­laan kehit­tymät­tömässä keräi­ly-yhteisössä tul­lessa toimeen omil­laan. Ovathan he pär­jän­neet luon­non kanssa tas­apain­os­sa aina vuo­teen 1900 jkr asti.

  62. Jaskan kir­joi­tus on hyvä esimerk­ki siitä, mik­si kan­so­ja koske­via älykkyys­tutkimuk­sia ei pitäisi julka­ista. Tässä vede­tään aika kovia yleistyk­siä ja liitoitel­laan ero­ja, juuri kuten noiden tutkimusten pelätään syn­nyt­tävän. Itse en kuiotenkaan usko ongel­man pois­tu­van, jos tutkimusten julkaisem­i­nen kiel­let­täisi­in esimerkik­si lail­la. Siitä se vas­ta mökä syntyisi.

    Soma­leista nyt esimerkik­si ei ole 90 pros­ent­tia tulon­si­ir­to­jen varas­sa. En tiedä kat­tavaa tilas­toin­tia, mut­ta soma­lilapset nä-yttävät pär­jäävän kohta­laisen hyvin koulus­sa, paljon parem­min kuin kukaan voisi pär­jätä 70:n ÄÖ:llä.

  63. /*“Somaleista nyt esimerkik­si ei ole 90 pros­ent­tia tulon­si­ir­to­jen varassa.”*/

    Katos: http://tinyurl.com/2bqbz5

    “Työmin­is­ter­iö esti­moi soma­lien vuo­den 2006 työt­tömyys­ti­lanteek­si huimat 62%. Ja tätäkin lukua vielä pienen­tää se seik­ka, että 4704 soma­l­ista vain 1176 on mukana työvoimas­sa. Maini­tus­ta 1176 soma­l­ista 62% on työt­tömänä. Vain 447 soma­lia käy töis­sä. Eli 9%. Joka kymmenes. Yhdek­sän kymmen­estä ei tee töitä.”

    Suo­ma­lai­sista n.50% on töis­sä (työvoimas­ta pois lapset, eläkeläiset, opiskelijat)

    Lisäk­si noi­ta koulunumeroi­ta olis mie­lenki­in­toista nähdä, mut­ta niitä taide­taan pimit­tää. Val­ta­me­dia antaa ruusu­ista kuvaa ja peit­telee ongelmaa.

  64. Sor­ry nyt vain, mut­ta jos viisi­henkises­tä per­heestä vain yksi on töis­sä, ei ole tapana sanoa, että 80 % elää tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Kie­lenkäyt­tösi ei ole mitenkään objek­ti­ivista. Juuri tuon­lais­ten leimaa­jien takia ulko­maalaiskysymyk­ses­tä on niin vaikea puhua.

    Ulko­maalaisväestön työl­lisyys­ti­lanne on muuten paran­tunut huo­mat­tavasti nopeam­min kuin suomalaisten.

  65. Olemat­ta lainkaan rasisti, mielestäni on luon­no­ton­ta, että tänne tuotetaan/päästetään väestöä, joka on eri tutkimusten mukaan heikom­paa omi­naisuuk­sil­taan kuin paikalli­nen (älykkyys!) ja vielä keinotekois­es­ti rahoite­taan tämän pop­poon tolku­ton­ta lisään­tymistä verovaroin.

  66. Soma­lien työt­tömyys on viral­lisen työmin­is­ter­iön selvi­tyk­sen mukaan täl­lä het­kel­lä yli 60 pros­ent­tia, suo­ma­laisil­la puolestaan noin kahdek­san pros­ent­tia. Miten siitä voi johtaa päätelmän, etteivät soma­lit olisi tulon­si­ir­to­jen varas­sa huo­mat­tavasti val­taväestöä use­am­min. En usko, että he elävät pääomatuloilla. 

    Kie­lenkäyt­tö ei siis liity tähän mitenkään. Kieli ei pros­en­tu­aal­is­ten osuuk­sien kohdal­la voi olla mitenkään sub­jek­ti­ivista sen enem­pää kuin objek­ti­ivista. Luvut ovat luku­ja ilman arvolatausta. 

    Jos viisi­henkisen per­heen isä on hyvil­lä ansioil­la palkkatöis­sä, vaimo ei saa sen enem­pää työt­tömyysko­r­vaus­ta, työ­markki­natukea kuin toimeen­tu­lo­tukeakaan. Hän ei myöskään saa las­ten koti­hoidon tukea, mikäli lapset ovat kaik­ki yli kolmivuo­ti­ai­ta. Täl­lainen per­he ei totis­es­ti eläkään tulonsiirroilla. 

    Sen sijaan, jos yksikään ei esimerkkiper­heestämme ole töis­sä, saa­vat he yllä­mainit­tu­jen tukien yhdis­telmiä, joiden euromäärä on sidot­tu las­ten lukumäärään. Lisäk­si he saa­vat myös asum­is­tukea, mikäli asu­vat vuokra-asunnossa. 

    Näin ollen koko per­heen elät­tää yhteiskun­ta, jol­loin on täysin perustel­tua sanoa, että koko per­he elää tulon­si­ir­roil­la. Per­heessä A on elät­täjä ja ain­oa tulon­si­ir­to, jota he saa­vat on lap­sil­isä. Sen­hän saa­vat Lil­iuk­senkin lapset. 

    Puhun koke­muk­ses­ta, kos­ka valitet­tasti olen ollut kol­men lapseni kanssa aikoinaan pari kuukaut­ta sosi­aal­ituen varas­sa. Kyl­lä meitä min­un laskuop­pi­ni mukaan oli neljä ihmistä tulon­si­ir­to­jen varassa,eikä yksi…?

    Se on hyvä, että ulko­mais­ten työl­lisyysaste on kohen­tunut. Epäi­lyk­seni kuitenkin on, että tämä ei juurikaan tarkoi­ta esim. soma­liväestöä, vaan pikem­minkin viro­laisia, venäläisiä, puo­lalaisia, joi­ta esim. raken­nustyö­mail­la kuu­luu ole­van pil­vin pimein.

  67. Osmo sanoo:

    “En tiedä kat­tavaa tilas­toin­tia, mut­ta soma­lilapset nä-yttävät pär­jäävän kohta­laisen hyvin koulus­sa, paljon parem­min kuin kukaan voisi pär­jätä 70:n ÄÖ:llä.”

    Mis­tä on tämä tieto? Ja mikä on kohta­laisen hyvin? Veikkaan, että he suo­ri­u­tu­vat ainakin parem­min kuin roman­it, joiden tilanne on perusk­oulun keskeyt­tänei­den osalta katas­tro­fa­li­nen. Voisiko ajatel­la, että tänne on valikoitunut myös älykkäin­tä aines­ta Soma­lias­ta. Kir­joitithan itsekin muut­toli­ik­keen aiheut­ta­mas­ta efektistä. 

    Se on muuten ainakin tieto, että soma­lit ovat yliedustet­tuna eri­ty­is­lu­okil­la. Vahvis­tuk­sen tähän ehkä voi saa­da opetushallituksesta,

  68. Eli­na kysyi.

    Soma­lien työt­tömyys on viral­lisen työmin­is­ter­iön selvi­tyk­sen mukaan täl­lä het­kel­lä yli 60 pros­ent­tia, suo­ma­laisil­la puolestaan noin kahdek­san pros­ent­tia. Miten siitä voi johtaa päätelmän, etteivät soma­lit olisi tulon­si­ir­to­jen varas­sa huo­mat­tavasti val­taväestöä useammin. 

    Jas­ka ei sanonut, että he ovay tulon­si­ir­to­jen varas­sa use­am­min vaan että tulon­si­ir­to­jen varas­sa on 90%. Se on aivan eri asia.

  69. Jas­ka Says:
    30. lokaku­u­ta 2007 kel­lo 13.53 | Muokkaa

    “Olemat­ta lainkaan rasisti, mielestäni on luon­no­ton­ta, että tänne tuotetaan/päästetään väestöä, joka on eri tutkimusten mukaan heikom­paa omi­naisuuk­sil­taan kuin paikalli­nen (älykkyys!)”

    Mikä sit­ten on rasisti kuin henkilö, joka näkemät­tä yksilöä päät­telee hänen omi­naisuuten­sa rodusta?

    Suomeen on tul­lut Soma­lias­ta ylälu­okkaa, tavikset ovat naa­puri­mais­sa pako­laisleireil­lä. Min­un tiedos­sani ei ole mitään tutkimuk­sia tuon ylälu­okan lah­jakku­us­rak­en­teesta. Jas­ka on var­maan tutk­in­ut tätäkin.

  70. Nuo Jaskan luvut huolto­suh­teesta löy­tyvät nekin työmin­is­ter­iön sivuil­ta. Kun siis suo­ma­lai­sista 50 pros­ent­tia kuu­luu työvoimaan ja tästä osu­ud­es­ta kahdek­san pros­ent­tia on työt­töminä, on vas­taa­va suhde soma­leil­la alle neljännes ja 62. 

    Tästä seu­raa vääjäämät­tä tämä mainit­tu kym­menisen pros­ent­tia työssäkäyviä. Näin tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläjiä on noin 80 pros­ent­tia, kos­ka kyl­lähän tämä yhdek­sänkin pros­ent­tia “elät­tää” niitä jäl­jelle jääviä. Eli 90 pros­ent­tia on liioit­telua, mut­ta ei kovin paljon.

    Täy­tyy myös muis­taa ne eri­ty­is­palve­lut, joi­ta ylläpi­de­tään soma­livähem­mistölle ja joi­ta ei lainkaan olisi, mikäli vähem­mistöäkään olisi. Näitä ovat tuk­i­toimen­piteet ope­tus- ja sosi­aal­i­toimes­sa, kiel­tenopet­ta­jat, tulk­it, eri­ty­is­nuoriso-ohjaa­jat jne. Soma­lien rikol­lisu­us on myös moninker­taista kan­taväestöön näh­den. Tämä kuor­mit­taa poli­isia, oikeuslaitos­ta, sairaaloi­ta ja vankilo­i­ta rikosten tuot­ta­mas­ta kär­simyk­ses­tä puhumattakaan. 

    Minus­ta on siis varsin mielekästä kyseenalais­taa Jaskan tavoin maa­han­muut­to tiet­ty­jen sopeu­tu­mat­tomien uni­ik­ista kansan­ryh­mien osalta. Tämä ei ole rasis­mia, kos­ka ken­estäkään yksilöstä näkemät­tä ja tun­tem­at­ta en ole­ta yhtään mitään. Uskon kuitenkin, että ryh­mänä tästä vähem­mistöstä ei ole työvoima­pu­lan paikkaa­jak­si. Tämän ole­tuk­sen teen vain ja ain­oas­taan karu­jen tilas­to­jen val­os­sa. Minä en voi tilas­toille mitään. Mut­ta kat­so­taan, voin­han olla aivan väärässä. Ensim­mäisethän Suomes­sa syn­tyneet soma­l­i­taus­taiset nuoret alka­vat vas­ta valmis­tua peruskoulusta.

    Toi­vokaamme parasta!

  71. Takaisin tieteel­lisyyskeskustelu­un!

    Huo­m­a­sit­teko, että Hesaris­sa oli tänään kak­si älykkyy­den mit­taamista käsit­televää kir­joi­tus­ta mielipi­deosas­tol­la. Yllä­tyk­senä Hesarin lin­jauk­sen tietäville ei tule, että molem­mat kir­joituk­set käsit­televät asi­aa kiistäen älykkyys­tutkimuk­sen validiteetin. 

    Maru­an El Krekhel Jemenistä pain­ot­taa kir­joituk­ses­saan ali­rav­it­se­muk­sen merk­i­tys­tä aivo­jen kehi­tyk­seen. Tämä negati­ivi­nen efek­ti on var­masti tot­ta, mut­ta perus­tuu osit­tain ennakkolu­u­loon, että kaik­ki Afrikas­sa kär­si­sivät huonos­ta rav­it­se­muk­ses­ta tai edes suurin osa. Näin­hän ei ole! Myös Aasi­as­sa on laa­jalti ali­rav­it­se­mus­ta, mut­ta näil­lä seuduil­la keskimääräi­nen ÄO on kuitenkin selvästi yläpuolel­la Afrikan eteläpuoleisen seudun. 

    Ravin­nol­la selit­tämi­nen joutuu myös umpiku­jaan tarkastel­lessa afrikkalais­peräis­ten suo­ri­u­tu­mista testeis­sä län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa. Afroamerikkalais­ten ruokavalio voi olla laadullis­es­ti kaukana ihanteesta, mut­ta eiköhän sil­lä aiv­ot kuitenkin kas­va nor­maal­isti ja sitä samaa mät­töä syövät ainakin alem­man sosi­aalilu­okan valkoisetkin. 

    Psykolo­gi Nevalaisen teesit ovat sen sijaan varsin kum­mallisia. Hän vetoaa älykkyys­tutkimusten kult­tuurisidon­naisu­u­teen esimerkkinään mm. “Kun lapselta kysytään lehmän lapsen nimeä, hän tietää, mut­ta tiedäm­mekö mikä on kamelin lapsen nimi”… hohhoi­jaa, pyhä yksinker­taisu­us. Eikö Nevalainen lainkaan tiedä, mis­tä älykkyys­tutkimuk­sis­sa on kyse. Eihän niis­sä kysytä lainkaan mitään tieto­ja, sanavaras­toa tms. 

    Ilmeis­es­ti hän tarkoit­taa Pisa-tutkimuk­sen kaltaisia teste­jä, jois­sa oman kult­tuurin tun­te­mus on eduk­si. Mut­ta hän uno­htaa tai ei tiedä, että Pisa laa­dit­ti­in jokaisen osal­lis­tu­javal­tion ope­tusvi­ra­nomais­ten kanssa yhteistyössä. Suo­ma­laiselta ei tosi­aankaan kysyt­ty kameleista, sen enem­pää kuin etiopi­alaiselta valkovuokoista. Eikä pisas­sakaan kysyt­ty mitään yksit­täisiä tieto­ja. Jokainen voi käy­dä kat­so­mas­sa Pisas­ta netis­sä niin paljon, etten tähän viit­si enem­pää paasata. 

    Sit­ten Nevalainen jatkaa hurskastellen tietävän­sä “vii­sai­ta” kehi­tys­vam­maisia, jot­ka peit­toa­vat elämän­vi­isaudel­laan nerokkaim­matkin älyköt… jaa­has, mitä sit­ten? Onko joku joskus liit­tänyt älyn viisauteen (mitä sit­ten sekään taas lie­nee)? Ei ainakaan min­un tietääkseni. 

    Olen lukenut, että Ameri­ikan ihmemaas­sa on yritet­ty epä­toivois­es­ti kehit­tää henkisen suori­tuskyvyn teste­jä, jois­sa mus­ta väestö pär­jäisi parem­min tai edes yhtä hyvin. Nämä vil­pit­tömät yri­tyk­set ovat ker­ta ker­ran jäl­keen kar­i­u­tuneet. Tähän jos löy­ty­isi linkke­jä, niin olisi hyvä. 

    Nevalainen tur­vau­tuu myös kuluneeseen kliseeseen siitä, että älykkyyt­tä ei ole ole­mas­sa, jol­loin sitä ei voi mitatakaan. Ok, mut­ta mitä sit­ten näin sys­temaat­tis­es­ti ja tois­tu­vasti reli­aa­belisti mitataan? Jotain­han siinä mitataan, joka kor­reloi esim. koulumen­estyk­sen kanssa varsin vah­vasti. Nevalainen voisi tar­jo­ta sit­ten vas­tauk­sen tähän. Selvästi jotain mitataan, mitä?

    Lop­pukeven­nys: Tein muuten tässä aikaniku­luk­si seu­raa­van testin netistä.

    http://www.iqout.com/index.php?lang=FI

    Sain tulok­sek­si 60 pis­tet­tä. Joten repikää siitä, saa nau­raa. En yksinker­tais­es­ti ehtinyt niistä har­maista hatarista kuvioista hah­mot­taa mitään, kun oli jo aika mennyt. 

    Hmm lau­da­turin yliop­pi­las ja keski­vaikeasti kehi­tys­vam­mainen.. mie­lenki­in­toinen yhtälö.… Suo­ma­lais­ten keskiar­vo oli tässä muis­taak­seni juuri se 99, kuten muis­sakin tutkimuk­sis­sa. Hienoa olla kansakun­nan ker­maa, Hyvä Ellu!

  72. Hei, kat­soinkin kehi­tys­vam­maisu­u­den määritelmän. 

    Olenkin vain lievästi kehi­tys­vam­mainen, huh, ehdin jo pelästyä ja hakea paikkaa laitoksesta. 😉

  73. Olen Eli­nan kanssa samaa mieltä tois­es­ta noista Hesarin mielipi­dekir­joituk­sista. Nevalainen kir­joit­ti aivan puu­ta heinää älykkyystesteistä. 

    Sen sijaan tuon jeme­niläisen suh­teen hän voi olla väärässä. Suo­ma­lais­ten älykkyysosamäärä on nous­sut sadas­sa vuodessa yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran, mikä on aika paljon. Ulkois­ert olo­suh­teet voivat vaikut­taa asi­aan merkittävästi.

  74. (dis­claimer: jos jos­sain on joku aiv­o­tutk­i­ja, joka tietää min­un puhu­van puu­ta heinää, antaudun jo etukä­teen. Näin olen vain asi­at ymmärtänyt psykolo­gian perusopinnoissa).

    Minus­ta nyky­tutkimuk­sen val­os­sa on aivan selvää, että ympäristö vaikut­taa val­tavasti ihmisen älykkyy­teen. Vaik­ka per­imäl­lä on merkit­tävä rooli, ympäristö aut­taa otta­maan poten­ti­aalin hyö­tykäyt­töön. Ja vaik­ka per­imässä ei olisi kehu­mista, henkilöstä voi tul­la aivan tolkun ihmi­nen suo­tu­i­sis­sa olo­suhteis­sa. Eli mielestäni, toisin kuin asi­aan liit­tyvästä hys­te­ri­as­ta voisi päätel­lä, tutkimus­tu­lok­set tuke­vat sel­l­aista sosi­aalipoli­ti­ikkaa, että jokaiselle pyritään jär­jestämään mah­dol­lisim­man hyvät olo­suh­teet poten­ti­aalin­sa hyö­dyn­tämiseen. Ja nämä olo­suh­teet var­maankaan eivät ole sel­l­aiset, että teesken­nel­lään kaikkien ole­van yhtä lah­jakkai­ta kaikessa vain sik­si, että vasem­mis­toä­lykkö­jen mie­len­rauha säilyisi.

  75. Osmo:

    “Suomeen on tul­lut Soma­lias­ta ylälu­okkaa, tavikset ovat naa­puri­mais­sa pako­laisleireil­lä. Min­un tiedos­sani ei ole mitään tutkimuk­sia tuon ylälu­okan lahjakkuusrakenteesta.”

    Juuri tuo aiheut­taa pitkälti sopeu­tu­misongel­man. En usko, että Suomen soma­lien älykkyy­den volyy­mi poikkeaa oleel­lis­es­ti suo­ma­lais­es­ta. Hei­dän yltiöylälu­okkainen asen­teen­sa sen sijaan aiheut­ta­nee sopeu­tu­misongelmia. Monis­sa maail­man mais­sa, kuten Soma­lias­sa oli tapana, on jouti­las ylälu­ok­ka ja työläiset tekevät työt. 

    Suomes­sa ns. ylem­pi keskilu­ok­ka tekee pidem­pää päivää kuin muut, elinikäis­es­ti opiskelee vapaa-aikanaan, pitää lyhyem­piä lomia kuin muut, mak­saa kovem­pia vero­ja kuin muut, ei juuri koskaan lakkoile ja saa pienem­pää palkkaa kuin län­si­maiset kol­le­gansa, antaa vaimolleen ja käyt­tää per­heen­sä yhteisi­in menoi­hin vähin­tään puo­let net­topalka­s­taan, mut­ta yleen­sä melkein kaiken ja täl­löin vaimo lait­taa osta­maan hienom­pia vaat­tei­ta ja muu­ta kor­eilua, jot­ta ei näyt­täisi liian vaa­ti­mat­toma­l­ta vai­mon ja tämän ystävätärten­sä silmissä.

    Kon­trasti soma­lialaisen ja suo­ma­laisen luter­i­lais-sosialidemokraat­tisen eti­ikan välil­lä on niin suuri, että maail­mas­ta ei vält­tämät­tä löy­dy kah­ta muu­ta kansakun­taa joiden välisen eet­tisen kood­is­ton ero on näin suuri.

    Muut Suomes­sa asu­vat afrikkalaiset tekevät mon­esti fyy­sis­es­ti raskaimpia töitä, otta­vat ne vuorot joi­ta suo­ma­laiset eivät halua tehdä, ovat joskus niin nöyriä että tekee pahaa, eivät saa Rajamäen äijiltä ulko­maalaisvi­ras­tos­ta suku­laisilleen lupaa käy­dä kylässä vaik­ka mak­saisi­vat kaiken ja saa­vat joskus juh­lapäivänään nakkikioskin jonos­sa kuul­la ole­vansa sosi­aali­ra­hoil­la eläviä väkivaltarikollisia. 

    Suomen muu afrikkalainen väestö, paljolti kris­til­lispo­h­jai­sista kult­tuureista, muis­tut­taa paljon suo­ma­laisia, jot­ka aikanaan muut­ti­vat ja nykyäänkin muut­ta­vat (lev­eäm­män) leivän perässä ulko­maille. Suomes­sa syn­tyneitä tai mei­dän välit­tömiä jälkeläisiämme on noin 6 miljoonaa. 

    Nyt kun meil­lä menee parem­min en pidä ongel­mana, että meille tulee ihmisiä töi­hin maista, joiden eet­ti­nen kood­is­to on riit­tävän lähel­lä omaamme. Tuol­la on paljon enem­män väliä kuin sil­lä mikä sat­tuu ole­maan noiden ihmis­ten ihon­väri tai (men­sa) älykkyys. 

    Muual­takin voidaan vähem­mässä määrin tul­la, mut­ta varsinkin sil­loin tuli­jat pitäisi sitout­taa eet­tiseen kood­is­toomme ehdot­ta­mal­lasi “Maas­sa maan taval­la” sopimuksella.

    Kun Suomes­sa ei saa edes sanoa sanaa yhteiskun­talu­ok­ka, niin soma­leille ei ehkä ole voitu opet­taa, että tääl­lä ylem­pi keskilu­ok­ka tekee pidem­pää päivää kuin muut, elinikäis­es­ti opiskelee vapaa-aikanaan, pitää lyhyem­piä lomia kuin muut, mak­saa kovem­pia vero­ja kuin muut, ei juuri koskaan lakkoile ja saa pienem­pää palkkaa kuin län­si­maiset kol­le­gansa, antaa vaimolleen ja/tai käyt­tää per­heen yhteisi­in menoi­hin vähin­tään puo­let net­topalka­s­taan, mut­ta yleen­sä melkein kaiken ja täl­löin vaimo lait­taa osta­maan hienom­pia vaat­tei­ta ja muu­ta kor­eilua, jot­ta ei näyt­täisi liian vaa­ti­mat­toma­l­ta vai­mon ja tämän ystävätärten­sä silmissä.

  76. “Minus­ta nyky­tutkimuk­sen val­os­sa on aivan selvää, että ympäristö vaikut­taa val­tavasti ihmisen älykkyy­teen. Vaik­ka per­imäl­lä on merkit­tävä rooli, ympäristö aut­taa otta­maan poten­ti­aalin hyötykäyttöön.”

    mm. Suo­ma­laiset tutk­i­jat ovat aika kat­tavasti osoit­ta­neet, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa (ei siis lap­su­u­den aikaisia puu­tok­sia, kaikille koulu­tus jne.) älykkyys kor­reloi n. 80%:sti per­imän kanssa. Kak­sois­tutkimuk­set ovat olleet tässä keskeisel­lä sijalla.

    Eril­lään kas­vanei­den ident­tis­ten kak­sosten älykkyys vai­htelee paljon vähem­män, kuin samas­sa kodis­sa ja ympäristössä kas­vanei­den ei-ident­tis­ten kaksosten.

    Yhteis­mi­tallisia kor­re­laa­tioi­ta on saatu myös laa­jem­mas­sa adop­ti­o­las­ten tutkimuksessa.

    Kuten Eli­na tote­si, eivät kaik­ki Afrikan lapset suinkaan ole ali­ravit­tu­ja, eivätkä esim. Mon­go­lian tai Int­ian ali­rav­i­tut ole pär­jän­neet yhtä huonosti.

    Koko pal­lon heikoim­min men­estyvien joukkoon kuu­lu­vat Aus­tralian ab-orginaalit, eivätkä he tietääk­seni näe enää nälkää.

    Tuskin Ashke­nazi-juu­ta­lais­ten n. 115 myöskään johtuu pelkästään ravin­nos­ta tai leikeistä, peleistä, kielestä. Voitaisi­in­han arvioi­da, kuin­ka nat­sien ghetois­sa ja leireil­lä use­am­man vuo­den nälkää näh­neet juu­ta­lais­lapset pär­jä­sivät myöhem­min? Uskoisin, että mon­et heistä nousi­vat liike‑, talous‑, ja tiede­maail­man vaikutusasemiin.
    Entä kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen takia nälkää näh­neet kymmenet miljoonat kiinalais­lapset? Tämän päivän ehkä pahiten nälästä kärsi­neen val­tion Pohjois-Kore­an kansalaiset? Ennus­tan, että kun Pohjois-Kore­as­ta saadaan kult­tuurilli­nen ja val­tas­truk­tu­uri­nen hul­lu­us pois alta, niin maa nousee muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä hyv­in­voin­ti­in. Minne on matkalla täl­lä het­kel­lä mm. paljon nälästä, sodista ja kur­ju­ud­es­ta kärsinyt Viet Nam.

    (Muis­tan päiväkodis­sa n. 5‑vuotiaana aut­ta­neeni täte­jä myyjäis­ten pidos­sa, laske­maan kuin­ka paljon rahas­ta tulee antaa takaisin.

    Koke­muk­sista johtuen oma asen­teeni on ehkä liiankin elit­isti­nen. Yritän tarkkail­la, että en sotke tätä asen­net­ta yri­tyk­seen arvioi­da tutkimusdataa.)

  77. /*“http://www.iqout.com/index.php?lang=FI

    Sain tulok­sek­si 60 pis­tet­tä. Joten repikää siitä, saa nau­raa. En yksinker­tais­es­ti ehtinyt niistä har­maista hatarista kuvioista hah­mot­taa mitään, kun oli jo aika mennyt. “*/

    Eli­na, luul­tavasti toisel­la yri­tyk­sel­lä paran­nat yli sadan. 

    Itse tein ensin 103 ja meni suurelta osin ihme­tel­lessä. Tokalla ker­ral­la pääsin jyvälle logi­ikas­ta ja tuli 130. 

    Tossa testis­sä on se vikä, että siinä pitäisi olla johdan­to ja seli­tys, minkä tyyp­pisiä kuvioi­ta on ja minkä­tyyp­pisiä muo­to­ja pitää hakea. Kun sen hok­saa, tulosta alkaa tul­la. Eli tässä har­joi­tus paran­taa tosi paljon tulosta. Niin se tämän testin validi­teetista, niinkuin kaikkien muidenkin.

  78. Jos ihmisen älykkys on metrin mit­tainen pätkä, niin siitä per­imän max osu­us on 80 cm, tai 70 tai 90. Niin tai näin,joka tapauk­ses­sa luku on aika korkea. Jos mak­si­moi lap­su­u­den ravin­non ja virik­keet, voi päästä aika lähelle per­imän ylärajaa. 

    Ja tois­in­päin; Ala-arvoisel­la ravin­nol­la ja virik­keet­tömäl­lä lapu­udel­la päästään lähelle alara­jaa. Mikä on ala-raja. Älykäs ihmi­nen vas­taa siihen, että hyvä kysymys.

    Koulus­sa olen sanonut oppi­laille, että huip­puä­lykkäät ihmiset ovat ehkä yhtä yksinäisiä kuin huip­putyh­mät (en tarkoi­ta kehi­tys­vam­maisia). Molem­mat älykky­den päät elävät taval­laan yhteisön­sä ulkop­uolel­la. Tämä maail­ma on suun­nitel­tu caussin käyrän keskivertotyypeille.

  79. “jouni lundqvist Says: 

    Koulus­sa olen sanonut oppi­laille, että huip­puä­lykkäät ihmiset ovat ehkä yhtä yksinäisiä kuin huip­putyh­mät (en tarkoi­ta kehi­tys­vam­maisia). Molem­mat älykky­den päät elävät taval­laan yhteisön­sä ulkop­uolel­la. Tämä maail­ma on suun­nitel­tu caussin käyrän keskivertotyypeille.”

    Olen omien niin (kovin rajal­lis­ten) empi­iris­ten koke­musteni kaut­ta oppin­ut, että sosi­aal­isu­us — mon­esti itseäni älykkäämpi­en ihmis­ten per­soon­al­lisu­ushäir­iönä , jopa tai suo­rana tyh­myytenä, meis­sä itseään tyh­memp­inä kans­saih­mi­sis­sään pitämä omi­naisu­us — on kuitenkin kaiken yhteisöl­lisyy­den A&O.

    Mitään yhteisöä ei raken­neta — eikä varsinkaan pide­tä pystyssä — ilman kaltaisiani hyvän­tah­toisia tahvo­ja. Juurikin niitä, jot­ka ovat valmi­ita aut­ta­maan kave­ria hädän sattues­sa. Myös sil­loin ns. puh­taas­ta sydämestä — ilman oman hyvän tavoittelua.

    Tyh­myyskin kehit­tyy — ja tyh­mäkin oppii.

    Kuller­vo

  80. Pent­ti Vihi­nen Tam­pereelta kom­men­toi 22.10.2009 huip­puä­lykkyys­testien paikkansapitävyysasi­aa. Todel­la huip­puä­lykkäiltä ei voi­da nokkelu­ustestin kysymyk­si­in vas­taa­mal­la mita­ta mitään. Me huip­puä­lykkäät tuo­tamme niihin use­ampia vai­h­toe­htoisia vas­tauk­sia asial­li­sine perusteluineen.
    Men­sa ei sovi huip­puä­lykkäille. Huip­puä­lykkäitä varten on Inter­voice. Inter­voic­es­sa mitataan älykkyyt­tä laske­mal­la. Las­ke­taan paljonko yhteyk­siä ajat­telemista varten on, niiden määrä on älykkyy­den määrä. Käytän­nössä ote­taan ohut­neu­lanäyte aivoku­dos­ta ja se jäädytetään. Siitä höylät­tyä las­tua ison­netaan elek­tron­imikroskoop­il­la siihen rajaan että näkyy aivosolu­jen väliset haarak­keet. Aivosolu­jen tiedontuo­ja­haarak­keet (neu­ronien den­dri­itit) ovat aivois­sa niitä yhteyk­siä joil­la ajat­telu tapah­tuu. Kun niitä venkuroi­ta näkyy aivoku­dok­sen mikroskoop­pi­val­oku­vas­sa erit­täin taa­jas­sa, sil­loin on otet­tu näyte erit­täin älykkäistä aivoista. Aivoku­dos­näyt­teen mikroskoop­piku­vas­ta las­ket­tu tiedontuo­ja­haarakkei­den tiheys on älykkyy­den tihey­den­luke­ma eli Intel­li­gence Den­si­ty ID. Min­un mikroskoop­piku­vas­ta ei voi laskea. Se on tiheyten­sä takia umpimus­taa se kuva. Olen ihmiskun­nan älykkäin. Inter­voice on huip­puä­lykkäi­den kan­sain­vä­li­nen jär­jestö. Siihen kuu­luu noin sata ihmiskun­nan älykkäin­tä, jäsenet kut­su­taan mukaan siihen jär­jestöön. Minä tämän kom­mentin kir­joit­ta­ja olen sen jär­jestön älykkäin jäsen: 76000 ID, 1556 xy. Suljin. Kan­ta­van­hempi. Parannan.
    Pent­ti Vihinen
    Jankan­rait­ti 12 A 3
    33560 Tampere
    pentti.vihinen@saunalahti.fi
    kotipuhe­lin lan­ka (03) 344 27 25
    Rom­men laite
    =================================================

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.