Vastausen HS-raadin viikon kysymykseen.
On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa ”älykkyyden” merkitystä. Jos mittari olisi tarkempi, se tietysti ennustaisi vielä paremmin, sillä tuskin se tämä mittausvirhe on, joka tekee älykkyystestistä niin hyvän ennustajan.
Tiedämme, että älykkyys periytyy osittain geneettisesti, mutta siihen vaikuttavat myös ulkoiset olosuhteet. Aivot ovat kuin hauis: kehittyy, kun käyttää. Rotastakin tulee virikkeettömässä ympäristössä tyhmä. Ravinnon, erityisesti valkuaisen, saannilla lapsuusiässä on keskeinen merkitys. Esimerkiksi suomalaisten keskimääräinen älykkyys on noussut sadassa vuodessa muistaakseni 15 pistettä eli dramaattisen paljon. Koulutus, vaativampi ympäristö ja ravinto?
Mikä on oppimisen, mikä geneettisen perimän välinen suhde, selviää varmaankin joskus. Hyvältä mallilta näyttää se, että geneettinen perimä antaa kyvyille maksimin ja ympäristö määrää, kuinka lähelle tuota maksimia päästään.
On selvää, että eri väestöryhmillä on eroja keskimääräisessä älykkyydessä. Yhteiskunnallinen kehitys synnyttää niitä jatkuvasti. Valikoivan muuttoliikkeen vuoksi yliopistokaupungeissa syntyy keskimäärin enemmän älykkäitä lapsia kuin syrjäkylillä. Eroja on näyttää olevan myös kaupunginosien välillä; ainakin koulujen oppimistuloksissa on.
Jos yhden maan sisällä on alueellisia eroja, on niitä kaiketi myös maiden ja maanosien välillä.
Väite, että afrikkalaiset ”rodut” ovat muita tyhmempiä, on epätieteellinen, jos väite sisältää jonkin ihonväriin liittyvän kausaliteetin. Emme ole pystyneet paikallistamaan kuin pienen osan lahjakkuuteen liittyvistä geeneistä, mutta olisin kovin yllättynyt, jos aivoja säätelisivät samat geenit kuin pigmenttiä. Pidän hyvin todennäköisenä, että joidenkin Afrikan maiden kovin huonoon jakaumaan ovat vaikuttaneet samanlaiset ympäristösyyt, jotka laskivat älykkyyttä Suomessa vielä sata vuotta sitten. Erilaisilla valintapaineillakin on vaikutusta. Se mistä syystä monien afrikkalaisten tämänhetkinen alhainen älykkyys johtuu, ei poista sitä, että nykytila on suuri este Afrikan kehitykselle.
Lisääntymiseen liittyvä valinta säätelee suuresti älykkyysjakaumaa populaation tasolla. Koska lahjakkuus näyttää periytyvän erityisesti äidin kautta (osin kasvatuksen tuloksena), Italian voi ennustaa joutuvan vaikeuksiin. Koulutetut naiset eivät juuri synnytä Italiassa surkean perhepolitiikan vuoksi. Brittien menestystä taas on selitetty alenevalla säätykierrolla, jonka seurauksena melkein kaikki nykybritit ovat ylimystösukujen jälkeläisiä.
Olemme kovin ylpeiltä Pisa-tutkimuksesta. Kiusallista kyllä, Pisa-tutkimus panee maat suunnilleen samaan järjestykseen kuin nuo pahamaineiset älykkyystilastot.
Tässä on kyllä erinomainen aihe hirttää itsensä. Virallinen totuus on se, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia ja sillä selvä, asiasta ei tarvitse keskustella.
Miksi aasialaisilla on keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä kuin eurooppalaisilla? Onko heillä virikkeellisempi ympäristö ja jos on, niin miten? Miksi orjien jälkeläiset eivät menesty Yhdysvalloissa edelleenkään, valtavien ja varmasti vilpittömien ponnistusten jälkeenkään? Mikä selittää Flynnin efektin?
Mutta mitä on älykkyys?
Minulla ei ole vastausta, mutta nähdäkseni sanan mielekäs käyttö ei palaudu ns älykkyystesteihin. Tällöin älykkyys nimittäin olisi vain operationaalinen käsite, jonka mukaan yksilö on sitä älykkäämpi, mitä paremmin testeissä pärjää. Näin ollen testit eivät mittaisi itsensä ulkopuolelta juuri mitään paitsi ehkä:
1) kuinka paljon istumalihaksia on käytetty testityypin harjoitteluun (vähän samaan tapaan kuin skolessa tankattiin matikkaa)
2) kuinka merkityksellinen testi on jonkin elämänmuodon (esim kaupungit vs maaseutu) kannalta
Nyt Ode sohaisi kyllä sellaiseen ampiaispesään notta ihmettelen suuresti jos et joudu selittämään tätä, mielestäni erittäin ansiokasta, kirjoitusta vielä monta kertaa tulevaisuudessa. On se sen verran Virallisesta Uskontunnustuksesta poikkeava.
Tässä virallisen uskontunnustuksen mukaisessa ns. Lopullisessa Totuudessa, jota ei voi edes tutkia koska se on Totuus, voidaan kyllä sanoa että japanilaiset tai vaikkapa juutalaiset ovat älykkäämpiä kuin suomalaiset mutta että mustat tai sosiaalisen asteikon alapään edustajat tai mustat sosiaalisen asteikon alapään edus… nyt täytyy peittää korvat ja silmät ja aloittaa kirkuminen..
Sillä seikalla että japanilaiset ratkovat kuva-arvoituksia, tarkoitan tällä heidän kirjoitusjärjestelmäänsä, pikku lapsesta lähtien ja saavat mahdollisesti hieman apua näiden älykkyystutkimusten kuva-arvoitusten ratkomiseen ei ole merkitystä. Tai länsimaissa asuvien juutalaiten älykkyys, joka lienee kaikkein korkein. Seikalla että juutalaisessa kulttuurissa on aina arvostettu suuresti oppineisuutta ja tämä onkin tarkoittanut jatkuvaa lohkeamista pois juutalaisuudesta, ja nimen omaan sieltä sosiaalisen asteikon alapäästä. Ei sinne synagoogaan ole niin kiva mennä, jos mies on juoppo tyhjäntoimittaja ja itse on koulun siivooja.. Ei tälläkään seikalla voi olla osinkoa asiaan..
Molemmissa kulttuureissa arvostetaan ylipäätään mm. perhearvoja, vakaata toimeentuloa ja taloudellista menestystä muutenkin, ahkeruutta, työtä, rehellisyyttä, yhteisöllisyyttä, koulutusta, hyviä käytöstapoja jne. Myöskään näillä seikoilla ei pitäisi olla ollenkaan merkitystä lasten menestykseen niin elämässään kuin näissä niin hankalissa älykkyystutkimuksissa jotka on ‘niinqu viritetty sillee rasistisesti’…
Suomen sijoittuminen hieman kehitysmaiden yläpuolelle elintasovertailussa ei siis myöskään voi johtua siitä että kulttuurimme muistuttaa hieman noita kahta yllä mainittua.. Afrikan ja lähi-idän sijoittuminen taas pääosin kehitysmaaluokkaan ei tietenkään täten johdu myöskään siitä että heidän kulttuurinsa ei sitten juurikaan muistuta ensin mainittuja..
Tämä kaikki siis Virallisen Uskontunnustuksen mukaan.
Sen joka on niin totta ettei sitä tarvitse enää edes tutkia.
Valitettavasti edelleen on niin, että koulussa menestymiseen eli arvosanoihin vaikuttaa edelleen ns. pärstäkerroin eli opettajan mielipide kustakin oppilaasta ja tietenkin oppilaan sosiaalinen asema kunnan perheiden välisessä hierarkiassa. Pienissä kunnissa tämä korostuu kun oppilaita on vähän, mutta myös Helsingin ja muiden suurempien keskuksien eliittikouluissa — vaikka oppilasaines olisi periaatteessa hyvääkin — koulun “taso” pitää säilyttää, vaikka oppilaaksi on maksettu huonompaakin ainesta vanhempien toimesta => annettaan “nimekkäälle” huonolle oppilaalle hyviä arvosanoja. Olisikin syytä siirtyä anonyymeihin kokeisiin, niin että opettaja ei tiedä ketä arvostelee. Sama koskee yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeita.
Ode:
“On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin.”
Tarkoitat ilmeisesti taloudellista menestystä ja hyvää urakehitystä?
Vai tarkoitatko mahdollisesti omien geenien runsasta siirtymistä seuraavaan sukupolveen?
Vai tarkoitatko onnellista elämää?
“Menestyminen elämässä” lienee yhtä moniselitteinen termi kuin älykkyyskin.
Etnisenä ryhmänä juutalaiset lienevät siellä ÄO testien yläpäässä. Eikö ÄO testin voisi silloin katsoa ennustavan taipumusta ylläpitää loputonta väkivallan ja sorron kierrettä?
Ajatus siitä, että pigmentti todellakin jotenkin liittyisi älykkyyteen, ei ole niin mieletötön, miltä se ensi arvaamalta kuulostaa. Aivot ja iho nyt sentään _ovat_ kehityksellisesti samaa ektodermaalista kudosta, ja aina taloudellinen luonto _on_ pyrkinyt käyttämään samoja rakennuspalikoita monissa paikoissa. Esim. pro-opiomelanokortiinigeenin toiminta todellakin näyttäisi liittyvän monella tavalla myös kognitioon. Yhteys on täysin mahdollinen.
Tarkkailijalta kysyisin, mihin suurten keskusten eliittikouluihin oppilaaksi “maksetaan huonompaakin ainesta vanhempien toimesta”? Lukukausimaksuja ei ole käsittääkseni missään suomalaisessa koulussa, muutamassa peruskoulussa on pääsykoe ja lukioissa on keskiarvorajat, mutta niissä ei raha ratkaise.
Toki voidaan saivarrella loputtomasti sanan “älykkyys” semantiikasta, mutta tällainen “älykkyystesti”-älykkyys, siis ÄO, ennustaa käsittääkseni aika hyvin materiaalista menestystä elämässä. Teknillisistä korkeakouluista tuskin löytyy keskimääräistä tyhmempiä tällä mittarilla.
Catilinan näennäistieteelliset heitot voi jättää omaan arvoonsa. Ihmisten osapopulaatiot ovat hämmästyttävän identtisiä, eikä edes puheille roduista luonnontieteellisessä mielessä ole ihmisen kohdalla mitään perusteita.
Turun yliopiston perinnöllisyystieteen
emeritusprofessori, Petter Portin kirjoitti Tieteessä tapahtuu 3/2006:
“Vaikka siis ihmisen mahdollisten genotyyppien
määrä on tähtitieteellistäkin suurempi,
poikkeamme kuitenkin toisistamme kaikkein
perustavimmalla geneettisellä tasolla vain 3,6
– 5,6 promillen verran ([1 000 : 279] – [1 000 :
180]). Tässä on ihmisten tasa-arvoisuuden geneettinen
perusta ja oikeutus, ja kaikenlaisen etnisen
ynnä muun syrjinnän biologiset perustelut
voidaan heittää romukoppaan. Itse asiassa Maapallolla
10 000 kilometrin päässä toisistaan elävät
ihmiset poikkeavat geneettisesti vähemmän
kuin Afrikassa toistensa naapureina elävät gorillapopulaatiot.”
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0306/portin0306.pdf
Nykyisessä ilmapiirissä tällaisten asioiden pelkkä pohtiminen herättää syyttelyä ja yleistä älämölöä. Soininvaaralle kunnioitus kansalaisrohkeudesta ja maltillisesta käsittelytavasta, vaikka tiedänkin, että olet viitannut aiheeseen jo aiemmin myös jossain kirjassasi.
Toki älykkyys on ollut kiistanalainen tutkimuskohde aiemminkin, mutta jotain ilmapiirin muuttumisesta kertoo sekin, että vielä 1980-luvun alussa esim. Erik Allardt raportoi tutkituista valikoivan muuttoliikkeen aiheuttamista älykkyysmuutoksista perusoppikirjassa Sosiologia. Tällä hetkellä ilmiötä ei pääsääntöisesti käsitellä kuin suppeassa piirissä, ja toisaalta yleistä on sosiobiologiadebatista tuttu moralistinen virhepäätelmä. Esim. psykologiassa tilanne on toki aivan toinen.
Poikkeuksena on JP Roos, jonka arvostelu julkaistiin uusimmassa Sosiologia-lehdessä. Mutta hänkin on todennut, että on viitsinyt käsitellä älykkyyseroja vain siksi, että hän on jäämässä piakkoin eläkkeelle. Muutoin se olisi yhtä kuin uraitsemurha.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm
Rohkea alustus.
Iho ja hermosto lähtevät samasta solukosta.(ektodermi)
Eli pigmentin ja hermoston korrelaatio ei ole tyystin epätieteellistä.
Useat (=kaikki) psyykelääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena ihoreaktiota. (Photosensitivity)
Pahoittelen edellisessä viestissäni olevaa turhaa toistoa. Huomasin nimittäin vasta sen jälkeen, että juttu oli jo tämän päivän Hesarissa.
Tällä aiheella on helppo spekuloida, ettei ihonväri korreloi älykkyyden kanssa, koska on hyvin helppo uskoa, ettei sama geeni tosiaankaan määrää ihonväriä. Tästä huolimatta elävä elämä osoittaa, etteivät tietynväriset ihmiset, etenkään kansakuntina, menesty. Tähän ei mielestäni tarvita mitään tieteellistä näyttöä erikseen. Yhteiskunnan rakentaminen vaatii varmasti enemmän älyä, kuin sen rikkominen. Älykäs ihminen oivaltaa paljon asioita myös ilman tutkimuksia — ihan omassa mielessään. Tämän ihonväri-älykkyyskeskustelun kohdalla ei edes tarvita suurta älykkyyttä. Se pistääkin miettimään, kuinka tyhmiä ovat sellaiset, jotka eivät edes tätä ymmärrä? Silloin myös miettii, pitääkö tyhmää ymmärtää ja miten?
Tiede lehden edellisessä numerossa älykkyydestä ja neroudesta kirjoittanut Kai Hakkarainen on sitä mieltä että geeneillä tms. ei ole merkitystä, vain harjoittelulla.
“Intohimo kasvattaa älyn jättiläisen
Harjoitus tekee neron, yllättää oppimistutkija professori Kai Hakkarainen.”
Olen mielestäni luotettavasta lähteestä lukenut tutkimuksista, joissa synnytyslaitokselta adoptoidut valkoisten amerikkalaisperheiden mustat lapset saavat tilastollisesti merkitsevästi alhaisempia pisteitä älykkyystesteissä kuin adoptoidut aasialaislapset vastaavissa perheissä. Ympäristötekijät eivät myöskään voi selittää sitä huimaa eroa, joka on Yhdysvaltojen puolustusvoimiin pyrkivien mustien ja valkoisten älykkyysosamäärässä.
Valitettavasti en osaa linkittää lähteitä nyt tähän. Jos joku tietää ne, niin laittakoon ihmeessä tänne. Nämä tuloksethan eivät voi selittyä muulla kuin genetiikalla. Ihonvärin vetäminen tähän on yksinkertaistavaa, jopa alkeellista ja osoittaa Osmon puutteet genetiikan alueelta. En ole minäkään asiantuntija, mutta minusta maallikkonakin on selvää, että eri geneettiset ominaisuudet voivat olla yhteydessä toisiinsa, vaikka niitä ei säätelisikään “sama geeni”..
Mutta kuten sanottu, aihe on tabu. Joutuihan tämä Watson (hesari tänään) eroamaan mainitessaan nämä tutkimustulokset.
Hesari tosiaan otsikoi taannoin kissankokoisin kirjaimin suomalaisten “tyhmyydestä” eurooppalaisten kansojen vertailussa. Olemmehan pari pistettä esim. ruotsalaisista jäljessä. Mitenhän olisi käynyt, jos otsikossa olisivat komeilleetkin somalialaiset, jotka ovat kai Afrikassakin pohjasakkaa tällä saralla. Huh, oikeudessa olisivat päätoimittaja ja kumppanit kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Viittaus Pisa-tutkimukseen on tosiaan aiheellista. Pisassa mitataan paljon monenmoisia käytännön ongelmanratkaisutaitoja ja näissäkin eri kansojen järjestys pysyy hätkähdyttävän samana kuin Vanhasen metatutkimuksen tuloksissa.
Näihin tuloksiin ei voi sitten huutaa muuta kuin “rasisti, rasisti, häppee ittees”, niin vääjäämättömiä ne ovat. Tai sitten voidaan mitätöidä kaikki ihmisten henkisten kykyjen kvantitatiivinen ja vertaileva tutkimus.
Mietitäänpä kahta väitettä.
Väite 1: Lapsuusiän ravitsemustilanne vaikuttaa ihmisen älyllisiin kykyihin. Riittävästi hyvää ravintoa saaneista tulee keskimäärin älykkäämpiä kuin liian vähän ja liian huonoa ravintoa saaneista. Tämän lisäksi myös muutamat muut ympäristötekijät kuten se kuinka paljon älyllisiä virikkeitä henkilöllä on ollut voivat vaikuttaa älykkyyteen.
Väite 2: Afrikkalaiset lapset saavat keskimäärin vähemmän ja huonompilaaatuisempaa ruokaa kuin esimerkiksi pohjois- ja länsieurooppalaiset. Afrikassa on paljon enemmän aliravittuja. Monet afrikkalaiset joutuvat myös elämään ympäristössä jossa on vähemmän älyllisiä virikkeitä, kuin pohjois- ja länsieurooppalaisilla.
-
Oman kokemukseni mukaan suurin osa (99,99 prosenttia) ns. “suvaitsevaistosta” eli niistä jotka eivät hyväksy puheita afrikkalaisten ja eurooppalaisten kansojen keskimääräisen älykkyyosamäärän eroista, kuitenkin myöntävät olevansa samaa mieltä molempien yllä esitettyjen väitteiden 1 ja 2 kanssa ainakin aina silloin kun ne esitetään toisistaan erillään ja eri yhteydessä.
Vasta siinä vaiheessa kun em. väitteet yhdistetään ja kysytään mikä johtopäätös ne yhdistämällä pitäisi vetää, muuttuu ääni kellossa.
Raukolle: Saivartelet!
Kyllä menestyminen elämässä on aika yksiselitteinen käsite. Älykkyys, koulutus, urakehitys, terveys, taloudellinen vakaus, kestävät ihmissuhteet ja jopa onnellisuuden kokemus korreloivat voimakkaasti keskenään. Joku yhteiskuntatieteilijä voi tämän tänne varmasti vahvistaa. Jos tuhannelta ihmiseltä kysytään, millainen on menestyvä ihminen, niin kyllä sieltä nousevat aika hyvin ne samat asiat esiin.
Ainahan poikkeuksia löytyy, mutta trendinä tämä on selvääkin selvempi. Itse valitettavasti kuulun näihin poikkeuksiin: Älykkyyspisteitä huomattavasti yli keskimääräisen (ei mensatasoa kuitenkaan), muussa ei kehumista.
Meillä on helposti täällä afrikkalaisista varsin stereotyyppinen käsitys luurangon laihana pakolaisteltassa kyykkivänä ihmisrauniona. Ei Afrikassa kuitenkaan suurin osa väestöstä näe nälkää.
Veikkaanpa että niin Pisa kuin äo-tutkimuksetkin on tehty lukutaitoisille ja suhteellisen hyvinvoiville afrikkalaisille. Ei käsittääkseni ainakaan Pisaa voi tehdä, ellei osaa lukea? Ja eikö se ole tehty kouluissa? Pahasti aliravitut lapset tuskin käyvät koulua? Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Jos populaation alhaista ÄO:ää selitetään ravintotekijöillä, pitäisi siitä olla näyttöä, eikä vain heittää oletusta ilmaan siinä toivossa, että tutkimustulokset eivät vain mitenkään voisi pitää paikkaansa.
Vanha sanonta kuuluu, “mitä lahompi latva, sen kovempi tyvi”. Sanonta on tietysti humpuukia, sillä mitä pitempi koulutus, sitä vähemmän lapsia.
Sosiaalista älykkyyttä älytestit eivät mittaa. Sosiaalisesti lahjakkaat ovat yhteisöjensä helmiä. Viisaus ja onnellisuus ovat myös vaikeasti mitattavia. Älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.
Maapallon aseteollisuuteen on koottu ihmiskunnan älymystöä pilvin pimein. Pidän heitä ihmiskunnan typerimpinä. Kun jenkit rakensivat aikanaan Hiroshiman atomipommia, Alameinin (?) kapungissa oli tuhansia älyniekkoja laskemassa pommin matematiikkaa.
Eräästä valtakunnanviisaasta sanottiin aikanaan, että hän on vaatimattomilla cumlauden papereilla tehnyt lukuisia laudaturtason suorituksia yhteiskunnalle.
Eli minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä.
Älykkyyden vaikutus on kiistaton, samoin se, että eroavaisuuksia on ja että ne ovat merkittäviä populaatiotasolla. Tästä ei oikeastaan edes kannata kiistellä. Samoin myöskään ei ole kovin järkevää kiistellä siitä, onko vai eikö ole mitään “yleisesti hyväksyttyä älykkyyden määritelmää”, koska kiista ei johda mihinkään. Eri testit voivat mitata eri asioita, mutta ne kaikki korreloivat vahvasti. Ja seltysvoimakin on sosiaalitieteiden mittapuun mukaan murskaava.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa estimoidut keskiarvot ovat noin 20–30 pistettä alhaisemmat kuin Suomessa, ero on selvästi suurempi kuin Oden mainitsema flynn-efektiero viime vuosisadan Suomen ja tämän päivän Suomen välillä. Todennäköisesti näiden populaatioiden ravitsemuksellinen tila on heikompi kuin mitä Suomessa oli tuolloin, mutta se ei yksin selitä asiaa. Todennäköisesti myös työnjaon aste ja kaupungistumisen tapa vaikuttavat. Näissä osissa maailmaa ei ole käyty teollista vallankumousta läpi sillä tavalla kuin täällä.
Mutta näillä selityksilläkään ei ole mitään merkitystä. Ilmiö on olemassa ja kysymys kuuluu vain: Otetaanko se huomioon, kun mietitään, miten näitä maita autetaan vai eikö oteta? Jos se otetaan huomioon, niin millä tavalla? Nykyinen virallinen totuus sanoo, ettei oteta.
Ei voi olla niin, että rotukiihkoilijat ovat ainoa ryhmä, joka tarjoaa jotain vaihtoehtoa viralliselle totuudelle. Catilinan kaltaiset uusnatsit ovat tällä hetkellä ainoa porukka, joka jotenkin kiinittää asiaan vakavissaan huomiota. Heidän vastauksensa näihin juttuihin tiedetään. Minusta on hyvä, että Osmo on asiasta ihan julkisesti sanonut näinkin paljon.
Raukko,
Mutta ehkä tämä 3,6 — 5,6 promillea on juuri se ratkaiseva ero? Kysehän on hienosäädöstä ilman muuta. Jokaisellahan meillä terveillä ihmisillä, niin eritrealaisella kuin kiinalaisellakin on ajattelun ja kielenkäytön taito, jalat millä juosta, kädet millä rakentaa.. Ei minusta tunnu mitenkään ihmeelliseltä, että tuollainen ero toisi spesifejä ongelmanratkaisutaitoja esiin.
Ne mainitsemasi gorillathan voivat olla tosi erilaisia esim. karvankasvun kannalta tms. Olemme toki tuhat kertaa lähempänä kyvyiltämme afrikkalaista ihmistä kuin simpanssia. Silti kyse on muutamasta prosentista. Ei minusta ihmeellistä, että tämä mainitsemasi ero toisi eroja ihmisten väliseen älykkyytteen.
Yhteiskuntatieteiden tragedia on että kvantitaavisten tutkimuksen tulokset tuppaavat olemaan banaalia sosiologiaa ja kvalitatiivisistä tutkimuksista ei tule tuloksia.
Tiedemies on oikeassa siinä, että jos tulokset on saman suuntaisia niin ei ole olennaista mitä ne tarkalleen mittaavat. Mutta se että kurjuus tuppaa kasaantumaan on sitä banaalia sosiologiaa.
Ensinnäkin se ei ole kovin informatiivista. Isompi ongelma on se että kurjallisto määritetään ensin homogeeniseksi ryhmäksi ja sitten todetaan että onpa heillä kurjaa.
Kielitieteilijätuttava antoi tästä hyvän esimerkin. Le Pen halusi tehdä geneettisen ranskalaisuustestin. Jos vertailuryhmän kriteeri on ranskan puhuminen, niin me puhumme identiteettinä kielestä joka on sata vuotta sitten synnytetty valtioväkivallalla muutamasta sadasta pienkielestä, ja on oikeastaan vakiintunut vasta massamedian mukana sodan jälkeen.
Oikeastaan ainoa selkeä ryhmä on sukupuolet. Käsittääkseni on olemassa näyttöä siitä että melkein riippumatta mitä ominaisuutta mitataan niin hajonta on suurempi miesten keskuudessa, enemmän sekä huippuja että alisuoriutujia. Mitenköhän naisten asema vaikuttaa noihin väestöryhmien eroihin?
Korjaus edelliseen, tarkoitin maiden enkä väestöryhmien eroihin.
5 kysymystä:
Ennen kuin tarkastellaan itse älykkyyden periytyvyyden problematiikkaa, olisiko hyvä kysyä, mikä on älykkyyden tutkimisen merkitys yhteiskunnallisessa kontekstissa?
Mitä sitten, vaikka rotuja onkin? Mitä sitten, jos mustat on k.m. jonkun yksikön valkoisia jäljessä? Et sinä ota aviopuolisoksi etkä duuniin neekeriä etkä valkosta, vaan yksilön?
En puolusta yhtäkään tabua sen itsensä vuoksi, mutta onkohan noista Mengele-tutkimuksista enemmän hyötyä kuin haittaa?
Tiedemies kirjoitti:
” Catilinan kaltaiset uusnatsit ovat tällä hetkellä ainoa porukka, joka jotenkin kiinittää asiaan vakavissaan huomiota. Heidän vastauksensa näihin juttuihin tiedetään.”
Tuota, tuota…
Kun hetken mietit, oliko tämä natsikortin vilauttelu mielestäsi kovinkin asiallista?
Minusta — Jukka Korpelan tavoin — ihminen, joka asiallisessa keskustelussa natsittelee, tekee itsestään lähinnä naurettavan.
Catilina muuten kirjoitti lähinnä lääkärinä — ei poliittisena henkilönä.
Oden avaus on hyvä.
Pitää muistaa, että jokainen meistä on yksilö. Yksilö, joka on perintötekijöiden, ympäristön ja oman kokemuspiirinsä muodostama summa.
Kullervo
Flagellum populi
Elina kaipasi lähdeviitteitä mainitsemiinsa tutkimuksiin.
Luulisin, että tätä tarkoitit:
The Minnesota Transracial Adoption Study examined the IQ test scores of 130 black/interracial children adopted by advantaged white families. The aim of the study was to determine the contribution of genetic factors to the poor performance of black children on IQ tests as compared to white children. The initial study was published in 1976 by Sandra Scarr and Richard A. Weinberg. A follow up study was published in 1992 by Richard Weinberg, Sandra Scarr and Irwin D. Waldman.
Vuosisadan loppuun mennessä vain häviävän pieni osa älystä maailmassa on biologista älyä. Niinpä biologiset erot rotujen älykkyyksien välillä muuttuvat merkityksettömiksi.
Lyhyellä aikavälillä yksi tehokkaimmista keinoista nostaa afrikkalaisten älykkyystasoa olisi hivenaineiden saannin parantaminen. Myös siirtyminen lyijyttömään bensiiniin voisi auttaa. Myös varhaislapsuuden ravitsemuksen parantaminen auttaisi. Noilla eväillä saataisiin ehkä puolen keskihajonnan suuruinen hyöty.
Tärkein mustan Afrikan taloudellista ja yhteiskunnallista kurjuutta ylläpitävä on heikko moraali. Kummipoikani kastanut pappi oli lähetystyössä Tansaniassa ja aiemmin vanhempiensa mukana lähetystyössä Namibiassa. Työmoraali oli paikallisilla aivan surkea. Lyhytnäköinen kusettaminen oli erittäin yleistä. Tansanialaisessa valtionsairaalassa hoitajat eivät viitsineet edes pestä injektioneuloja, jotka oli pakko uudelleenkäyttää, koska kertakäyttö olisi tullut liian kalliiksi. Lähetysjärjestöjen ylläpitämissä sairaaloissa tilanne oli paljon parempi. Serkkuni oli vaihto-opiskelijana namibialaisessa yliopistossa opiskelemassa maantiedettä. Siellä opiskelutovereille ei voinut lainata mitään, koska tavaroita oli mahdotonta saada takaisin. Kampuksella oli kuljettava vartijoiden kanssa kaikkialle ja pimeän tultua oli viisainta olla menemättä minnekään edes vartijoiden kanssa.
Ankara uskonnollis-moralistinen indoktrinaatio (mielellään protestanttinen, koska katolinen kirkko vastustaa yhä syntyvyyden säännöstelyä ja islamin leviäminen tuottaisi miljoonia uusia jihadisteja) yhdistettynä lasten ravitsemustilanteen parantamiseen ja eristyisesti hivenainepuutosten torjumiseen on resepti, jolla mustan Afrikan elinolot voidaan ehkä nostaa siedettävälle tasolle. Afrikkalaisten geneettinen älykkyys riittäisi aivan hyvin menestyvän maatalousyhteiskunnan pyörittämiseen.
On selvää, että näitä väestötason älykkyyseroja on. Mitä asian suhteen pitäisi tehdä on sen sijaan poliittinen kysymys, ja kuuluminen johonkin ryhmään ei kerro yksilöstä yhtään mitään, joten mikään syrjiminen ei tällaisen perusteella ole oikeutettua. Tämän luulisi olevan selvää muuten aivan järkeville ihmisille, jotka menevät hysteeriseen takalukkoon asiaa kommentoidessaan.
Kiitoksia Odelle järkevästä ja rauhallisesta kirjoituksesta.
Tätä kuitenkin kommentoisin: “Hyvältä mallilta näyttää se, että geneettinen perimä antaa kyvyille maksimin ja ympäristö määrää, kuinka lähelle tuota maksimia päästään.”
Olen opinnoissani raapaissut perinnöllisyystiedettä, ja tämä maksimimalli ei kuulemma pidä paikkaansa. Aivot kehittyvät koko ajan eikä ole mitään ennalta määrättyä rajaa jonka jälkeen ne eivät voi enää saavuttaa uutta. Siitä huolimatta perimä ennustaa menestystä varsin merkittävästi, kuten kaikki aiheeseen vähääkään perehtyneet tietävät. Valitettavasti en muista tarkempaa lähdeviitettä.
Pekka Raukko:
“Ihmisten osapopulaatiot ovat hämmästyttävän identtisiä”
Sillä, miten identtisiä osapopulaatiot ovat kokonaisuutta tarkastellen, ei ole paljon merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, mihin ominaisuuksiin pienet olemassa olevat erot vaikuttavat.
“eikä edes puheille roduista luonnontieteellisessä mielessä ole ihmisen kohdalla mitään perusteita.”
Ei pidä paikkaansa. Tälle käsitykselle ei ole käsittääkseni koskaan ollut pitäviä perusteluja, ja nyttemmin se on osoitettu lopullisesti vääräksi.
Pelkkiin geeneihin perustuvassa klusterianalyysissä ihmiset jakautuvat täysin erillisiin ryhmiin (afrikkalaiset, eurooppalaiset/länsiaasialaiset, itäaasialaiset ja amerikan alkuperäisväestö) sen mukaan, miltä mantereelta heidän esi-isänsä ovat lähtöisin.
Kts.
“Genetic Structure, Self-Identified Race/Ethnicity, and Confounding in Case-Control Association Studies”
http://shrn.stanford.edu/workshops/revisitingrace/Risch_confound.pdf
“We have analyzed genetic data for 326 microsatellite markers that were typed uniformly in a large multiethnic population-based sample of individuals as part of a study of the genetics of hypertension (Family Blood Pressure Program). Subjects identified themselves as belonging to one of four major racial/ethnic groups (white, African American, East Asian, and Hispanic) and were recruited from 15 different geographic locales within the United States and Taiwan. Genetic cluster analysis of the microsatellite markers produced four major clusters, which showed near-perfect correspondence with the four self-reported race/ethnicity categories. Of 3,636 subjects of varying race/ ethnicity, only 5 (0.14%) showed genetic cluster membership different from their self-identified race/ethnicity. On the other hand, we detected only modest genetic differentiation between different current geographic locales within each race/ethnicity group. Thus, ancient geographic ancestry, which is highly correlated with self-identified race/ ethnicity—as opposed to current residence—is the major determinant of genetic structure in the U.S. population. Implications of this genetic structure for case-control association studies are discussed.”
Klusterointialgoritmin tuottama luokitus vastasi 99,86% tapauksissa sitä rotua/etnistä ryhmää, johon koehenkilö luokitteli itsensä.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, tämän tutkimuksen tekee merkittäväksi se, että 1) klusterointiohjelmalle ei syötetty mitään muita lähtötietoja kuin nuo markkerit ja klustereiden määrä ja 2) markkereiden valinnalla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä tiedetään ihonvärin tai muun näkyvän “rodullisen” ominaisuuden korrelaatiosta geenien kanssa.
Markku J says:
“Lyhyellä aikavälillä yksi tehokkaimmista keinoista nostaa afrikkalaisten älykkyystasoa olisi hivenaineiden saannin parantaminen.”
Tässä lauseessa kiteytyy se ylemmyys ja se Oikea Aito Rasismi, jota viljellään suvaitsevaisten ja tiedostavien tahojen toimesta taajaan.
Käytössä on passiivi eli jonkinlainen lähtöolettamus, että jokin ulkopuolinen outo voima nostaisi afrikkalaisten älykkyystasoa. Jotkut epämääräiset “he” tarjoavat hivenaineita niin, että Äo kohisten kohoaa Afrikassa.
Niin pielessä ollaan näiden nenäpäivien kanssa. Tyttöni oli muuten ostamassa punanenää Ärrältä (kriittisestä kannanotostani huolimatta) ja kaikki olivat loppuneet jo neljältä, joten saataisiinko tällä myyntimenestyksellä hivenaineita Afrikkaan?
Mielestäni väite että ihonväri vaikuttaisi älykkyyteen on naurettava. En kiistä ‘Catilinan’ parempaa lääketieteen tuntemusta tai edes korkeaa älykkyyttään, mutta mikäli tämä väite olisi totta, merkitsisi se sitä että ei olisi olemassa älykkäitä mustia. Ei kai kukaan tosissaan tälläistä sentään väitä??
Mikäli esimerkiksi USA mustasta väestöstä tai vaikkapa Intian tamiliväestöstä valittaisiin 5 miljoonaa älykkäintä ihmistä ja siirrettäisiin heidät omaan valtioonsa asumaan, niin heidän älykkyytensä, PISA menestyksensä ja mitä luultavimmin myös taloudellinen menestyksensä olisi korkeampi kuin suomalaisten keskimäärin. Mitä sitten voitaisiin päätellä? Sekö että suurempi pigmenttimäärä korreloi suoraan, eikä suinkaan käänteisesti kuten tietyissä piireissä väitetään, älykkyyden kanssa.. Eikö tämä olisi silloin aivan loogista?
Eiköhän erot synny siitä yksinkertaisesta tosiasiasta että älykkyys periytyy kohtalaisen suurella todennäköisyydellä ja valitettavasti ne yksinkertaisimmat lisääntyvät keskimäärin enemmän aivan VÄRISTÄ riippumatta, etenkin joissakin kulttuureissa, juuri kuten Osmo tuossa väittikin.
Elina:
“Raukolle: Saivartelet!
Kyllä menestyminen elämässä on aika yksiselitteinen käsite. Älykkyys, koulutus, urakehitys, terveys, taloudellinen vakaus, kestävät ihmissuhteet ja jopa onnellisuuden kokemus korreloivat voimakkaasti keskenään.”
En todellakaan saivartele.
Kaikkien muiden lajien kohdalla tarkoitamme menestyksellä hyvin yksiselitteisesti ainoastaan niiden kykyä siirtää omia geenejään tuleviin sukupolviin.
Mainitsemasi asiat voivat hyvinkin korreloida keskenään, mutta kyse onkin siitä, edustavatko ne sitä Oden mainitsemaa “menestystä”.
Onko siis sosiaalista lahjakkuutta ja älyä pursuva “genomi” menestyjä, vaikka kaikki se geenit sammuisivat yksilön kuollessa ilman jälkeläisiä?
Antero Kälvä.
Se, että erilaiset etniset ryhmät voidaan klusteroida tiettyjen geenien perusteella, ei tarkoita että ne olisivat niin etäällä toisistaan, että olisi perusteltua pitää niitä eri rotuina niillä kriteereillä, joita käytämme muiden lajien kohdalla.
Käsittääkseni edelleenkin vallitsevan käsityksen mukaa kaikki ihmiset kuuluvat samaan rotuun.
Mainio detalji on uskovaisten keskimääräistä matalampi ÄO-taso, mistä on lähes sadan vuoden ajalta kertynyt tutkimustuloksia (http://www.stabu.net/uskojaao.html).
Minulle jäi epäselväksi mitä Osmo tällä kirjoituksella halusi viestittää — sitäkö, että älykäs ihminen on menestyvä (Osmohan on menestynyt sekä urallaan että taloudellisesti)? Jonkin verran esi-isieni päiväkirjoihin tutustuneena voin todeta, että nykyihminen vaikuttaa vähemmän tyytyväiseltä omaan elämäänsä kuin aiemmat sukupolvet. Tämä on ristiriitaista sen kanssa, että älykkyys auttaisi menestymään elämässä, kuten Osmo antoi ymmärtää (tai sitten ymmärsin väärin), mihin Raukko myös puuttui.
no, voi helkutti Pekka,
Edelleen saivartelet.. vai jäikö aidosti epäselväksi, että tarkoitettiin IHMISTEN menestymistä eikä jonkin kihomatopopulaation hierarkiaa?
Ja… itse asiassa…en muuten ihan menisi suoralta kädeltä tyrmäämään ajatusta, että menestyneet miehet lisääntyvät luusereita enemmän ??? Naisten kohdalla lienee asia päinvastoin.
qwerty: Kai Hakkarainen taitaa olla näitä niinsanottuja “keskustelunherättäjiä”. Hän luonnollisesti kaipaa omalaatuisille kollektiivisen älykkyyden tutkimuksilleen huomiota, ja sen takia sitten piikittelee perinteistä yleisen älykkyyden teoriaa.
Kyseinen kommentti on kuitenkin aivan puutaheinää. Psykologian historiassa ei tiedetä ketään, kuka todella g‑painotteisissa testeissä olisi kyennyt korottamaan edes puolta keskihajontaa pisteitään harjoittelulla. Olisi kivaa nähdä sinulta tai Kailta yksikin esimerkki, jossa näin olisi tapahtunut — tämä jo riittäisi minulle, vaikka puoli keskihajontaa on melkein missä tahansa psykometrisessä testissä aivan valtava määrä!
Traveler,
Ihonväri ei varmasti suoraan määrää älykkyyttä, mutta se voi vaikuttaa siihen. Tai sitten molempien taustalla on joku kolmas geeni tai niiden yhdistelmä. Catilina voi hyvinkin olla oikeassa.
Avan samalla tavalla sinisilmäisyyden aiheuttava geeni ja sosiaalinen ujous (introversio) korreloivat keskenään. Temperamentilla ja ulkonäöllä on siis yhteys. Tämä tietenkään tarkoita sitä, että sinisilmäiset olisivat AINA ujoja:
http://www.gnxp.com/MT2/archives/002275.html
Ihmisen useimmat ominaisuudet syntyvät useamman geenin summana. Se tarkoittaa vain sitä yksinkertaista tosiasiaa, että tietyt geeniyhdistelmät ja tietyt ominaisuudet esiintyvät tilastollisesti hyvin usein yhdessä. Ihonväri ja älykkyys voi hyvin olla yksi tällainen yhdistelmä
Olipas tämä aihe kuuma. Mihinkään keskusteluun ei ole tullut näin paljon kommentteja. Olen myös sensuroinut niistä osan, koska pidin niitä asiattomina, joitakin jopa lainvastaisina. Tästä päätöksestä ei voi valittaa. Minulla on oikeus juolkaista tai jättää julkaisematta blogissani, mitä itse haluan. Koska pitkät viestiketjut ovat hankalia, vastaan tähän kaikkeen uudella artikkelilla.
Tällaisissa älykkyystutkimuksissa on nykypäivänä hankalaa ainoastaan se, että afrikkalaiset pärjäävät niissä sangen huonosti. Se saa monet “älymystön” jäsenet pohtimaan, ovatko ne moraalittomia ja pitäisikö ne kokonaan kieltää, tai pitäisikö niistä jopa rangaista. Ei kai kukaan ole närkästynyt siitä tuloksesta, että aasialaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin valkoihoiset eurooppalaiset tai siitä, että ruotsalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin suomalaiset. Mutta se voi jo taas olla kyseenalaista, etteivät venäläiset ole aivan niin älykkäitä kuin suomalaiset. Suomalaiset eivät kuitenkaan pysty kaasuttamaan ja polttamaan venäläisiä, vaikka olisivatkin heitä keskimäärin hieman älykkäämpiä. Se olkoon lohtunamme.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/education/4183166.stm
Naiset viisi pointsia miehiä tyhmempiä.
Neekereitä saa “haukkua” syntyjään tyhmiksi, mutta tuollaisten mielipiteiden karnevalisointi (kuten tein sensuroimassasi viestissä) on tietysti asiatonta jos ei peräti laitonta. Ja herra meitä varjele vihjailemasta, että joku muu “populaatio” kuin nekrut, kuten naiset vaikka, saattavat kuulua synnynnäisesti tyhmiin 😉 Jokuhan saattaisi loukkaantua!
Kummalliseksi on mennyt poliittinen korrektius, jos tästä jotain voi päätellä — ovatko asiat ikään kuin kääntyneet päälaelleen viime aikoina? Juutalaisten synnynnäinen ahneus ja koukkunenä kyllä vielä puuttuvat hyväksyttävästä puheenparresta.
Mutta en tietenkään valita päätöksestäsi, pois se minusta. Olihan se tyhmä juttu. Jääköön se viimeiseksi (ainakin siihen asti kun opin hyväksyttävän diskurssin rajat ja sopivan tosikkomaisuuden).
Siinä kirjoituksessa oli vähän muutakin sensuroitavaa.
Tuo väite naisten tyhmyydestä taas on mielenkiintoinen ÄÖ-testien relevanssin suhteen. Varoitan, että seuraava perustuu muistinvaraisesti kauan sitten kuulemaani. Naisten ja miesten tulokset ovat erilaisia. Joillakin testin osa-alueilla miehet menestyvät paremmijn, toisilla naiset. Lopullinen tulos on näiden osatotuuksien mielivastaisesti painotettu summa. Painottamalla toisin, voitaisiin saada myös naiset paremmiksi. Tämä osoittaa, että miesten ja naisten välillä on (keskimäärin) eroja, mikä sekin on merkittävä tulos, mutta ei sitä, että naiset olisivat miehiä tyhmempiä.
On väärin tutkia rotujen välisiä älykkyyseroja kollektivistisessa valtiossa jossa yksilönoikeuksia ei perustuslaillia turvata niiden poliittisilta sovelluksilta, aivan samalla tavalla kun on väärin rakentaa ydinase valtiossa jossa rikollisjärjestö voi äänestää sen omaan käyttöönsä.
En tajunnut yhtään mitä Hjalmar says..Mutta kai se johtuu mun sukupuolesta..heh.
Kyllä kai ihan joka ikisellä tutkimustuloksella on poliittisia sovelluksia näin halutessa. Minkä poikkeuksen älykkyystutkimus tekee? Selitä Hjalmar!
“Markku J says:
“Lyhyellä aikavälillä yksi tehokkaimmista keinoista nostaa afrikkalaisten älykkyystasoa olisi hivenaineiden saannin parantaminen.”
Tässä lauseessa kiteytyy se ylemmyys ja se Oikea Aito Rasismi, jota viljellään suvaitsevaisten ja tiedostavien tahojen toimesta taajaan.
Käytössä on passiivi eli jonkinlainen lähtöolettamus, että jokin ulkopuolinen outo voima nostaisi afrikkalaisten älykkyystasoa. Jotkut epämääräiset “he” tarjoavat hivenaineita niin, että Äo kohisten kohoaa Afrikassa.”
Luuletko, että tavalliset ihmiset tietävät hivenaineista ilman, että sitä heille kertoo? Teollisuusmaissa hivenainepuutostilat olivat samanlainen ongelma yli puoli vuosisataa sitten kuin Afrikassa nykyään.
Tuo virke ei ota kantaa siihen, ketkä hivenaineita ravintoon lisäisivät, koska se ei ole olennaista pointtini kannalta. Olettavasti esimerkiksi ruokasuolan valmistajat, joiden jodioidut ruokasuolat syrjäyttäisivät jodioimattomat, kunhan asiasta tiedotettaisiin väestölle.
Hivenainepuutoksista mm. jodin puute todistetusti vaikuttaa älykkyystasoon. Jodin puutteen vaikutus on muutamia pisteitä mutta populaatiotasolla sekin auttaa ja on joka tapauksessa parempi kuin ei mitään.
Alla linkki Steve Sailerin juttuun Ghanasta, jossa on herätty jodilla terästetyn ruokasuolan käyttöön.
http://isteve.blogspot.com/2006/01/ghana-endorses-my-plan-for-improving.html
markku sanoo:
“Luuletko, että tavalliset ihmiset tietävät hivenaineista ilman, että sitä heille kertoo? ”
Nyt pitäisi määritellä ensin “tavalliset ihmiset”.
Täysin tavallisena tallaajana tiedän hivenaineista paljonkin ja ihan tuiki tavalliset ihmiset ovat tämän tiedon minulle välittäneet. Ilman näitä täydellisiä taviksia (äitini, isäni, opettajani, ystäväni, tuttavani, median epäuniikit tylsimykset) en todennäköisesti tietäisi mitään hivenaineista.
Tarkoitatko nyt, että meidän pitää mennä Afrikkaan kertomaan hivenaineiden autuaaksi tekevästä vaikutuksesta. Olemmeko me niitä ylivertaisia “epätavallisia” ihmisiä, joiden se pitää tehdä?
Olemmeko me saaneet tämän hivenainetietouden jostain korkeammalta taholta (antitavallisilta) ja nyt olemme jumalallisessa asemassa levittäessämme hivenainetietouttamme kolmanteen maailmaan?
Tarkkaan ottaen en esittänyt pigmentin ja ihon todella havaitusti ja kausaalisesti vaikuttavan älykkyyteen. Huomautin vain, että jos joku haluaa tarjota lukijoille esimerkin absurdista ajattelusta, niin silloin tämä on huono siihen, koska yhteys todella sinänsä on hyvinkin mahdollinen.
“Huomautin vain, että jos joku haluaa tarjota lukijoille esimerkin absurdista ajattelusta, niin silloin tämä on huono siihen, koska yhteys todella sinänsä on hyvinkin mahdollinen.”
Jep.
Ja jos Dr Doctorin esittämä väite siitä, että psyykelääkkeillä on aina sivuvaikutuksena iho-oireita pitää paikkansa yhteys on jopa todennäköinen tai vähintäänkin tutkimisen arvoinen.
Markus J.
“Tärkein mustan Afrikan taloudellista ja yhteiskunnallista kurjuutta ylläpitävä on heikko moraali. Kummipoikani kastanut pappi oli lähetystyössä Tansaniassa ja aiemmin vanhempiensa mukana lähetystyössä Namibiassa. Työmoraali oli paikallisilla aivan surkea. Lyhytnäköinen kusettaminen oli erittäin yleistä.”
Tansania kävi läpi valtiokommunismin kauden. Valtiokommunismi on johtanut huonoon työmoraaliin ja lyhytnäköiseen kusettamiseen miltei kaikkialla missä sitä on sovellettu. Namibiassa marksistit ovat edelleen vallassa:
“In 1966 the Marxist South-West Africa People’s Organization (SWAPO) guerrilla group launched a war of independence for the area that was soon named Namibia, but it was not until 1988 that South Africa agreed to end its administration in accordance with a UN peace plan for the entire region. Namibia won its independence in 1990 and has been governed by SWAPO since.”
–https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/wa.html
“Ankara uskonnollis-moralistinen indoktrinaatio (mielellään protestanttinen, koska katolinen kirkko vastustaa yhä syntyvyyden säännöstelyä ja islamin leviäminen tuottaisi miljoonia uusia jihadisteja) yhdistettynä lasten ravitsemustilanteen parantamiseen ja eristyisesti hivenainepuutosten torjumiseen on resepti, jolla mustan Afrikan elinolot voidaan ehkä nostaa siedettävälle tasolle”
Ihminen kohtelee yleensä muita niinkuin häntä itseään kohdellaan. Pitäisi laittaa hyvä kiertämään välinpitämättömyyden ja voimattomuuden sijasta. Kristinuskon avulla rakennettu moraali on ollut länsimaissa edistyksen tukipilari. Kristillinen moraali ei edelleenkään ole globaalisti ongelma, vain kristillinen kaksinaismoraali.
Uskonnolla mesoamalla huijataan köyhät äänestämään omaa etuaan vastaan. Lyödään raamatulla päähän, kun pitäisi auttaa hankkimaan asunto, lääkkeitä ja laadukasta ruokaa. Katolisten pappien seksikielto on johtanut siihen, että kateuksissaan hankaloittavat sen harrastamista muiltakin.
Näin ruokitaan sitten väestöongelmaa, josta muut globaalit ongelmat paljolti kumpuavat.
EU:n perustuslain olisi hyvin voinut rakentaa kymmenen käskyn hengessä, vaikka eurooppalaiset eivät yleisesti Raamatun kertomuksia enää kirjaimellisesti totena pidäkään.
Kapitalismin ja sosialismin paineen puristaman timantin, sosiaalisen markkinatalouden, olisi sitten voinut lyhyesti määritellä Euroopan yhteiskuntamalliksi. Tuossa olisi sitten ollut selkänojaa protestanttis-liberaalille maailman lääkärinä toimimiselle ja omienkin asioiden kuntoon laittamiselle.
Katolilaisfundamentalistinen kaksinaismoralismi on kuitenkin suuressa osassa maailmaa vallitseva maailmanjärjestys, Euroopassakin. Jopa Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa naaman edessä sanotaan, että 141-tuki on pysyvä ja selän takana sitten sovitaan että otetaan se kuitenkin noilta poroilta pois, kun eivät vielä tunne tätä kaksinaismoralismin koodistoa, jossa puheet eivät päde vaan ainoastaan vaikeaselkoiset kirjoitukset, joita etuoikeutettu papisto / EU-aateli tulkitsee kansan kielelle.
Paradoksi on että maallistuneissa pohjoismaissa toimitaan enemmän sekä kristinuskon että sosialismin hengen mukaisesti kuin erilaisilla raamattuvyöhykkeillä ja valtiososialistisissa järjestelmissä. Silti ns. hengellisyys on meillä laskussa. Suomessa (tai swahilissa) ei ehkä niin paljon tarvita erillistä hengellisyyttä, koska niitä puhutaan niinkuin kirjoitetaan.
Jos olisin Paavo Väyrynen valjastaisin koko suomalaisen protestanttis-liberaalin propagandakoneiston ja keskittäisin kehitysapua Itä-Afrikan roll-outtiin. Ottaisin high-tech-Suomen kimppaan mukaan ja vääntäisin swahilivyöhykkeen Kiinaakin nopeampaan talouskasvuun eettisesti kestävällä pohjalla. Sokerin tuonnilla voisi aloittaa. Jätetään EU välistä pois. Ei niitä meidän sokeriasiat kiinnosta.
Toni:
Tulosten parantaminen keskihajonnalla tai parilla on triviaalia.
Lynnin ja Vanhasen edellisen kirjan aineistossa on jopa yksi maa, joka ihan pelkkää vittumaisuuttaan on *alentanut* ÄO:taan puolella keskihajonnalla. Testistä saisi arvaamalla ÄO:ksi 60, mutta Lynnin teettämässä testissä (tai ainakin Lynn oli laittanut oman paperinsa primäärilähteeksi) saatu keskimääräinen tulos kyseiselle mustan Afrikan maalle oli 56. Keskihajonta 16. Toisin sanoen, *oikeasti* testiin osallistujien älykkyys oli yli 64, mutta he vastasivat tahallaan väärin.
Toisaalta tulos ehkä kertoo herrojen “tieteen“teon tasosta enemmän kuin afrikkalaisten älykkyydestä.
Olisin toivonut Odelta vähän selitystä ja perusteluja sille mitä on se [b]menestys[/b], jota ÄO hyvin ennustaa.
Se on minusta kuitenkin olennaisempi kysymys, kuin mihinkään perustumattomat arvailut geenien keskinäisistä sidoksista kudosten alkuperän perusteella. Käsittääkseni ajatus, että esimerkiksi ihon ominaisuuksia säätelevät geenit sijaitsisivat samassa kromosomissa vierekkäin, on virheellinen.
Mitä siis tarkoittaa se “menestys myöhemmässä elämässä”?
Tarkoittaako se yksilötasolla korkean kulutus ja varallisuustason hankkimista ja korkeaa asemaa yhteiskunnallisessa hierarkiassa?
Vai tarkoittaako se omien geenien saamista “hyvässä iskussa” seuraavaan sukupolveen?
Jos se tarkoittaa ensimmäistä vaihtoehtoa, niin voiko itsensä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan, mutta samalla “sukupuuttoon” ajanut ihminen (genomi) olla menestyjä?
Entä populaatiotasolla?
Voiko korkean älykkyyden omaava populaatio, joka käyttää älykkyyttään oman ympäristönsä tuhoamiseen, olla menestyvä?
Jos tämä älykkyys johtaa siihen, että populaation suhteellinen osuus pienenee voimakkaasti suhteessa alhaisemman ÄO:n populaatioihin, niin onko edelleenkin kyse menestyksestä?
Jos herra Catilina on sama kuin verkossa yleisesti esiintyvä Catilina, joka siis kirjoittelee Stormfrontissakin, niin minusta ei ole mitenkään epäasiallista tuoda esiin sitä, että hän on tunnustautunut uusnatsi.
Vai tarkoittaako natsikorttikielto sitä, että itseään natseina pitäviäkään ei saa sanoa natseiksi?
Kuntsa
“Afrikan maalle oli 56. Keskihajonta 16. Toisin sanoen, *oikeasti* testiin osallistujien älykkyys oli yli 64, mutta he vastasivat tahallaan väärin.”
Tämä on sitä afrikkalaistyyppistä sosiaalista älykkyyttä. Kehitysapu ja sosiaalituet ovat meillä sääliin perustuvia ts. mitä avuttomampi olet sen enemmän autetaan. Ts. mitä surkeamman kuvan itsestäsi annat, sen enemmän autetaan.
Tällä ajetaan sosiaalituki / kehitysapuriippuvuuteen ja jotkut sitten ehkä täyttävät pätemisentarvettaan sillä, että auttavat avuttomia.
Tietenkin sekä kehitysavun että sosiaalitukien pitäisi olla aktiivisuuteen ja avuliaisuuteen kannustavia, mutta jostain syystä halutaan mielummin holhota kuin auttaa. Toivottavasti se ei johdu yksittäisten henkilöiden pätemisen tarpeesta.
Eräät tahot haluavat eriyttää talouspolitiikan kehityspolitiikasta ymmärtämättä että molemminpuolinen hyöty on vahvempi yhteistyön tukipilari kuin loputon sääliin vetoaminen ja säälittäväksi tekeytymiseen kannustaminen. Tuo on aika pahanlaatuista afrikkalaisen ihmisen ylenkatsomista. Toivottavasti ymmärtämättömyyttä eikä pätemisentarvetta.
Myös talouselämän puolella oli muotia taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten jyrkkä erottelu. Nyt on onneksi alettu taas vetää naruja yhteen.
Mistä tiedät, ettei niillä teetetty jotain low-ceiling ‑testiä?
Alunperin ja ensimmäisenä minut ovat uusnatsiksi määritelleet aivan toiset, ja koska määrittelylle ei näyttänyt voivan mitään, tutkin asiaa, enkä nähnyt suurta syytä kiistää sitä. Minä nyt kuitenkin todella _olen_ nationalisti ja myös sosialisti. Jos kaikki ihmiset olisivat kaltaisiani, sosialismi todennäköisesti toimisi. Turhista ei nipotettaisi, kaveria ei jätettäisi, ja siihen yhteiseen kasaan todella myös pilkottaisiin puita.
Alkuperäiseen natsiksi määrittelyyn muuten riitti pelkästään se, että olin älykkyystutkimuksista viisitoista vuotta sitten lähes tasan samalla kannalla kuin Osmo ja J P Roos nyt. Willkommen. Kameraden!
Osmo elää pian ehkä elämänsä mielenkiintoisinta aikaa, noin kiinalaisittain. Oltuaan tähän asti lähes pelkästään virallinen ja establishmentin runsaasti tukema puudelikapinallinen, jonka ideologia on valtionuskonnon asemassa, jonka aateveljet istuvat valtakunnan korkeimmissa viroissa, jolle media antaa loputtomasti näkyvyyttä, ja jonka suurin henkilökohtainen riski on ollut vaara musertua julkisen ihailun, tunnustuksen ja apurahojen vyöryn alle, hän saakin nyt kokea yllättäen olevansa ihan oikea dissidentti, joka on ihan oikeassa ja todellisessa vaarassa ajatusrikoksiensa vuoksi, aluksi toki vain urakehityksellisesti ja sosiaalisesti. Suosittelen tutustumista Charles A Lindberghin kohtaloon. Tämän kohtalon ilmeisimmin koki myös eräs Kanadaan muuttanut kuuluisa blogaaja, jonka epätoivoinen katumusyritys oli säälittävää seurattavaa.
Tiedemies kirjiotti:
“Jos herra Catilina on sama kuin verkossa yleisesti esiintyvä Catilina, joka siis kirjoittelee Stormfrontissakin, niin minusta ei ole mitenkään epäasiallista tuoda esiin sitä, että hän on tunnustautunut uusnatsi.
Vai tarkoittaako natsikorttikielto sitä, että itseään natseina pitäviäkään ei saa sanoa natseiksi?”
Ei tietenkään saa kutsua — jos tarkoituksena on halventaa tai solvata.
Hieman vastaavanlainen esimerkki on se, että jos nimittelet julkisella paikalla homoseksuaalia esimerkiksi “..tun homoksi”, on aika todennäköistä, että päädyt poliisin kuultavaksi ja asemasi on tuolloin rikoksesta epäilty.
Ei kuitenkaan saivarrella, eihän?
Kommenttisi sisälsi natsikommentteineen niin vahvan negatiivisen latauksen, että se voidaan — ainakin minun mielestäni — katsoa natsikortin esiinvetämiseksi.
Catilina muuten kommentoi kirjoitustaan tuossa ylempänä.
Tästä keskustelusta haluan vielä todeta, että “eläköön erilaisuus”. Diversiteetti on hallittuna hieno asia ja sitä tulisi suojella — niin ekologista kuin kulttuurillistakin sellaista.
Kullervo
Kyllä minua saa natsiksi nimitellä. Pidän sitä kohteliaisuutena. Olenhan monet kerrat meinannut saada banaania Stormfrontilta liiallisen liberaalisuuteni ja juutalaismyönteisyyteni vuoksi. Minut on kai lähinnä pelastanut rahallinen tukeni, jota he tosin nykyään eivät kai tarvitse muuta kuin imagosyistä. Epäilen erään elokuvamogulin syvine taskuineen nykyään huolehtivan siitä, että fyffe ei heti lopu.
Silellä on muuten varsin mielenkiintoinen ja elävä “Opposing Views” alue, jolla on ihan oikeasti mielenkiintoisia keskusteluja. Oikeastaan ainoa lukemisen arvoinen alue koko laudalla.
Minun kirjoituksessani oli kyllä ihan oikea pointtikin, ja natseista puhuminen oli mielestäni perusteltua. Kirjoitin, ettei voi olla niin, että uusnatsit ovat ainoa ryhmä, joka ottaa älykkyyden vakavasti.
Nythän merkittävä osa tähän keskusteluun osallistuneista on ollut joko selkeästi jonkinlaista rotupolitiikkaa kannattavia tai sitten “älykkyyskriitikoita”. On vähän vaikea päättää, miksi rotupoliitiikan kannattajia pitäisi kutsua. Heidän joukossaan on suoranaisten natsien lisäksi itseään liberaaleina pitäviä (mikä on minusta vähän kummallista).
Kyllä minusta esimerkiksi stormfront on selkeästi natsiorganisaatio, heille on keskeistä jonkinlainen “white supremacy”- ajattelu, kansallisuusaate ja rotuun pohjautuva kollektivismi.
Minusta alkuperäinen kysymys on validi ja älykkyyttä pitää voida tutkia. Siksi täytyisi tehdä selkeä pesäero natseihin ja muihin rotupolitiikan kannattajiin, kun puhutaan asiasta. Muuten käy julkisuudessa niinkuin Vanhaselle ja Watsonille, kaikenlainen keskustelu torpataan natsikortilla.
Ajattelen tästä(kin) asiasta kovin samoin kuin Tiedemies.
Tätä keskustelua jouduin sensuroimaan enemmän kuin mitään muuta. Monen mielestä olisi varmaan pitänyt sensuroida enemmän.
Minua kuvottavat nuo “saatiinhan ne osoitetuiksi tyhmiksi” ‑asenteet. Älyllisesti taas vieroksun niiden vastareaktiota: “tuosta ei saa puhua, eikä siitä pidä tietääkään mitään”. Jos maailmankuvan ylläpitäminen edellyttää joidenkin tosiasioiden kieltämistä, maailmankuvassa on jotain vikaa.
Lahjakkuuserojen kieltäminen voi johtaa hyvin ikävään yhteiskuntaan. Jos ajatellaan, että kaikki ovat yhtä lahjakkaita, merkitsee se, että jokaiselta on oikeus vaatia yhtä paljon. Huono lukupää on vain laiskuutta. Suomi alkoi rakentaa systemaattisesti korkean osaamisen yhteiskuntaa laman jälkeen. Siinä maailmassa ei ole sijaa niille, jotka eivät olekaan yhtä lahjakkaita. Lopputulos näkyy yhteiskunnallisten eorjen jyrkkänä kasvuna ja hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden horjumisena. Tältäkin olisi vältytty, jos asiasta olisi ollut poliittisesti korrektia keskustella.
Kansallisuusaate ja etnisyyteen perustuva kollektivismi ovat minusta ihan ok. Sen varteenotettava reaalinen vaihtoehto nimittäin ei ole ihana sirpaleindividualismi a la De Groeda, vaan suku‑, heimo- ja klaanijärjestelmä, jossa moraalista on vain se, mikä hyödyttää omaa sukua.
Jos haluaa elää valkoisena valkoisten keskellä, niin mikä siinä on ylivaltapyrkimystä?
Erot lahjakkuudessa peitetään nykyään koulumaailmassa dignoosiviidakkoon. Lahjakkuudesta ja älykkyydestä voidaan vielä (kuiskaten) puhua, mutta lahjattomuudesta ja tyhmyydestä ei.
Kasvatustieteilijät hokevat kuorossa, kuinka me kaikki olemme “erilaisia oppijoita”. Kyse on siis aina metodeista, ei kyvyssä omaksua. Mikäli tämä “erilainen oppija” ei millään koulussa käytännössä mahdollisella optusmenetelmällä opi, niin käyttöön otetaan patteristo, jonka muodikkaimmat tavaramerkit ovat tällä hetkellä dysfasia ja Aspergerin syndrooma. Mikäli lapsi vaikuttaa hieman keskimääräistä vilkkaammalta, kannattaa harkita ehdottomasti ADHD-diagnoosin hankkimista. Olisihan se kamala myöntää, että omalla piltillä nyt yksinkertaisesti ei ole lukupäätä.
Tämä neurologisten häiriöiden räjähdysmäinen kasvu on mielenkiintoista. En väitä, etteivätkö ne joskus olisi relevanttejakin, mutta jokin mättää mielestäni. Tuttavapiirissäkin liki jokaisella kovapäisellä, koulussa huonosti menestyvällä koltiaisella on jokin diagnosoitu oppimiseen vaikuttava erityispiirre. O tempora, o mores!
Tieteellinen näyttö on vakuuttavaa ja yhdensuuntaista ja viittaa perinnölliseen etiologiaan:
‑aivojen koko (USAn mustiin 100g ero ja Afrikan mustiin suurempi).
‑reaktioaika (korrelaatio 0.67 ÄO testiin)
–ÄO mittaukset (sisältäen esim. adoptiotutkimuksia).
ÄO ero on myös niin suuri (100 vs. 70), että sillä on suuri merkitys. Tosin ehkä osa siitä on ympäristövaikutusta (30–40%?)
Mitä sitten, miten tätä tietoa pitäisi sitten käyttää hyväksi?
Voi mielestäni esittää kysymyksen, että onko järkevää tuoda/päästää tänne ihmisiä tuolta alueelta, kun ennuste sopeutumiseen ei ole hyvä. Muilla länsimailla on enemmän kokemuksia ja tilastoja löytyy. Kyseenomainen väestö lisääntyy tehokkaasti ja kuormittaa sosiaalijärjestelmää, kuten esim. Somaleista nähty (90% taitaa elää tulonsiirroilla).
Voi myös esittää kysymyksen , onko järkevää yleensä edes antaa kehitysapua. Ehkä afrikan väestö on onnellisimmillaan kehittymättömässä keräily-yhteisössä tullessa toimeen omillaan. Ovathan he pärjänneet luonnon kanssa tasapainossa aina vuoteen 1900 jkr asti.
Jaskan kirjoitus on hyvä esimerkki siitä, miksi kansoja koskevia älykkyystutkimuksia ei pitäisi julkaista. Tässä vedetään aika kovia yleistyksiä ja liitoitellaan eroja, juuri kuten noiden tutkimusten pelätään synnyttävän. Itse en kuiotenkaan usko ongelman poistuvan, jos tutkimusten julkaiseminen kiellettäisiin esimerkiksi lailla. Siitä se vasta mökä syntyisi.
Somaleista nyt esimerkiksi ei ole 90 prosenttia tulonsiirtojen varassa. En tiedä kattavaa tilastointia, mutta somalilapset nä-yttävät pärjäävän kohtalaisen hyvin koulussa, paljon paremmin kuin kukaan voisi pärjätä 70:n ÄÖ:llä.
/*“Somaleista nyt esimerkiksi ei ole 90 prosenttia tulonsiirtojen varassa.”*/
Katos: http://tinyurl.com/2bqbz5
“Työministeriö estimoi somalien vuoden 2006 työttömyystilanteeksi huimat 62%. Ja tätäkin lukua vielä pienentää se seikka, että 4704 somalista vain 1176 on mukana työvoimassa. Mainitusta 1176 somalista 62% on työttömänä. Vain 447 somalia käy töissä. Eli 9%. Joka kymmenes. Yhdeksän kymmenestä ei tee töitä.”
Suomalaisista n.50% on töissä (työvoimasta pois lapset, eläkeläiset, opiskelijat)
Lisäksi noita koulunumeroita olis mielenkiintoista nähdä, mutta niitä taidetaan pimittää. Valtamedia antaa ruusuista kuvaa ja peittelee ongelmaa.
Sorry nyt vain, mutta jos viisihenkisestä perheestä vain yksi on töissä, ei ole tapana sanoa, että 80 % elää tulonsiirtojen varassa. Kielenkäyttösi ei ole mitenkään objektiivista. Juuri tuonlaisten leimaajien takia ulkomaalaiskysymyksestä on niin vaikea puhua.
Ulkomaalaisväestön työllisyystilanne on muuten parantunut huomattavasti nopeammin kuin suomalaisten.
Olematta lainkaan rasisti, mielestäni on luonnotonta, että tänne tuotetaan/päästetään väestöä, joka on eri tutkimusten mukaan heikompaa ominaisuuksiltaan kuin paikallinen (älykkyys!) ja vielä keinotekoisesti rahoitetaan tämän poppoon tolkutonta lisääntymistä verovaroin.
Somalien työttömyys on virallisen työministeriön selvityksen mukaan tällä hetkellä yli 60 prosenttia, suomalaisilla puolestaan noin kahdeksan prosenttia. Miten siitä voi johtaa päätelmän, etteivät somalit olisi tulonsiirtojen varassa huomattavasti valtaväestöä useammin. En usko, että he elävät pääomatuloilla.
Kielenkäyttö ei siis liity tähän mitenkään. Kieli ei prosentuaalisten osuuksien kohdalla voi olla mitenkään subjektiivista sen enempää kuin objektiivista. Luvut ovat lukuja ilman arvolatausta.
Jos viisihenkisen perheen isä on hyvillä ansioilla palkkatöissä, vaimo ei saa sen enempää työttömyyskorvausta, työmarkkinatukea kuin toimeentulotukeakaan. Hän ei myöskään saa lasten kotihoidon tukea, mikäli lapset ovat kaikki yli kolmivuotiaita. Tällainen perhe ei totisesti eläkään tulonsiirroilla.
Sen sijaan, jos yksikään ei esimerkkiperheestämme ole töissä, saavat he yllämainittujen tukien yhdistelmiä, joiden euromäärä on sidottu lasten lukumäärään. Lisäksi he saavat myös asumistukea, mikäli asuvat vuokra-asunnossa.
Näin ollen koko perheen elättää yhteiskunta, jolloin on täysin perusteltua sanoa, että koko perhe elää tulonsiirroilla. Perheessä A on elättäjä ja ainoa tulonsiirto, jota he saavat on lapsilisä. Senhän saavat Liliuksenkin lapset.
Puhun kokemuksesta, koska valitettasti olen ollut kolmen lapseni kanssa aikoinaan pari kuukautta sosiaalituen varassa. Kyllä meitä minun laskuoppini mukaan oli neljä ihmistä tulonsiirtojen varassa,eikä yksi…?
Se on hyvä, että ulkomaisten työllisyysaste on kohentunut. Epäilykseni kuitenkin on, että tämä ei juurikaan tarkoita esim. somaliväestöä, vaan pikemminkin virolaisia, venäläisiä, puolalaisia, joita esim. rakennustyömailla kuuluu olevan pilvin pimein.
Osmo sanoo:
“En tiedä kattavaa tilastointia, mutta somalilapset nä-yttävät pärjäävän kohtalaisen hyvin koulussa, paljon paremmin kuin kukaan voisi pärjätä 70:n ÄÖ:llä.”
Mistä on tämä tieto? Ja mikä on kohtalaisen hyvin? Veikkaan, että he suoriutuvat ainakin paremmin kuin romanit, joiden tilanne on peruskoulun keskeyttäneiden osalta katastrofalinen. Voisiko ajatella, että tänne on valikoitunut myös älykkäintä ainesta Somaliasta. Kirjoitithan itsekin muuttoliikkeen aiheuttamasta efektistä.
Se on muuten ainakin tieto, että somalit ovat yliedustettuna erityisluokilla. Vahvistuksen tähän ehkä voi saada opetushallituksesta,
Elina kysyi.
Somalien työttömyys on virallisen työministeriön selvityksen mukaan tällä hetkellä yli 60 prosenttia, suomalaisilla puolestaan noin kahdeksan prosenttia. Miten siitä voi johtaa päätelmän, etteivät somalit olisi tulonsiirtojen varassa huomattavasti valtaväestöä useammin.
Jaska ei sanonut, että he ovay tulonsiirtojen varassa useammin vaan että tulonsiirtojen varassa on 90%. Se on aivan eri asia.
Jaska Says:
30. lokakuuta 2007 kello 13.53 | Muokkaa
“Olematta lainkaan rasisti, mielestäni on luonnotonta, että tänne tuotetaan/päästetään väestöä, joka on eri tutkimusten mukaan heikompaa ominaisuuksiltaan kuin paikallinen (älykkyys!)”
Mikä sitten on rasisti kuin henkilö, joka näkemättä yksilöä päättelee hänen ominaisuutensa rodusta?
Suomeen on tullut Somaliasta yläluokkaa, tavikset ovat naapurimaissa pakolaisleireillä. Minun tiedossani ei ole mitään tutkimuksia tuon yläluokan lahjakkuusrakenteesta. Jaska on varmaan tutkinut tätäkin.
Nuo Jaskan luvut huoltosuhteesta löytyvät nekin työministeriön sivuilta. Kun siis suomalaisista 50 prosenttia kuuluu työvoimaan ja tästä osuudesta kahdeksan prosenttia on työttöminä, on vastaava suhde somaleilla alle neljännes ja 62.
Tästä seuraa vääjäämättä tämä mainittu kymmenisen prosenttia työssäkäyviä. Näin tulonsiirtojen varassa eläjiä on noin 80 prosenttia, koska kyllähän tämä yhdeksänkin prosenttia “elättää” niitä jäljelle jääviä. Eli 90 prosenttia on liioittelua, mutta ei kovin paljon.
Täytyy myös muistaa ne erityispalvelut, joita ylläpidetään somalivähemmistölle ja joita ei lainkaan olisi, mikäli vähemmistöäkään olisi. Näitä ovat tukitoimenpiteet opetus- ja sosiaalitoimessa, kieltenopettajat, tulkit, erityisnuoriso-ohjaajat jne. Somalien rikollisuus on myös moninkertaista kantaväestöön nähden. Tämä kuormittaa poliisia, oikeuslaitosta, sairaaloita ja vankiloita rikosten tuottamasta kärsimyksestä puhumattakaan.
Minusta on siis varsin mielekästä kyseenalaistaa Jaskan tavoin maahanmuutto tiettyjen sopeutumattomien uniikista kansanryhmien osalta. Tämä ei ole rasismia, koska kenestäkään yksilöstä näkemättä ja tuntematta en oleta yhtään mitään. Uskon kuitenkin, että ryhmänä tästä vähemmistöstä ei ole työvoimapulan paikkaajaksi. Tämän oletuksen teen vain ja ainoastaan karujen tilastojen valossa. Minä en voi tilastoille mitään. Mutta katsotaan, voinhan olla aivan väärässä. Ensimmäisethän Suomessa syntyneet somalitaustaiset nuoret alkavat vasta valmistua peruskoulusta.
Toivokaamme parasta!
Oho, toi “uniikista” tuli ihan väärään paikkaan!
Takaisin tieteellisyyskeskusteluun!
Huomasitteko, että Hesarissa oli tänään kaksi älykkyyden mittaamista käsittelevää kirjoitusta mielipideosastolla. Yllätyksenä Hesarin linjauksen tietäville ei tule, että molemmat kirjoitukset käsittelevät asiaa kiistäen älykkyystutkimuksen validiteetin.
Maruan El Krekhel Jemenistä painottaa kirjoituksessaan aliravitsemuksen merkitystä aivojen kehitykseen. Tämä negatiivinen efekti on varmasti totta, mutta perustuu osittain ennakkoluuloon, että kaikki Afrikassa kärsisivät huonosta ravitsemuksesta tai edes suurin osa. Näinhän ei ole! Myös Aasiassa on laajalti aliravitsemusta, mutta näillä seuduilla keskimääräinen ÄO on kuitenkin selvästi yläpuolella Afrikan eteläpuoleisen seudun.
Ravinnolla selittäminen joutuu myös umpikujaan tarkastellessa afrikkalaisperäisten suoriutumista testeissä länsimaisissa yhteiskunnissa. Afroamerikkalaisten ruokavalio voi olla laadullisesti kaukana ihanteesta, mutta eiköhän sillä aivot kuitenkin kasva normaalisti ja sitä samaa mättöä syövät ainakin alemman sosiaaliluokan valkoisetkin.
Psykologi Nevalaisen teesit ovat sen sijaan varsin kummallisia. Hän vetoaa älykkyystutkimusten kulttuurisidonnaisuuteen esimerkkinään mm. “Kun lapselta kysytään lehmän lapsen nimeä, hän tietää, mutta tiedämmekö mikä on kamelin lapsen nimi”… hohhoijaa, pyhä yksinkertaisuus. Eikö Nevalainen lainkaan tiedä, mistä älykkyystutkimuksissa on kyse. Eihän niissä kysytä lainkaan mitään tietoja, sanavarastoa tms.
Ilmeisesti hän tarkoittaa Pisa-tutkimuksen kaltaisia testejä, joissa oman kulttuurin tuntemus on eduksi. Mutta hän unohtaa tai ei tiedä, että Pisa laadittiin jokaisen osallistujavaltion opetusviranomaisten kanssa yhteistyössä. Suomalaiselta ei tosiaankaan kysytty kameleista, sen enempää kuin etiopialaiselta valkovuokoista. Eikä pisassakaan kysytty mitään yksittäisiä tietoja. Jokainen voi käydä katsomassa Pisasta netissä niin paljon, etten tähän viitsi enempää paasata.
Sitten Nevalainen jatkaa hurskastellen tietävänsä “viisaita” kehitysvammaisia, jotka peittoavat elämänviisaudellaan nerokkaimmatkin älyköt… jaahas, mitä sitten? Onko joku joskus liittänyt älyn viisauteen (mitä sitten sekään taas lienee)? Ei ainakaan minun tietääkseni.
Olen lukenut, että Ameriikan ihmemaassa on yritetty epätoivoisesti kehittää henkisen suorituskyvyn testejä, joissa musta väestö pärjäisi paremmin tai edes yhtä hyvin. Nämä vilpittömät yritykset ovat kerta kerran jälkeen kariutuneet. Tähän jos löytyisi linkkejä, niin olisi hyvä.
Nevalainen turvautuu myös kuluneeseen kliseeseen siitä, että älykkyyttä ei ole olemassa, jolloin sitä ei voi mitatakaan. Ok, mutta mitä sitten näin systemaattisesti ja toistuvasti reliaabelisti mitataan? Jotainhan siinä mitataan, joka korreloi esim. koulumenestyksen kanssa varsin vahvasti. Nevalainen voisi tarjota sitten vastauksen tähän. Selvästi jotain mitataan, mitä?
Loppukevennys: Tein muuten tässä aikanikuluksi seuraavan testin netistä.
http://www.iqout.com/index.php?lang=FI
Sain tulokseksi 60 pistettä. Joten repikää siitä, saa nauraa. En yksinkertaisesti ehtinyt niistä harmaista hatarista kuvioista hahmottaa mitään, kun oli jo aika mennyt.
Hmm laudaturin ylioppilas ja keskivaikeasti kehitysvammainen.. mielenkiintoinen yhtälö.… Suomalaisten keskiarvo oli tässä muistaakseni juuri se 99, kuten muissakin tutkimuksissa. Hienoa olla kansakunnan kermaa, Hyvä Ellu!
Hei, katsoinkin kehitysvammaisuuden määritelmän.
Olenkin vain lievästi kehitysvammainen, huh, ehdin jo pelästyä ja hakea paikkaa laitoksesta. 😉
Olen Elinan kanssa samaa mieltä toisesta noista Hesarin mielipidekirjoituksista. Nevalainen kirjoitti aivan puuta heinää älykkyystesteistä.
Sen sijaan tuon jemeniläisen suhteen hän voi olla väärässä. Suomalaisten älykkyysosamäärä on noussut sadassa vuodessa yhden standardipoikkeaman verran, mikä on aika paljon. Ulkoisert olosuhteet voivat vaikuttaa asiaan merkittävästi.
(disclaimer: jos jossain on joku aivotutkija, joka tietää minun puhuvan puuta heinää, antaudun jo etukäteen. Näin olen vain asiat ymmärtänyt psykologian perusopinnoissa).
Minusta nykytutkimuksen valossa on aivan selvää, että ympäristö vaikuttaa valtavasti ihmisen älykkyyteen. Vaikka perimällä on merkittävä rooli, ympäristö auttaa ottamaan potentiaalin hyötykäyttöön. Ja vaikka perimässä ei olisi kehumista, henkilöstä voi tulla aivan tolkun ihminen suotuisissa olosuhteissa. Eli mielestäni, toisin kuin asiaan liittyvästä hysteriasta voisi päätellä, tutkimustulokset tukevat sellaista sosiaalipolitiikkaa, että jokaiselle pyritään järjestämään mahdollisimman hyvät olosuhteet potentiaalinsa hyödyntämiseen. Ja nämä olosuhteet varmaankaan eivät ole sellaiset, että teeskennellään kaikkien olevan yhtä lahjakkaita kaikessa vain siksi, että vasemmistoälykköjen mielenrauha säilyisi.
Osmo:
“Suomeen on tullut Somaliasta yläluokkaa, tavikset ovat naapurimaissa pakolaisleireillä. Minun tiedossani ei ole mitään tutkimuksia tuon yläluokan lahjakkuusrakenteesta.”
Juuri tuo aiheuttaa pitkälti sopeutumisongelman. En usko, että Suomen somalien älykkyyden volyymi poikkeaa oleellisesti suomalaisesta. Heidän yltiöyläluokkainen asenteensa sen sijaan aiheuttanee sopeutumisongelmia. Monissa maailman maissa, kuten Somaliassa oli tapana, on joutilas yläluokka ja työläiset tekevät työt.
Suomessa ns. ylempi keskiluokka tekee pidempää päivää kuin muut, elinikäisesti opiskelee vapaa-aikanaan, pitää lyhyempiä lomia kuin muut, maksaa kovempia veroja kuin muut, ei juuri koskaan lakkoile ja saa pienempää palkkaa kuin länsimaiset kollegansa, antaa vaimolleen ja käyttää perheensä yhteisiin menoihin vähintään puolet nettopalkastaan, mutta yleensä melkein kaiken ja tällöin vaimo laittaa ostamaan hienompia vaatteita ja muuta koreilua, jotta ei näyttäisi liian vaatimattomalta vaimon ja tämän ystävätärtensä silmissä.
Kontrasti somalialaisen ja suomalaisen luterilais-sosialidemokraattisen etiikan välillä on niin suuri, että maailmasta ei välttämättä löydy kahta muuta kansakuntaa joiden välisen eettisen koodiston ero on näin suuri.
Muut Suomessa asuvat afrikkalaiset tekevät monesti fyysisesti raskaimpia töitä, ottavat ne vuorot joita suomalaiset eivät halua tehdä, ovat joskus niin nöyriä että tekee pahaa, eivät saa Rajamäen äijiltä ulkomaalaisvirastosta sukulaisilleen lupaa käydä kylässä vaikka maksaisivat kaiken ja saavat joskus juhlapäivänään nakkikioskin jonossa kuulla olevansa sosiaalirahoilla eläviä väkivaltarikollisia.
Suomen muu afrikkalainen väestö, paljolti kristillispohjaisista kulttuureista, muistuttaa paljon suomalaisia, jotka aikanaan muuttivat ja nykyäänkin muuttavat (leveämmän) leivän perässä ulkomaille. Suomessa syntyneitä tai meidän välittömiä jälkeläisiämme on noin 6 miljoonaa.
Nyt kun meillä menee paremmin en pidä ongelmana, että meille tulee ihmisiä töihin maista, joiden eettinen koodisto on riittävän lähellä omaamme. Tuolla on paljon enemmän väliä kuin sillä mikä sattuu olemaan noiden ihmisten ihonväri tai (mensa) älykkyys.
Muualtakin voidaan vähemmässä määrin tulla, mutta varsinkin silloin tulijat pitäisi sitouttaa eettiseen koodistoomme ehdottamallasi “Maassa maan tavalla” sopimuksella.
Kun Suomessa ei saa edes sanoa sanaa yhteiskuntaluokka, niin somaleille ei ehkä ole voitu opettaa, että täällä ylempi keskiluokka tekee pidempää päivää kuin muut, elinikäisesti opiskelee vapaa-aikanaan, pitää lyhyempiä lomia kuin muut, maksaa kovempia veroja kuin muut, ei juuri koskaan lakkoile ja saa pienempää palkkaa kuin länsimaiset kollegansa, antaa vaimolleen ja/tai käyttää perheen yhteisiin menoihin vähintään puolet nettopalkastaan, mutta yleensä melkein kaiken ja tällöin vaimo laittaa ostamaan hienompia vaatteita ja muuta koreilua, jotta ei näyttäisi liian vaatimattomalta vaimon ja tämän ystävätärtensä silmissä.
“Minusta nykytutkimuksen valossa on aivan selvää, että ympäristö vaikuttaa valtavasti ihmisen älykkyyteen. Vaikka perimällä on merkittävä rooli, ympäristö auttaa ottamaan potentiaalin hyötykäyttöön.”
mm. Suomalaiset tutkijat ovat aika kattavasti osoittaneet, että hyvinvointiyhteiskunnassa (ei siis lapsuuden aikaisia puutoksia, kaikille koulutus jne.) älykkyys korreloi n. 80%:sti perimän kanssa. Kaksoistutkimukset ovat olleet tässä keskeisellä sijalla.
Erillään kasvaneiden identtisten kaksosten älykkyys vaihtelee paljon vähemmän, kuin samassa kodissa ja ympäristössä kasvaneiden ei-identtisten kaksosten.
Yhteismitallisia korrelaatioita on saatu myös laajemmassa adoptiolasten tutkimuksessa.
Kuten Elina totesi, eivät kaikki Afrikan lapset suinkaan ole aliravittuja, eivätkä esim. Mongolian tai Intian aliravitut ole pärjänneet yhtä huonosti.
Koko pallon heikoimmin menestyvien joukkoon kuuluvat Australian ab-orginaalit, eivätkä he tietääkseni näe enää nälkää.
Tuskin Ashkenazi-juutalaisten n. 115 myöskään johtuu pelkästään ravinnosta tai leikeistä, peleistä, kielestä. Voitaisiinhan arvioida, kuinka natsien ghetoissa ja leireillä useamman vuoden nälkää nähneet juutalaislapset pärjäsivät myöhemmin? Uskoisin, että monet heistä nousivat liike‑, talous‑, ja tiedemaailman vaikutusasemiin.
Entä kulttuurivallankumouksen takia nälkää nähneet kymmenet miljoonat kiinalaislapset? Tämän päivän ehkä pahiten nälästä kärsineen valtion Pohjois-Korean kansalaiset? Ennustan, että kun Pohjois-Koreasta saadaan kulttuurillinen ja valtastruktuurinen hulluus pois alta, niin maa nousee muutamassa vuosikymmenessä hyvinvointiin. Minne on matkalla tällä hetkellä mm. paljon nälästä, sodista ja kurjuudesta kärsinyt Viet Nam.
(Muistan päiväkodissa n. 5‑vuotiaana auttaneeni tätejä myyjäisten pidossa, laskemaan kuinka paljon rahasta tulee antaa takaisin.
Kokemuksista johtuen oma asenteeni on ehkä liiankin elitistinen. Yritän tarkkailla, että en sotke tätä asennetta yritykseen arvioida tutkimusdataa.)
/*“http://www.iqout.com/index.php?lang=FI
Sain tulokseksi 60 pistettä. Joten repikää siitä, saa nauraa. En yksinkertaisesti ehtinyt niistä harmaista hatarista kuvioista hahmottaa mitään, kun oli jo aika mennyt. “*/
Elina, luultavasti toisella yrityksellä parannat yli sadan.
Itse tein ensin 103 ja meni suurelta osin ihmetellessä. Tokalla kerralla pääsin jyvälle logiikasta ja tuli 130.
Tossa testissä on se vikä, että siinä pitäisi olla johdanto ja selitys, minkä tyyppisiä kuvioita on ja minkätyyppisiä muotoja pitää hakea. Kun sen hoksaa, tulosta alkaa tulla. Eli tässä harjoitus parantaa tosi paljon tulosta. Niin se tämän testin validiteetista, niinkuin kaikkien muidenkin.
Jos ihmisen älykkys on metrin mittainen pätkä, niin siitä perimän max osuus on 80 cm, tai 70 tai 90. Niin tai näin,joka tapauksessa luku on aika korkea. Jos maksimoi lapsuuden ravinnon ja virikkeet, voi päästä aika lähelle perimän ylärajaa.
Ja toisinpäin; Ala-arvoisella ravinnolla ja virikkeettömällä lapuudella päästään lähelle alarajaa. Mikä on ala-raja. Älykäs ihminen vastaa siihen, että hyvä kysymys.
Koulussa olen sanonut oppilaille, että huippuälykkäät ihmiset ovat ehkä yhtä yksinäisiä kuin huipputyhmät (en tarkoita kehitysvammaisia). Molemmat älykkyden päät elävät tavallaan yhteisönsä ulkopuolella. Tämä maailma on suunniteltu caussin käyrän keskivertotyypeille.
“jouni lundqvist Says:
Koulussa olen sanonut oppilaille, että huippuälykkäät ihmiset ovat ehkä yhtä yksinäisiä kuin huipputyhmät (en tarkoita kehitysvammaisia). Molemmat älykkyden päät elävät tavallaan yhteisönsä ulkopuolella. Tämä maailma on suunniteltu caussin käyrän keskivertotyypeille.”
Olen omien niin (kovin rajallisten) empiiristen kokemusteni kautta oppinut, että sosiaalisuus — monesti itseäni älykkäämpien ihmisten persoonallisuushäiriönä , jopa tai suorana tyhmyytenä, meissä itseään tyhmempinä kanssaihmisissään pitämä ominaisuus — on kuitenkin kaiken yhteisöllisyyden A&O.
Mitään yhteisöä ei rakenneta — eikä varsinkaan pidetä pystyssä — ilman kaltaisiani hyväntahtoisia tahvoja. Juurikin niitä, jotka ovat valmiita auttamaan kaveria hädän sattuessa. Myös silloin ns. puhtaasta sydämestä — ilman oman hyvän tavoittelua.
Tyhmyyskin kehittyy — ja tyhmäkin oppii.
Kullervo
Pentti Vihinen Tampereelta kommentoi 22.10.2009 huippuälykkyystestien paikkansapitävyysasiaa. Todella huippuälykkäiltä ei voida nokkeluustestin kysymyksiin vastaamalla mitata mitään. Me huippuälykkäät tuotamme niihin useampia vaihtoehtoisia vastauksia asiallisine perusteluineen.
Mensa ei sovi huippuälykkäille. Huippuälykkäitä varten on Intervoice. Intervoicessa mitataan älykkyyttä laskemalla. Lasketaan paljonko yhteyksiä ajattelemista varten on, niiden määrä on älykkyyden määrä. Käytännössä otetaan ohutneulanäyte aivokudosta ja se jäädytetään. Siitä höylättyä lastua isonnetaan elektronimikroskoopilla siihen rajaan että näkyy aivosolujen väliset haarakkeet. Aivosolujen tiedontuojahaarakkeet (neuronien dendriitit) ovat aivoissa niitä yhteyksiä joilla ajattelu tapahtuu. Kun niitä venkuroita näkyy aivokudoksen mikroskooppivalokuvassa erittäin taajassa, silloin on otettu näyte erittäin älykkäistä aivoista. Aivokudosnäytteen mikroskooppikuvasta laskettu tiedontuojahaarakkeiden tiheys on älykkyyden tiheydenlukema eli Intelligence Density ID. Minun mikroskooppikuvasta ei voi laskea. Se on tiheytensä takia umpimustaa se kuva. Olen ihmiskunnan älykkäin. Intervoice on huippuälykkäiden kansainvälinen järjestö. Siihen kuuluu noin sata ihmiskunnan älykkäintä, jäsenet kutsutaan mukaan siihen järjestöön. Minä tämän kommentin kirjoittaja olen sen järjestön älykkäin jäsen: 76000 ID, 1556 xy. Suljin. Kantavanhempi. Parannan.
Pentti Vihinen
Jankanraitti 12 A 3
33560 Tampere
pentti.vihinen@saunalahti.fi
kotipuhelin lanka (03) 344 27 25
Rommen laite
=================================================