Toisekseen, työn luonne ei enää monen osalta vaadi fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Löytyisikö etätyöstä ja etäkonttoreista apua? Etäkonttorilla tarkoitan paikkaa, joka tarjoaisi eri yritysten työntekijöille työtilan, siihen liittyvät palvelut sekä tietoliikenneyhteydet läheltä kotia.

Koska Helsinki ei tonttikoolla pysty vastaamaan, niin houkuttelisiko ihmisiä ratkaisu, jossa oma tontti olisi pieni, mutta sen vastapainona olisi yhteinen viheralue ja kasvipalsta-alue? Maapinta-ala saataisiin kuitenkin tehokkaammin käyttöön.

Millä tieteellisillä, faktapohjaisilla, tutkimuksellisilla, haitta-analyyttisilla [pienempi paha - suurempi paha] argumenteilla vihreät vastustavat ydinvoimaa?

Asetetaan muutama faktinen premissi

1. Uraani ei ole loppumassa. Vihreiden siteerama arvio tarkoittaa nykyisillä markkinahinnoilla voitollisesti hyödynnettäviä tunnettuja (=etsittyjä) varoja, pohjaten tunnettuun Rooman klubin virhepäätelmään. Kehittyvällä tekniikalla vastaavista varoista tullaa lisäksi saamaan monikymmenkertaisesti energiaa.
2. Siviiliydinvoima on aiheuttanut terveyshaittoja häviävän murto-osan siitä, mihin fossiiliset ja bioenergia pienhiukkasineen ja muine haittoineen ovat kyenneet (Tshernobylin kohdalla voidaan arvioida sitä, kuinka paljon kysymys oli itse ydinvoimasta, ja kuinka paljon jostain aivan muusta.)
3. Hyötöreaktorit, sähköautojen tukemana, pitävät sisällään potentiaalin suurelta osin auttaa ratkaisemaan 21. vuosisadan energiaongelman, aivan eri mittakaavassa kuin esimerkiksi bioenergia tai aurinkovoima tai tuulivoima, kunhan tekniset ongelmat saadaan ratkaistua ja poliittinen tahto löydetään.
4. Siviili- ja sotilasydinvoiman välillä ei ole suoraa yhteyttä (ks. myöhempänä tuleva ehdotus perusteineen)
5. Louhinnan ympäristöhaitat ovat paikallisesti rajattuja, eivätkä merkittävästi eroa monen muunlaisen kaivostoiminnan ympäristöhaitoista (ja ovat suurelti edukseen mm. hiilikaivoksien terveysriskeihin nähden kehittyvissä maissa)
6. Jätteen säilöminen syvälle vakaaseen peruskallioon ei muodosta merkittävää ympäristöriskiä. Lisäksi jätteet voidaan jatkokäsitellä ja hyödyntää futuurisissa voimaloissa.
7. Ydinvoimalat voidaan suojata ja turvata terrori-iskun kestäviksi (yhteiskunnasta löytyy potentiaalisesti paljon herkempiä kohteita laajamittaiselle terrorismille, kuten juomavesi ja rutikuivat palamisherkät metsät, ks. Kalifornia, Kreikka)
8. Ydinvoiman CO2-tase on häviävän murto-osan siitä luvusta, jota Oras Tynkkynen vanhaan, marginaaliseen ja kumottuun tutkimukseen viitaten siteeraa vihreiden energiapoliittisessa ohjelmassa (joka on muutoinkin täynnä vastaavaa tarkoitushakuista omaa kantaa tukevien tutkimusten valikointia, oli niiden luotettavuus sitten mitä tahansa).
9. Ydinvoima ei itsessään estä valtio-ohjailtua tukea myös muille energialähteille
10. Ajoittain toistuvat, populistisesti uutisoidut hälytykset esim. Ruotsin voimaloissa ovat merkki äärimmäisestä huolellisuudesta, eivät vakavista turvallisuusriskeistä. Sama koskee Suomen ydinvoimalatyömaata, jossa jokainen turvallisuustekijä käydään useaan kertaan lävitse, ja kaikki pienetkin (jälleen populistisesti uutisoidut) virheet, korjataan.

Summarum:

-Yli 10,000 reaktorivuoden näytöllä – ja entisestään turvallisemmaksi muuttuen – vaihtoehtojaan huomattavasti pienempiä terveys- ja ympäristöhaittoja sisältävä.
-Vaihtoehtojaan (kuten tuulivoima tai aurinkovoima) edullisempi ja paljon laajemmassa mitassa hyödynnettävissä (ks. Ranskan esimerkki – ja moninkertaisesti lisääntyen hyötöreaktorien myötä, joiden arvioidaan olevan laajamittaiseen käyttöön otettavissa 2030-luvulle tultaessa, tutkimukseen panostettaessa jo aiemmin).
-Monia vaihtoehtojaan (kuten bioenergia, maakaasu) paljon edullisempi CO2-tase
(-Jos auktoriteettia kaivataan, niin useiden vihreiden, myös vihreään liikkeeseen profiloituvien, tiedemiesten (mukana mm. IPCC) kannattama)

-

Mitä kaikkia näitä argumentteja ylittävää on ilmastonmuutoshuolestuneilla vihreillä asettaa perusteluksi vastustaakseen ydinvoimaa niin suurella vakaumuksellisuudella? Eikö ole täysin suhteetonta puhua esim. 100,000 vuodesta, kun ottaa huomioon tieteen ja kulttuurin kehityksen, ja 21. vuosisadan haasteet eräänlaisena vedenjakajana?

Minkä takia vihreät eivät 20 vuoden aikana ole tuottaneet ydinvoimapoliittista ohjelmaa, josta nämä perusteet olisi luettavissa järjellisessä, tieteellisessä, vaihtoehtovertaillussa (ei sloganistisessa, retorisessa, liioittelevassa) muodossa?
Koska sellainen ei ole faktisesti tuotettavissa?

-

Miten itse suhtaudut esitykseen (jonka taannoin mm. George W. Bush nosti ohimennen esille) jossa kehitysmaille tarjottaisiin asepotentiaalista luonnollisesti riisuttua, osaavien kansainvälisten työntekijöiden pyörittämää, ja luonnollisesti kv. voimin turvattua ja suojeltua siviiliydinvoimaa?

Vaihtoehtona esimerkiksi terveysongelmia aiheuttavalle, ja jos siihen uskoo, ilmastonmuutosta kiihdyttävälle hiilivoimalle?

-

Vielä yleisluontoisina kysymyksinä:

Onko tämä koskaan ollutkaan vihreille tieteellinen kysymys, kuten sen sivistyneessä yhteiskunnassa pääosiltaan tulisi olla?

ja

Oletko itse joutunut, lähinnä viiteryhmällisistä sosiaalisista paineista johtuen, välttelemään tämän kysymyksen avointa käsittelyä? (Väliin on vuosien aikana jäänyt julkisuuden rivien välistä sellainen kuva, ettei ongelma ehkä olisi sinulle niin suuri, ellei se olisi sitä muille vihreille?)

Ulospumpattavan veden lämpötilaa voidaan normaaleissa reaktoreissakin kuitenkin nostaa selvästi korkeammaksi, vaikkei tuonne yli sataan kuitenkaan. Eikä sitä teknologiaa ole kiveen hakattu, en voi yksinkertaisesti uskoa, ettei sellainen energiamäärä olisi jotenkin kannattavaa valjastaa.

Olkiluoto 3:n sähköteho on 1.6GW. Reaktorin lämpöteho on 4.3GW. Tässä on eroa 2.7GW. Koko tämä energiamäärä menee meren lämmittämiseen. Jos tuosta lämmöstä saisi hyötykäyttöön 20 prosenttia, niin voisi sulkea yhden keskisuuren hiilivoimalan.

Kaukolämpöputkesta on pitänyt viimeksi meteliä netissä nimimerkki sähkömies, kts. http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
Tuossa jutussa on ilmeisesti virhe kun sanotaan että hukkalämmön talteenottojärjestelmä ydinvoimalaan maksaa 500 miljoona, sikäli kuin minä tuota luen niin kyse on laskennallisesta osuudesta kokonaisinvestoinnista uuteen ydinvoimalaan.

En oikein pidä tämän koplaamisesta kuudenteen, semminkin kun se tekee hankkeesta poliittisesti kertaluokkaa vaikeamman toteuttaa, miksei muka voitaisi käyttää olemassaolevien voimaloiden lämpöenergiaa? Jotain teknisiä ongelmia tässä voi olla kun Loviisassa tehdään kaukolämpöä raskaalla polttoöljyllä (http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=293).

Suhtaudun hieman epäillen noihin kustannuslaskelmiin. Ensinnäkin kalliorakentamisen kustannusarviot ovat aina epävarmoja. Toiseksi, se että verrataan ydinvoimalan tuottamaa peruslämpöä maakaasulla tuotetun hintaan on hieman harhaanjohtavaa. Maakaasuvoimala tuottaa lämpöä silloin kun sitä tarvitaan, ydinvoimala käytännössä saman verran kesät-talvet.

Myös pakkaspiikit sähkönkulutuksessa hoidetaan käytännössä polttamalla jotain ja samalla voi tuottaa lämpöä. Tämä on muuten yksi sähkölämmityksen ongelma lisää, se tuottaa noita kulutuspiikkejä joita ei voi oikein muuten hoitaa.

Sinänsä ajatus on ajankohtainen kun mietitään Helsingin energiantuotannon tulevaisuutta. On ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, niin on se lämpö parempi käyttää kuin laskea harakoille. Tuommoisen pitkän putken varteen voisi ehkä tehdä myös hakevoimaloita, minua mietityttä myös josko Porvoon öljynjalostamo tuottaa hukkalämpöä?

Ydinvoimalan suojavyöhyke on myös kymmeniä neliökilometrejä. Ei löydy maata.

Ydinvoimalalle oli kuitenkin aikanaan tontti Inkoossa ja tätä ennen Vuosaaressa juuri tuon syyn takia.

Tomaattien viljelyyn lauhdelämpö kuitenkin soveltuisi, kuten muuten soveltuisi monen tehtaan hukkalämpö. Miksi näin ei tehdä?

Det vore orättvis ämot Närpes!

On mielestäni lähestulkoon rikollista, että se koko energia pusketaan nyt mereen. Meri ei jäädy kymmenien neliökilometrien alueella voimalan ympärillä. Ydinvoimalan yhteyteen voisi samalla rakentaa vaikka vähän isomman kylpylähotellikompleksin.

Poliittisesti tämä ei kai onnistu, mutta kyse on täysin irrationaalisesta hysteriasta.

Kaikki selvitykset osoittavat, että klapien poltto tuottaa enemmän hiukkasia kun hake, ja hake tuotaa enemmän hiukkasia kuin pelletti.
Muutama malliksi, mutta kuukkelilla löydä varmasti lisää
http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2005&tied=112781831812319
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/puunpolton,_tulisijojen_ja_pienhiukkasten_tutkimusta__pipo_paassa_vai_tuli_takassa/

Pellettien pienhiukkaspäästöistä olen lukenut jostakin tutkimuksesta. En muista mistä. Tähänkin ongelmaan on kuulema kehitelty joitakin teknisiä parannuksia. Polttoprosessia on parannettu. Tämän myös mainitsi mm. nykyinen vihreitten puheenjohtaja jossakin energiakeskustelussa.

Näin juuri tulisi menetellä. Itsekin yritän opetella oikeaa puunpolttotekniikkaa jatkuvasti.

Ongelma on mielestäni siinä, että hajautettu lämmöntuotanto omassa takassa on markkinoitu yksipuolisesti taloudellisena ja ympäristöystävällisenä toimintamallina. Taloudellisuuteen tässä puuttumatta ympäristöystävällistä puunpoltto ei valitettavasti välttämättä ole (jos siis ilmaa hengittävät ihmiset lasketaan ympäristöön kuuluviksi).

Toistaiseksi takoissa poltetaan pääsääntöisesti puuta. Puu lienee useimmiten “puhdasta”, joskin oletettavasti suuri osa vakavista viihdepoltelijoista polttaa maalatut, kyllästetyt ja muutenkin käsitellyt puut siinä sivussa. Seuraavassa nostattamani epäilys on intuitio, josta minulla ei ole tuon taivaallista näyttöä: Jos energianhintoja aletaan nostaa siten, että se todella tuntuu ihmisten kukkarossa, niin voi vain arvata mitä kaikkea ihmiset tulipesiinsä työntävät. Periaatteessa kaikki käy.