Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?

Kun kuulin, että Tehy aikoo käyt­tää joukkoir­ti­sanou­tu­mista vält­tääk­seen suo­je­lu­työn velvoit­teet, päässäni syt­tyi välit­tömästi punainen lamp­pu: noin ei voi tehdä. Tunne oli vähän ris­tiri­itainen, kos­ka olen koko ajan ollut palkkavaa­timuk­ses­sa Tehyn kannalla.

Vas­ta pikkuhil­jaa olen alka­nut ymmärtää, mikä minus­sa tök­ki tätä toimen­pidet­tä vas­taan. Maail­mas­sa ei voi ajatel­la, että sel­l­aisia tavoit­tei­ta, joi­ta minä pidän kan­natet­tavina, voi ajaa miten tahansa, kos­ka ne ovat hyviä tavoit­tei­ta, mut­ta huono­ja ei saa ajaa samoil­la keinoil­la. Mikä on min­un mielestäni huonoa, voi olla jonkun toisen mielestä hyvää. Tai ainakin se on hyvää hänen itsen­sä kannalta.

Tehy on avan­nut käytän­nön, jota pelkään aika mon­en muun seu­raa­van. Jos sairaan­hoita­jat katso­vat oikeudek­seen uha­ta poti­laiden kuole­mal­la (“sehän on perus­tus­lain mukaan val­tion vas­tu­ul­la”) mik­si näin eivät voisi tehdä myös sähköalan ihmiset ja uha­ta katkaista sähköt sairaaloista.

Tai palomiehet. Palomi­esten lakko tyre­htyi myös suo­je­lu­työvelvoit­teiseen, mut­ta aika hyvin se purisi, jos kaik­ki paloau­tot ja ambu­lanssit pysähtyisivät.

Entä ydin­voimalaioiden väki? Teol­lisu­udessa on myös paljon myrkkykaa­su­ja, jota voivat päästä karku­un, jos väki jät­tää työ­paikkansa. Jäteve­den puhdis­ta­mot voisi­vat olla myös hyvä kohde. Saman­laisia kohtei­ta taitaa löy­tyä aika paljon.

Maail­mas­ta ei tule oikeu­den­mukaista sil­lä, että palkkaa saa­vat eniten ne, jot­ka voivat kiristää pahim­mil­la seu­rauk­sil­la. Tois­taisek­si nämä alat ovat olleet kovin mies­val­taisia (paperi, sata­mat jne) Kir­jas­ton­hoita­jien käy täl­laises­sa “men­estyn kun voin kiristää ” maail­mas­sa aika huonos­ti. Tehy on avan­nut oven, jota on vaikea sulkea ja joka käytän­tö voi suosia aivan mui­ta taho­ja, sel­l­aisia, joista Tehyn jäsenistö ei pidä lainkaan.

Tähän asti olen toivonut, että sairaan­hoita­jat savat kun­non koro­tuk­sen, tosin use­alle vuodel­la jak­sotet­tuna, jot­ta kun­tia ei pakotet­taisi supis­ta­maan henkilökun­taa.  Nyt tämänkin toiveen ylle on tul­lut pil­vi: jos nuo tavoit­teet toteu­tu­vat tuol­laisil­la keinoil­la, samal­la tule­vat nuo keinot palk­i­tuik­si. Sairaan­hoita­jat kyl­lä, keinot ei. Siis kyl­lä vai ei? En enää ole ihan varma.

Oletin, että Tehy olisi valin­nut elek­ti­iviset leikkauk­set. Kukaan ei olisi kuol­lut — ei ainakaan välit­tömästi — mut­ta leikkausjono­jen kiin­ni kuromi­nen ostopalveluineen olisi tul­lut työ­nan­ta­jalle todel­la kalli­ik­si. Oikea työ­tais­telu kohdis­tuu työ­nan­ta­jaan, ei potilaaseen.

Edelleenkään en voi ymmärtää, miten koko kon­flik­ti­in on ajaudut­tu, kun kaik­ki myön­tävät, että työvoima­pu­la pakot­taa nos­ta­maan hoita­jien palkkoja.

Liikaa rum­munpäristys­tä?

14 vastausta artikkeliin “Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?”

  1. Miten sinä olisit jär­jestänyt sairaan­hoita­jien palkanko­ro­tus­tais­telun, jos olisit ollut tehyn päät­tävis­sä elimissä.

  2. En tiedä, mitä niis­sä neu­vot­teluis­sa oikein tapah­tui, mut­ta en voi ymmärtää, mik­si asia ei ratken­nut neu­vot­telupöy­dässä, kun kaik­ki oli­vat Tehyn pakko­jen korot­tamisen kannalla.

    Työ­tais­telun olisin jär­jestänyt täs­mälakol­la elek­ti­ivisi­in leikkauk­si­in. Työ­nan­ta­ja olisi voin­ut vas­ta­ta siihen työ­su­l­ul­la. Sil­loin olisin ottanut joukkoir­ti­sanomiset käyt­töön, aikaisintaan.

  3. Tämä elek­ti­ivisi­in leikkauk­si­in kohdis­tu­va lakkoilukier­ros on jo käy­ty. Työ­nan­ta­ja nään­nyt­ti sil­lä lakkoil­e­vat sairaan­hoita­jat edel­lisel­lä ker­ral­la. Kohta­laisen var­maa on, että täl­läkin ker­ral­la veronkan­to-oikeut­ta hal­lus­saan pitävän osa­puolen rahat lop­puisi­vat vas­ta toisena
    Vaa­timus, että sairaan­hoita­jien pitäisi tois­taa aikaisem­min epäon­nis­tunut menet­te­ly, on minus­ta kohtuuton.

    En myöskään ymmär­rä, mik­si asi­aa pitäisi pitkit­tää vuosikau­sia. Eikö olisi järkevää hoitaa asia kun­toon niin, että niitä hoita­jia olisi saatavil­la jo siinä vai­heessa kun tämä mei­dän demografinen pullis­tu­mamme vaatii eniten hoitoa?

  4. Olen osin samaa mieltä mut­ta min­ua risoo nuo mainit­se­masi paperi ja varsinkin AKT, jot­ka ovat kiristäneet yhteiskun­taa jo vuoskym­meniä. Niihin vain ei kukaan tar­tu eikä pysty tart­tumaan, kun ei voi moral­isoi­da samal­la taval­la kuolemil­la kuin Tehyä. Suomen vien­nin pysäyt­tämi­nen pienen “ahtaa­jat” työn­tek­i­järyh­män perus­teel­la on mielestäni moraalit­tomam­paa oman edun tavoit­telua kuin tämä Tehyn työ­tais­telu. Näin on kos­ka kyseessä on vain raha joka kuitenkin on pois veroista ja siten sairaan­hoi­dos­ta yms. ja siten epä­suo­rasti aiheut­taa kuolemia.

    Suo­jatyösäädösten avul­la sairaan­hoita­jil­ta on käytän­nössä viety pois lakko-oikeus, tämän edelli­nen lakko osoit­ti. Nyt Tehy tais­telee lakko-oikeu­den takaisin­saamisek­si. Palkanko­ro­tus­vaa­timus on jär­jetön, sopu löy­tynee jostain väliltä, mut­ta toiv­ot­tavasti tämän tulok­se­na tasa-arvo palaa ja vesitet­ty lakko-oikeus saadaan myös sairaanhoitajile.

    Toinen tapa olisi jakaa työvä­ki raakasti kah­teen kat­e­go­ri­aan, ne joil­la on lakko-oikeus ja ne joil­la sitä ei ole. Jos näin tehdään, niin sit­ten tuon oikeu­den mene­tys pitäisi kor­va­ta palka­s­sa. Eli jos sairaan­hoita­jal­la ei ole lakko-oikeut­ta, pitäisi hänän tästä hyvästä tien­ata vaikka­pa 20% enem­män kuin vas­taaval­la koulu­tuk­sel­la vien­ti­sa­ta­mas­sa työsken­televä ahtaaja.

  5. BRG kir­joit­ti
    “min­ua risoo nuo mainit­se­masi paperi ja varsinkin AKT, jot­ka ovat kiristäneet yhteiskun­taa jo vuoskymmeniä”

    Etenkin paperi on kyl­lä kokon­aan toinen asia. Paper­im­i­esten palkkaa ei mak­sa yhteiskun­ta, vaan osak­keen­o­mis­ta­jat, joista merkit­tävimpiä ovat amerikkalaiset eläkesäätiöt.
    Jokainen euro, jon­ka paper­im­ies puris­taa työ­nan­ta­jal­ta, jää suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, ja siitä osa voidaan verot­ta Tehyn palka­n­mak­sua varten.
    Kun paper­im­ies luop­uu palkanko­ro­tuk­ses­ta, menee raha kukka­hat­tutädeille “Lori­dan piit­seille”, eikä syn­ny palka­n­mak­su­varaa terveydenhuoltoon.

  6. “En tiedä, mitä niis­sä neu­vot­teluis­sa oikein tapah­tui, mut­ta en voi ymmärtää, mik­si asia ei ratken­nut neu­vot­telupöy­dässä, kun kaik­ki oli­vat Tehyn pakko­jen korot­tamisen kannalla.”

    Tuskin KT kuitenkaan oli hoita­jien palkan koro­tuk­sen kan­nal­la… (siis ainakaan yli sen esitetyn)
    Neu­vot­teluis­sa luotet­ti­in siihen että hoita­jat menevät per­in­teiseen lakkoon jos­sa hoita­jien rahat lop­pu­vat ennen kuin työnantajan.

  7. Sairaan­hoita­jat vaan nyt halu­a­vat ja vaa­ti­vat enem­män kuin muut hoitajat.
    Keinok­si ovat valin­neet totu­tus­ta poikkea­van tavan — rohkeamman.
    Oikeas­t­aan enem­män kuin sairaan­hoita­jien vaa­timia prossia ihmette­len niitä hoit­su­ja, jot­ka läh­es liikut­ta­van yksimielis­es­ti tyy­tyivät siihen kymme­nen prossan “yleiseen linjaan”…

  8. Syitä on var­maan sysis­sä ja sepis­sä. Kuitenkin Tehyn ja STTK:n johdon pitäisi kat­soa peili­in. Se, että hoita­jat ovat jääneet palkkake­hi­tyk­sessä jäl­keen, on suurelta osin hei­dän edun­valvo­jansa syy.

    Työ­tais­telukeinon val­it­see samainen edun­valvo­ja. Muitakin ihan yhtä tehokkai­ta, mut­ta parem­min suuren yleisön hyväksyn­nän saavia keino­ja olisi ollut. Tuk­i­lakko­ja on jär­jestet­ty kovasti vähäpätöisem­mistäkin syistä.

    Ay-liike on saanut his­to­ri­ansa aikana paljon hyvää aikaan, mut­ta pari­na viime vuosikymme­nenä se on uno­htanut tarkoituksensa.

    Glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa ay-liik­keelle olisi taas tilaus, mut­ta pystyykö se uudistumaan?

  9. BRG kir­joit­ti
    “min­ua risoo nuo mainit­se­masi paperi ja varsinkin AKT, jot­ka ovat kiristäneet yhteiskun­taa jo vuoskymmeniä”

    Pekka Raukko kirjoitti
    “Etenkin paperi on kyl­lä kokon­aan toinen asia. Paper­im­i­esten palkkaa ei mak­sa yhteiskun­ta, vaan osak­keen­o­mis­ta­jat, joista merkit­tävimpiä ovat amerikkalaiset eläkesäätiöt.”

    Onko­haan min­ulle tulos­sa jatku­va deja´vu, kun aina kun seu­raa hoita­jien palkanko­ro­tus keskustelua nousee esi­in kak­si ammat­tiryh­mää, Paper­im­iehet ja Ahtaa­jat. Kum­matkin työsken­televät työ­nan­ta­jien leivis­sä, joiden tulot tule­vat ihan muual­ta kuin yhteiskun­nan vero­tuk­ses­ta, kuten hoita­jien palka­n­mak­sa­jan tulot tulevat.

    Itse blo­gin pitäjältä kysy­isin (enkä ensim­mäistä ker­taa), että mitä mui­ta mah­dol­lisuuk­sia olisi ollut kuin joukkoir­ti­sanou­tu­mi­nen, kun jo vuoron­va­i­h­to ja yli­työkiel­to toi hoita­jille työ­nan­ta­japuolelta heit­teille­jät­tö syytök­siä ja syyte uhkailu­ja? Jatkan vielä sen ver­ran, että noi­ta mainit­semisi­asi “täs­mälakkoa elek­ti­ivisi­in leikkauk­si­in” kokeilti­in jo edel­lisel­lä kier­roksel­la, vaan eivät­pä toim­i­neet. Sit­ten kor­jaan (ties mon­et­tako ker­taa) täl­läkin sait­il­la sitä, että suo­je­lu­työvelvoite on VAIN JA AINOASTAAN viran­halti­joil­la, ei työ­suh­teessa ole­via. Viran­halti­joi­ta ei liene palkat­tu enää viimeiseen 15 vuo­teen sairaan­hoita­ji­in yhtään, vaan kaik­ki palkatut on pakat­tu toimii, joil­la tuo­ta suo­je­lu­työn­velvoitet­ta ei siis ole. Tämä puolestaan tarkoit­taa, että jos maan n. 120´000 (Tehyläis­es­tä) sairan­hoita­jas­ta eroaa tuo n. 12´500 hoita­jaa on helpom­pi yhteiskun­nalle, kun se, että noista 120´000 hoita­jas­ta 75´000 olisi ollut kokon­aan lakos­sa ja lopuista 45´000 suo­je­lu­työssä joka kol­mas kerrallaan.

  10. Vas­tuu hoidon jär­jestämis­es­tä on kuulem­ma kun­tatyö­nan­ta­jal­la. Vas­tuu lentomatkus­ta­jista on tämän logi­ikan mukaan Finnair­il­la, jos lentäjät päät­tävät joukkoir­ti­sanoutua ja hyp­päävät lasku­var­jol­la alas kesken lennon kun työ­tais­telun het­ki lyö.… vai?

    Tehyn vaa­timuk­sille ei voi antaa perik­si, kos­ka kaik­ki muut seu­raa­vat perässä. Eikä mafi­atyyliseen ihmishengillä kiristämiseen pidä muutenkaan suostua.

    Jään kauhul­la odot­ta­maan keskoslas­ten turhia, Tehyn vas­tu­ul­la ole­via kuolemia.

  11. Lis­beth voi olla aivan rauhas­sa seu­raaval­lakin loma­len­nol­la. Finnairin korkeim­mas­sa joh­dos­sa on päätet­ty, että irti­sanoutunei­den lentäjien lasku­var­jot kor­vataan taval­lisil­la eväs­re­puil­la. Sitä pait­si sen hernerokka­purkkien kanssa hypän­neen lentäjän voi kor­va­ta kuka tahansa matkus­ta­ja, jolle lennon­jo­hto vain ker­too kuin­ka laskeudu­taan. Minä olen telkkarista omin silmin nähnyt. 

    Hoita­jil­la on nor­maali irti­sanomi­sai­ka, eikä se heil­läkään laukea kesken työvuoron. Irti­sanomi­saikana työ­nan­ta­ja voi palkata 13000 uut­ta hoita­jaa. Ei muu­ta kuin ilmoi­tus­ta lehteen entis­ten viereen. Niin on kuulem­ma jos­sain jo toimittukin.

    Mut­ta aivan vakavasti. Olemme todel­la heikoil­la, jos vas­tuu yhteiskun­nan ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä on työt­tömil­lä sairaan­hoita­jil­la, ei poli­it­tisil­la päät­täjil­lä ja johtavil­la virkamiehillä.

  12. Teme: suo­je­lu­työvelvoite on laki­in kir­jat­tuna vain viran­halti­joil­la, mut­ta työ­markki­noil­la on vaki­in­tunut käytän­tö, jon­ka mukaan myös työ­suh­teessa ole­vat tekevät suo­je­lutöitä samoil­la peri­aat­teil­la. Olet niel­lyt liikaa liiton propagandaa.

  13. Maalaisjär­jel­lä ajat­televille taval­lisille kansalaisille(kin) on päivän­selvää, ettei mikään tarkoi­tus pyhitä keino­ja jot­ka vaaran­ta­vat suurien ihmis­ryh­mien hen­gen ja terveyden.

    Tehy — varsinkin vaaties­saan vain rahaa — samais­tuu moraalit­tomi­in oppor­tunis­tei­hin, rikol­lisi­in ja terroristeihin. 

    Yhteiskun­tamme ei kestä täl­laisia keino­ja, kuten OS toteaa.
    Demokraat­tisel­la yhteiskun­nal­la ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin puolustautua.

    Kun aku­ut­ti kri­isi on aikanaan ohi, tulee vih­doin viimein ottaa esille mis­tä tämä kaik­ki johtuu. Mik­si suo­ma­lais­ten ostovoima on niin huono — suh­teel­lisen korkeista nimel­lispalkoista huoli­mat­ta? Miten tähän on tul­tu? Mik­si meil­lä sekä yksi­tyi­nen että julki­nen sek­tori ovat niin tehottomia.

    Vas­tauk­sia ja syitä on monia. Yhden yksinker­taisen mut­ta konkreet­tisen lähtöko­hdan tar­joaa mm. sak­salainen päivit­täis­tavaraketju, joka myy täs­mälleen samo­ja tavaroi­ta Suomes­sa ja Sak­sas­sa. Hin­taero on käsittämätön. 

    Valitet­tavasti sama ilmiö näkyy kaikkialla.

  14. Van­hanen tänään uuti­sis­sa ker­toi palomes­tarin voivan määrätä ihmisiä met­sä­palon aikaan suo­je­lutöi­hin. Jos met­sää pitää voi­da suo­jel­la pakol­la, niin pitää ihmishenkiäkin.

    Pakon mah­dol­lisu­u­den taas pitäisi kom­pen­soitua palkois­sa, onhan se samal­la käytän­nössä raju rajaus lakko-oikeuteen.

    Ari

Vastaa käyttäjälle Pekka Raukko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.