Itse olen Etelä amerikasta kotoisin (anteeksi kirjoitusvirheistä), ja tiedän että jos köyhät ottavat maanviljelykseen hakkuiden jälkeen, se on siksi että parhaat viljelyaluet ovat ns “cash crops” tai/ja suuromistajien käsissä, ja ne ovat suurien hakkuiden takana. Tuotetut “cash crops” menevät USA:n tai Europpaan.

Rikkaitten tehtaat köyhissa maissa saastuttavat eniten, ei kai tarvitse antaa esimerkkejä, puhumattakaan työoloista ja sen vaikutus ympäristön hoitoon.

Puheet ihmispopulaation ympäristövaarasta ihmettelen myös. Jos katsotaan mitkä ovat maailman tiheämmin asutut maat, EU maat ovat kärkisijoillaan. Afrikan maat ovat eteläeuropan maitten tasolla, Etelä Amerikka on huomattavasti pienempi kuin EU, Kiina on melkein puolet pienempi kuin saksa ja samaa luokkaa kuin Tanska. Intian tiheys on pienempi kuin Hollannin tai Belgian, lähes samaa luokkaa (pienempi) kuin Japaani.

Onko sitten ihmispopulaatio ympärsitöongelma tai ihmispopulaation kulutustottumukset se todellinen ongelma? On vaarallista siirtää ja kiinittää huomion väärään kohteenseen. Ympäristöongelmat ovat pohjilmiltaan sosiaalisia, kaikkien ulottuvuuksien, meidän elämäntavan aiheuttama, ja köyhät ihmiset haaveilevat samasta, ja ihan oikeutetusti.

Terveisiä kaikille.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Esimerkiksi sademetsiä hakkaavat tai ottavat hakkuiden jälkeen maanviljelykseen nälkärajalla keikkuvat köyhät. Rikkaiden maiden hitaasti, jos lainkaan kasvavat markkinat eivät heidän kahviaan tarvitse. Rikkaiden maiden tehtaat ovat aika saasteettomia — myös köyhissä maissa — paitsi että ne käyttävät kai kaikkialla fossiilisia polttoaineita. Rikkaiden maiden luonnon tila on varmasti menossa parempaan suuntaan kuin “ylikansoitettujen” köyhien maiden, mutta missä määrin me olemme kuluttajina vain siirtäneet ongelmat pois omilta takapihoiltamme köyhien murheiksi?

Tämä ei tosiaan taida olla oikea paikka tälle keskustelulle, mutta jos joku lukija kertoisi, mistä löytyy hyviä tekstejä tai podcasteja aiheesta, olisin kiitollinen. Tarkoitan siis: pitäisikö rikkaiden maiden köyhtyä vai köyhien maiden rikastua vai molempia? Vai pitäisikö kaikkien rikastua? Tai köyhtyä?

Suosittele: 0

USA kuluttaa maapallon energiasta leijonan osan. Sota Irakissa on öljysota. Pitkälle myös Afganistanissa. Jos jollakin on syytä olla huono omatunto, se on rikas länsi, jonka ekologinen jalanjälki on lähes älytön. Yhden meistä jalanjäljen alle jää sata frikkalaista.

Suosittele: 0

Ympäristöstandardeille kintaalla viittaavaa teollisuutta paljon suurempi ongelma on ihmispopulaatiosta syntyvä paine, joka raivaa itselleen tilaa luonnon kustannuksella, ylikäyttää vesivaroja, kaventaa uhanalaisten lajien elintilaa jne.

Läntinen teollisuus on pitkälti stereotypia, jota toistamme maailman ympäristöongelmista. Suurimmat ympäristöongelmat eivät ole kovin teollisia, vaan usein linkittyneitä köyhyyteen, tietotaidon puuttumiseen, “vihreiden resurssien” puuttumiseen ja samanaikaisesti tämän populaation voimakkaaseen kasvuun.

Itseään toisintavassa skenaariossa hakataan ensin metsät, sitten laskee ilman kosteus, paikalliset sateet vähenevät, kuivuus ja eroosio lisääntyvät. Maan köyhdyttyä ja kasvavan populan edellyttäessä lisää ruoantuotantoa, kasketaan lisää metsiä. Lukeaa esim. Jouko Parantaisen kirjoitus Tieteessä tapahtuu lehdestä 6/2007.

Historiasta löytyy muinaisia esimerkkejä niin etelä-euroopasta kuin lähi-idästä.

Ilmastokokousten sijaan meillä pitäisi olla kansainvälisiä ympäristökokouksia, joissa ympäristöongelmat käsiteltäisiin kokonaisuutena ympäristö- ja sosiaalipoliittisesti. Voimavaroja jaettaisiin ongelmien akuuttisuuden ja mittasuhteiden mukaan, samoin mm. avustusvaroja, (joita tulisi jotenkin globaalisti kerätä ympäristöveroin). Ilmasto-ohjelmien ohessa pitäisi olla väestö- vesistö- metsä- (maankäyttö) ym. -ohjelmia. Kuinka moni nostaa käden pystyyn ja sanoo olleensa kiinnostunut maailman vesifoorumista? Seuranneensa maailman trooppisten metsien tilasta käytyä keskustelua?

Enköhän ole sitä myöten vihreän kantani esittänyt, ja kunnioitan blogin isännän oikeutta omaan tilaansa (tuppaan kirjoittaa aika pitkästi), mutta halusin väliin kärjistäen (kuten tuo lainaus yllä) tuoda esille toisenlaista näkökulmaa maailman ympäristöntilaan, mikä oman perehtymiseni, lukemisen ja ymmärrykseni pohjalta on nykyistä populaarista kuvaa konkreettisempi.

Jokin vihreä keskustelufoorumi, jossa näistä voisi pidemmin debatoida olisi jees, mutta sellaista ei taida Suomesta löytyä (eikä vihreiden postituslistakaan tällaiseen oikein sovellu)?

Suosittele: 0

“Onko työmatka välttämättömämpi kuin lomamatka?”

—-

Oma lomamatka on aina välttämättömämpi kuin toisen työmatka. Toisaalta oma lomamatka on välttämättömämpi kuin toisen työmatka.

Lainaus Ode:

“40 kilometrin päähän työpaikastaan ja käy matkan päivittäin yksin autolla, käyttäen siihen 14000 litraa bensaa ja Virtanen tyytyy asumaan työpaikan vieressä”

—-

Aika huikea bensankulutus Lahtisella. Pikaisesti laskien 80l/100 km. Mahtaneeko Lahtinen kulkea töihin perävaunullisella rekalla – ja eväät toisella samanlaisella.

Jos nyt otetaan edellisestä vain kymmenesosa, niin ollaan ehkä lähempana totuutta. Euroissa Lahtinen maksaa siis noin kaksi tonnia vuodessa päästäkseen töihin. Kahdessa tonnissa on 75% veroa (1500 €). Parikymmentä periferianlahtista siis maksaa polttoaineveroina yhden keskustan virkamiesvirtasen palkan. Toisaalta virkamieskunnan palkat ovat nousussa, joten polttoaineveroa lienee syytä nostaa

Lopputulema siis on, että virkamiesvirtasen lomamatkojen kannalta on välttämättömämpää, että periferilahtinen ajaa työmatkojaan autolla kuin että Lahtinen kulkisi töissä esim. polkupyörällä.

Suosittele: 0

Jos tämä on tosissaan lausuttu, kysyisin mihin ylpeyteen meillä on aihetta, kun me länsimaalaiset itse edistämme uusiutumattomien käyttöä ja ympäristöongelmia Kiinassa, Intiassa ja muissa halpavalmistuksen maissa kärräämällä kotiin pilvin pimein näissä maissa tuotettua rompetta.
Robin Hood, Hong Kong, Tokmanni rules – eikö niin?

Suosittele: 0

Luvut kuten “60%” tai “80%” sinänsä ovat täysin arbitraarisia ja tieteeseen pohjautumattomia, mutta tosiasiallisestihan maailman CO2-päästöt tulevat seuraavien 15-25 vuoden aikana, lähes väistämättömällä todennäköisyydellä, kasvamaan 1.5-2.0 -kertaisiksi nykyiseen nähden ennen kuin kääntyvät laskusuuntaan (tästä löytyy ennusteitakin, jos joku sellaisia väestönkasvun ja teollistumisen lainalaisuuksien ymmärtämisen tueksi tarvitsee). Silloisista luvuista edellytettäisiin siis jopa 90% laskua nykyisellä matematiikalla. Myös niista Kiinan ja Intian 2+ miljardia ihmistä hyvinvointiin auttaneista omavaraisista halpahiilivoimaloista, joilla on silloin vielä puolivuosisataa käyttöikää jäljellä.

Länsimaiden syyllistäminen maailman ympäristöongelmista (jollaiseksi en ns. ilmastonmuutosta juurikaan lue) onnistuu vain jos liikakansoitusta ei ympäristöongelmaksi lasketa, vaan ruvetaan tämä funktio ohittaen laskemaan kulutusta. 1.3-1.4 hedelmällisyydellä kanta-eurooppalaiset olemme suhteellisen ekologista porukkaa, emme niinkään törsäreitä. Parissa sukupolvessa lisääntyvä lukumäärämme tipahtaa puoleen nykyisestä.

Ei tarvitse kuin seurata uutisointia siitä, missä päin maailmaa metsiä hakataan, missä joet saastuvat, missä baiji, tiikeri ja muita lajeja uhkaa kuolla tai kuolee sukupuuttoon, missä pohjavesivaroja ylikäytetään, missä eroosio aavikoittaa laajoja alueita (jne.) jotta ymmärtää ympäristöongelmien tosiasiallisen pääsyyn. Pääsyyllinen ei ole teollinen länsi, jossa metsä pinta-ala ja puunmäärä on edellisen 50-100 vuoden aikana lisääntynyt, jossa lajeja on menestyksekkäästi suojeltu ja kantoja elvytetty, jossa järvet ovat laajalti puhdistuneet menneinä vuosikymmeninä aiempaan nähden, jossa hengitysilma on parantunut, happosateet pitkälti historiaa, ja jossa lait ja asetukset lakivoimaisesti suojaavat ympäristöä, ja mm. otsonikatoon pystyttiin puuttumaan tehokkaasti. Länsimaalainen, pääosin ympäristöystävällinen ihminen, voi hyvällä omalla tunnolla matkustaa maailmalla. Varsinkin lapseton, tai yksilapsinen länsimaalainen.

Ilmastonmuutoksen psykologinen houkutus on juuri pitkälti siinä, että siitä voi syyttää – vaikka sitten jälkiviisaasti – hyvinvointiin teollistuneita länsimaita, jotka nykyisellään laskentatavasta riippuen tuottavat n. 33%-40% maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja vuonna 2025 enää vain hitusen yli 20%. (Mutta eiköhän silloinkin tiedostavaisto yritä historialliseen painolastiin vedoten syyllistää ko. 20%:ia, eikä sitä 80% kuormitusta, jos ilmastonmuutos ylipäänsä enää agendalla on).

Linkolan ympäristöfilosofinen ydin (vaikka muusta olisikin pitkälti eri mieltä) on täysin vastaansanomaton. Ihmisten liian suuri määrä on pohjimmainen ympäristöön kohdistuva uhka. Tästä ei millään järjellisellä tavalla pääse ylitse eikä ympäri. Mutta koska asiassa on epämukavia kulttuurisia ym. konnotaatiota, ja koska se on niin etäinen, ja kontrollimme ulottumattomissa, päädymme pitkälti puhumaan lillukan-varsista ja muuhun luterilaiseen itseruoskintaan.

Ympäristökysymyksissä länsimailla on aihetta varovaiseen ylpeyteen ja perustellusti hyvään omaantuntoon ja terveeseen itseluottamukseen.

Kelpaamme myös esikuvaksi muulle maailmalle.

Suosittele: 0

Ei ollut tarkoitus olla absurdi eikä ainakaan moralisti. Pullakuski nyt vain sattuu olemaan ekologisempi kuin ne vaihtoehdot, joita äkkiseltään keksin. Ainakaan ei olisi hyvä, jos ihmiset autoilisivat sinne tänne erilaisten elintarvikkeiden perässä, sen sijaan, että he hakisivat ne keskitetysti kaupasta

Illmakehää ei tietenkään “kiinnosta ovatko päästöt välttämättömiä vai turhia”, mutta niitä, joita sattuu kiinnostamaan ympäristöasiat, pitäisi myös kiinnostaa mikä on välttämätöntä ja mikä turhaa, kuten myös se, onko pullakuski ekologisempi kuin realistiset vaihtoehdot.

Juhla pitää elämässä säilyttää. Itse olen päättänyt, että en kuitenkaan ala harrastaa afrikkalaisen suurriistan metsästystä tai sanotaan, että gorillat jätän väliin. Formulaan en rahojani anna … paitsi ehkä hiukan tänä iltana

On tietysti niin, että ympäristönsuojelun imago ei saa olla liian synkkä.

Suosittele: 0

Ongelma vain on, että jos käymme kerran vuodessa Thaimaassa tai Kanarialle, emme käytä vähän, vaan ilmaston kannalta aivan liikaa. Siis liikaa, vaikka pärjäisimme loppuvuoden ilman fossiilista energiaa.

Lopullinen kokonaissupistustarve päästöille on käsittääkseni vähintään 60%, ja oikeudenmukaisessa maailmassa se tarkoittaa meille törsäreille vähintään 80% supistusta.

Suosittele: 0