Oikea ja väärä energiankäyttö

19.10.2007 · Aihe: _ 

Kun Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alettiin periä maksua sähköstä, joka siihen asti oli ollut ilmaista (Lenin: “Sosialismi on sähköistämistä”) kysyttiin muun muassa, pitääkö sairaaloidenkin maksaa sähköstä?

Vähän samalta kuulostivat ajatukset, että autolla ajo on välttämätöntä, loman vietto ei ole. Tosin toinen keskustelija vastusti kerosiinin verottamista sillä, että näin vietäisiin tavisten kanarianmatkat, mutta liikemiesten ja poliitikkojen työmatkat jäisivät.

On erittäin monimutkaista määritellä, mikä energiankäyttö on tarpeellista ja mikä ei ole. Menemättä sen tarkemmin teoreettisiin perusteluihin, on aivan selvää, että optimaalinen tulos saavutetaan, kun energia on kaikille yhtä kallista ja jos jokin toiminta on tarpeellista, resurssoidaan sitä vastaavasti enemmän. Jos sairaaloiden sydänkoneet ovatkin tarpeellisia, miksi sairaaloissakaan pitäisi suosia falskaavia ikkunoita tai vältellä energiansäästölamppuja?

Onko työmatka välttämättömämpi kuin lomamatka?

Oletetaan, että Lahtinen on sitä mieltä, että hänen perheensä hyvinvointi edellyttää, että hän rakentaa talonsa 40 kilometrin päähän työpaikastaan ja käy matkan päivittäin yksin autolla, käyttäen siihen 14000 litraa bensaa ja Virtanen tyytyy asumaan työpaikan vieressä, mutta vie perheensä kerran vuodessa lomamatkalla. Jos molemmat käyttävät energiaa yhtä paljon, miten voidaan perustella, että Lahtinen on tässä asiassa kunniakkaampi?

Lahtisen ratkaisu on peruuttamattomampi: energiakriisin koittaessa Virtanen voi lopettaa etelänmatkailunsa, mutta Lahtinen ei saa siirretyksi taloaan lähemmäksi.

Entä ne, jotka ovat aina asunneet hornan tuutissa, josta työpaikat ovat sittemmin kadonneet? He saattavat olla oikeutettuja reiluuden nimissä kompensaatioon, mutta miksi maksaa se bensan hinnassa? Voihan sen maksaa suorana tulotukena. Kannattaa suunnitella edes kimppakyytiä naapurin kanssa. Tai muuttaa järkevämpään paikkaan ja myydä talonsa erakkokirjailijalle.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Oikea ja väärä energiankäyttö”

  1. Kristiina kirjoitti 20.10.2007 kello 1:32

    Ööö. Osastossamme Osmon lomafuntsintoja.. 🙂 Ihan samaa mieltä, pääperiaatteissa ainakin. Eli jospa alettaisiin reilun pelin nimissä mittaamaan jokaisen ekologinen jalanjälki 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. anna kirjoitti 20.10.2007 kello 13:28

    Olet oikeassa. Yksityisautoilua perustellaan usein sillä, että, töihin pitää kulkea…jne Mutta pitääkö sitä sitten mennä asumaan sinne korpeen, pitkien taivalten taa?! –ja sitten murehtia kun bensa maksaa.
    Ihan kuin se omakotitalo hornan tuutissa olisi jotenkin välttämättömämpi kuin lentomatka ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. BRG kirjoitti 20.10.2007 kello 21:15

    Ööö. Osastossamme Osmon lomafuntsintoja totta tosiaan..

    Miksi se on Virtanen kun lähtee lomalle, mikä estää Lahtista? Miten ihmeessä saat ajatusmaailmassasi linkitettyä ihmisten lomalentomäärät asuinpaikkaan? Minun tuntemani ihmiset tekevät asuntoa hankkiessaan kompromissin hinnan, neliöiden ja sijainnin suhteen. Jos jotain jää vuodessä säästöön, niin lomabudjetin sisällä voi miettiä, kuinka saastuttavan loman pitää. Mutta pitäisikö kaikki raha pistää kalliiseen asuntoon keskustassa sen vuoksi ettei vaan jäisi varaa lentämiseen? Vain ihminen jolla on liikaa rahaa voi halveksia halvemman asunnon ostajia tuollaisilla “hyvinvointi edellyttää” kommenteilla.

    Ja miten niin Lahtisen ratkaisu olisi peruuttamattomampi, työpaikat vaihtuu. Pitäisikö aina muuttaa uuden työpaikan viereen ja pistää lapset uuteen kouluun eroon vanhoista kavereista sen nojalla että iskän työmatka piteni 20 km? Entäs äidin työpaikka, onko Osmon ajattelussa tilaa vain vain yhdelle työmatkalle perhettä kohden?

    Minä en pidä lomalentelyäsi yhtään pahana, mutta tämä keskustelun junnaaminen paikallaan alkaa hieman häiritsemään. Siellä Italiassa on se Katolinen kirkko, olisit mennyt siellä rippituoliin ja pyytänyt syntisi anteeksi niin ei tarvitsisi jokaikisessä blogiviestissä selittää että minä en koskaan ole tehnyt mitään väärää ja keksiä kaikenlaisia Virtas/Lahtis seliseli juttuja. Saat anteeksi, olet ihan hyvä ihminen lentoinesi kaikkineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2007 kello 21:53

    Minä yritin sanoa, että kaikki energiankäyttö on yhtä haitallista, käyttää sitä sitten työmatkoihin tai lentämiseen. Haitallisinta on tietysti, että käyttää sitä molempiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. jouni lundqvist kirjoitti 21.10.2007 kello 10:13

    Minua on aina huvittanut yksi ekologiseen jalanjälkeen liittyvä juttu. Joku tyyppi on kasvissyöjä, ostaa vaattensa kirpparilta, käyttää julkista jne. On ekologisuuden esikuva. Ja sitten hän lentää lomamatkalle Thaimaaseen. Hän elää pihisti siksi, että pääsee törsäämään rahansa matkailuun. Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tomi kirjoitti 21.10.2007 kello 12:42

    “Minä yritin sanoa, että kaikki energiankäyttö on yhtä haitallista …”

    Tuulisähkö on kai ympäristöystävällisempää kuin kerosiinin polttaminen kymmenen kilometrin korkeudella.

    Uskon myös, että pullakuskin toiminta olisi kestävämmällä pohjalla kuin turistin, jos nimittäin ajattelee vaihtoehtoja ympäristön kannalta: ei pullaa kaupassa vs. ei turistia Roomassa. Aika suuri osa autoilusta lienee ekologisempaa kuin autoilemattomuus tai ainakin huvimatkailu lentokoneella.

    Se on tietysti totta, että lyhyt työmatka on parempi kuin pitkä. Jos onnistuu asumaan työpaikkansa vieresssä, ehkä siitä tosiaan pitää palkita turismioptiolla ikään kuin lisäbonuksena. Mutta pitäiskö optio käyttää junamatkailuun … ?

    Turismia voi puolustaa sillä, että se nostaa kehitysmaita ylös köyhyydestä. Uskon nimittäin, että rutiköyhyyden poistaminen on parasta ympäristöpolitiikkaa. Roomaa tämä puolustus ei kyllä kata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 21.10.2007 kello 14:03

    On todettava, oikein, että ilmakehää ei kiinnosta mikä on poliittisesti realistinen päästötasotavoite. Aivan samoin ilmakehää ei kiinnosta ovatko päästöt välttämättömiä vai turhia. On siis absurdia sanoa, että “Aika suuri osa autoilusta lienee ekologisempaa kuin autoilemattomuus tai ainakin huvimatkailu lentokoneella.”

    En ole juuri lainkaan huolissani turhasta energian huvittelukäytöstä. Olen syvästi huolestunut tarpeellisesta energiankäytöstä.

    Ongelma ei ole se että Pertti perheineen ajaa katumaasturilla mökille kerran kaksi kuussa. Ongelma on se että Pertin perhe hoitaa työmatkansa, ruokakaupassa käynnin, harrastematkansa, jne. tarpeellisen päivittäisliikkumisen kahdella-kolmella autolla.

    Ongelma ei ole se, että Pertin mökissä on sähkölämmitys mukavuussyistä. Ongelma on se että on tarpeellista pitää sitä mökkiä 20 asteen lämpötilassa taloteknisistä syistä, eli lämmitysjärjestelmä ei taivu siihen että se pitäisi talon vain lämpimämpänä kuin ulkoilma silloin kuin siellä ei oleskella.

    Nämä ovat pitkälti teknistaloudellisia ongelmia joihin on teknistaloudelliset ratkaisut. Moralisointi kannattaisi kohdentaa siihen ettei näitä teknistaloudellisia ratkaisuja oteta käyttöön. Minulle on aivan se ja sama miten päättäjä elää, mutta jos ko. päättäjä kaavoittaa asuinalueita joissa ei ole kaukolämpöa ja päivittäiseen liikkumiseen tarvitaan henkilöauto niin on syytä vaihtaa päättäjä pikimmiten.

    En pidä henkilökohtaisesti juuri minkäänlaisena uhrauksena sitä että joutuisin käyttämään joukkoliikennettä, asumaan energiatehokkaassa asunnossa, asiomaan lähikaupassa kehämarketin sijaan, ostamaan energiatehokkaampia tuotteita… Olen kuitenkin kovin haluton luopumaan satunnaisesta sunnuntaiajelusta tai lentämisestä kerran kaksi vuodessa. Semminkin kun nuo viimeiset ovat marginaalinen osa henk. koht. aihettamistani päästöistä.

    Ehkä ajatellaan, täysin väärin, että on helpompi leikata näitä tarpeettomia päästöjä. Jos lapsiperheen pitää aloittaa energian säästö siitä että jätetään vuosittainen Kanarianmatka väliin, niin tuskin aloittavat ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.10.2007 kello 14:17

    Ajattelen tästä asiasta aika samalla tavalla kuin Pyylouma. Erilisen moralisoinnin tuominen ilmastopolitiikkaan on aivan turhaa. Tärkeätä, että käytämme fossiilisia polttoaineita vähän, ei se mihin niitä vähiä energiamääriä käytämme. Se taas mitä kukin pitää hyödyllisenä on hänen oma asiansa. Se, että elämästäpoistetaan juhla ei ole niinkään tärkeätä, kuin se, että arki muuttuu järkevämmäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka Raukko kirjoitti 21.10.2007 kello 15:28

    Minäkin olen samaa mieltä tästä:
    “Tärkeätä, että käytämme fossiilisia polttoaineita vähän, ei se mihin niitä vähiä energiamääriä käytämme.”

    Ongelma vain on, että jos käymme kerran vuodessa Thaimaassa tai Kanarialle, emme käytä vähän, vaan ilmaston kannalta aivan liikaa. Siis liikaa, vaikka pärjäisimme loppuvuoden ilman fossiilista energiaa.

    Lopullinen kokonaissupistustarve päästöille on käsittääkseni vähintään 60%, ja oikeudenmukaisessa maailmassa se tarkoittaa meille törsäreille vähintään 80% supistusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tomi kirjoitti 21.10.2007 kello 16:03

    “On siis absurdia sanoa, että ‘Aika suuri osa autoilusta lienee ekologisempaa kuin autoilemattomuus tai ainakin huvimatkailu lentokoneella’.”

    Ei ollut tarkoitus olla absurdi eikä ainakaan moralisti. Pullakuski nyt vain sattuu olemaan ekologisempi kuin ne vaihtoehdot, joita äkkiseltään keksin. Ainakaan ei olisi hyvä, jos ihmiset autoilisivat sinne tänne erilaisten elintarvikkeiden perässä, sen sijaan, että he hakisivat ne keskitetysti kaupasta

    Illmakehää ei tietenkään “kiinnosta ovatko päästöt välttämättömiä vai turhia”, mutta niitä, joita sattuu kiinnostamaan ympäristöasiat, pitäisi myös kiinnostaa mikä on välttämätöntä ja mikä turhaa, kuten myös se, onko pullakuski ekologisempi kuin realistiset vaihtoehdot.

    Juhla pitää elämässä säilyttää. Itse olen päättänyt, että en kuitenkaan ala harrastaa afrikkalaisen suurriistan metsästystä tai sanotaan, että gorillat jätän väliin. Formulaan en rahojani anna … paitsi ehkä hiukan tänä iltana 😉

    On tietysti niin, että ympäristönsuojelun imago ei saa olla liian synkkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. az kirjoitti 21.10.2007 kello 16:58

    “Lopullinen kokonaissupistustarve päästöille on käsittääkseni vähintään 60%, ja oikeudenmukaisessa maailmassa se tarkoittaa meille törsäreille vähintään 80% supistusta.”

    Luvut kuten “60%” tai “80%” sinänsä ovat täysin arbitraarisia ja tieteeseen pohjautumattomia, mutta tosiasiallisestihan maailman CO2-päästöt tulevat seuraavien 15-25 vuoden aikana, lähes väistämättömällä todennäköisyydellä, kasvamaan 1.5-2.0 -kertaisiksi nykyiseen nähden ennen kuin kääntyvät laskusuuntaan (tästä löytyy ennusteitakin, jos joku sellaisia väestönkasvun ja teollistumisen lainalaisuuksien ymmärtämisen tueksi tarvitsee). Silloisista luvuista edellytettäisiin siis jopa 90% laskua nykyisellä matematiikalla. Myös niista Kiinan ja Intian 2+ miljardia ihmistä hyvinvointiin auttaneista omavaraisista halpahiilivoimaloista, joilla on silloin vielä puolivuosisataa käyttöikää jäljellä.

    Länsimaiden syyllistäminen maailman ympäristöongelmista (jollaiseksi en ns. ilmastonmuutosta juurikaan lue) onnistuu vain jos liikakansoitusta ei ympäristöongelmaksi lasketa, vaan ruvetaan tämä funktio ohittaen laskemaan kulutusta. 1.3-1.4 hedelmällisyydellä kanta-eurooppalaiset olemme suhteellisen ekologista porukkaa, emme niinkään törsäreitä. Parissa sukupolvessa lisääntyvä lukumäärämme tipahtaa puoleen nykyisestä.

    Ei tarvitse kuin seurata uutisointia siitä, missä päin maailmaa metsiä hakataan, missä joet saastuvat, missä baiji, tiikeri ja muita lajeja uhkaa kuolla tai kuolee sukupuuttoon, missä pohjavesivaroja ylikäytetään, missä eroosio aavikoittaa laajoja alueita (jne.) jotta ymmärtää ympäristöongelmien tosiasiallisen pääsyyn. Pääsyyllinen ei ole teollinen länsi, jossa metsä pinta-ala ja puunmäärä on edellisen 50-100 vuoden aikana lisääntynyt, jossa lajeja on menestyksekkäästi suojeltu ja kantoja elvytetty, jossa järvet ovat laajalti puhdistuneet menneinä vuosikymmeninä aiempaan nähden, jossa hengitysilma on parantunut, happosateet pitkälti historiaa, ja jossa lait ja asetukset lakivoimaisesti suojaavat ympäristöä, ja mm. otsonikatoon pystyttiin puuttumaan tehokkaasti. Länsimaalainen, pääosin ympäristöystävällinen ihminen, voi hyvällä omalla tunnolla matkustaa maailmalla. Varsinkin lapseton, tai yksilapsinen länsimaalainen.

    Ilmastonmuutoksen psykologinen houkutus on juuri pitkälti siinä, että siitä voi syyttää – vaikka sitten jälkiviisaasti – hyvinvointiin teollistuneita länsimaita, jotka nykyisellään laskentatavasta riippuen tuottavat n. 33%-40% maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja vuonna 2025 enää vain hitusen yli 20%. (Mutta eiköhän silloinkin tiedostavaisto yritä historialliseen painolastiin vedoten syyllistää ko. 20%:ia, eikä sitä 80% kuormitusta, jos ilmastonmuutos ylipäänsä enää agendalla on).

    Linkolan ympäristöfilosofinen ydin (vaikka muusta olisikin pitkälti eri mieltä) on täysin vastaansanomaton. Ihmisten liian suuri määrä on pohjimmainen ympäristöön kohdistuva uhka. Tästä ei millään järjellisellä tavalla pääse ylitse eikä ympäri. Mutta koska asiassa on epämukavia kulttuurisia ym. konnotaatiota, ja koska se on niin etäinen, ja kontrollimme ulottumattomissa, päädymme pitkälti puhumaan lillukan-varsista ja muuhun luterilaiseen itseruoskintaan.

    Ympäristökysymyksissä länsimailla on aihetta varovaiseen ylpeyteen ja perustellusti hyvään omaantuntoon ja terveeseen itseluottamukseen.

    Kelpaamme myös esikuvaksi muulle maailmalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Peeter Angst kirjoitti 22.10.2007 kello 9:43

    “Ympäristökysymyksissä länsimailla on aihetta varovaiseen ylpeyteen ja perustellusti hyvään omaantuntoon ja terveeseen itseluottamukseen.”

    Jos tämä on tosissaan lausuttu, kysyisin mihin ylpeyteen meillä on aihetta, kun me länsimaalaiset itse edistämme uusiutumattomien käyttöä ja ympäristöongelmia Kiinassa, Intiassa ja muissa halpavalmistuksen maissa kärräämällä kotiin pilvin pimein näissä maissa tuotettua rompetta.
    Robin Hood, Hong Kong, Tokmanni rules – eikö niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sinivihreä kirjoitti 22.10.2007 kello 10:54

    Lainaus Ode:

    “Onko työmatka välttämättömämpi kuin lomamatka?”

    —-

    Oma lomamatka on aina välttämättömämpi kuin toisen työmatka. Toisaalta oma lomamatka on välttämättömämpi kuin toisen työmatka.

    Lainaus Ode:

    “40 kilometrin päähän työpaikastaan ja käy matkan päivittäin yksin autolla, käyttäen siihen 14000 litraa bensaa ja Virtanen tyytyy asumaan työpaikan vieressä”

    —-

    Aika huikea bensankulutus Lahtisella. Pikaisesti laskien 80l/100 km. Mahtaneeko Lahtinen kulkea töihin perävaunullisella rekalla – ja eväät toisella samanlaisella.

    Jos nyt otetaan edellisestä vain kymmenesosa, niin ollaan ehkä lähempana totuutta. Euroissa Lahtinen maksaa siis noin kaksi tonnia vuodessa päästäkseen töihin. Kahdessa tonnissa on 75% veroa (1500 €). Parikymmentä periferianlahtista siis maksaa polttoaineveroina yhden keskustan virkamiesvirtasen palkan. Toisaalta virkamieskunnan palkat ovat nousussa, joten polttoaineveroa lienee syytä nostaa 🙂

    Lopputulema siis on, että virkamiesvirtasen lomamatkojen kannalta on välttämättömämpää, että periferilahtinen ajaa työmatkojaan autolla kuin että Lahtinen kulkisi töissä esim. polkupyörällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. az kirjoitti 22.10.2007 kello 10:54

    Tuotanto itsessään ei ole läheskään yhtä suuri ympäristöuhka kuin sitä koskevien standardien uupuminen. Kun tuotanto tapahtuu rajatulla teollisuusalueella, päästöt suodattaen, ongelmajätteet talteenottaen jne. niin ylitse pääsemätöntä ongelmaa ei sinänsä ole. Tämä on länsimainen malli, jonka syntyyn alkuperäinen vihreä liike vaikutti, ja jota ei mm. Neuvostoliitossa toteutettu, eikä vielä toteuteta Kiinassa, vaikka siihen suuntaan kulkevatkin.

    Ympäristöstandardeille kintaalla viittaavaa teollisuutta paljon suurempi ongelma on ihmispopulaatiosta syntyvä paine, joka raivaa itselleen tilaa luonnon kustannuksella, ylikäyttää vesivaroja, kaventaa uhanalaisten lajien elintilaa jne.

    Läntinen teollisuus on pitkälti stereotypia, jota toistamme maailman ympäristöongelmista. Suurimmat ympäristöongelmat eivät ole kovin teollisia, vaan usein linkittyneitä köyhyyteen, tietotaidon puuttumiseen, “vihreiden resurssien” puuttumiseen ja samanaikaisesti tämän populaation voimakkaaseen kasvuun.

    Itseään toisintavassa skenaariossa hakataan ensin metsät, sitten laskee ilman kosteus, paikalliset sateet vähenevät, kuivuus ja eroosio lisääntyvät. Maan köyhdyttyä ja kasvavan populan edellyttäessä lisää ruoantuotantoa, kasketaan lisää metsiä. Lukeaa esim. Jouko Parantaisen kirjoitus Tieteessä tapahtuu lehdestä 6/2007.

    Historiasta löytyy muinaisia esimerkkejä niin etelä-euroopasta kuin lähi-idästä.

    Ilmastokokousten sijaan meillä pitäisi olla kansainvälisiä ympäristökokouksia, joissa ympäristöongelmat käsiteltäisiin kokonaisuutena ympäristö- ja sosiaalipoliittisesti. Voimavaroja jaettaisiin ongelmien akuuttisuuden ja mittasuhteiden mukaan, samoin mm. avustusvaroja, (joita tulisi jotenkin globaalisti kerätä ympäristöveroin). Ilmasto-ohjelmien ohessa pitäisi olla väestö- vesistö- metsä- (maankäyttö) ym. -ohjelmia. Kuinka moni nostaa käden pystyyn ja sanoo olleensa kiinnostunut maailman vesifoorumista? Seuranneensa maailman trooppisten metsien tilasta käytyä keskustelua?

    Enköhän ole sitä myöten vihreän kantani esittänyt, ja kunnioitan blogin isännän oikeutta omaan tilaansa (tuppaan kirjoittaa aika pitkästi), mutta halusin väliin kärjistäen (kuten tuo lainaus yllä) tuoda esille toisenlaista näkökulmaa maailman ympäristöntilaan, mikä oman perehtymiseni, lukemisen ja ymmärrykseni pohjalta on nykyistä populaarista kuvaa konkreettisempi.

    Jokin vihreä keskustelufoorumi, jossa näistä voisi pidemmin debatoida olisi jees, mutta sellaista ei taida Suomesta löytyä (eikä vihreiden postituslistakaan tällaiseen oikein sovellu)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. jouni lundqvist kirjoitti 22.10.2007 kello 11:15

    AZ kirjoittaa, että länsi on kovin vähän syyllinen kehitysmaiden luonnon huonoon tilaan. Höpö höpö. Rikas länsi on ryövännyt satoja vuosia Afrikkaa, Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa. Sademetsiä hakataan surutta, että rikas länsi saa lihaa ja kahvia.

    USA kuluttaa maapallon energiasta leijonan osan. Sota Irakissa on öljysota. Pitkälle myös Afganistanissa. Jos jollakin on syytä olla huono omatunto, se on rikas länsi, jonka ekologinen jalanjälki on lähes älytön. Yhden meistä jalanjäljen alle jää sata frikkalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tomi kirjoitti 22.10.2007 kello 13:06

    Rikkaiden ja köyhien maiden vastuu tai ylpeydenaiheet ympäristökysymyksissä eivät varmasti ole mustavalkoisia höpöhöpö kysymyksiä.

    Esimerkiksi sademetsiä hakkaavat tai ottavat hakkuiden jälkeen maanviljelykseen nälkärajalla keikkuvat köyhät. Rikkaiden maiden hitaasti, jos lainkaan kasvavat markkinat eivät heidän kahviaan tarvitse. Rikkaiden maiden tehtaat ovat aika saasteettomia — myös köyhissä maissa — paitsi että ne käyttävät kai kaikkialla fossiilisia polttoaineita. Rikkaiden maiden luonnon tila on varmasti menossa parempaan suuntaan kuin “ylikansoitettujen” köyhien maiden, mutta missä määrin me olemme kuluttajina vain siirtäneet ongelmat pois omilta takapihoiltamme köyhien murheiksi?

    Tämä ei tosiaan taida olla oikea paikka tälle keskustelulle, mutta jos joku lukija kertoisi, mistä löytyy hyviä tekstejä tai podcasteja aiheesta, olisin kiitollinen. Tarkoitan siis: pitäisikö rikkaiden maiden köyhtyä vai köyhien maiden rikastua vai molempia? Vai pitäisikö kaikkien rikastua? Tai köyhtyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 22.10.2007 kello 16:15

    Tomi, aloita vaikka Jeff Frankelistä (http://ksghome.harvard.edu/~jfrankel/), jonka vastaus taitaisi olla että päästörajoitukset on pakko suunnitella niin ettei mikään maa joudu tekemään massiivisia taloudellisia uhrauksia, koska muuten niitä noudateta. Kts. esim. http://www.voxeu.org/index.php?q=node/316

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juanito kirjoitti 26.10.2007 kello 1:38

    Missä Europan alueella viljellään kahvia, tupakkaa, teetä, banaaneja? Jos europpalainen keskimäärin tarvitsee noin 1-2 jalkapallokentän kokoista aluetta pelkästään viljelyyn, missä se europassa tuotetaan?.

    Itse olen Etelä amerikasta kotoisin (anteeksi kirjoitusvirheistä), ja tiedän että jos köyhät ottavat maanviljelykseen hakkuiden jälkeen, se on siksi että parhaat viljelyaluet ovat ns “cash crops” tai/ja suuromistajien käsissä, ja ne ovat suurien hakkuiden takana. Tuotetut “cash crops” menevät USA:n tai Europpaan.

    Rikkaitten tehtaat köyhissa maissa saastuttavat eniten, ei kai tarvitse antaa esimerkkejä, puhumattakaan työoloista ja sen vaikutus ympäristön hoitoon.

    Puheet ihmispopulaation ympäristövaarasta ihmettelen myös. Jos katsotaan mitkä ovat maailman tiheämmin asutut maat, EU maat ovat kärkisijoillaan. Afrikan maat ovat eteläeuropan maitten tasolla, Etelä Amerikka on huomattavasti pienempi kuin EU, Kiina on melkein puolet pienempi kuin saksa ja samaa luokkaa kuin Tanska. Intian tiheys on pienempi kuin Hollannin tai Belgian, lähes samaa luokkaa (pienempi) kuin Japaani.

    Onko sitten ihmispopulaatio ympärsitöongelma tai ihmispopulaation kulutustottumukset se todellinen ongelma? On vaarallista siirtää ja kiinittää huomion väärään kohteenseen. Ympäristöongelmat ovat pohjilmiltaan sosiaalisia, kaikkien ulottuvuuksien, meidän elämäntavan aiheuttama, ja köyhät ihmiset haaveilevat samasta, ja ihan oikeutetusti.

    Terveisiä kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus