“Out of sight out of mind” -ajattelua. Sosiaalisen rakentamisen harrastamattomuus tai tietyille alueille keskittäminen on muualla aiheuttanut paljon pahempia huume, alkoholi, rikollisuus-ongelmia. Toimivalla sosiaalipolitiikalla ennaltaehkäistään näitä ongelmia ja tarjotaan polkuja sosiaaliseen nousuun.

Ahdas on lisäksi tuo asenne, että esim. kaupungin vuokra-asunnossa asuvat olisivat b-luokan ihmisiä. Ajatus siitä, että ihminen olisi huono ihmisenä siitä syystä, että hänen työstänsä saama palkka on pieni, on etova. Esim. lastenhoitajilla, myyjillä, erilaisilla muilla asiakaspalvelutyöntekijöillä, tutkijoilla ja aloittelevilla yrittäjillä ei ole aina varaa maksaa nykyisiä markkinavuokria.

Valtion politiikalla suositaan maataloutta, teollisuutta ja sosiaalituilla elämistä. Sosiaalituilla elävät pääsevät / jäävät kaupungin asuntoihin sekä muihin kaupungissa oleviin vuokra-asuntoihin ja omilla rahoillaan kaiken maksavat käyvät töissä yhä kauempaa.

Omilla rahoillaan vuokransa maksava on väliinputoaja. Hän jää sekä asumistuen että asuntolainojen korkovähennyksen ulkopuolelle, mutta maksaa molemmat veroina ja korkeampina vuokrina. Lisäksi tämä tulee leimatuksi b-kansalaiseksi, jos on sattunut pääsemään kaupungin vuokra-asuntoon.

“Services for poor are poor services”-ilmiö on usein totta. Laajentamalla sosiaalisen rakentamisen asiakaspohjaa ja tarjoamalla erilaisia omistusmalleja sen laatu paranisi. Lisäksi syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alla olevat ihmiset saisivat menestymisen malleja lähiympäristöstään.

Suosittele: 0

“Asunnon arvon karkeaan mitoittamiseen kuulin joskus seuraavanlaisen nyrkkisäännön: Jos alueelle ei mene mitään julkista liikennettä, se on arvokas. Bussi laskee arvoa vain hyvin kohtuullisesti, mutta juna tuntuu jo merkittävästi ja jos alue on metrolla kirottu se muuttuu sijoituskohteena kannattamattomaksi. Peilaten Espoon intoon saada metro, tämä voi hyvinkin pitää paikkansa.”
Paitsi että se menee täsmälleen päinvastoin suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua, esimerkiksi Rekolassa aseman vieressä saa maksaa huomattavasti enemmän kuin Päiväkummussa reilun kilometrin itään, Herttoniemi on kalliimpi kuin Laajasalo, jne. Raideyhteys nostaa keskimäärin sen verran paljon asunnon arvoa, että sillä rahoittaisi sen yhteyden helposti.

Suosittele: 0

Jaa-a, sas se. Mainitsemastani syystä noihin kuitenkin yleensä muutetaan. Noin näppituntumalta toteaisin kuitenkin, että yleensä ihmisille se yksikin ampumavälikohtaus on liikaa.

Asunnon arvon karkeaan mitoittamiseen kuulin joskus seuraavanlaisen nyrkkisäännön: Jos alueelle ei mene mitään julkista liikennettä, se on arvokas. Bussi laskee arvoa vain hyvin kohtuullisesti, mutta juna tuntuu jo merkittävästi ja jos alue on metrolla kirottu se muuttuu sijoituskohteena kannattamattomaksi. Peilaten Espoon intoon saada metro, tämä voi hyvinkin pitää paikkansa.

Suosittele: 0

Ja mihin lapsenuskoon perustuu käsitys että jossain metsän siimeksessä olevalla pienasuinalueella on jotenkin vähemmän alkoholisteja tai muuten epätoivottavia naapureita, ylipäänsä turvallisempaa? Kokemusperäisesti, sekakäyttävät teinit mopoineeen joita ymmärrettävistä syistä noilla lapsiperheiden suosimilla alueille esiintyy on ihan eri luokan ympäristöhaitta millä tahansa mittarilla kuin hiljaa tuoppiinsa tuijottava alkoholisoitunut keski-ikäinen mies.

Tiedän tasan yhden ihmisen jonka ovat ventovieraat hakanneet sairaalakuntoon pääkaupunkiseudulla, Vantaalla ja tekijöinä kymmenkunta 12-14 vuotiasta. Muutin Kallioon Pohjois-Helsinkiläiseltä omakotitaloalueelta muutama vuosi sitten, sen jälkeen täällä on ollut yksi ampumavälikohtaus ja siellä kaksi.

Suosittele: 0

Kommentoidaan nyt sitten tähän samalla. Jotta rupusakki pysyisi kaukana. Niin kauan kun meillä harrastetaan “sosiaalista rakentamista” ja muita ongelmia jotka ajavat narkkarit, alkkikset ja pikkurikolliset ihmisten joukkoon, meillä tulee olemaan näitä pieniä asuinalueita keskellä ei mitään johon kunnolliset ihmiset pääsevät pakoon.

Jos näistä lämpäreistä halutaan oikeasti päästä eroon, säätäkää laki joka velvoittaa joka pienen yhteisön vastaanottamaan pari b-sarjan kansalaista. Niiden suosio loppuu takuuvarmasti.

Suosittele: 0

Joo, on se kieltämättä ongelmallista että julkinen valta ei voi syöttää sopivaksi katsomiaan harrastuksia vaan nuorten pitää itse keksiä mitä tehdä. Voi voi. Mitenköhän raasut nyt selviävät?

T: sipoolaisten vanhempien lapsi ajalta ennen julkisesti kustannettuja harrastuksia

Suosittele: 0

Missä halutaan asua, näkyy asuntojen hinnoista. Siellä missä halukkaita olisi enemmän kuin asuntoja, asunnot ovat kalliita ja päin vastoin. Tämä tarkastelutapa viittaisi vähän siihen suuntaan, että Helsinkiin olisi tulijoita. Ei kyllä kaikkiin kaupunginosiin.

Suosittele: 0

Asumisviihtyvyyttä siten, että asuinalueet olisivat edes jotenkin silmää miellyttäviä, ja että siellä ei olisi Jrn:nkin mainitsemia sosiaalisia ongelmia häiriöksi asti.

Erityisesti 70-luvulla rakennetut alueet ovat melko luotaantyöntäviä, mutta valitettavasti sama suuntaus on jatkunut näihin päiviin asti. Rakennuttajalla (kaupungit), rakentajilla, sekä rakentamisen ohjaajalla (kaupungit) suurin intressi on ollut rakentaa paljon ja halvalla. Vastavoimaa, joka olisi ohjannut rakentamista laadukkaammaksi sekä rakennusteknisessä että asumisviihtyvyysmielessä, ei ole oikeastaan ollut. Talojen kauneusarvoja on kohennettu lähinnä sillä, että arkkitehti on määrännyt yhteen taloon asennettavaksi punaiset parvekekaiteet ja toiseen siniset. Virkistysmahdollisuuksiksi on riittänyt jonkin läheisen risukon jättäminen ulkoilualueeksi.

Jospa panostamalla alueiden suunnitteluun, satsaamalla rakentamiseen hieman enemmän rahaa, ja toisaalta vaatimalla rakentajilta parempaa saataisiin pienennettyä alueiden sosiaalisia ongelmia ja toisaalta vähentämään muuttoa ympäristökuntiin?

Mainitut Kartanonkoski ja Landbo ja myös Espoon Leppävaaran ns. englantilaiskorttelit voisivat olla hyviä esimerkkejä – asukkaiden vaihtuvuus näillä alueilla on aika pientä, joka viittaisi siihen, että tällaisilla alueilla ihmiset viihtyvät.

Suosittele: 0

Nyt on Soininvaara todella tärkeän asian ytimessä! On käsittämätöntä, että suunnitellaan perheille asuinalueita “korpeen”, jonne ei kuitenkaan rakenneta palveluita. Harrastuspendelöinti tulee työpendelöinnin päälle, jolloin varsinaisille sosiaalisille aktiviteeteille jää aina vähemmän aikaa. Ja näin kylvetään ensimmäinen siemen hajanaisille perheille, joissa perheenjäsenet eivät kohtaa toisiaan eivätkä kohta osaa viettää aikaa keskenään.

Nuoriso on helppo leimata ongelman syyksi, vaikka kyseessä on (mahdollisissa ongelmatilanteissa) melko usein ongelman seuraus. Nuoriso kanavoi – tavalla tai toisella – energiansa johonkin toimintaan. Sen kieltäminen on lähes luonnonvastaista. Kaavoituksen ongelmana on perisuomalainen asenne: kyllä nuorisotila pitää saada, kunhan se ei tule minun asuntoni lähelle. Siinä menee kokeneellakin kaavoittajalla sormi suuhun.

Suosittele: 0

Miksi ihmeessä tuollainen muutaman sadan asunnon lämpäre pitää rakentaa tuollaiseen paikkaan? Alue itsellään ei pysty ylläpitämään mitään palveluja. Kaikkeen on pitkä matka. Tarjolla olisi ollut maata myös Uuden Porvoontien varrelta, jota pitkin kulkisi jonkinsortin julkinen liikenne, mutta alue peti ängetä Sipoonkorpeen, moottoritien väärälle puolelle tavalla, joka tekee mahdottomaksi järkevän julkisen liikenteen hoitamisen.

Ei ole vain noiden ihmisten oma asia, että he joutuvat menemään joka paikkaa autolla. Se on kaikkien niiden paikkojen ongelma, jonne he autoillaan tunkevat.

Ennustan muuten aikamoista nuoriso-ongelmaa paikkaan, jossa nuoret eivät voi tehdä mitään.

Suosittele: 0