Helsinkiin isoja asuntoja

12.10.2007 · Aihe: _ 

Paljon on arvosteltu päätöstä, jonka mukaan Helsinkiin rakennettavien asuntojen keskipinta-alan tulisi olla vähintään 75 m2. Väitetään, että vain tosi rikkaat voivat asua perheasunnossa Helsingissä. Perheasunnot ovat täällä kalliita, koska niitä on niin vähän. Jos niihin nyt pääsevät vain rikkaimmat, rakentamalla lisää tehdään asuntoja toiseksi rikkaimmille ja niin edelleen. Kun niitä on tarpeeksi, kaikentuloiset pääsevät niihin asumaan. On rakennettava myös isoja vuokra-asuntoja, vaikka niihin nyt juuri on vaikea löytää asukkaita. Kaiken järjen mukaan asumistuen sääntöjä on muutettava tältä osin perheitä paremmin suosivaksi. Tähän voin ehkä jopa vähän itsekin vaikuttaa.

Jos haluamme välttää sitä, että lapsiperheiden on muuettava “nurmijärvelle” toisen lapsen syntymän jälkeen, täällä on oltava enemmän isoja asuntoja. Kyse on sekä kaupungin väestöllisestä tasapainosta että liikenteen määristä.

Helsingissä on aivan riittävästi pieniä kopperoita. Jos niityä tarvitaan enemmänvuokra-asuntoina, ostettakoon niitä kaupungille sen sijaan, että rakennetaan lisää.

Kommentit

17 Vastausta artikkeliin “Helsinkiin isoja asuntoja”

  1. Niko Lipsanen kirjoitti 12.10.2007 kello 22:17

    Pienistä kopperoista on kova kysyntä, eli kyllä niitä tarvitaan lisää. Nyt nimenomaan pienten asuntojen vuokrat ovat kohtuuttoman suuria, koska niitä ei vain ole saatavilla. Pieniä asuntoja tarvitaan siksikin, jotta Helsingissä voi asua vähän pienemmänkin palkan turvin.

    Voisi rakentaa yksiöistäkin taas oikeasti pieniä, sellaisia parikymmentäneliöisiä. Nykyään yksiötkin ovat jo niin isoja. Ja ei ne pienet asunnot sillä lisäänny, että kaupunki niitä ostaa. Mikä logiikka siinä nyt on? Vuokralla ne ovat monet yksityisten omistaminakin; ei se mitään lisäarvoa tuo, että vuokranantaja olisikin kaupunki.

    Lapsiperheillä on nykyään lähes aina auto. Lisää autoilijoita ei Helsingin kantakaupunkiin tarvita, joten ihan hyvä vaan jos lapsiperheasunnot ovat vähän sivummalla. Ainakaan kantakaupungissa tuollaisia pinta-alarajoituksia ei siksi pitäisi olla. Ei niiden lapsiperheiden silti “nurmijärvellä” tarvitse asua. Siinä välissäkin on paljon vaihtoehtoja.

    Ja jos halutaan vaikkapa tulevasta Hernesaaresta vähäautoinen tai kokonaan autoton asuinalue, niin avain siihenkin ovat pienet asunnot. Niissä asuu autottomia ihmisiä. Ja sinne liikenteelliseen pussinperään pitää saada niin vähän autoja kuin vain suinkin mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tonni käteen kirjoitti 12.10.2007 kello 23:59

    “On rakennettava myös isoja vuokra-asuntoja, vaikka niihin nyt juuri on vaikea löytää asukkaita.”

    Kaikki kynnelle kykenevät muuttavat omistusasuntoihin heti kuin on suinkin mahdollista. Tämä sekä asuntolainojen korkovähennysoikeuden takia, omistusasumisen tuoman paremman imagon takia ja yksinkertaisesti sen takia, että omistusasuminen on pidemmän päälle edullisempaa.

    Siksi nykyisissä kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien pitäisi antaa halutessaan ostaa asunto itselleen mielensä mukaan kokonaan tai osittain. Saaduilla rahoilla voitaisiin sitten rakentaa uudenaikaisia kaupungin vuokra-asuntoja ja yhä useammat saisivat haluamansalaisen asunnon haluamansalaisella omistusmallilla.

    Tällaisella järjestelyllä kaupungin osuus asuntojen rakennuttajana voisi olla huomattava, ison ja vakaan tilausvolyymin avulla voisi saada kohtuuhintaisia urakkatarjouksia. Lisäksi asuntotarjonnan nykyistä reilusti ripeämpi kasvu hillitsisi vanhan asuntokannan hinnannousupaineita.

    Bonuksena vielä se, että yksittäiset talot eivät leimautuisi huono-osaisten asumuksiksi, koska olisi kaikenlaisia omistusmalleja, syrjäytymisuhan alla olevat asukkaat saisivat paremman menestyksen malleja naapureistaan, jotka eivät muuttaisi heti pois kun hommat alkavat sujua paremmin.

    Lisäksi (vuokra)asunnoista ja taloista pidettäisiin paremmin huolta, kun ne olisivat omia tai osittain omia. Jos rakennusvolyymi olisi suuri, kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnan tulorajoja voisi reilusti nostaa ja näin osaltaan vähentää talojen ja asuinalueiden sosiaalista eriytymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kristiina kirjoitti 12.10.2007 kello 23:59

    Täällä Oulussa rakennetaan silmämääräisesti ihan liikaa järjettömän isoja asuntoja.. Ei ymmärrä.. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2007 kello 10:16

    Tonni käteen puhuu asiaa, mutta nykyiset aravamääräykset eivät (ymmärtääkseni) tee tuota mahdolliseksi. Itse haluaisin, että Helsinki luopuisi valtion aravalainoista ja hankkisi itse halvempaa rahaa markkinoilta. Silloin koko hiomma tulisi joustavammaksi. Talot perustettaisiin asunto-osakeyhtiöinä, joista aluksi kaupunki omistaisi suurimman osan asunnoista. Niitä voitaisiin myydä asukkaiden henkilökohtaisten tilanteiden muuttuessa ja ostaa näin saatavilla rahoilla lisää asuntoja. Talot olisivat sekataloja,joissa voisi olla myös kaupungin työsuhdeasuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jrn kirjoitti 13.10.2007 kello 19:16

    Minun silmääni tämä järjestelmä toimii seuraavasti:

    Perhe saa asunnon kaupungilta. Se ei ole kovin hyvällä sijainnilla, mutta se on halpa. Sen voi myös ostaa melko halvalla. Perhe maksaa vuokraa jonkun aikaa, kunnes toteaa että ostetaan tämä nyt sitten pois, kun laina on käytännössä valtion takaama. Viiden vuoden kuluttua todetaan että ei täällä Helsingissä viitsi, ja myydään kämppä sijoittajalle alehintaan (kun sen nyt halvalla kerran sai, niin riittää vähän pienempikin voitto).

    Minun käsittääkseni siis:

    – kunta subventoi asuntotuotantoa
    – jotta voitaisiin hyödyntää valtion määräämää asuntojen verovähennysoikeutta ja kunta selviäisi vähän halvemmalla
    – perheet muuttavat siihen asuntoon jonka sattuvat saamaan, eivät siihen jonka haluaisivat
    – ja sijoittajat ostavat halvalla kuntien rakennuttamia ja subventoimia asuntoja sitten, kun niiden ensiomistajat haluavat niistä luopua
    – jolloin palataan ruutuun yksi, ainoana saavutuksena se ettei perheiden välttämättä tarvitse muuttaa Nurmijärvelle

    Kyllähän tässä tietysti asuntosijoittajat ja ensiasukkaat hyötyvät. Tuntuu vain pikaisesti arvioiden siltä, että hintalappu tälle järjestelmälle kohoaa melkoisen korkealle saavutettuihin tuloksiin nähden.

    Miksei valtio/kunta yksinkertaisesti anna rahaa kiinteistösijoittajille jokaisesta heidän pääkaupunkiseudulla omistamastaan, vuoden 2007 jälkeen rakennetusta perheasunnosta? Silloinkin saadaan lisää asuntoja joka laskee hintoja, perheet saavat itse valita hinta-laatu-suhteeltaan passelin talon ja vältetään koko monimutkainen kaupungin asuntobyrokratia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tonni käteen kirjoitti 13.10.2007 kello 21:17

    JRN

    “Minun käsittääkseni siis:
    -kunta subventoi asuntotuotantoa”

    “Tuntuu vain pikaisesti arvioiden siltä, että hintalappu tälle järjestelmälle kohoaa melkoisen korkealle saavutettuihin tuloksiin nähden.”

    En tarkoittanut, että kunnan täytyisi subventoida asuntotuotantoa. Asukkaat maksaisivat kulut. Kunta voisi toimia rakennuttajana ja saisi ison ja tasaisen volyymin avulla hyviä urakkatarjouksia. Rakennuttajana kaupunki voisi halutessaan jopa hieman tienata rahaa. Yksityiset rakennuttajat eivät harrasta sosiaalipolitiikkaa, vaan ottavat voiton maksimoivan hinnan. Kaupunki rakennuttajana voisi asettaa hinnan kustannusten ja markkinahinnan väliin.

    Koska valtio puskee markkinahintoja ylöspäin asuntolainojen verovähennysoikeudella ja asumistuella, ei muille rakennuttajille aiheudu kohtuutonta vahinkoa siitä, että kaupunki toimii sosiaalisena rakennuttajana ja hillitsee noiden valtion toimenpiteiden hintavaikutuksia, jotka nimenomaan Helsingissä vaikuttavat kaikkein eniten.

    “Miksei valtio/kunta yksinkertaisesti anna rahaa kiinteistösijoittajille”

    Sama ilmiö kuin päästökaupassa. Jos päästöoikeuden antaa voimalaitokselle ilmaiseksi, ei se myyntihintaan vaikuta pätkääkään. Rahaa palaisi, mutta hyötyjä ei juuri saavutettaisi. Toki kannustaisi kaavotetun rakennuskannan hieman nopeampaan rakentamiseen, mutta subventioraha menisi kiinteistösijoittajalle eikä asunnon tarvitsijan maksama hinta laskisi edes subvention määrää, ainoastaan tarjonnan lisääntymisen aiheuttaman markkinavaikutuksen verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jrn kirjoitti 13.10.2007 kello 22:03

    “En tarkoittanut, että kunnan täytyisi subventoida asuntotuotantoa. Asukkaat maksaisivat kulut.”

    Ensimmäinen kysymys on sitten tietystikin se, että mitä virkaa kunnalla tässä koko projektissa on?

    Ymmärsin asian siis niin, että asukkaat muuttavat alunperin sisään vuokralle ja heille annetaan mahdollisuus ostaa asunto. Ei niin, että asunnot rakennetaan alun perinkin ostettaviksi.

    Idea kaupungin omistamasta kiinteistöyhtiöstä joka rakentaa perheasuntoja vähävaraisten ostettavaksi alle markkinahinnan on melkoisen vaarallinen. Kun se kaatuu, koko roskan pääsevät kustantamaan kaupungin asukkaat. Annan mieluummin yksityisten kantaa riskit ja julkisen sektorin verotuksella tasoittaa tilannetta.

    “kaupunki toimii sosiaalisena rakennuttajana ja hillitsee noiden valtion toimenpiteiden hintavaikutuksia”

    Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Miksei poistettaisi mieluummin asuntolainojen verovähennysoikeutta, jos se aiheuttaa tämän ongelman ja asialle on välttämättä jotain tehtävä?

    “Sama ilmiö kuin päästökaupassa.”

    Ei sentään, koska nythän rahaa annettaisiin vastineeksi siitä että isoja uusia asuntoja on vuokrattavana siinä missä päästöoikeudet jaettiin vastikkeettomasti. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että järjestelmä olisi kallis ja melkoisen älyvapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tonni käteen kirjoitti 13.10.2007 kello 23:12

    JRN

    “Ensimmäinen kysymys on sitten tietystikin se, että mitä virkaa kunnalla tässä koko projektissa on?”

    Rakennuttajan virka. Tavallinen ihminen ei osaa toimia rakennuttajana yhtä hyvin kuin kunta. En minä ainakaan. Toki oppisin jos opettelisin. Mielummin teen omaa työtäni.

    Toiseksi kunnan täytyy joka tapauksessa huolehtia sosiaalisesta asuntotuotannosta. Suomessa ei voi jättää ihmisiä pakkaseen. Tai se on minun ideologinen mielipide. Jos hyväksyy sen että muodostuu kaduilla asuva köyhä kurjalisto ja hökkelislummeja niinkuin Nairobissa, mutta kurjempia, koska täällä on kylmempää, niin se on sitten jonkun muun ideologia. Esittämäni tapa on taloudellisin tapa huolehtia tuosta sosiaalisesta asuntotuotannosta. En esittänyt rahallista subventiota.

    “Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Miksei poistettaisi mieluummin asuntolainojen verovähennysoikeutta, jos se aiheuttaa tämän ongelman ja asialle on välttämättä jotain tehtävä?”

    En pidä markkinoita turhaan vääristävistä verovähennyksistä/tuista ja alentaisin mielummin verotusta suoraan kuin asuntolainojen verovähennyksen/tukien kautta, mutta se on valtakunnan politiikkaa. Kunnallispolitiikalla täytyy korjata valtakunnanpolitiikan virheitä samaan tapaan kuin yksittäinen henkilö joutuu omalla toiminnallaan joskus korjaamaan valtion / kunnan aiheuttaman politiikan virheitä.

    Parasta sosiaalipolitiikkaa olisi verotuksen alarajan nostaminen ainakin köyhyysrajan tasolle, vähän ylikin, mutta sitähän eivät pelkkää veropohjan laajuutta tuijottavat kuppikuntamiehet viitsi tehdä, vaan laittavat paikkaa paikan päälle ja pyörittävät turhaa byrokratiaa, vaikka pitäisi laittaa asioita kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jrn kirjoitti 14.10.2007 kello 0:18

    Olen varmaankin ymmärtänyt jotain väärin, mutta yleensä kaiketi yksittäisellä ihmisellä ei ole paljoakaan sanomista kerrostaloja rakennettaessa (epäilen vahvasti oliko kukaan alunperin rakennuttamassa pientaloja). Pintamateriaaleihin voi vaikuttaa ja rajatussa määrin pohjaan, mutta muuten WYSIWYG. Siinä mielessä perheelle on samantekevää toimiiko rakennuttajana kunta vai yksityinen.

    Minusta kunnan ei välttämättä tarvitse järjestää sosiaalista asuntotuotantoa, koska ongelmahan ei ole rakentaminen vaan vähävaraisten perheiden asuminen. Jos sosiaalinen asuntotuotanto on tehokkaampi (aika pitkälle tässä tapauksessa siis halvempi) tapa järjestää asia, tehdään niin. Jos rakentamisen sijaan olisi halvempaa maksaa vähän suurempaa asumistukea perheille, tehdään niin. Minulla ei ole ideologista pakkoa tehdä kummallakaan tavalla, kunhan perheet pääsevät asumaan ja kokonaiskustannus on mahdollisimman pieni. Asuntojen vuokraamisessa vapailta markkinoilta on kuitenkin sellaisia etuja joita ei saavuteta kunnallisella rakentamisella, kuten esimerkiksi perheen oman tahdon parempi toteutuminen.

    Verotuksen alarajan merkittävä nostaminen jyrkentää progressiota nykyjärjestelmässä. Nyt jo on liian helppoa jäädä kannustinloukkuun, joten en pidä hyvänä ajatuksena muuttaa järjestelmää mitenkään sellaiseen suuntaan joka pahentaa ongelmaa. Mielelläni kyllä keventäisin verotusta kautta linjan, mutta noita veroeuroja tunnutaan tarvitsevan vähän joka paikkaan. Kuten niiden vähävaraisten aseman parantamiseen, jotka eivät voi sitä itse tehdä “paikkaa-paikan-päälle”-sosiaalipolitiikastamme johtuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tonni käteen kirjoitti 14.10.2007 kello 11:37

    JSG

    “Siinä mielessä perheelle on samantekevää toimiiko rakennuttajana kunta vai yksityinen.”

    Kunnan toimiessa rakennuttajana jää yksi voiton maksimoija välistä pois ja perhe voi saada asuntonsa halvemmalla. Ei kuitenkaan markkinoita vääristävän halvalla, vaan sen verran halvemmalla, joka kompensoi valtion tohelluksen.

    “Minusta kunnan ei välttämättä tarvitse järjestää sosiaalista asuntotuotantoa, koska ongelmahan ei ole rakentaminen vaan vähävaraisten perheiden asuminen. Jos sosiaalinen asuntotuotanto on tehokkaampi (aika pitkälle tässä tapauksessa siis halvempi) tapa järjestää asia, tehdään niin. Jos rakentamisen sijaan olisi halvempaa maksaa vähän suurempaa asumistukea perheille, tehdään niin. Minulla ei ole ideologista pakkoa tehdä kummallakaan tavalla, kunhan perheet pääsevät asumaan ja kokonaiskustannus on mahdollisimman pieni.”

    Juuri näin itsekin ajattelen.

    “Verotuksen alarajan merkittävä nostaminen jyrkentää progressiota nykyjärjestelmässä. Nyt jo on liian helppoa jäädä kannustinloukkuun, joten en pidä hyvänä ajatuksena muuttaa järjestelmää mitenkään sellaiseen suuntaan joka pahentaa ongelmaa.”

    “Mielelläni kyllä keventäisin verotusta kautta linjan, mutta noita veroeuroja tunnutaan tarvitsevan vähän joka paikkaan. Kuten niiden vähävaraisten aseman parantamiseen, jotka eivät voi sitä itse tehdä “paikkaa-paikan-päälle”-sosiaalipolitiikastamme johtuen.”

    Nimenomaan tuo verotuksen alarajan nostaminen helpottaisi “paikkaa-paikan päälle” sosiaalipolitiikkaa ja purkaisi kannustinloukkuja, jotka ovat nimenomaan pienimmissä tuloissa pahimpia. Kun tuloverotuksen alarajan noston jälkeen sosiaalitukia ei tarvitsisi niin paljon maksaa, kun useammat ihmiset voisivat houlehtia itsestään, niin muidenkin verotusta olisi varaa alentaa. Nykyäänhän efektiivinen rajaveroprosentti voi paikallisesti jopa ylittää sadan pienituloisella ihmisellä/perheellä, kun mielestäni pitäisi tavoitella sitä ettei (juuri) kenenkään efektiivinen rajavero olisi edes yli 50 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jrn kirjoitti 14.10.2007 kello 13:09

    JSG?

    “Kunnan toimiessa rakennuttajana jää yksi voiton maksimoija välistä pois ja perhe voi saada asuntonsa halvemmalla.”

    Tämä ei vaikuttaisi toteutuvan käytännössä ilman, että veronmaksaja loppukädessä subventoi toimintaa. En yrittäisi olla ovelampi kuin markkina tässä(kään) tapauksessa.

    Jos muuten julkinen sektori toheltaa niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin asuntolainojen verovähennysoikeudessa, miksi siihen pitäisi luottaa monimutkaisemmissa asioissa?

    Verotuksen muutoksista näen keskustelun johtavan tasaveroon, perustuloon jne. Sen paikka ei välttämättä ole tämän blogipostin kommenteissa. Joskus toiste sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2007 kello 13:46

    Kunnan rooli rakentamisessa Helsingissä on sekä kaavoittajan että maanomistajan rooli. Kunta ei tue sosiaalista asuntotuotantoa kuin antamalla tontteja vähän edullisemmin.

    Jos me tukisimme köyhien asumista vain asumistuen kautta emmekä harrfastaisi mitään muuta asuntopolitiikkaa, asukkaat kerrostuisigvat asumaan tulotasonsa mukaan halvoille ja kalliille alueille. Nyt tätä segregaatiota sekoitetaan tai ainakin yritetään sekoittaa.

    Segregaation hinya on kova, se tiedetään kokemuksesta. Siksi tarvitaan kunnan jollain tavoin rakennuttamia tai muuten hallinnoimia asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jrn kirjoitti 14.10.2007 kello 14:38

    Jos ei huomioida sitä, ettei Suomessa ole oikeasti köyhiä (suomalainen sosiaaliturva vastaa useamman sadan tuhannen sijoitusomaisuutta) niin väki segregoituu jossain määrin nyt jo. Erottava tekijä ei ole varallisuus (lähde: Etuovi.com Helsingin asuntojen hinnat) vaan päihteiden käyttö ja sitä seuraava asuinalueen rauhattomuus. Kukaan ei vapaaehtoisesti halua asua rauhattomalla alueella jos vaihtoehtojakin löytyy.

    Koska emme voi Kiinan malliin viedä narkkareita seinää vasten, jotain muuta pitäisi keksiä. Ongelmaa ei kuitenkaan poista aineriippuvaisten hajasijoittelu ympäri pääkaupunkia. Asuntopolitiikka, ja etenkin perheasuntojen rakentaminen, on väärä keino vaikuttaa tähän ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tonni käteen kirjoitti 14.10.2007 kello 23:23

    “JSG?”

    Jrn tarkoitin. Kirjoitin liian kiireessä.

    “Tämä ei vaikuttaisi toteutuvan käytännössä ilman, että veronmaksaja loppukädessä subventoi toimintaa. En yrittäisi olla ovelampi kuin markkina tässä(kään) tapauksessa.”

    No en ymmärrä missä se veronmaksaja mitään maksaisi, jos taloista tehtäisiin asunto-osakeyhtiöitä, joissa on vuokra, osaomistus, omistus ja kaupungin työsuhdeasuntoja sekaisin ja asukkaat maksaisivat taloyhtiönsä kulut. Eli en rakennuttaisi kaupunkina mitään monimutkaisia ja ovelia finanssijohdannaisia, vaan ihan konkreettisia taloja. Ainakin sen verran, että jonot kaupungin vuokra-asuntoihin tulisivat purettua ja pysyisivät kohtuullisen pieninä. Koska kaavoitettuakin maata rakennetaan kovin hitaasti ja Helsingissä käydään töissä hyvin kaukaa, patoutunut kysyntä on suurta. Ongelma on tarjontapuolella. Siis en yrittäisi kuntana olla ovelampi kuin markkina, vaan toimia yhtenä pelurina muiden joukossa, hieman eri kohderyhmälle vaan kuin mihin tyypillisen markkinapelurin kannattaa fokusoitua.

    “Jos muuten julkinen sektori toheltaa niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin asuntolainojen verovähennysoikeudessa, miksi siihen pitäisi luottaa monimutkaisemmissa asioissa?”

    Siksi koska muiden riittävän vahvojen pelureiden intresseissä ei ole tuollaisia asioita hoitaa, vaan he hoitavat omia asioitaan. Tietenkin riittävän vahva asioita hoitava säätiö tms. voisi ajaa saman asian, mutta tuo ei itse ratkaisua muuksi muuta.

    “Verotuksen muutoksista näen keskustelun johtavan tasaveroon, perustuloon jne. Sen paikka ei välttämättä ole tämän blogipostin kommenteissa. Joskus toiste sitten.”

    Niin, tuohon varmaankin palataan jossain vaiheessa. Asioiden tekemisellä tarpeettoman monimutkaisesti ei kukaan
    saavuta mitään. Kun perusrutiinit saadaan mahdollisimman yksinkertaisiksi, energia voidaan helpommin keskittää erityisongelmien hoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mika Mustalahti kirjoitti 15.10.2007 kello 17:29

    Itse olen opiskelija vielä hetken aikaa, mutta mielessä on käynyt toisen opiskelupaikan hommaaminen, ihan vain siitä syystä, että saa pitää edullisen asuntonsa. Edullisen asunnon etsiminen yksityisiltä markkinoilta on aika urakka, ja erityisen vaikeaa on löytää edullinen pieni asunto.

    Joskus suunniteltiin kavereiden kanssa kommuunia. Sellaiseksi olisi löytynyt useampiakin 4h keittiö ja sauna lukaaleja edullisella hieman reilun tuhannen euron vuokralla. Nyt kun etsii yksiötä, tai kaksiota, niin saa todella etsiä että pääsee alle 700 euron. Ehkä sitä pitää luopua itsenäisestä asumisesta ja muuttaa kimppakämppään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jrn kirjoitti 15.10.2007 kello 23:14

    “No en ymmärrä missä se veronmaksaja mitään maksaisi”

    Miksi meillä olisi syytä ajatella tämän kunnallisen putiikin toimivan yhtään tehokkaammin kuin VR, Sonera tai Valco? Tai järjestelmän sen paremmin kuin nykyinen Hitas-järjestelmä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tonni käteen kirjoitti 16.10.2007 kello 20:40

    Valtionyhtiöitä tarvittiin aikanaan sotakorvausten maksuun ja Suomen teollistamiseen. Millään muulla riittävän vahvalla taholla ei ollut riittävän vahvaa intressiä moisiin asioihin tuohon aikaan. Soneran edeltäjiä tarvittiin maan kattavan tietoliikenneverkon rakentamiseen ja VR:ää maan kattavan rautatieliikenteen järjestämiseen. Yksityisellä pääomalla moinen ei olisi järjestynyt.

    Siihen nähden, että meitä suomalaisia on näin vähän ja harvassa VR pärjää eurooppalaisena rautatieyhtiönä mainiosti. Englannin rautateiden yksityistäminen johti katastrofiin, hinnat nousivat ja palvelu huononi. Saksassa junalla matkustaminen on paljon kalliimpaa kuin meillä.

    Suomen nousu köyhästä ja syrjäisestä maatalousmaasta jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi on tapahtunut eurooppalaisittain ajatellen nopeasti. Maan parasta aivokapasiteettia ei olisi saatu tätä kehittämään, jos opiskelijavalinnat eri yhteyksissä olisivat tapahtuneet pelkän maksukyvyn perusteella.

    Soneran väärin mitoitetut ja kohdennetut optio-ohjelmat aiheuttivat UMTS-kohelluksen ja hölmöyden kruunasi tuota seuraava tiukka hintasääntely, vaikka muutama vuosi aiemmin toitotettiin deregulaation olevan yksi alan menestyksen ydinsyy Suomessa. Valcon tapausta en tunne.
    Hitasissa kai ongelma on se, että vanhoillakaan asunnoilla ei saa käydä kauppaa markkinahintaan.

    Silti pitkällä aikahorisontilla Suomen (ex) valtionyhtiöt ovat olleet menestystarinoita.

    Edelleenkin on olemassa ongelmia ja kehityskohteita, joita markkinat eivät automaattisesti hoida. Amerikassa yritettiin tähän pienituloisten asumisasiaan markkinaehtoista subrime ratkaisua. Luotan tässä asiassa enemmän kuntaan tai voittoa tavoittelemattomaan säätiöön. Vaikka eivät täydellisesti, ne saavat kuitenkin asian hoidettua. Puhtaan markkinaehtoisesti köyhä maksaa eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus