Edellisessä artikkelissa yritin perustella, on aivan oikein,että sähkön hinta määräytyy kalleimman käynnistetyn voimalan marginaalikustannusten mukaan ja että on oikein, että tuohon hintaan lisätään päästöoikeuksien arvo. Tämä ohjaa kuluttajan käyttäytymistä oikein. Sen sijaan on hyvä kysymys, kenelle tästä syntyvä ylimääräinen voitto kuuluu.
Aloitetaan helpoimmasta päästä. Osa ylimääräisestä voitosta tulee hiilivoimaloiden omistajille, koska nämä ovat saaneet päästöoikeutensa ilmaiseksi, mutta rahastavat ne kuitenkin sähkön hinnassa. Tässä ei ole mitään järkeä. Noita päästöoikeuksia ei pidä antaa ilmaiseksi, ei ainakaan voimalaitoksille. Uskon vakaasti, että tähän on tulossa muutos.
Ilmaisten päästöoikeuksien tavoitteena oli varmaankin tasoittaa sitä kilpailuhaittaa, joka energiavaltaiselle teollisuudelle koituu siitä, että Euroopassa käydään päästöoikeuskauppaa ja kilpailijamaissa ei käydä Jos tämä oli tavoitteena, nuo päästöoikeudet olisi pitänyt antaa sähköä kuluttavalle teollisuudelle, joka olisi myynyt ne voimalaitoksille. Siis esimerkiksi Outokummun jalosterästehtaalle Tornioon.
Ylimääräisiä voittoja tulee muillekin. Esimerkiksi vesivoiman ja vanhojen ydinvoimaloiden omistajille. Päästökaupan tarkoituksena on tehdä päästöttömän energian tuottaminen kannattavaksi, joten tavallaan nuo voitot ovat ansaittuja. Kyseessä on kuitenkin niin merkittävä tulonsiirto, että asiaa on tarkasteltava erillisenä. Itse olen useita kertoja ehdottanut, että nuo tuulen tuomat voitot verotettaisiin pois vanhoilta voimaloilta, vaikkapa ennen Kioton sopimusta rakennetuilta. Kyse on jo nyt yli 500 miljoonasta eurosta vuodessa ja tulevaisuudessa miljardeista, kun EU käynnistää ilmastopolitiikan oikeasti ja päästöoikeuksien hinta nousee jonnekin sataan euroon tonnilta. Ajatuksella on ollut kannatusta KTM:n virkamiesten keskuudessa, mutta poliitikot eivät jotenkin ole sitä saaneet tehdyksi . Mitä pitempään viivytellää. sitä vaikeammaksi noiden voittojen leikkaaminen tulee jo aivan juridisessa mielessä. Jokainen Fortuminen osakkeita nyt ostava voi väittää, että häntä onpetetty, jos pelisääntöjä kesken kaiken muutetaan.
Tuo verottaminen ei sinänsä olisi hankalaa. Joko säädetään tietty euromääräinen vero megawattitunnille tai määrätään vero riippumaan sähkön hinnasta. Näin menetellään raakaöljynkin kanssa. Öljy-yhtiöt maksavat pumppaamastaan öljystä sitä enemmän, mitä korkeampi on maailmanmarkkinahinta.
Tällainen vero ei veisi ohjausvaikutusta päästöoikeuksilta, sillä se ei koskisi uusia investointeja eikä tehonkorotuksia vanhoissa voimaloissa.
Noista tuulen tuomista voitoista tosin yli puolet sataa vieläjulkisen vallan laariin. Fortumista valtio, kunnat ja suomalaiset eläkeyhtiöt omistavat selvästi yli puolet ja paljon tuloja tulee myös kunnallisille energiayhtiöille (Helsinkiläinen veronmaksaja kiittaa vielä kerran hölmöä valtiota) Ruotsissa vesivoiman omistaa melkein kokonaan valtio samoin kuin useimmissa Keski-Euroopan maissa. Jälkikäteen ajatellen oli kerrassaan hölmöä, että valtio meni myymään suuren osan Fortumia ulkomaille. Tässä ei menetetty ainoastaan tuloja vaan vaikeutettiin energian hinnoittelua ja ilmastopolitiikkaa. Jos rahat hinnannoususta tulisivat valtiolle, se voisi korottaa sähkön hintaa roijmasti ja jakaa rahat takaisin kansalle toista kautta.
Valtio ei ollut tarinan ainoa hölmö. Myös Stora Enso myi energiantuotantonta pois 1990-luvun lopulla, jolloin piti jo tietää, mitä on tulossa. Yhtiö kun tarvitsi kipeästi rahaa loistokauppoihin Amerikassa.
Takautuvien lakien asettaminen on oikeusvaltiossa kyseenalaista, varsinkin kun kaupan toisena osapuolena on lakeja säätävä valtio.
Valtio siis teki hölmöt kaupat, mutta toisaalta on hyötynyt siitä että Fortumia on pyöritetty liiketaloudellisilla perusteilla ja menestytty kansainvälisilläkin markkinoilla. Pohjoismaisesta sähköpörssistä on tullut esikuva, Fortum on menestynyt Venäjälläkin. Se että valtio omistaa 50 % yhtiöstä, jolla on laittaa 500 m€ + vuodessa ylimääräistä investointeihin globaalisti strategisesti keskeisellä toimialalla on paljon vahvempi positio valtion kannalta kuin se että tuollaista mahdollisuutta ei olisi.
Kun Euroopan energiamarkkinat ovat nyt murroskaudella, jolloin vanha rakenne sekoitetaan muuallakin, euroopassa tulee paljon ostettavaa ja kehitettävää ja Fortum on vahvoilla ostajana ja kehittäjänä, koska on oppinut jo uudet systeemit ja kassassa on rahaa.
Ts. rahallisesti valtio tienaa paljon enemmän sillä, että antaa Fortumin tehdä hyviä sijoituksia, verottaa voittoja ja nostaa osinkoja kuin laittaa oikeudellisesti kyseenalaisen takautuvan veron ja leikkaa joutsenensa siivet seinälle koristeeksi.
Optiot tekivät Sonerassa sen, että kateellisuussyistä laadittiin sellainen hintasäännöstely, että tuotekehitysporukka ja asiakaspalvelijat saivat kenkää kaikilla operaattoreilla ja sen hetkinen etulyöntiasema mobiilipalveluiden käytössä menetettiin.
Nyt kun on mahdollista olla energia-asioissa kehityksen kärjessä on vaarana se, jälleen optioitten aiheuttaman kaunan takia, että vaivalla rakennettu kärkipositio menetetään sen takia, että lyhytnäköinen maanmies iskee ilmat pihalle, vaikka itsekin siinä menettää.
Kyllä ne muut vetävät pieneltä maalta ihan tarpeeksi usein maton alta eri kysymyksissä. Suomen vahvuus on ollut siinä, että ollaan osattu puhaltaa yhteen hiileen kun on ollut tiukkaa.
Hyvinä aikoina me suomalaiset jotenkin aina onnistumme sössimään asiat eri yhteyksissä. Ihan kuin meihin olisi sisäänrakennettuna se että kuuluu olla rankkaa, itkua ja hammasten kiristystä.
Jos halutaan etupäässä ohjausvaikutuksia, lienee valtiolla vieläkin keinoja nostaa sähkön hintaa ja jakaa se sitten ihmisille toista kautta.
Kotitalouksille (vain niille! ml. kesämökit) myytävälle sähkölle voisi räpsäistä 500% alv:n. Tästä saatavat rahat palautettaisiin sitten jokaiselle Suomessa asuvalle täysi-ikäiselle kansalaiselle “energiaperustulona”. Tarkemmin sanoen 80% palautettaisiin tällä tavalla. 10% pistettäisiin lapsilisien korotuksiin (jotte lapsiperheet kärsisi) ja 10% valtion subventioihin mm. maalämpöön ja eristykseen (pientä lohtua omakotiasujille).
Seurauksena kotitalouksien sähkönkulutus vähenisi dramaattisesti, markkinoille tulisi kysyntää energiatehokkaille tuotteille ja asuntojen hinnatkin ehkä laskisivat hieman kun tulisi voimakas insentiivi asua kimpassa. Samalla köyhyys vähenisi mikäli päätettäisiin, ettei energiaperustulo vaikuttaisi tarveharkintaisiin tukiin. Vientiteollisuuden kilpailukyky kasvaisi, kun se saisi oman sähkönsä halvemmalla kokonaiskysynnän laskiessa. Tämä olisi hyväksi mm. työllisyydelle. Uusia ydinvoimaloita ei tarvittaisi.
Mikäli on totta, että kiintiöiden hinnat tulevat nousemaan 100:aan euroon, olisi tällaisella uudistuksella jo kiire. Muuten sähkönhinnan tuoma shokki on kohtuuttoman kova kansalle, joka itkee jo nykyisistäkin hinnoista. Tällainen vero olisi oiva keino pehmentää tätä laskua muutenkin, kun alv-prosenttia voisi laskea hieman hinnan kohotessa.
Omaan korvaan tämä malli kuulostaa lähes täydelliseltä. Tämä on kuitenkin kokemuksen mukaan usein merkki siitä että se on jostain syystä toteuttamiskelvoton vaikka poliittista tahtoa löytyisikin:).
Mainittu Tornion jaloterästehdas on käsittääkseni investoinut paljon rahaa puhdistuslaitteisiin, joten se joutuu maksamaan täysimääräisesti kaavaillun 100 euroa/hiilitonni päästömaksun.
Miksi se ei siirtäisi tehdasta vaikkapa Venäjälle, jossa ei tarvise maksaa päästömaksuja eikä puhdistaa savukaasuja?
Vai toivotetaanko vain tervemenneeksi.
Kuka nyt ylipäätään uskaltaa investoida Venäjälle, elleivät hyödyt ole aivan massiivisia?
“…sähkön hinta määräytyy kalleimman käynnistetyn voimalan marginaalikustannusten mukaan ja että on oikein…”
Pitäisikö edellä olla sähkön hinnan sijasta pörssisähkön hinnan? Sähkön hinta kun määräytyy sen mukaan, kuinka ostaja ja myyjä sopivat. Suurin osa sähkökaupasta käydään pörssin ulkopuolella. Marginaalikustannuksia kannattaakin mielestäni miettiä vasta sitten, kun on olemassa toimivat sähkömarkkinat.
Hyvä havauinto sinivihreältä. Minun piti tästä kirjoittaa, mutta artikkelini oli muutekin kovin pitkä blogiin, joten jätin sen pois.
Ennusteetin on, että sähkön hinnoittelussa siirrytään jatkuvasti lähemmäs pörssiä seuraavaa tuntihinnoittelua — toki suuret ostajat voivat tasata riskejä muunlaisilla sopöimuksilla, mutta kateeksi ei käy sähkölämmittäjiä, jotka tarvitsevat sähköä eniten silloin kun se on kalleinta. Nyt muut sähkön käyttäjät subventoivat heidän joulusaunojaan, mutta eivät pitkään. Vaikka ei siirryttäisi tuntihinnoitteluun, sähkölämmityksen hinnoittelussa tullaan ottamaan huomioon se, että kulutus painottuu kalliin sähkön tunteihin.
“Nyt muut sähkön käyttäjät subventoivat heidän joulusaunojaan, mutta eivät pitkään.”
Tämänkin voi taas nähdä myös toisella tavoin. Sähkölämmittäjät ovat se sähkönhuollon selkäranka, joka omalla sähkönkäytöllään mahdollistaa niiden sähkönkäyttäjien, jotka eivät ole sähkölämmittäjiä, satunnaisen sähkön “viihde“käytön, joka ilmenee esimerkiksi joulukinkun paistamisena ja saunan lämmittämisenä.
Ei siihen tarvita sähköllä lämmittäjiä, paperiteollisuus riittää hyvin. Sähkölämmitys on huono peruskuorman tuottaja, koska kulutuksen vuodenaikavaihtelut ovat niin suuria.
Paperiteollisuus tuottaa absoluuttisesti suuren pistekuorman muutamille yksittäisille paikkakunnille. Monin paikoin integraatit tosin tuottavat ligniinistä tarvitsemansa sähkön suurelta osin itse.
Sähkölämmittäjät (osaltaan) ovat omilla valinnoillaan saaneet aikaan sen, että ympäri laajan suomenmaamme on ollut mahdollista rakentaa laadukas sähkönjakeluverkosto, jolloin sähköä ollaan voitu tarjota myös em. viihdekäyttäjille. En silti kutsuisi vaikkapa pellettilämmittäjää vapaamatkustajaksi — ilmanpilaajaksi ehkä 🙂
Eiköhän se maaseudun sähköverkko ole pääosin rakennettu silloin, kun talot lämmitettiin puulla.
“En silti kutsuisi vaikkapa pellettilämmittäjää vapaamatkustajaksi — ilmanpilaajaksi ehkä”
Nuo pienhiukkasasiat pitäisi asutussa ympäristössä ottaa yhtä vakavasti kuin hiilidioksidikin. Saksassa ei suurkaupunkien, esim. Berliini, keskustaan ole asiaa paljon pienhiukkasia tupruttavalla vanhalla diesel moottorilla, kun ilmanlaatu alkaa tippumaan. Sama ongelma on pienpuun poltossa laajassa mittakaavassa. Pellettilämmityksen pienhiukkaskuormaa en tiedä moderniin öljylämmitykseen verrattuna.
Mainitusta syystä johtuen biomassa pitäisi polttaa kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa. Jos ne tuottaisivat samalla vähän sähköä, vielä parempi.
Pienhiukkaset ovat lyhytaikainen ja paikallinen terveyshaitta ihmisille. Ekosysteemille laajemmin ja siitä ei ole mitään vahinkoa.
Pelletti tuottaa silmämääräisesti muuta puun polttoa selvästi vähemmän pienhiukkasia. Tarkemmista tutkimustuloksista en tosin tiedä.
Itselläni on pellettikattilan lisäksi perinteinen yläpalokattila, jossa poltan puuta. Pelletin palaessa piipusta ei tule vesihöyryn lisäksi mitään näkyvää. Puuta polttaessa tulee savua.
Osmo:
“Mainitusta syystä johtuen biomassa pitäisi polttaa kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa.”
Osin samaa mieltä. Joissain tapauksissa puun poltto saattaa olla jopa järkevää. Laitoskoon kasvaessa vain tuppaa käymään niin, että puuntarve kasvaa jolloin myös puun kuljetustarve/-etäisyys kasvaa. Kuljetusetäisyyden kasvusta syntyviä haittoja tuskin kannattaa tässä lähteä luettelemaan.
Pekka
“Pienhiukkaset ovat lyhytaikainen ja paikallinen terveyshaitta ihmisille.”
Luoti päässä on lyhytaikainen ja ja paikallinen terveyshaitta ihmiselle. En silti lähtisi vähättelemään luodin terveysvaikutuksia.