Päästökauppa ja sähkön hinta ja ilmaiset päästöoikeudet

Kek­sutelu sok­er­i­ju­urikkaista rön­sy­ili niin mon­een suun­taan, etten oikein pysynyt itsekään perässä. Yksi niistä oli päästökau­pan vaiku­tus sähkön hin­taan. Tähän kan­nat­taa palata.

Pörssikaup­pa johtaa peri­aat­teessa järke­vim­pään mah­dol­liseen voimalaitosten käyt­töjärjestyk­seen. Jos sähköä tarvi­taan vähän, käytössä ovat vain voimalat, joiden tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nus on pienein: tuulivoima, sään­nöstelemätön vesivoima ja ydin­voima, jota ei kan­na­ta pysäyt­tää vähäk­si aikaa , vaik­ka sähkö olisi ilmaista. Muut voimalat seiso­vat toimettomina.

Kyse on nimeno­maan mar­gin­aal­i­hin­nas­ta: mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan tuulivoima on läh­es ilmaista, mitä nyt laak­erei­den kulu­mi­nen vähän mak­saa, mut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan kallista, kos­ka myl­lyn rak­en­t­a­mi­nen on kallista.

Kun sähkön kysyn­tä kas­vaa, sen hin­ta nousee, kunnes riit­tävä määrä voimaloi­ta on saatu houkutel­luk­si käyntiin.Ensin tulee sään­nöstel­tyä vesivoimaa ja sit­ten teol­lisu­u­den ja yhdyskun­tien vastapainevoimalat (voimalaitos, joka tuot­taa sähköä sekä kuumaa vet­tä tai höyryä läm­mi­tyk­seen tai teol­lisu­u­den pros­es­sei­hin) Läh­es viimeis­inä käyn­nistyvät lauhde­voimalat, jot­ka yleen­sä käyt­tävät kivi­hi­iltä. Tästä huo­mamme, että koko sähkön hin­ta määräy­tyy sen viimeisen käyn­nis­te­tyn voimalan hin­nan mukaan. Melkein koko läm­mi­tyskau­den ajan se on kivi­hi­ililauhde. Ne jot­ka omis­ta­vat jotain halvem­paa ener­gia­muo­toa, voivat pistää tasku­un­sa erotuksen.

Miten tähän vaikut­ta­vat päästöoikeudet, jot­ka voimala saa ilamaiseksi?

Tehdään yksinker­tais­ta­va ole­tus, että hiililauh­teen tuotan­tokus­tan­nuk­set johta­vat vain hiilen hin­nas­ta (30 €/MWh) . Kun sähkön hin­ta ylit­tää 30 €/MWh hiilivoimalat käyn­nis­tetään, lähel­lä ran­nikkoa sijait­se­vat ensin ja sisä­maas­sa ole­vat vähän myöhem­min. Megawat­ti­tun­nin hin­ta aset­tuu jon­nekin 30 euron kieppeille.

Olete­taan, että päästöoikeu­den hin­ta on 20 euo­ra hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta. Megawat­ti­tun­nin aikaasaamisek­si lauhde­voimalas­sa hiilid­iok­sidia tur­putel­laan taivalle 800 kg (noin) eli megawat­ti­tun­tia kohden päästöoikeuk­sien kuluu 16 euron hinnalla.

Mitä tekee voim­nalaitos, jon­ka kas­sakaapis­sa on ilmaisek­si saatu­ja päästöoikeuk­sia, kun sähkön hin­ta saavut­taa 30 euroa? Alkaa poltel­la paastöoikeuk­sia? Sen jäl­keen voimalal­la on päästöoikeuk­sia jäl­jel­lä vähem­män. Se voi tarvi­ta niitä myöhem­min TAI se voi myy­dä ne pörssis­sä. Niin­pä voimala pysyy kiin­ni, kunnes sähkön hin­ta nousee 64 euroon megawat­ti­tun­nil­ta (30 euroa hiilestä + 16 euroa päästöoikeuksista)

Mitä tästä opimme? Ilmaiset päästöoikeudet tekevät hiilivoimalan omis­tamis­es­ta kul­takai­vok­sen aivan siitä riip­pumat­ta tuot­taako voimala sähkö vai ei. Jos voimalaa ei käyn­nistä lainkaan, voi myy­dä kaik­ki päästöoikeuten­sa ja jos voimala käyn­nis­tetään, saa sähköstä yli­hin­taa tuon 16 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Tässä vai­heessa helsinkiläisen veron­mak­sa­jan on syytä kiit­tää Pekkarista ja Enes­tamia, joiden aikana päätet­ti­in jakaa ilmaisia päästöoikeuk­sia kivi­hi­ilivoimaloille “jot­tei sähkön kulut­ta­jahin­ta nousisi”. Helsin­gin Ener­gian tulou­tus alen­taa kun­nal­lisveroamme kahdel­la prosenttiyksiköllä.

Havait­semme myös, että van­ho­jen vesivoimaloiden tai ydin­voimaloiden omis­ta­jat hyö­tyvät päästö­pauka­pas­ta ns. wind­fall ‑voit­toina, kos­ka hei­dänkin myymän­sä sähkön nousee osalta. Tämä on toisen jutun arvoinen asia. Ehkä huomenna?

Tässä vai­heessa sähköläm­mit­täjä kysyy, onko oikein, että hänen osta­mansa sähkön hin­ta nousee? Kyl­lä se on oikein. Voin kuitenkin lohdut­taa, että vaik­ka sähkö tun­tuu nyt kalli­il­ta, ei se ole lainkaan niin kallista kuin tulevaisuudessa.

Tuo kysymys jakau­tuu kah­tia. Onko oikein, että kivi­hi­il­isähkön hin­taan lisätään hiilid­iok­sidipäästön hin­ta. Se on ehdot­tomasti oikein, enkä ala tätä asi­aa sen enem­pää nyt avaa­maan. Joka on sitä mieltä, että hänen pitää saa­da tuho­ta maa­pal­lo hal­val­la, voi siir­tyä luke­maan jonkun toisen koti­sivu­ja, suosit­te­len vaikka­pa Esko Juhani Ten­nilää (vas.)

Toisen kysymys on, että kun vain osa sähköstä tuote­taan kivi­hi­ilel­lä, onko oikein, että hän mak­saa koko sähköstään kivi­hi­il­isähkön hin­taa. Sekin on oikein.

Kuvitel­laan, että puo­let sähköstä tehtäisi­in vesivoimal­la 5 euroa/MWh ja toinen puoli hiilel­lä, 45 euroa/MWh. Keskimääri­nen tuotan­tokus­tan­nus olisi täl­löin 25 euroa/MWh. Eikö se olisi oikea hin­ta sähkölle? Ei olisi.

Jos Lahti­nen muut­taa öljyläm­mit­teisen talon sähkölle, koko hänen kulu­tuk­sen lisäyk­sen­sä tuote­taan kivi­hi­ilel­lä, kos­ka vet­tä sataa niin paljon kuin sitä sataa. Jokaisen hänen kulut­ta­mansa kilo­wat­ti­tun­nin hin­ta on 45 euroa eikä 25 euroa tuhan­nelta kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Olete­taan, että hän joutuu val­it­se­maan läm­pöpumpun ja suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen väliltä ja tulee siihen tulok­seen, että läm­pöpumpun kan­nat­tavu­us­ra­ja on 35 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Hän pää­ty­isi sähköläm­pöön, jos nou­datet­taisi­in keskiar­vo­hin­taa ja läm­pöpump­pu­un, jos nou­datet­taisi­in nykyiseen tapaan marginaalihintaa.

Jokainen sähkön käyt­täjä käyt­tää tosi­asi­as­sa sitä viimeistä ja kallein­ta voimalaitos­ta: jos sähköä käytet­täisi­in vähem­män, se sul­jet­taisi­in. Sik­si sähköläm­mit­täjät läm­mit­tävät talon­sa ikivi­hi­ililauh­teel­la ja on oikein, että he mak­sa­vat siitä kivi­hi­ililauh­teen hin­nan. Sik­si sähkön­säästämistä on harkit­ta­va ajatellen, että sähkö on kivi­hi­ililauht­es­ta kotoisin. Niin­pä sen tulee myös sen ver­ran maksaa.

Läm­mi­tyssähkö on muuten Suomes­sa Euroopan halv­in­ta. Kun EU:n sähköverkot yhdis­tetään, se on kaikkial­la yhtä kallista. Arvatkaa kumpi hin­tata­so muut­tuu val­lit­se­vak­si, Kes­ki-Euroopan vain Suomen?

19 vastausta artikkeliin “Päästökauppa ja sähkön hinta ja ilmaiset päästöoikeudet”

  1. Suomen (tai pohjo­is­maisen Nord­poolin) sähkön­tuotan­to tuskin pystyy tuot­ta­maan hal­paa sähköä koko Euroopalle, joten sähkö­markki­noiden yhdis­tyessä sähkön hin­ta tulee aset­tumaan aika lähelle Euroopan nyky­istä tasoa.

    On erit­täin harhaan­jo­htavaa sanoa, että sähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man tuotan­to­ta­van mukaan. Tuos­sa lauseessa kään­netään syy-seu­raus­suhde päälaelleen. Mitä tapah­tuu todel­lises­sa maail­mas­sa, on että kallein käytössä ole­va sähkön­tuotan­to­ta­pa määräy­tyy sähkön hin­nan mukaan.

  2. Ensim­mäisessä arvauk­ses­saan Mika pää­tyy samaan tulok­seen kuin minäkin, mut­ta jälkim­mäistä moitet­ta en ymmär­rä ollenkaan. Mielestäni kuvasin hin­nan määräy­tymis­mekanis­min ymmär­ret­tävästi. Ei minus­ta ole mitään vikaa päät­telyssä, jon­ka mukaan mar­rasku­us­sa, kun mar­gin­aal­isähkö tuote­taan kivi­hi­ilel­lä, sähkön hin­ta aset­tuu kivi­hi­il­isähkön mar­gin­aal­i­hin­nan tasolle.

  3. Soin­in­vaaran päät­te­ly sähkön hin­nas­ta on loogi­nen. Se kuitenkin uno­htaa kokon­aan sen, mihin nämä wind­fall- ja päästöoikeuk­sien voitot menevät. Kun eduskun­ta suures­sa viisaudessaan myi puo­let For­tu­mista pilkkahin­nal­la lähin­nä ulko­maisille sijoit­ta­jille (siis rikkaille amerikkalaisille eläk­er­a­has­toille), se samal­la sai aikaan sähkön­hin­nanko­ro­tusautomaatin, jos­sa voitot jae­taan optioina For­tu­min johdolle, osinkoina sijoit­ta­jille ja arvon­nousuina ulko­maisille sijoittajille.

    Minä mak­saisin kyl­lä nurise­mat­ta korkeam­man sähkön hin­nan, jos hin­taan sisäl­tyvät val­taisat voitot jäi­sivät Suomen val­ti­olle tai suo­ma­laisille kun­nille. Mut­ta on kyl­lä kohtu­u­ton­ta, että kulut­ta­ja pis­tetään mak­samaan maail­man säi­lyt­tämis­es­tä siten, että suuri osa hin­noista menee sijoit­ta­jille, joiden ain­oa tarkoi­tus on ahne­htia mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta voisi­vat tuh­la­ta entistäkin enemmän.

    Soin­in­vaaran päät­te­lyt olisi pitänyt tehdä jo ennen For­tu­min osakekauppoja.

    Jos vihrei­den luon­non­suo­jelu jatkos­sakin tarkoit­taa suurem­pia voit­to­ja niille, joil­la entu­ud­estaankin on liikaa, niin kauas on men­ty Koi­jär­ven ajoista. Eikö se lop­pu­jen lopuk­si ole sama tuh­lataanko me sähköä tääl­lä pohjo­las­sa läm­mi­tyk­seen, jos vai­h­toe­htona on käyt­tää samat rahat lem­men­laivaris­teilyn ener­gianku­lu­tuk­seen Karib­ial­la. Tosin nyky­hin­noit­telul­la tuh­lailu johtaa entistäkin suurem­paan ris­teilyku­lu­tuk­seen voit­to­jen kasvaessa.

    Ener­giavi­isaus on muu­toinkin niin val­heel­lista. Puhutaan ja verote­taan ja samal­la tue­taan kaiken­laisia hiih­top­utkia, las­ket­telur­in­tei­den lume­tus­ta ja suun­nitel­laan jopa las­ket­teluhalle­ja. Halu­taan jalka­pal­lo­halle­ja, maauimaloi­ta ympäri vuo­den jne. Pitäisi tehdä jotain todel­lista, mik­sei asun­to­jen läm­pöti­laa alen­neta 19 asteeseen esimerkik­si. Tai edes julk­isten tilo­jen. Se on pait­si edullista, myös paljon ter­veel­lisem­pää kuin nykyiset mon­ta astet­ta korkeam­mat läm­pöti­lat. Tärkein­tä olisi osoit­taa, että tosis­saan jotain tehdään, eikä vaan puhuta. Joskus muuten las­ket­ti­in että yksi läm­mitet­ty aste lisää ener­gianku­lu­tus­ta 5 prosenttia.

    EU kok­ous­matkailu­akin voitaisi­in vähen­tää reilusti niin että jäisi muu­ta­ma lento viikos­sa Brys­seli­in lentämät­tä. Nyt vihreät ylpeilevät sil­lä, että ener­giagu­ru Tynkky­nen matkus­taa junal­la Brys­seli­in. Poli­itikot jopa lait­ta­vat lentosaasteveron­sa veron­mak­sajien mak­set­tavak­si ja samaan aikaan odot­ta­vat, että kansa mak­saa mak­sun itse.

    Itse laitoin ilmaläm­pöpumpun ja sähkönku­lu­tus puolit­tui, vaik­ka sähköä menee myös elämiseen. Mut­ta minä pidänkin läm­pöti­lan 17 asteessa ja silti kul­jen t‑paidassa ja short­seis­sa ilman sukkia sisäl­lä kesät talvet.

  4. Kei­hin kuvaa­masi kehi­tys kos­kee eniten? Maaseudul­la asu­vi­in lap­siper­heisi­in. Mitä heille tar­jo­taan tilalle? Pien­pu­uläm­mit­tämistä? Sec­ond hand ‑tupakoin­nin rav­in­tolois­sa kieltäneeltä maal­ta on aika mie­lenki­in­toista lähteä jol­lakin “ympäristö“syyllä tuke­maan läm­mi­tys­muo­toa, joka tutk­i­tusti aiheut­taa keuhko- ja hen­gi­tystieon­gelmia, vakavia sairauk­sia myöten.
    Läm­pöpump­pua? Kuin­ka monel­la asun­to­lainaa ym. mak­saval­la lap­siper­heel­lä on varaa/halua täl­laiseen kertainvestointiin?
    Tuulisähköä? Toiv­ot­tavasti ei tuulipuis­to­ja ainakaan Lapin tun­tureille tai Turun ain­ut­laa­tuiseen saaris­toon. Tyy­nenä päivänä myl­lyt rikko­vat “siel­lä olemisen” tun­teen kilo­me­trien päähän. Sak­sas­ta myös tiedämme, että ihmiset eivät todel­lakaan halua asua myl­ly­jen naapurissa.
    Onko tuulisähkö sit­ten laa­jas­sa mit­takaavas­sa luotet­tavam­paa, halvem­paa tai CO2-tasoltaan parem­paa kuin pitkälti epäti­eteel­lis­es­ti demon­isoitu ydin­voima on myös oma lukunsa.

    Tässä keskustelus­sa on yht­eneväisyyk­siä bioenergiasta/biopolttoaineista käytävään vään­töön (ole­tan, että kat­soit ulkolin­jan doku­mentin tai olet muu­toin aiheeseen pere­htynyt) ja on lop­ul­ta vaikea sanoa sat­tuuko lääke enem­män kuin hypo­teet­ti­nen sairaus.

    Jonkin­lais­es­ta eko- ja ilmas­tora­tional­is­mista on tul­lut läh­es vihol­lisku­va ilmas­to­hys­ter­ian vaaties­sa oikeu­tus­taan. Bioen­er­gialle vaa­di­taan kiin­tiöitä, ennen kuin tiede­tään hyödyt­tääkö moinen edes CO2-tasetta.

    Yleisem­minkin tulisi puhua ilmas­toti­eteen integri­teetistä ja käsit­tää ympäristö laa­jem­pana käsit­teenä samas­sa yhtey­dessä kun puhutaan ilmastopoli­ti­ikas­ta. Onko ilmas­to tämän het­ken suurin ympäristölli­nen ja human­i­taari­nen kysymys? Toden­näköis­es­ti ei. Esim. vesip­u­la hoita­mat­tomana voi vaikut­taa lop­ul­ta läh­es 50% maa­pal­lon ihmi­sistä (bioen­er­gian vil­je­lyn pahen­taes­sa myös vesion­gel­maa). Myös val­tamerten ja suurten jok­ien tila on laa­jalti hälyt­tävä. Defor­estaa­tio. Bio­di­ver­si­teetin kapeneminen.
    Nämä ovat kaik­ki ongelmia, jot­ka pystytään lasken­nal­lis­es­ti karkeasti arvioimaan.

    CO2-katas­trofi on edelleen “ehkä”-asteella, ei todel­lakaan minkään­laisen tieteel­lisen kon­sen­suk­sen itses­tään­selvyy­dek­si hyväksymä, vaik­ka tätä on tieteen poli­ti­soi­tu­miselta usein vaikea havan­noi­da. Ilmas­ton­muu­tos-alarmis­mi ei ole win-win tilanne rajal­lis­ten resurssien ja rajal­lisen yhteiskun­nal­lisen liikku­vu­u­den todel­lisu­udessa. Väärän diag­noosin poh­jal­ta tehty val­ta­van mit­talu­okan oper­aa­tio voi konkreti­soitua val­ta­van mit­talu­okan yhteiskun­nal­lise­na virheenä. Jo nyt esim. bioen­er­gial­la on onnis­tut­tu vaaran­ta­maan kehi­tys­maid­en ruokahuoltoa, pelkästään maail­man­markki­nal­lis­ten hei­jas­tus­vaiku­tusten kaut­ta. Suurem­pi kysymys on tietenkin resurssien suun­tau­tu­mi­nen: Mah­dol­lis­es­ti ongel­maan, joka ei ole niin hälyt­tävä, kun samanaikaises­ti vaikka­pa jo mainit­tu vesip­u­la on mil­jarde­ja ihmisiä kos­ket­ta­va, jo nyt aktu­al­isoitu­va, mitat­ta­va katas­trofi. Paljonko Suo­mi tai EU anta­vat vuosi­ta­sol­la tukea vesip­u­lan tor­ju­miseen? Maail­man vesi­foo­ru­mi on arvioin­ut globaa­lik­si lisä­panos­tuk­sen tarpeek­si ainakin 80 mil­jar­dia euroa vuositasolla.

    Ilmas­tosen­si­ti­ivisyy­destä tul­laan saa­maan tutkin­nal­lis­es­ti vankem­pi käsi­tys seu­raavien 10–15 vuo­den aikana. Meil­lä on vielä aikaa tutkia kun­nol­la, ja avoimesti, ennen kuin teemme pahim­mil­laan triljoona-mit­talu­okan virheitä. Ener­giate­hokku­us on kan­natet­tavaa, tutkimus on kan­natet­tavaa, mut­ta muu­toin kehi­tys muis­tut­taa laa­jalti käärmeen ajamista pyssyyn.

    Ehdote­tut lääk­keet ovat co2-spe­sife­ja, vaikka:

    a1) Ei ole var­muut­ta siitä onko CO2 merkit­tävin antro­pogeeni­nen ilmastopakote — Esimerkik­si maankäyt­tö voi hyvinkin olla merkit­tävämpi (ihmiskun­ta on muokan­nut 40%:a maan maapinta-alasta)
    a2) Ei ole var­muut­ta siitä, että CO2 olisi katas­tro­faa­li­nen antro­pogeeni­nen ilmastopakote (lue lisää, esim. järken­sä säi­lyt­täneen Roger Pielke Senior­in yhteen­ve­to nyky­tutkimuk­sen tilas­ta: http://climatesci.colorado.edu/2007/04/30/interview-by-marcel-crok-of-roger-a-pielke-sr-jan-2007/

    Oma, hie­man pro­vokati­ivis­es­ti kir­joitet­tu yri­tyk­seni tehdä yhteen­ve­toa ilmas­toti­eteen epä­var­muuk­sista ja epälu­otet­tavuuk­sista: http://www.vihreat.fi/fi/node/2411#comments )

    Tätä ei nyt tule ymmärtää jonkin­laise­na suuryri­tys­ten, län­si­maisen elämän­ta­van tjsp apol­o­gis­mi­na, mihin keskustelu (tiedän koke­muk­ses­ta) hel­posti per­son­oidaan. Ekovihreyskin voi olla, ja sen tuleekin olla ympäristörationalismia.

    Ilmas­to­hys­te­ria monil­ta ennus­merkeiltään ja piirteiltään tuo mieli­in van­han sanon­nan, tietä hel­vetti­in kivetään hyvin aikein.

  5. “Pitäisi tehdä jotain todel­lista, mik­sei asun­to­jen läm­pöti­laa alen­neta 19 asteeseen esimerkiksi.”

    Vaikka­pa sen takia, että asiantun­ti­jalääkärit suosit­ta­vat ter­veyssy­istä huoneil­man läm­pöti­lak­si 20–22 astetta?

    Lähde: Aller­gia- ja astmaliitto

    K: 14. Mikä on sopi­va huoneil­man lämpötila?
    V: Sopi­va huoneil­man läm­pöti­la on läm­mi­tyskaudel­la 20–22 °C. Korkeampi läm­pöti­la tun­tuu tunkkaisem­mal­ta, pölyisem­mältä ja kuiv­em­mal­ta kuin hie­man viileämpi ilma. Alhainen läm­pöti­la puolestaan lisää vedon kokemista. Pat­teriverkos­ton perussäätö on tärkeä toimen­pide, jol­la voidaan samanaikaises­ti paran­taa läm­pöolo­ja ja pienen­tää ener­gianku­lu­tus­ta. Kesäaikaan kan­nat­taa estää auringon­säteilyn sisälle pääsyä ja käyt­tää ilman­vai­h­to­jär­jestelmää tehoste­tusti, ettei läm­pöti­la nouse liian korkeaksi.

  6. Ei kom­ment­ti­ni jälkim­mäi­nen kap­pale ollut tarkoitet­tu moit­teek­si muus­ta kuin fraasin “koko sähkön hin­ta määräy­tyy sen viimeisen käyn­nis­te­tyn voimalan hin­nan mukaan” käytöstä. Jouduit itsekin käyt­tämään mon­ta kap­palet­ta tuon sanon­nan anta­man virheel­lisen mieliku­van oikaisemiseen.

  7. az kir­joit­taa “Alhainen läm­pöti­la puolestaan lisää vedon kokemista.”

    Lapse­na meil­lä jää­tyi vesiäm­päri sisäl­lä huoneessa, jos­sa me nukut­ti­in. Se tun­tui aivan nor­maalil­ta, kos­ka ei ollut ast­mali­it­to­ja sanomas­sa, että asutte liian kylmässä talossa.

    Jos vai­h­toe­htona on maa­pal­lon tuhou­tu­mi­nen ja ihmisen mukavu­us, kuten halu asua lämpimässä ja vedot­tomas­sa asun­nos­sa, niin eipä tässä paljoa toivoa ole. Sitä pait­si jos nyt puhutaan vaik­ka siitä suosi­tuk­sen alara­jas­ta 20 astet­ta ja ehdot­ta­mas­tani 19 asteesta, niin tuskin sel­l­aista vilukissaa on, joka muu­ta­man viikon jäl­keen eroa huo­maa. Sen sijaan ener­giaa säästyy sen 5 prosenttia.

    Olen käynyt kylässä ker­rostaloa­sun­nois­sa, jois­sa läm­pöti­la on jopa 26 astet­ta. Etenkin naiset halu­a­vat korkei­ta läm­pötilo­ja, en ole koskaan saanut selville, mis­tä se johtuu. Kaipa siihenkin jonkun liiton net­ti­sivuil­ta löy­ty­isi vastaus.

  8. Minus­ta on aika epä­toivoista , jos voidak­seen jatkaa elämän­muo­toaan pitäisi uskoa, ettei ilmas­ton­muu­tos­ta ole ole­mas­sakaan tai ettei se ainakaan hiilid­iok­sidista voi johtua (az). Lupasin kir­joit­taaw­id­fall-voitoista myöhem­min ja sen teenkin. Pauli Vahter­akin voisi siis malt­taa mie­len­sä ja odot­ta­a­sitä, kan­nat­taako kaik­ki pahu­us maail­mas­sa osan­na vihrei­den viaksi.

  9. Pahoit­te­len, jos riv­ien välistä voi lukea, että kaik­ki paha on vihre­it­ten syytä. Enem­mänkin riv­ien välistä hei­jas­tuu pet­tymys siitä, kuin­ka vihreät ovat kadot­ta­neet tärkeim­män asiansa eli huolen ympäristöstä halutes­saan yleis­puolueek­si ja hal­li­tuk­seen. En ole koskaan kuvitel­lutkaan, että suuret puolueet tek­i­sivät mitään todel­lista tässä asiassa.

    Maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta ener­gia­ratkaisu­jakin paljon isom­pi asia on väestöräjähdyk­sen hal­lit­sem­i­nen. Siitä ei kukaan toh­di keskustel­la. Suomen hal­li­tuskin läh­tee siitä, että tärkein­tä on väestömäärän kas­vat­ta­mi­nen, jot­ta talous voisi edelleen kas­vaa. Tee siinä sit­ten hyviä sähköpäätöksiä.

  10. Päästökaupö­paan liit­tyvä ansioton arvon­nousu on tul­lut lähin­nä siitä, että päästöoikeudet on jaet­tu voimalaitok­sille ilmaisek­si. Muuten jär­jestelmä on poli­it­tisen pros­essin aikaansaa­mak­si johdon­mukainen, tarkoituk­sen­mukainen ja tehokas. 

    Suomen ja euroop­palais­ten etu­lyön­ti­asetel­ma uuden mobi­ilite­knolo­gian käytön globaali­na edel­läkävi­jänä kat­sot­ti­in järkeväk­si riskeer­a­ta 3G toim­ilupi­en kalli­ik­si käyneel­lä huu­tokau­pal­la ja Suomes­sa sitä seu­raaval­la ankar­al­la puhelu­iden hin­tasään­nöste­lyl­lä, joka johti oper­aat­tor­ei­den tuoteke­hi­tys- ja asi­akas­palveluhenkilöstön joukkoir­ti­sanomisi­in ja luovu­u­den laman­neeseen pelon ilmapi­iri­in, joka alkaa vas­ta nyt hälvenemään.

    Saas­tut­ta­va per­in­teinen voimalaitoste­ol­lisu­us taas kat­sot­ti­in etuoikeutetuk­si, jol­la kuu­luu olla ei oikeus ei pelkästään käyt­tää, vaan myös pila­ta yhteistä ilmaa ilmaisek­si. Sähkön myyjiä ei myöskään pakotet­tu / pakote­ta mui­ta halvem­pi­in siir­to­hin­toi­hin suurem­man kokon­sa perus­teel­la, vaik­ka tele­op­er­aat­tor­e­i­ta täl­lä perus­teel­la pakotet­ti­in / pakote­taan ja aiheutet­ti­in kan­nat­tavu­u­songelmia ja laske­vien hin­to­jen sekä asi­akas­palvelu- sekä tuoteke­hi­tyshenkilöstön ulospotkimisen kierre.

    Tämä johtuu tietenkin siitä, että per­in­teisem­mil­lä toimi­aloil­la on vahvem­pi poli­it­tisen lob­baamisen perinne. Kos­ka taitavasti lobatut EU:n maat­alous­tuki­ra­hat täy­tyy jotenkin kerätä, osan niistä voisi saa­da kasaan huu­tokaup­paa­mal­la ainakin osa päästöoikeuk­sista. Keinotekoisia Wind­fall vero­ja ei sen sijaan tarvi­ta. Niil­lä pilataan päästökaup­pa­jär­jestelmän perusidea, jos­sa nimeno­maan saas­tut­ta­jan kuu­luu olla mak­sa­ja. Pakol­la sääde­tyt erisu­u­ruiset siir­to­hin­nat eri toim­i­joille kila­pail­luil­la markki­noil­la taas näyt­tävät johta­van men­estyvän toimi­alan kan­ni­bal­isoi­tu­miseen. Niistäkin kan­nat­taisi luopua. 

    Sään­te­lyn pitäisi olla mah­dol­lisim­man yksinker­taista, johdon­mukaista, ja toimi­ala sekä toim­i­ja­neu­traalia. Oike­as­sa maail­mas­sa lob­bar­it väit­tävät, että juuri hei­dän toim­intaansa tai heitä yleis­ten sään­tö­jen ei pidä koskea, kun ovat niin eri­no­maisia ja tärkeitä. 

    On toki niin, että jotkut asi­at ovat tärkeämpiä kuin toiset, mut­ta on vaikea ymmärtää mik­si ilman pilaamista pitää tukea ilmaisil­la päästöoikeuk­sil­la ja saman aikaises­ti anal­o­gises­sa tilanteessa keinotekoisin sään­nöin romut­taa mobi­ili­palvelu­iden kehit­tämisen rahoi­tus­po­h­ja, joil­la kuitenkin voitaisi­in vähen­tää liiken­nevä­lineil­lä liikku­misen tarvet­ta ja sitä kaut­ta saastuttamista.

    Suomes­sa maat­alous on näyt­tää ole­van pyhin, SAK-lainen teol­lisu­us toisek­si pyhin, julkiset palve­lut kol­man­nek­si pyhimpiä ja yksi­tyiset palve­lut, niin no, palvelusväk­i­hän se pitää olla sosiaalidemokratiassakin.

  11. “Minus­ta on aika epä­toivoista , jos voidak­seen jatkaa elämän­muo­toaan pitäisi uskoa, ettei ilmas­ton­muu­tos­ta ole ole­mas­sakaan tai ettei se ainakaan hiilid­iok­sidista voi johtua (az).”

    Tästä ei ole kysymys.

    Avatak­semme kysymys­tä, pitää pala­ta siihen, kuin­ka ilmas­tosen­si­ti­ivisyy­den arvio (nyk. n. 2.7C‑2.9C) on pro­jek­toitu. Tätä ei tietenkään voi ilmas­ton kaoot­tisen mon­imutkaisu­u­den takia mita­ta (vrt. Arrhe­nius jne.)

    On mod­el­loitu sekä globaalit läm­pöti­lakeskiar­vot, että näi­den poh­jal­ta mod­el­loitu arvio CO2-säteily­pakot­teen voimakkuudesta.

    Keskeinen kri­ti­ik­ki kohdis­tuu kolmelta suunnalta:

    1. Globaalit keskiläm­pöti­lat on hyvin toden­näköis­es­ti mod­el­loitu yläkant­ti­in (tästä löy­tyy hyvin paljon viit­teel­lisiä lasken­nal­lisia argu­ment­te­ja, ei ain­oas­taan viimeaikainen Y2K virhe, johon viit­tasin vihrei­den blo­gis­sa). Tähän viit­taa lasken­nal­lis­ten argu­ment­tien lisäk­si mm. pohjoisen pal­lon­puoliskon Yhdys­val­to­jen ris­tiri­itainen ase­ma muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Yhdys­val­lois­sa on tarkim­mat mit­tausvä­li­neet ja kat­tavin mit­tausverkos­to, ja lähelle 0.0x läm­mön­nousua 1930-luvul­ta nykypäivään (globaali mod­el­loitu muu­tos n. 0.6–0.8C).
    Kun CO2:n ilmastopakot­teen voimakku­ut­ta mod­el­loidaan, on globaalin läm­pöti­lan 20. vuo­sisadan toisen puoliskon muu­tosarvio tässä hyvin keskeinen muut­tu­ja yhtälössä.
    Jos 0.6–0.8 tip­puu esim. 0.2–0.4 tasolle, heikke­nee samal­la ohjelmien CO2:lle anta­ma ilmastopakotevoimakkuus.
    Tämän kar­toit­tamiseen ovat keskit­tyneet eri­tyis­es­ti her­rat Steve McIn­tyre ja Antho­ny Watts. Eivätkö ollenkaan vail­la onnistumisia.
    (Nyt kun puhut­ti­in huoneläm­pötiloista, niin koita­pa mita­ta asuin­huoneis­tosi keskiläm­pöti­la. Kuin­ka mon­ta mit­taispis­tet­tä tarvit­set tarkan arvion saamisek­si, ja kuin­ka suuren virhe­mar­gin­aalin antaisit tulok­selle. Hans­enin mod­el­loiduis­sa tulok­sis­sa on ollut ikävä keskiar­vois­tet­ta­va piirre: mitä vähem­män mit­tausase­ma-dataa, sen suurem­pia läm­pöti­lan­nousu­ja on pro­jek­toitu. UHIn vaiku­tus­ta on peer-reviewed tutkimuk­sen mukaan myös laimin­lyö­ty. Todel­li­nen töp­päys, oli 1930-luvun arvo­jen räpläämi­nen (mik­si? ei vas­ta­ta), 1934 nous­tua USAn mitatun his­to­ri­an lämpim­im­mäk­si Y2K virheen myötä.)

    2. Mallinnuk­sien para­metrisoin­ti on riit­tämätön­tä. Mui­ta ilmastopakot­tei­ta ei ote­ta riit­tävästi huomioon, eikä niitä usein löy­dy itse mallinnuk­ses­ta ollenkaan. Kuten albe­do, maankäytön­muu­tok­set. Tätä kri­ti­ikkiä on esit­tänyt eri­tyis­es­ti Pielke.
    Tämä kri­ti­ik­ki ulot­tuu myös IPCC:iin, joka valikoidessaan peer-reviewed tutkimu­saineis­toa, on sulkenut ulkop­uolelle paljon täysin validia, peer-review pros­essin läpikäynyt­tä tiedet­tä pain­ot­taak­seen ennal­ta päätet­tyä näkökul­maa. (Puk­ki kaalimaanvartijana?)

    3. Avoimuu­den ja debaatin puut­tumi­nen ilmas­toti­eteessä. IPC­Cn suh­tau­tu­mista maankäyt­töön ei ole deba­toitu. Hans­enin kood­ia läm­pöti­lakeskiar­vo­jen laskemisek­si saati­in tapel­la julkisek­si vuosikau­sia, kunnes hänet pakotet­ti­in lop­ul­ta se tekemään. Jo lyhyel­lä tutkailul­la on löy­det­ty monia epä­tarkkuuk­sia. Näi­den huomioimi­nen ja kor­jaami­nen paran­taa tieteen tarkku­ut­ta. Kuin­ka GiSS ja CRU saat­toi­vat ero­ta taulukoidun läm­pöti­lakeskiar­von osalta yli 0.5C vuon­na 2005? Ei näkyvää debaat­tia. Ei fal­si­fikaa­tion arvostamista, sen sijaan vas­tauk­sen korostamista ja alle­vi­ivaamista, tieteen kär­ryt hevosen edellä.
    Vas­tauk­set­ta on jäänyt myös kri­ti­ik­ki IPCC:n suosi­maa mul­ti­mod­el­loin­tia (vrt. toi­sis­taan paljon erkanevista tulok­sista las­ke­taan keskiar­vo­ja eikä niiden meri­it­te­jä deba­toi­da) sekä mallien para­metrisoin­tia ja luotet­tavu­ut­ta koske­vat kysymykset.
    Tämä käy selväk­si pere­htymäl­lä laa­jem­min WG1 review-pros­es­si­in, mitä sitäkin saati­in tapel­la julkisek­si läh­es puoli vuot­ta. Mik­si on kysymys? Ei vastausta.
    Yleiset avoimuu­den ja kol­lab­o­raa­tion peri­aat­teet eivät olet toteu­tuneet, ja on tieteen­filosofis­es­ti täysin oikeutet­tua nos­taa kysymyk­siä integriteetistä.

    Pohdiskelui­hin näi­den kysymyk­sien mon­imutkaisu­ud­es­ta viit­taan em. linkitet­tyyn Pielken haas­tat­telu­un, joka kokoaa näitä ongelmakohtia.

    CO2 aiheut­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä, tämä on täysin selkeää fysi­ikkaa, ellei ilmas­tossa ole jotain hyvin mon­imutkaista negati­ivista feed­back-mekanis­mia, joka kuitenkin paleo-datan val­os­sa näyt­tää erit­täin epätodennäköiseltä.
    Kysymys on siitä, kuin­ka voimakas ilmas­tosen­si­ti­ivisyys on (ts. kuin­ka paljon CO2 tuplaan­tu­mi­nen läm­mit­täisi ilmastoa).

    Tälle mod­el­loidut (itseasi­as­sa pro­jek­toidut) arvot ovat hyvin epä­var­mal­la poh­jal­la. Mm. ns. glob­al dim­ming ilmiölle on Itä-Aasi­as­ta saatu posi­ti­ivisia yöläm­pöti­la-arvo­ja , vaik­ka ko. ilmiötä on yleis­es­ti käytet­ty 1940–1970 globaalin kylmen­e­misen selittäjänä.

    Kyse ei ole oman elämän­ta­pamme jatkamis­es­ta, vaan kysymys on ympäristöra­tional­is­mista. Mitä ovat todel­liset uhat? Onko esim. CO2 maankäytön­muu­tok­sia suurem­pi ilmastopakote? Onko ilmas­ton­muu­tos ylipään­sä esim. vesip­u­laa suurem­pi ongel­ma? Näis­sä on tietysti poten­ti­aa­li­nen ris­tilinki­tys, kuten monis­sa ongelmis­sa — mut­ta priorisoidusti?

    Jos emme pysty tiedosta­maan todel­lisia uhkaku­via, hah­mot­ta­maan niiden mit­ta­suhtei­ta ja aset­ta­maan niitä järjestyk­seen suh­teessa toisi­in­sa, ja mah­dol­lis­es­ti liioit­telemme jonkin uhan, sil­loin fokuk­ses­samme ja määrära­hois­samme peit­täen näkyvistä mui­ta, ehkä fak­tu­aalis­es­ti vakavampia, ongelmia, niin lop­putule­ma ei ympäristön kannal­ta tule vas­taa­maan tavoit­teita­mme ja arvojamme.

    Jos on resursse­ja ottaa teho­hoitoon vain rajalli­nen määrä poti­lai­ta, niin on tärkeää valikoi­da heistä hoitoa tarvit­se­vim­mat, sekä tehdä var­mak­si, ettei lääke ole jopa haitallisem­pi kuin tau­ti itsessään, kuten on käymässä bioen­er­gian kohdalla.

    Kyse ei ole siitä, mikä ei voi tai voi johtua hiilid­iok­sidista, vaan mis­sä määrin, ja mis­sä kon­tek­stis­sa, suh­teessa voimavaroi­himme, sekä uhkaku­vien toden­näköisyy­den, aku­ut­tisu­u­den ja mit­talu­okan hahmottamiseen.

    Yksipuo­li­nen CO2-hys­te­ria voi aiheut­taa enem­män tuhoa, hait­taa, köy­hyyt­tä ja kuolemia kuin siitä edes on saatavis­sa hyötyä.

    Ilmas­to-alarmis­min isähah­mo ja edelleen jonkin­lainen johto­hah­mo, IPCC:n laina­tu­in tiedemies James Hansen, muuten 3 Lokaku­u­ta 2007 poli­ti­ikan­tek­i­jöille pitämässään esitelmässä, nos­ti hiilid­iok­sidin tal­teeno­ton (niin hiili- kuin biovoimalois­sa) tärkeim­mäk­si keinok­si tais­tel­la ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan.

    Tämän teknolo­gian käyt­töönot­to edel­lyt­täisi n. 10 vuo­den inten­si­ivistä tutkimustyötä. Samo­jen 10 vuo­den aikana käsi­tyk­semme ilmas­tosen­si­ti­ivisyy­destä tulee hyvin toden­näköis­es­ti sel­keen­tymään. esim. vuo­den 1995 jäl­keen ei ole tapah­tunut läm­pöti­lan­nousua, joka ei mah­tu­isi virhe­mar­gin­aalin sisälle, ja 1998 on edelleen mitatun his­to­ri­an lämpimin vuosi. Tulos­sa ovat myös AOGCM:ia seu­raa­vat seu­raa­van sukupol­ven “Earth Sim­u­laat­torit”, jois­sa maankäyt­tö ja muut ei-CO2-ilmastopakot­teet tul­laan otta­maan laa­jem­min huomioon mod­el­loitua arvo­ja pro­jek­toitaes­sa. Samoten käsi­tyk­semme läm­pöti­la-arvioiden laskemis­es­ta tarken­tuu mm. UHI:n, pien­hiukkas­ten ja mm. val­tamerten tutkimuk­sen sekä mit­tausasemien tarkas­tusten myötä.

    Ensim­mäisen sukupol­ven ilmasto“lääkkeet” sisältävät suuria riske­jä, tar­joa­vat pieniä hyö­tyjä, mak­sa­vat paljon, ja hoita­vat sairas­ta epä­var­man diag­noosin pohjalta.

    Samaan aikaan on täysin var­maa, että vesip­u­la uhkaa mil­jarde­ja ihmisiä, val­tamerten ja suurten jok­ien tila on heikko ja bio­di­ver­si­teet­ti heikke­nee ihmis­vaiku­tuk­sen levitessä (myös maankäytön muutokset).

    Mikä on todel­li­nen ongel­ma? Mihin ja mis­sä suh­teessa ja minkä takia mei­dän tulisi resursse­jamme suun­na­ta, jot­ta saavutet­tu hyö­ty olisi ihmiskun­nan ja ympäristön kannal­ta mah­dol­lisim­man positivinen?

    Jos aihe ei olisi niin poli­ti­soitunut, niin ehkä voisimme jopa saa­da rak­en­tavaa keskustelua aikaisek­si tästä keskeisen tähdel­lis­es­tä kysymyksestä.

  12. Jät­tiläis­mäiset päästökau­pas­ta revi­tyt voitot johtu­vat yksi­no­maan ja ain­oas­taan Kioton surkeas­ta sopimuk­sen­rääpäleestä, jon­ka suo­ma­laise­na arkkite­ht­inä oli vihreä ympäristöministeri.
    Kyl­lä sopimus­ta tehdessä kaik­ki epäko­h­dat oli­vat tiedos­sa, niistä vain ei piitat­tu kos­ka halut­ti­in jälleen ker­ran olla luokan malliop­pi­las, mak­soi mitä maksoi.
    Venäjä ja Kiina (USA) hyö­tyvät, sähkölaskun­mak­sa­ja ja ympäristö ei niinkään, mut­ta vihreät ja muut oikeauskoiset saa­vat kuitenkin pais­tatel­la itse­tyy­tyväisenä ympäristötiedostajana.

  13. Päästökaup­pa johtaa siis sähkön hin­to­jen nousu­un. Eikö sama vaiku­tus saataisi aset­ta­mal­la hiilid­iok­sidipäästöille suo­ra vero? Vero­pros­ent­tia voidaan säätää niin, että saadaan aikaan halut­tu päästö­jen vähen­e­m­i­nen, joten lop­putu­los olisi siltäkin osin sama. Veron mekanis­mi olisi helpom­pi ymmärtää kuin päästöoikeuk­sien kaup­paami­nen, eikä olisi ongel­maa ilmaisek­si jae­tu­ista päästöoikeuk­sista. Muis­taisin myös kuulleeni, että verol­la olisi myös suh­teessa parem­pi taloudelli­nen ohjaus­vaiku­tus kuin päästökaupalla.

  14. Hiilid­iok­sid­ion­gel­man lisäk­si öljyn hupen­e­m­i­nen aiheut­taa yhä voimakkaampia geopoli­it­tisia painei­ta. Öljyn kor­vaamisek­si täy­tyy löytää jokat­a­pauk­ses­sa ratkaisu oli CO2:n aiheut­ta­ma ilmastopakote vähän pienem­pi tai suurem­pi. Kivi­hi­ilen louhimi­nen aiheut­taa muitakin ympäristöhait­to­ja kuin ilmas­ton läm­pen­e­mistä ja sekin on käytän­nössä uusi­u­tu­ma­ton luon­non­va­ra. Näin on järkevää ettei sitä käytetä tuh­lail­ev­asti, vaik­ka uno­hdet­taisi­in ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen. Mut­ta tosi­aan tot­ta, että mah­dol­lisim­man suurten rajoi­tusten aset­ta­mi­nen ei ole järkevää, kos­ka maail­mas­sa on muitakin ongelmia. Olisi kuitenkin hyvä saa­da kaik­ki merkit­tävät maat aluk­si edes pysäyt­tämään päästö­jen­sä kasvu. Eikä esim. amerikkalais­ten enem­mistöä voi saa­da minkään asian taakse ilman kun­non kär­jistyk­siä, railakkai­ta uhkaku­via, liioit­telua tai muu­ta reipas­ta meininkiä=).

  15. “Maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta ener­gia­ratkaisu­jakin paljon isom­pi asia on väestöräjähdyk­sen hal­lit­sem­i­nen. Siitä ei kukaan toh­di keskustel­la. Suomen hal­li­tuskin läh­tee siitä, että tärkein­tä on väestömäärän kas­vat­ta­mi­nen, jot­ta talous voisi edelleen kas­vaa. Tee siinä sit­ten hyviä sähköpäätöksiä.”

    Tämä johtuu pitkälti siitä, että YK:lla ja län­si­maid­en tiedostavais­tol­la on län­sike­sk­i­nen syyl­lisyyskäsite. Se on yksi syy ilmas­ton­muu­tok­sen jo 1980-luvul­la ja 1990-luvun alus­sa saa­maan laa­jaan vas­takaiku­un ko. tahoil­ta, vaik­ka tiede oli vas­ta lapsenkengis­sään. Ko. ongel­mal­la voiti­in lyödä län­si­mai­ta, joten se oli psykol­o­gis­es­ti hyvin vetoa­va tiedostaville ihmisille ja YK:lle. Ei kylmän­so­dan viimeiseen rantaan lyövien aal­to­jen kodit­tomak­si tekemän entisen trot­ski­laisen tai marx­istin tarvin­nut kuin etäis­es­ti kuul­la tästä uud­es­ta län­si­maid­en aiheut­ta­mas­ta uhkaku­vas­ta ja seu­raa­vana päivänä hän oli valmis mie­lenosoituk­seen, vetoomusten allekir­joit­tamiseen ja vaateisi­in sys­teemin muuttamisesta.
    Ei tule ollenkaan vähätel­lä sitä, kuin­ka oikeisto/vasemmisto ‑jakolin­jo­ja myötäillen ilmas­to­huolestuneisu­us alku­jaan otet­ti­in vas­taan ja miten tämä saat­toi psykol­o­gis­es­ti ehdol­lis­tavasti vaikut­taa mm. alalle tutk­i­joik­si hakeutuviin.

    Ei tule myöskään uno­htaa, että YK on jär­jestö, jon­ka jäsen­maat voivat vuon­na 2007 äänestää hul­lun dik­taat­torin, rasis­tisen ja yhden Afrikan vau­raim­mista maista totaalis­es­ti turmelleen Mugaben Zim­bab­wen kestävän kehi­tyk­sen toimikun­nan johtoon. Tämän takana ovat samaiset syyt, joiden takia Lähi-idän ihmisoikeuk­sia kun­nioit­tavim­mas­ta val­tios­ta, Israelista (kyl­lä, luitte aivan oikein) on tehty enem­män päätös­lauselmia ja päätös­lausel­mae­hdo­tuk­sia, kuin maail­man kaik­ista rois­to­val­tioista, dik­tatu­ureista, stal­in­is­ti­sista tyr­mistä ja Afrikan etni­sistä puhdis­ta­jista, ara­bi­maid­en opposition/homojen/naisaktivistien/jne. vainoajista/murhaajista ja muista ihmiskun­nan poh­jasakan edus­ta­jista yhteensä.
    Abu Ghraib tai Guan­tanamo ovat val­tavia ongelmia (ja sinän­sä oikein niin) mut­ta Iranin val­lanku­mouk­sen jäl­keen teloite­tut arvi­ol­ta 4,000 homosek­suaalia tai Kiinan näytö­soikeu­denkäyn­nit eivät sitä ole.
    Onpa YKn johto­henkilön suul­la jopa lausut­tu, että ilmas­ton­muu­tos aiheut­ti Dar­furin kriisin.
    Kiina on tyh­jen­tämässä Pekingiä ei toiv­o­tus­ta ainek­ses­ta (ts. köy­histä, irto­lai­sista, addik­teista jne.) olympialaisia varten. Voisit­teko kuvitel­la samaa “julk­i­sivun” siivous­ta Los Ange­le­sis­sa? Maail­man jokaiki­nen tiedosta­va ihmi­nen, YK:n tuke­m­ana olisi raivol­la Yhdys­val­to­jen kim­pus­sa. Kiina, ei-län­si­maalainen, toiseut­ta edus­ta­va maa? Ei ketään kiinnosta.

    Täl­lais­es­ta samais­es­ta ajat­telun vääristymästä (län­si­mainen vas­tu­ullisu­us ja sit­ten toiseus) johtuen esim. Helsin­gin Yliopis­ton Kehi­tys­maatutkimuk­sen laitok­sel­la keski­tytään pyörit­tämään mitä lie kuvioi­ta maail­man talous­rak­en­teista (län­si­maid­en vas­tu­u/syyl­lisyys-per­spek­ti­ivistä) mut­ta läh­es kokon­aan sivu­ute­taan kult­tuurin ja kult­tuurista johdet­tuna ihmis­ten sisäisen arvo- ja kult­tuurimuu­tok­sen merkitys.

    Rikas län­si­mainen kapitalisti/sortaja/riistäjä on hyvin riit­tämätön kuva maail­man konkreet­ti­sista ongelmista.

    Mut­ta tämän kuvan laa­jen­tamisek­si, ja esim. väestönkasvun (vuosi­ta­sol­la yli 70 miljoo­nan lisäys! Bri­tann­ian väk­ilu­vun ver­ran!) laa­jem­mak­si käsit­telemisek­si mei­dän olisi YKn, kv. kok­ousten jne. yhtey­dessä lop­ul­ta avat­ta­va kult­tuurin käsite erit­täin tule­hdus- ja räjähdysh­erkin imp­likaa­tioin. Väestö kas­vaa eri­tyis­es­ti mus­lim­ienem­mistöi­sis­sä mais­sa, Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa sekä mm. Int­ian ja Euroopan mus­lim­ivähem­mistö­jen keskuudessa.

    Tämä ei sovi kv. kok­ousten tai kv. tavoiteo­hjelmien aiheek­si, kos­ka se rikkoisi kor­rek­tiut­ta ja syyl­lisyyskäsit­teistöä vas­taan. Toiseus tulee käsit­tää uhri- ei vas­tu­u­po­si­tios­sa. Vas­tu­ullisu­us voidaan riisua esim. sosioekonomisel­la ja koulu­tuk­sel­lisel­la fatalismilla.

    Samaan aikaan on täysin selkeä fak­ta, että liikakan­soi­tus on paljon suurem­pi uhka Aasian ja Afrikan ekosys­teemeille ja ihmis­ten hyv­in­voin­nin edel­ly­tyk­sille, kuin “kap­i­tal­isti­nen riisto”.
    Nyky­tahdil­la 9 mil­jar­dia menee rik­ki vuo­teen 2040 men­nessä. Saa nähdä mitä teemme, jos (pes­simisti sanoisi kun) vielä tuol­loinkin väestö jatkaa kasvuaan ja ihmis­ten asuinaluei­den lev­iämisen myötä maankäytön muu­tok­set (defor­estaa­tio, eroosio jne.) ovat vie­neet maail­man ekokatas­trofin partaalle.

    Satu Has­sin kaltaisen poli­itikot ovat nopei­ta puhu­maan län­si­maid­en ekol­o­gis­es­ta velas­ta (joka syn­tyi hyv­in­voin­ti­val­tioiden vil­pit­tömästä rak­en­tamis­es­ta aikana ennen laa­jem­paa ympäristöti­etout­ta!) mut­ta sovel­lam­meko ekol­o­gisen velan käsitet­tä esimerkik­si his­to­ri­al­lisen Brit­tiläisen Int­ian väestönkasvu­un. Vuo­den 1911 väestön­laskus­sa Brit­tiläisen Int­ian (nyk. Intia, Pak­istan, Bangladesh, Bur­ma) väk­ilu­vuk­si arvioiti­in 315,2 miljoonaa.
    Vuo­den 2006 tilas­toti­eto­jen perus­teel­la alueen nykyi­nen väk­iluku on: ~1460 miljoon­aa, ja sitä myöten maan ja vesistö­jen käyt­tö nykyisel­lään kestämätön­tä, vaik­ka elin­ta­so ei ole vielä niin merkit­täväk­si kohon­nut. Yhden van­huk­sek­si eläneen ihmisen elin­iän (95 vuot­ta) aikana 315 miljoonas­ta 1460 miljoon­aan. Suun­nilleen yhtä mon­en vuo­den kuin tätä alka­nut­ta vuo­sisa­taa on jäl­jel­lä, ja talous kas­vaa läh­es 10% vuosivauhtia.

    Tämä on yksi syy, monien joukos­sa, mik­si maail­man on vaikea keskustel­la avoimesti todel­li­sista ongelmista. Mis­tä kaikesta me sil­loin todel­la jou­tu­isimme keskustelemaan?

  16. az: “Mihin ja mis­sä suh­teessa ja minkä takia mei­dän tulisi resursse­jamme suun­na­ta, jot­ta saavutet­tu hyö­ty olisi ihmiskun­nan ja ympäristön kannal­ta mah­dol­lisim­man positivinen?”

    Onko taus­ta-ajatuk­se­na se, että kaik­keen ympäristöpoli­ti­ikkaan yhteen­sä olisi käytet­tävis­sä jokin tiet­ty määrä resursse­ja, ja tämä voitaisi­in sit­ten suun­na­ta vapaasti mille osa-alueelle tahansa?

    Kun vaikka­pa uusi­u­tu­val­la ener­gial­la on vähänkin syn­er­gioi­ta alue­poli­ti­ikan kanssa, siihen on mah­dol­lista saa­da moninker­tais­es­ti enem­män val­tion rahaa kuin jonkin kaukaisen kehi­tys­maan paikallis­ten ympäristöon­gelmien hoitoon. Tämä ei kuitenkaan ker­ro ratio­naalisen ympäristökeskustelun puut­teesta, vaan rikkaan itsenäisen val­tion peru­sole­muk­ses­ta — “pienen maan ter­veestä itsekkyy­destä glob­al­isaa­tion pyörteis­sä”, sanoisi Sauli.

    az: “YK:lla ja län­si­maid­en tiedostavais­tol­la on län­sike­sk­i­nen syyllisyyskäsite.”

    Län­si­maid­en oikeis­to osaa luetel­la idän syn­te­jä, mut­ta se ei tar­joa minkään­laisia avaimia tilanteen ratkaisemiseksi.

    Län­nen täy­tyy toki vaa­tia idältä parem­paa otet­ta ympäristöon­gelmis­sa, ja puhei­den tasol­la se vaati­ikin. Mut­ta ollaanko valmi­ita tehosta­maan näitä vaa­timuk­sia tarvit­taes­sa tiukem­mal­la kaup­pa­poli­ti­ikalla? Vai painaisiko­han “vapaakaup­pa” ja “kil­pailukyky” sit­tenkin enemmän?

  17. Az halu­aa tehdä kysymyk­sen, kumpi on tärkeäm­pää, syödä vai hen­git­tää. Se, että ihmiskun­ta voi tuho­ta itsen­sä monel­la taval­la, ei ole mikään syy tuho­ta se var­muu­den vuok­si myös ilmas­tokatas­tro­fil­la. Edelleen se, ettäemme vuoren var­masti tiedä kaikkea ilmas­toon liit­tyvää ei ole syytä jät­tää asi­aa huomioimat­ta. Se on kuin pelaisi venäläistä rulet­tia pis­too­lil­la, jos­sa on viisi panos­ta ja yksi tyhjä.

    Väestönkasvu on ongtel­ma, mut­ta sen tor­ju­misek­si tarvit­ta­vat keinot eivät mitenkään kil­paile samoista resurs­seista ilmas­ton muu­tok­sen tor­ju­misen kanssa. Miten se, että Suomes­sa vähen­netään turhaa autoilua lisää väestönkasvua Intiassa? 

    Väestöräjähdys on ongel­ma, mut­ta on myös san­ot­ta­va, että se on ongel­mana helpot­tanut huo­mat­tavasti viimeisen 15 vuo­den aikana. Suures­sa osas­sa Aasi­aa net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vut ovat jo nyt laske­neet alle yhden, mikä tarkoit­taa, että väk­iluku kään­tyy ennen­pitkää lasku­un. Inti­as­sakin syn­tyvyys on alen­tunut merkit­tävästi. Pahin tilanne on Afrikas­sa ja Etu-Aasiassa.

    Suomen kehi­tysavus­ta aika suuri osa menee väestöo­hjelmien rahoit­tamiseen. Ongel­mana on Yhdys­val­lat, joka yrit­tää estää kaikkia syn­tyvyy­den­sään­nöste­ly­ohjelmia YK:n puit­teis­sa. Aiem­min siir­to­laiskeskustelus­sa joku sanoi, ettei USA:n uskon­nolli­nen oikeis­to ole mikään maail­man­laa­juinen ongel­ma. Tämä on yksi osoi­tus siitä, että se on.

  18. Minäkin uskon, että väk­iluku kään­tyy ennen­pitkää lasku­un. Mut­ta sil­loin olemme jo tuhon­neet maa­pal­lol­ta suuren osan elämisen edel­ly­tyk­siä lop­ullis­es­ti. Maa­pal­lol­la ei ole aikaa odot­taa. Väk­iluku siis vähe­nee ympäristön pakot­ta­mana, ei ihmisen suuren viisauden ansiosta.

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä? Lääketi­eteen kehit­tämi­nen pitäisi lopet­taa, kos­ka se vain lisää arvot­toman elämän edel­ly­tyk­siä. Tarkoi­tan ihmis­ten iän keinotekoista pitkit­tämistä. Lääketi­eteen kehi­tys­tä ei tarvitse pakot­taa lop­pumaan, mut­ta voisimme jät­tää kokon­aan mak­samat­ta uusien lääkkei­den kus­tan­nuk­set verora­hoista. Lap­sikuolleisu­u­den vähen­e­m­i­nen ei ole medi­an väit­tämä hieno asia, vaan se johtaa surkeu­den lisään­tymiseen, kun kaik­ki syn­tyvät lapset pää­sevät jatka­maan sukua.

    Suomes­sakin pitäisi tiedot­taa hoitotes­ta­ment­tien tekemis­es­tä akti­ivis­es­ti sen sijaan, että pyritään siihen, että kaik­ki ihmiset elävät satavuotiaiksi.

    Jos palataan sähkönku­lu­tuk­seen, niin tehokas keino rajoit­taa kasvua on myös se, ettei kehit­tyneisi­in mai­hin ote­ta enää uusia asukkai­ta kehi­tys­maista. Nyt tosi­aankaan ei ole kyse siitä, että Amerikkaan tai Volvon tehtaille muut­taa suo­ma­laisia töi­hin ja että sama oikeus pitää antaa maail­man kaikille asukkaille. Kun Euroopas­sa väki vähe­nee, se pakot­taa myös kulut­ta­maan vähem­män. Ei tarvi­ta uusia ydin­voimaloi­ta, eikä viimeis­ten koskien tuhoamista.

    Ener­giavero­jen ja päästökau­pan yksi ongel­ma on se, että se ei koske lainkaan hyvä­tu­loisia ihmisiä. Jollekin nal­lelle on ihan sama, mikä on sähkön hin­ta tai mitä ben­si­i­ni mak­saa. Kuitenkin jostain syys­tä nykyisen hal­li­tuk­sen veroratkaisu­is­sa tue­taan eniten rikkai­ta mm. pois­ta­mal­la yri­tys­var­al­lisu­u­den per­in­tövero ja varain­si­ir­tovero kaik­il­ta speku­lati­ivisil­ta kaupoil­ta. Kaikkein hul­luin­ta on vähen­tää osinko­tu­lo­jen vero­tus­ta enem­män kuin annetaan eläkeläisille lisää peruseläket­tä. Jos päät­täjien arvot ovat täl­laiset, ener­giakeskustelua ei kan­na­ta jatkaa, kos­ka tosi­asi­as­sa venäläisessä ruletis­sa ovat kaik­ki kuusi luo­tia ladattu.

    Kuu­lostan kylmältä, mut­ta mielestäni human­is­tit ovat paljon pahempia ajatuk­sis­saan, kos­ka hei­dän hyvyyten­sä tuhoaa kaiken maa­pal­lol­ta kuin heinäsirkkaparvet.

  19. TAL:

    “Onko taus­ta-ajatuk­se­na se, että kaik­keen ympäristöpoli­ti­ikkaan yhteen­sä olisi käytet­tävis­sä jokin tiet­ty määrä resursse­ja, ja tämä voitaisi­in sit­ten suun­na­ta vapaasti mille osa-alueelle tahansa?”

    Ei kysymys ole nol­la­summapelistä, mut­ta kyl­lä yhteiskun­nan liikku­mavara aset­taa säädöksiä/veroja, sekä suun­na­ta kerät­tyjä tulo­ja on rajalli­nen. Kuten todet­tua maail­man vesi­foo­ru­mi on vaat­in­ut n. 80 mil­jardin euron vuosit­taista lisä­panos­tus­ta vesi­huol­lon ongelmien ehkäisemiseen ja uhkaa­van katas­trofin syn­tymisen estämiseen. Nyky­menol­la vesip­u­la tulee kos­ket­ta­maan jo 2020-luvul­la 2–3 mil­jar­dia ihmistä. Kun ihmisiltä lop­puu puh­das juo­mavesi noin laa­jas­sa mit­takaavas­sa, niin miten luulet hei­dän reagoivan? Aikuis­ten vesiso­dat eivät vält­tämät­tä ole aivan yhtä viat­to­mia kuin lasten.
    Tämä on kroon­is­tu­va ongel­ma, jota pystymme mit­tauk­sel­lis­es­ti arvioimaan (vesi­varan­not hupenevat). Se on todel­li­nen, konkreet­ti­nen, ei hypoteettinen.

    “Kun vaikka­pa uusi­u­tu­val­la ener­gial­la on vähänkin syn­er­gioi­ta alue­poli­ti­ikan kanssa, siihen on mah­dol­lista saa­da moninker­tais­es­ti enem­män val­tion rahaa kuin jonkin kaukaisen kehi­tys­maan paikallis­ten ympäristöon­gelmien hoitoon.”

    Tämä on sinän­sä tot­ta, mut­ta kehi­tyspoli­ti­ikallekin pitäisi etsiä synen­er­gioi­ta talous­poli­ti­ikan kanssa. Mut­ta tämä läh­estymistapa on monel­la punainen vaate. Pelätään, että jos päästämme län­si­maiset yhtiöt köy­hien maid­en ves­i­markki­noille (heiltä löy­ty­i­sivät nuo tarvit­ta­vat 80 mil­jar­dia), niin saadak­seen omansa takaisin he vastapain­ok­si hin­noit­telisi­vat vedelle hin­nan, joka sulk­isi köy­him­mät markki­noiden ulkop­uolelle. Tämä on tietysti yksinker­tais­tet­tu malli, mut­ta paljon on myös kysymys siitä, minkä ongelmien ratkaisu­jen pohtimiseen me keskitämme ja kiin­nitämme fokustamme.
    Vesip­u­la tulee kos­ket­ta­maan myös Euroop­paa, ellemme sit­ten anna ihmis­ten kuol­la rajo­jemme ulkop­uolelle. Vesi­pako­lais­ten aal­lot voivat olla jotain aivan muu­ta, kuin mitä tähän asti on nähty.

    Samaisia synen­er­gioi­ta me joudumme muuten myös etsimään pyrkiessämme aut­ta­maan kehi­tys­mai­ta teol­lis­tu­maan vihreäm­min. Tämä kos­kee myös ener­giaa. Ne Suomen turve- ja hakevoimalat ovat kuitenkin aika kaukana suures­ta mit­takaavas­ta. EUn CO2-päästöt ovat n. 1/8 maail­man kokon­ais­päästöistä. EUn tavoitel­tu 20% vähen­nys tarkoit­taa siis 2/80, 1/40, 2.5% maail­man kokon­ais­päästöistä. Samal­la tuo luku on kas­va­mas­sa pelkästään Kiinan, Int­ian vetämänä n. 80:sta ainakin 110:n tienoille kyseiseen vuo­teen 2020 men­nessä. Kun elinkaareltaan 50–75 vuo­tiset omavaraiset hal­pahi­ilivoimalat ovat pystyssä (jopa neljä yhdessä viikos­sa Kiinas­sa!, Intia perässä!) niin miten vähen­nät näitä päästöjä? Eihän kukaan uskalla edes kysyä tätä ääneen. Puhutaan tuhan­sista mil­jardeista, val­tavista maail­man­poli­ti­ikan jännitteistä.

    “Län­si­maid­en oikeis­to osaa luetel­la idän syn­te­jä, mut­ta se ei tar­joa minkään­laisia avaimia tilanteen ratkaisemiseksi.”

    Kos­ka sel­l­aisia avaimia, sel­l­aista taikaiskua ei ole, mut­ta se, että emme edes keskustele näkyvästi väestönkasvus­ta ja peräänku­u­lu­ta kan­sain­välisiä sitoumuk­sia, toimen­pideo­hjelmia, kam­pan­joi­ta (…) on ympäristöl­lis­es­ti rikos tätä maail­maa kohtaan.

    Kysymys tulee nouse­maan esille viimeistään siinä vai­heessa kun Kiinaa ja Inti­aa ruve­taan edel­lyt­tämään mukaan Kioton seu­raav­ille kier­roksille. Tuol­loin län­si­maat tuot­ta­vat enää ehkä vain 1/3 maail­man kokon­ais­päästöistä (maankäyt­tö ym. huomioiden vielä paljon vähem­män), ja samaan aikaan väkirikkai­ta ja väestöltään kas­vavia mai­ta kiin­nos­taa omaa etu­aan ajaak­seen pain­ot­taa päästö­jen määrää yksilöä kohden, saaden var­masti tukea län­nen tiedostavil­ta ja YK:lta. Jos­sain vai­heessa mei­dän on keskustelta­va sen kuvan ylitse, jos­sa kap­i­tal­isti tuhoaa maail­man, ja per­at­ta­va vas­tu­unkäsitet­tä paljon syvem­min, mut­ta se tulem­meko kyken­emään siihen sovullis­es­ti ja rak­en­tavasti on paljon kyynisem­pi kysymys.

    -

    Osmo:

    “Az halu­aa tehdä kysymyk­sen, kumpi on tärkeäm­pää, syödä vai hen­git­tää. Se, että ihmiskun­ta voi tuho­ta itsen­sä monel­la taval­la, ei ole mikään syy tuho­ta se var­muu­den vuok­si myös ilmastokatastrofilla.”

    Esimerkik­si 1.5C ilmas­tosen­si­ti­ivisyys ei olisi ilmas­tokatas­trofi. Ensin­näkin auringon arvioidaan ole­van tuhatvuo­tises­sa mak­simis­saan (tutk­i­joi­ta Euroopas­ta, Venäjältä, Ukrainas­ta, Kiinas­ta pää­tynyt samaan arvioon), ja auringon läm­pö­vaiku­tus saat­taa laskea n. 0.5C kulu­van vuo­sisadan aikana.

    Toisek­si ei ole selvää, mitä todel­la tarkoita­mme ilmas­tokatas­tro­fil­la ja sen syn­tysy­il­lä. Ihmiskun­ta on muokan­nut 40%:ia maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta (ja tämän vaiku­tuk­sia olemme voineet paikallis­es­ti mita­ta), ja lisän­nyt ilmake­hään vajaat sata miljoona­sosaa hiilid­iok­sidia (ja mod­el­loitu­ja mod­el­loiden tuot­tanut pro­jek­tioi­ta). 380ppm on kaukana esimerkik­si hir­mulisko­jen aikakau­den luvuista 2000ppm-3000ppm. Katas­tro­faa­li­nen ilmas­tosen­si­ti­ivisyys edel­lyt­täisi, että elämme poikkeuk­sel­lisen korkean CO2-ilmas­tosen­si­ti­ivisyy­den aikakaut­ta, vaik­ka nopeaan nousu­un liit­tyykin omat riskinsä.

    Kol­man­nek­si jos olet pere­htynyt IPC­Cn raportin ennus­tuk­si­in aavikoi­tu­mis­es­ta ja kuiv­u­ud­es­ta ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na, niin lohdut­ta­nee tieton NASAn tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan ilmas­ton läm­pen­e­misen myötä tapah­tu­va sademäärien kasvu on kolme ker­taa arvioitua suurem­paa. Tämä on juuri yksi mie­lenki­in­toinen point­ti mod­el­loiduista. Nuo aavikoi­tu­miset ja kuiv­u­udet perus­tu­i­v­at AOGCM mod­el­loi­tu­i­hin / arvioi­tu­i­hin käsi­tyk­si­in sademääristä. Tuo NASAn tutkimus, joka kumosi täysin nämä mod­el­loidut arvot, perus­tui kat­tavaan satel­li­it­ti­dataan edel­lisiltä, läm­men­neiltä vuosikym­me­niltä. Kun mallinnus kohtaa mit­tauk­sen, mallinnus väistyy.
    Kun satamiljoon­aa vuot­ta sit­ten maa­pal­lon keskiläm­pöti­la oli kym­menisen astet­ta nyky­istä korkeampi, jät­tiläis­puiden muo­dosta­mat lop­pumat­tomat met­sät ylet­tyivät jokaisen man­tereen rannal­ta toiselle.

    “Edelleen se, että emme vuoren var­masti tiedä kaikkea ilmas­toon liit­tyvää ei ole syytä jät­tää asi­aa huomioimat­ta. Se on kuin pelaisi venäläistä rulet­tia pis­too­lil­la, jos­sa on viisi panos­ta ja yksi tyhjä.”

    Käytin itsekin tätä mieliku­vaa, kun vielä uskoin CO2-alarmis­min pri­or­isoi­tu­miseen ongelmien joukos­ta, mut­ta sit­tem­min uskon ymmärtäneeni, että mei­dän on ensin­näkin keskustelta­va siitä, mitä tämä “huomioimi­nen” tarkoit­taa. Tarkoit­taako huomioimi­nen esimerkik­si Ruotsin mallin mukaista ryn­täys­tä hyö­dyn­tämään ensim­mäisen sukupol­ven ilmas­tolääkkeitä (kuten etano­lia) ympäristö­vaiku­tuksin, jot­ka lop­putule­mal­taan osoit­ta­vat, että lääke sisältää enem­män hait­to­ja kuin hypo­teet­ti­nen tau­ti. Tarkoit­taako “huomioimi­nen”, että arvioimme esimerkik­si ydin­voimaa pienem­män pahan näkökul­mas­ta? Entä huomioim­meko tätä hypo­teet­tista ongel­maa muiden, konkreet­tis­es­ti mitat­tu­jen, mah­dol­lis­es­ti vakavampi­en ongelmien huomioimisen kustannuksella?

    “Väestönkasvu on ongel­ma, mut­ta sen tor­ju­misek­si tarvit­ta­vat keinot eivät mitenkään kil­paile samoista resurs­seista ilmas­ton muu­tok­sen tor­ju­misen kanssa. Miten se, että Suomes­sa vähen­netään turhaa autoilua lisää väestönkasvua Intiassa?”

    Bioen­er­gian vil­je­ly pahen­taa vesip­u­laa kehi­tys­mais­sa, heiken­tää ruokahuoltoa sekä nos­taa ruoan hin­taa, tässä yksi ris­tiri­itaisu­us. Rajal­lisil­la resurs­seil­la pelat­taes­sa ilmas­to-ohjelmi­in menevät rahat voisi­vat toisen­laisel­la pri­or­isoin­nil­la suun­tau­tua osit­tain väestöo­hjelmi­in, vesip­u­lan tor­ju­miseen. Toki voi utopis­tis­es­ti ehdot­taa vaik­ka Yhdys­val­to­jen ase­menoista, tai län­si­mais­ten las­ten nukeista tai aikuis­ten tupakoin­nista näi­den tarvit­tavien varo­jen löy­tymistä, mut­ta sil­loin tehdään kat­e­go­ri­ahyp­päys ja ruve­taan puhu­maan vain paper­il­la, ei konkre­ti­as­sa. Kyl­lä voi hah­mot­taa ei mitenkään nol­la­sum­maisen, mut­ta kuitenkin karkeahkon liikku­mati­lan ympristön­suo­jelu­un ja human­i­taariseen työhön löy­det­tävis­sä oleville voimavaroille, eikä sil­loin ole ollenkaan turhaa miet­tiä niiden priorisoitumista.

    Pelkään esimerkik­si, että human­i­taariseen apu­un tarkoitet­tu­ja kehi­tys­a­pu­ra­ho­ja rupeaa tule­vaisu­udessa pikem­minkin val­umaan energiaan/energiahankkeisiin, kuin että apu­ra­hat merkit­tävästi kas­vaisi­vat. Täl­löin ollaan myös taloudel­lis­es­ti ris­tiri­ito­jen äärellä.

    Mut­ta talouden lisäk­si tulisi puhua myös fokuk­ses­tamme, ongelmista keskustelemis­es­ta globaalil­la tasol­la, niiden tiedostamis­es­ta ja myön­tämis­es­tä ja alku­un edes julk­i­lausum­ien aikaansaamis­es­ta. Näin­hän teemme luke­mat­tomien ongelmien kohdal­la kuten lap­si­työvoiman, vaik­ka ei kukaan usko sen kitkey­tyvän vain kos­ka toteamme siten. Väestönkasvua mon­et eivät mieltäisi edes täl­laista sta­tus­ta ansait­se­vak­si ongel­mak­si, vaik­ka se on mitat­tuna maail­man vakavin ympäristöl­lli­nen ja human­i­taari­nen ongelma.

    “Väestöräjähdys on ongel­ma, mut­ta on myös san­ot­ta­va, että se on ongel­mana helpot­tanut huo­mat­tavasti viimeisen 15 vuo­den aikana. Suures­sa osas­sa Aasi­aa net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vut ovat jo nywt laske­neet alle yhden, mikä tarkoit­taa, että väk­iluku kään­tyy ennen­pitkää lasku­un. Inti­as­sakin syn­tyvyys on alen­tunut merkit­tävästi. Pahin tilanne on Afrikas­sa ja Etu-Aasiassa.”

    Seu­raavas­sa kart­ta ja tilas­to­ja väestönkasvus­ta. Ensim­mäi­nen kart­ta tilas­toi­neen perus­tuu YKn 1995–2000 keräämi­in tietoi­hin, toinen vuon­na 2000–2005 kerät­ty­i­hin, ja siinä mukana myös ver­taus 30 vuo­den takaiseen. http://www.pregnantpause.org/numbers/fertility.htm
    ja http://hdr.undp.org/hdr2006/statistics/indicators/48.html

    Väestönkasvu kor­reloi kol­men näkyvän vaikut­ti­men kanssa: Köy­hyy­den, patri­arkaalisen yhteiskun­ta­jär­jestelmän sekä Islamin kanssa. YKn väestönkasvun tait­tumisen ennus­teet otta­vat huomioon selkeästi ensim­mäisen (ja se tietysti vaikut­taa myös koh­tien kak­si ja kolme täyt­tyessä), osit­tain toisen, eivätkä juuri kol­mat­ta vaikutin­ta. Nyt on jo nähtävis­sä selkeä tilas­tolli­nen osoi­tus sille, ettei väestönkasvu taitu riit­tävästi pelkästään köy­hyy­den pois­tu­misen myötä, jos yhteiskun­nan arvo­maail­ma ei samanaikaises­ti muu­tu. Tästä esimerkik­si kel­paa toimi­van sosi­aalisek­torin, län­si­maisen elin­janaodot­teen ja öljy­vau­rau­den Sau­di-Ara­bia, jon­ka hedelmäl­lisyys­luku on ylitse 4 (vaikkakin osoit­taen posi­ti­ivis­es­ti laskua 95–00 5.8) las­ta naista kohden. Aasian tilas­tolli­nen kehi­tys on pitkälti Kiinan yhden lapsen poli­ti­ikan ansio­ta, joka on tiput­tanut maan hedelmäl­lisyys­lu­vun jo 1.8:aan. Pak­istan 4.3(5.0), Bangladesh 3.2(3.1) ja Intia 3.1(3.1) (Inti­as­sa erotel­lusti mus­lim­ien syn­tyvyys on huo­mat­tavasti korkeampi kuin hindujen).

    “Suomen kehi­tysavus­ta aika suuri osa menee väestöo­hjelmien rahoit­tamiseen. Ongel­mana on Yhdys­val­lat, joka yrit­tää estää kaikkia syn­tyvyy­den­sään­nöste­ly­ohjelmia YK:n puit­teis­sa. Aiem­min siir­to­laiskeskustelus­sa joku sanoi, ettei USA:n uskon­nolli­nen oikeis­to ole mikään maail­man­laa­juinen ongel­ma. Tämä on yksi osoi­tus siitä, että se on.”

    Kuten edel­liset, pres­i­dent­ti Clin­tonin aikakaudelta kerä­tyt tilas­tot osoit­ta­vat, ongel­ma tuskin kor­reloi kovin voimakkaasti USAn pres­i­dentin abort­tikan­nan kanssa. Onhan syn­tyvyys laskenut Bushin aikakaudel­la. Väestöo­hjel­mat toimi­vat yllät­täen parem­min alueil­la, joil­la väestön on ohjelmille vas­taan­ot­tavaista. Syyt­tömäk­si ei todel­lakaan jää kato­li­nen kirkkokaan, vaik­ka Etelä-Amerikas­sa onkin saavutet­tu huo­mat­tavaa edis­tymistä edel­lis­ten 30 vuo­den aikana. Luvut ovat kuitenkin suh­teel­lisia. Hedelmäl­lisyys, joka kas­vat­ti maail­man väk­ilu­vun yhdestä mil­jardista kuu­teen mil­jardi­in on tietenkin elin­ti­lan kapen­e­misen pakot­ta­mana laskenut huo­mat­tavasti, tämä ei kuitenkaan poista kym­men­tä mil­jar­dia kohden kulke­van väestönkasvun muo­dosta­maa katas­tro­faal­ista uhkaa, joka ker­toimen lail­la vaikut­taa lukuisin mui­hin ongelmi­in. Niin ympäristöl­lisi­in kuin humanitaarisiin.

    Täl­lä kom­men­til­la yritän perustel­la sitä, että me emme voi puhua ympäristöon­gelmista tai human­i­taari­sista ongelmista niiden merkit­tävimpi­in “synty“syihin puuttuen, ennen kuin me kyken­emme aloit­ta­maan globaalil­la tasol­la avoimen dialo­gin kult­tuurista ja vastuunkäsitteestä.

    Suomen maaseudun asukkaiden pain­os­t­a­mi­nen ter­vey­delle haitalliseen pien­pu­uläm­mit­tämiseen tai kiin­tiöi­den vaa­timi­nen bioen­er­gialle, jon­ka CO2-taseen posi­ti­ivi­su­ud­es­ta emme edes ole var­mo­ja (kuten Ruot­sis­sa) ovat esimerkke­jä kosmetiikasta.
    Bioen­er­gian vil­je­lyn vaiku­tus kehi­tys­maid­en ruokahuol­lolle ja ruoan markki­nahin­nalle on esimerk­ki lääk­keen poten­ti­aal­i­sista vaaroista.

    Kysymys ongelmien mit­ta­suhteista, konkreet­tisu­ud­es­ta ja aku­ut­tisu­ud­es­ta säi­lyy relevanttina.

    Luodeista puheen ollen: Jos keski­tymme ekses­si­ivis­es­ti hypo­teet­tis­ten CO2-luo­tien väis­te­lyyn, niin tarkkaavaisu­utemme esim. maankäytön, vesip­u­lan ja liikakan­soituk­sen luodeille vähe­nee. Jos keski­tymme ekses­si­ivis­es­ti län­si­maid­en n. 30%-40% (ja alentuen) osu­u­teen näistä luodeista (ja häviävään mur­to-osaan niiden viuhu­misen kasvus­ta) niin näkökent­tämme maail­man ongelmi­in kape­nee entisestään.

    Tämän vääristyneen per­spek­ti­ivin oireilu­na on sit­ten esit­tää mitä moni­tu­isimpia, tilas­tol­lis­es­ti olemat­to­mia, hinnal­taan kalli­ita, ja ylipään­sä hyödy­iltään kyseenalaisia rasit­tei­ta ongelmien “ratkaisemisek­si”.

    Todel­lis­ten ongelmien edessä olemme tain­neet nos­taa kädet pystyyn jo kauan sit­ten. Olemme vähän kuin Pen­ta­gon, joka tuot­taa raport­te­ja tule­vista vesisodista, mut­ta sit­ten tyy­dym­mekin pitkälti vain seu­raa­maan sivus­ta. Pienistä puroista ei syn­ny sitä isoa vir­taa, kun niitä on liian vähän ja ne pysyvät liian pien­inä. Tämä on perspektiiviongelmamme.

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.