Sekundamusiikkitalo?

6 vastausta artikkeliin “Sekundamusiikkitalo?”

1. San­o­taan, ettei köy­häl­lä ole varaa ostaa hal­paa. Ja hal­pa­han on aina tun­netusti huonolaatuista.

   En tiedä mitä kaikkea musi­ikki­taloon on suun­nitel­tu, mut­ta jos jostain pitää tin­kiä, niin olkoon se sit­ten pin­ta­ma­te­ri­aalit. Tyyli­in jätetään arvop­uu met­sään kas­va­maan ja laite­taan sen tilalle vaik­ka koivua. 

   Itse en ole lainkaan vaku­ut­tunut koko talon tarpeel­lisu­ud­es­ta. Luulisin, että enem­män kysyn­tää olisi ollut van­ho­jen makasi­inien kaltaisi­in tiloi­hin tehdy­ille matalem­man profi­ilin har­joit­te­lu­tiloille. Kalli­in musi­ikki­talon tiloista tulee var­masti kalli­it myös käyt­tää, mikä rajaa käyt­täjäkun­nan aika pienek­si. Toiv­ot­tavasti olen väärässä ja tästäkin talosta ei tule taakkaa yhteiskun­tamme niskaan.

   Vastaa

2. Olen täysin samaa mieltä. Kun asia oli kaupung­in­hal­li­tuk­sess akevääl­lä esil­lä varoit­telin ettei kan­na­ta han­kkeen kokon­aiskus­tan­nusten kannal­ta pikkusäästöil­lä pila­ta taloa. Tuol­loin ymmärsin että säästöjä etsitään pin­ta­ma­te­ri­aaleista, ja are­lin ne voita­van kor­ja­ta. Mut­ta audi­torin poisjät­tämi­nen on paljon huonom­pi jut­tu, eikä enää myöhem­min korjattavissa.

   Vastaa

3. Samaa mieltä Min­er­va Krohnin kanssa. Tässä on vaarana juuri, että ei tul­lut takkia, tuli liiv­it, ei tul­lut liiviä tuli lom­pakko jne. Ongel­ma on, että arkkite­hti näkee joskus mate­ri­aalit merkit­tävämp­inä kuin toiminnallisuuden.

   Itsel­läni on omako­htainen koke­mus, kuin­ka kus­tan­nussäästöt haetaan oikeista kohdista, ilman että ne vaikut­ta­vat talon käyt­töar­voon. Hyvinkäälle 2005 kor­jaus­rak­en­tamisko­hteena Van­han Vil­late­htaan suo­jel­tu­un raken­nuskom­plek­si­in valmis­tui las­tenkult­tuurikeskus Vil­la Art­tu. Han­kkeen kokon­ais­bud­jet­ti oli musi­ikki­taloon ver­rat­tuna säälit­tävät 4,5 M€, mut­ta siitäkin olti­in menos­sa komeasti yli. Tarvit­ta­vat säästöt saati­in suurim­mal­ta osin mate­ri­aali­valin­noista, eikä siten tarvin­nut enää pala­ta tilasuunnitteluun.

   Han­kkeen onnis­tu­misen edel­ly­tyk­senä oli sekä käyt­täjien ETTÄ suun­nit­telijoiden ETTÄ raken­nut­ta­jan yhteinen näke­mys ja tah­to saa­da aikaan TOIMINNALLISESTI laadukas las­tenkult­tuurikeskus. Tässä mielestäni onnis­tut­ti­in eri­no­mais­es­ti. (www.hyvinkaa.fi/villaarttu)

   Vastaa

4. Jotenkin hirvit­tää vier­estä seu­ra­ta tuol­laisien raha­sum­mien heit­te­lyä pikkua­sioina. Tulee mieleen Pul­lakuskien van­ha radioshow, jos­sa miet­tivät mitä kaikkea nykyisen oop­per­at­alon hin­nal­la olisi voin­ut rak­en­taa, ja pää­tyivät rak­en­ta­maan keila­hallin, jos­sa on niin pitkät radat että pal­lot pysähtyvät matkalla. Vaal­i­maan rekkali­ikenne jatkuu entistä hur­jem­pana, mut­ta musi­ikki­ta­lo tul­laan rak­en­ta­maan kuluista säästämät­tä. Ja niitä asioi­ta ei voi ver­ra­ta keskenään, eihän?

   Vastaa

5. Pin­ta­ma­te­ri­aaleis­sa säästämisessä ongel­ma tulee toki siinä, jos säästön seu­rauk­se­na käytetään huonom­min kestävää, ja kalli­im­paa (tai ekol­o­gis­es­ti huonom­paa) ylläpi­toa vaa­ti­vaa. Tyyli­in muovi­mat­to vrs. kaake­li märkätilois­sa. Kaake­li kestää oikein hoidet­tuna ikuis­es­ti, muovi­mat­to on jo muu­ta­mas­sa vuodessa pilalla.
   Nyt luin lehdessä, että oltaisi­in säästämässä ikkunois­sa, siis 2‑kerrosikkunat 3‑kerrosikkunoiden sijaan. Raken­nuk­sen ener­giate­hokku­us kär­sii. Tosin Helsingis­sä kaukoläöm­pö tois­taisek­si tulee ener­giantuotan­non sivu­tuot­teena, mut­tei ikuisesti.
   Ei 6 miljoon­aa Helsingis­säkään ole pikku­ra­ha, mut­ta sel­l­ainen voi upota esim yhden alikulku­tun­nelin rak­en­tamiseen, jot­ta autol­la pää­si­sis suju­vam­min. Isot risteyk­set mak­sa­vat moninkertaisesti.

   Vastaa

6. “Kan­nat­tako pan­na kot­tikär­rykau­pal­la rahaa uuteen musiikkitaloon?”

   Ei. Huo­mat­tavasti järkeväm­pää olisi ollut sijoit­taa nuo rahat musi­ikki­talon kaltaisen han­kkeen sijas­ta kel­lari yms. muun under­ground kult­tuurin tiloi­hin. Tarvit­si­joi­ta ja käyt­täjiä olisi ollut “pil­vin pimein”. Sen sijaan musi­ikki­talon kaltaisen “toimis­ton” käyt­täjät on las­ket­tavis­sa yhden käden sormin ja kus­tan­nuk­set ovat pilvissä.

   Toisaal­ta, jos rahaa ei ole rak­en­taa musi­ikki­taloa sel­l­aisek­si toimin­nal­lisek­si kokon­aisu­udek­si kuin oli tarkoi­tus, jätetään mielum­min koko han­ke toteuttamatta.

   Vastaa