Lainojen takaus halvinta asuntopolitiikkaa

Nim­imerk­ki tiedemies kom­men­toi tätä keskustelua oma­l­la blogillaan. Vas­tasin jo hänelle, mut­ta julkaisen vas­tauk­sen vähän edi­toitu­na myös tääl­lä. Hänen kir­joituk­se­na aihe oli se, mil­lä perus­teel­la omis­tusasum­ista tuylisi sub­ven­toi­da vuokra-asum­ista vas­taan (kuten nyt tapahtuu).

Mitä sel­l­aista yleistä hyvää omis­tusasumiseen liit­tyy, jota pitäisi subventoida?

Tärkein omis­tusasumisen eduista on pitää huol­ta omas­ta asun­nos­taa.; niin makaa kuin petaa. Toinen hyvä puoli siinä on asun­to­var­al­lisu­u­den sirot­tumi­nen koti­talouk­sille sen sijaan että se keskit­ty­isi suurille vuokrat­aloy­htiöille. Koti­talouk­sien kas­va­va var­al­lisu­us on monin tavoin hyvä asia.

Paras tapa sub­ven­toi­da omis­tusasum­ista on taa­ta niiden asun­to­lainat, joiden mak­sukykyyn pank­ki ei täysin luo­ta. Se ei nimit­täin mak­sa yhteiskun­nalle mitään. Jos mak­sukyky pet­tää eikä pysty mak­samaan lyhen­nys­tä, mak­saa vain korot. Pank­ki suos­tuu tähän, kos­ka lainal­la on takaus. Ei mak­sa mitään, kenellekään.

Jos ei pysty mak­samaan edes korko­ja, ei var­maankaan pysty­isi mak­samaan myöskään vuokraa. Jos ei pysty mak­samaan vuokraa, yhteiskun­ta tulee apu­un asum­istuen ja viime kädessä toimeen­tu­lotuen muo­dos­sa, kos­ka ainakaan sydän­talvel­la ei per­heitä mielel­lään pakkaseen aje­ta. Jos yhteiskun­nal­la on varaa mak­saa köy­hien vuokra, on sil­lä varaa mak­saa myös köy­hien korot. Tämä tulee yhteiskun­nalle halvem­mak­si, kos­ka korot ovat vuokraa pienem­mät. Vuokraan sisäl­tyy myös osu­us pääo­man kuo­let­tamis­es­ta. Vuokralaiset mak­sa­vat myös aravavuokra-asun­non velat­tomak­si 40 vuodessa. Asum­is­tu­ki osal­lis­tuu myös tähän pääo­man kuo­let­tamiseen, mut­ta ei osal­lis­tu­isi henkilöko­htais­ten asun­to­lain­o­jen tapauk­ses­sa. Inflaa­tion kaut­ta kuo­let­tamisen se kyl­lä maksaa.

Täl­lainen sub­ven­tion­muo­to ei valuisi yliväljään asumiseen eikä juuri nos­taisi asun­to­jen hintoja.

7 vastausta artikkeliin “Lainojen takaus halvinta asuntopolitiikkaa”

  2. Jos tämä sys­tee­mi olisi ollut voimas­sa Yhdys­val­tain asun­tomarkki­noil­la, olisiko maail­man rahat­alout­ta heilut­tavaa talouskri­isiä syntynyt.

    On tot­ta, että omis­tusasu­ja pitää parem­paa huol­ta asun­nos­taan ja ympäristöstään. Mut­ta omis­tusasu­ja on niitat­tu kiin­ni siihen asun­toon­sa. Vuokra-asu­ja voi helpom­min muut­taa maan äärestä toiseen. Se luo liikku­vam­mat työmarkkinat.

    Yksi tos­i­tyh­mä ajat­telu elää asun­nonos­ta­jien mielessä. Mak­san käm­pästä kovan hin­nan, mut­ta saan sen takaisin, kun myyn sen pois. Niin saat, mut­ta sit­ten sin­ul­la ei ole asuntoa.

    Ja hin­tae­tu syn­tyy vaan siten, että muu­tat esim. Helsingistä Van­taalle, Lah­teen tai Kouvolaan.

    Vastaa

  3. Miten mallisi ottaa huomioon mah­dol­lisen asun­to­jen hin­to­jen laskun? Jos vaku­us­va­je syn­ty­isi, pank­ki huu­tokaup­paisi asun­non ja val­tio kor­vaisi pankille lop­ut? Pankkien ei siis enää tarvit­sisi ottaa huomioon asuntomarkkinariskiä?

    Vastaa

  4. “omis­tusasu­ja on niitat­tu kiin­ni siihen asun­toon­sa. Vuokra-asu­ja voi helpom­min muut­taa maan äärestä toiseen. Se luo liikku­vam­mat työmarkkinat.”

    Tämä liikku­vu­us saat­taa tosin suun­tau­tua myös Suomes­ta ulkomaille.

    Vastaa

  5. Otsikos­ta ja sen mukaises­ta tek­stin sisäl­löstä olen samaa mieltä. Pieni yksi­tyisko­h­ta kir­joituk­ses­sa kuitenkin kiin­nit­ti huomioni.

    “Täl­lainen sub­ven­tion­muo­to ei valuisi yliväljään asumiseen …”

    Tuos­sa puhutaan yliväljästä asumis­es­ta. Itse jäin pohti­maan mis­sä vai­heessa asum­i­nen muut­tuu pahek­sut­tavak­si(?) yliväljäk­si toimin­naksi. Onko aja­tus se että suo­ma­laisen, kylmien aluei­den asukki­na, on hyväksyt­tävä se, että asumme vähem­män väljästi kuin eteläisem­mät lajitoverimme.

    Vastaa

  6. En halua kieltää yliväljää asum­ista — mis­sä se saja sit­ten meneekin — mut­ta verovaroin sitä ei pidä sub­ven­toi­da. Asun­to on vält­tämät­tömyys, mut­ta asum­is­ta­son­sa kohot­tamisen jokainen mak­sakoon itse.

    Vastaa

  7. “omis­tusasu­ja on niitat­tu kiin­ni siihen asun­toon­sa. Vuokra-asu­ja voi helpom­min muut­taa maan äärestä toiseen. Se luo liikku­vam­mat työmarkkinat.”

    Kyl­lä Helsingis­sä omis­tusasun­non vai­h­t­a­mi­nen on paljon helpom­paa kuin vuokra-asun­non saami­nen — ainakin, jos halu­aa aravavuokra-asuntoa.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Antti-Juhani Kaijanaho Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.