Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta

Anna-Liisa Snick­er kysyi kom­men­tis­saan artikke­li­i­ni “Lisää iso­ja asun­to­ja”, mikä on oikein asun­topoli­it­ti­nen kan­tani ja luet­teli eri kir­jois­sani ollei­ta kan­to­ja. Ilah­dut­tavaa, että joku on lukenut niistä niin monia. Kos­ka tässä joudu­taan aivan toiseen aiheeseen, vas­taan blog­itekni­sistä syistä uudel­la artikkelilla.

Var­maankin kan­nan­otois­tani löy­tyy ris­tiri­itaisuuk­sia. Olisi itse asi­as­sa huolestut­tavaa, jos ei vai­h­taisi kan­taa keinoista, kun asun­topoli­it­ti­nen tilanne ja eri­tyis­es­ti rahamarkki­nat ovat niin paljon muuttuneet.

Onko asum­i­nen niin san­ot­tu meri­it­ti­hyödyke, jon­ka kulut­tamista tulisi tukea yli sen, mitä ihmiset ovat siihen valmi­it omaa rahaansa pane­maan, kuten ovat vaikka­pa ter­vey­den­huolto tai koulu­tus? Pien­i­t­u­loisen kohdal­la se, että hän ylipään­sä saa kelvol­lisen asun­non, on meri­it­ti­hyödyke. Pien­i­t­u­loista kan­nat­taa tukea niin, että rahan käyt­tö sido­taan asumiseen (asum­is­tu­ki) eikä jae­ta yleisavus­tuk­se­na, jon­ka voisi käyt­tää johonkin muunkin.

Kun kohtu­ulli­nen asum­is­ta­so on saavutet­tu, asum­is­ta­son NOSTAMINEN ei ole meri­it­ti­hyödyke, jota yhteiskun­nan tulisi tukea. Itse asi­as­sa väljä asum­i­nen on kulu­tus­muo­tona arve­lut­ta­va, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tämi­nen on ener­giaval­taista puuhaa. Joka halu­aa asua ylel­lis­es­ti, tehköön sen omil­la rahoillaan.

Meil­lä ei tue­ta val­tion varoin vuokra-asum­ista kuin asum­istuen muo­dos­sa kaik­ista pien­i­t­u­loisimpi­en kohdal­la. Sen sijaan omis­tusasum­ista tue­taan anta­mal­la korko­jen verovähen­nysoikeus kuin­ka väljään asun­toon tahansa. Tätä en pidä järkevänä.

Jos omis­tusasun­nos­sa korkomeno on vähen­nyskelpoinen vero­tuk­ses­sa, pitäisi neu­traal­isu­u­den vuok­si vuokras­ta olla vähen­nyskelpoista olla sen osu­u­den, joka ylit­tää asun­non yhtiö­vastik­keen, siis se korko pääo­mas­ta, joka mak­se­taan vuokranan­ta­jalle. Jos asun­toa vas­taan ote­taan lainaa viiden pros­entin korol­la, tuos­ta koros­ta val­tio mak­saa läh­es puoli­toista pros­ent­tia. Vuokra-asumiseen ei saman­laista val­tion sub­ven­tio­ta sisäl­ly, minkä takia vuoikral­la asum­i­nen on keskimäärin selvästi kalli­im­paa kuin omas­sa asun­nos­sa asuminen.

Jos korko on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen, kuten on yri­tyk­sen perus­tamiseen otet­tu lainakin, pitäisi asun­to­tu­lon olla verotet­tavaa, kuten on yri­tyk­sen tulo. Tämän epäko­hdan ymmärtää, jos kak­si henkilöä asuu täs­mälleen saman­lai­sis­sa asun­nois­sa, toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja he saa­vat yhtäkkiä työ­paikat ris­ti­in, Turus­sa asu­van Tam­pereelta ja päin­vas­toin. Jos he menevät asumaan tois­t­en­sa asun­toi­hin, heille molem­mille merk­itään verotet­tavaa vuokrat­u­loa asun­nos­ta. Asum­istapah­tu­ma, joka omas­sa asun­nos­sa oli vero­ton, muut­tuu yhtäkkiä verol­lisek­si. Jos­sakin on virhe, ja se on alkutilanteessa.

Jos ollaan sitä mieltä, että asun­to­tu­loa ei pitäisi verot­taa, sil­loin ei pitäisi verot­taa myöskään sitä vuokrat­u­loa, jon­ka vuokranan­ta­ja saa vuokra-asun­nos­taan. Siis jos halu­taan olla neutraaleja.

Kun ei halu­ta olla neu­traale­ja, vuokral­la asum­i­nen asum­is­muo­tona katoaa vähitellen. Vuokra­suh­teet kan­nat­taisi aina naamioi­da omis­tusasumisek­si: sen sijaan että vuokraat asun­non, sin­un pitäisi ostaa se vuokranan­ta­jal­ta täy­del­lisel­lä osto ja myyn­tiop­ti­ol­la. Kum­man pyyn­nöstä tahansa asun­to palau­tuu van­hal­la hin­nal­la entiselle omis­ta­jalle. Asun­non ”osta­ja” saisi myyn­ti­hin­nan lainaksi ja mak­saisi siitä asun­non ”myyjälle” vuokran sijas­ta korkoa, joka yllät­täen onkin vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen. 

Se, että omaan asun­toon on leiv­ot­tu sisälle täl­lainen vero­tu­ki, johtaa hyvä­tu­loisil­la yliväljään asumiseen, mitä ei pidä suosia.

Itse pois­taisin ris­tiri­idan niin, että korot oli­si­vat vähen­nyskel­posia mut­ta asun­to­tu­lo verotet­tavaa. Tämä suo­sisi nuo­ria asun­tomarkki­noille tulevia.

Jos en halua suosia yliväljää asum­ista ylipään­sä, mik­si halu­an iso­ja asun­to­ja Helsinki­in? Ei Helsin­gin täyt­tämi­nen pelkil­lä yksiöil­lä saisi lap­siper­heitä asumaan yksiöis­sä (eikä olisi tarkoi­tus­taan). He asu­isi­vat vielä isom­mis­sa asun­nois­sa jos­sain jumalanselän takana kak­si autoa pihas­sa. Kyl­lä asun­to­jen hin­tata­so Helsingis­sä pitää asum­isväljyy­den kohtuudessa.

Kysyjä oli sitä mieltä, että hei­dän per­heelleen olisi katas­trofi, jos asun­to­tu­lo tulisi verotet­tavak­si. Katas­trofi se olisi heille, jos se tulisi verotet­tavak­si vain hei­dän kohdal­laan, mut­ta ei muiden. Jos se olisi verotet­tavaa muidenkin kohdal­la, veropo­h­ja laa­jenisi niin merkit­tävästi, että kaikkia vero­ja voisi alen­taa roimasti, eikä hei­dän per­heen­sä tilanne toden­näköis­es­ti paljon muut­tuisi. Vero­ja ei mak­set­taisi sen enem­pää. Kun se johtaisi loogisem­paan käyt­täy­tymiseen, lop­ul­ta läh­es kaik­ki voittaisivat. 

Korko­jen verovähen­nysoikeus ei hyödytä lainkaan asun­non osta­jaa. Pystyn tietysti mak­samaan unel­ma-asun­nos­tani enem­män, kun val­tio tukee lainan­ot­toani, mut­ta har­mi kyl­lä, sama tuki tulee kil­paosta­jillekin. Hin­ta nousee syö­den kokon­aan sen edun, jon­ka verovähen­nysoikeus min­ulle antaa. Ain­oa, joka hyö­tyy, on myyjä. 

Jokainen ekon­o­misti ymmärtää sen ris­tiri­itaisu­u­den, joka sisäl­tyy siihen, että toisaal­ta korot ovat vähen­nyskelpoisia mut­ta asun­to­tu­lo vero­ton­ta. Yksikään poli­itikko ei tästä uskalla puhua, kos­ka asi­as­ta saa pop­ulis­tisia otsikoi­ta. Minäpä en ole enää poli­itikko. Eläköön ajatuksenvapaus!

Muuten, noi­hin kv. ver­tailui­hin ei voi luot­taa. Mon­es­sa maas­sa ne tehdään jaka­mal­la koko maan asun­topin­ta-ala väk­ilu­vul­la. Kuu­lostaa loogiselta, mut­ta sil­loin siihen tule­vat kesämök­it ja kakkosasun­not mukaan – jopa tyhjil­lään ole­vat asun­not. Edelleen meil­lä asun­non pin­ta-ala mitataan sen sisältä, kun taas monis­sa mais­sa ulko­seinästä niin, että ulko­seinien lisäk­si ker­rostalois­sa rap­pukäytävät tule­vat mukaan. 

Mut­ta tietysti lämpimis­sä mais­sa asu­taan väl­jem­min. Grön­lan­nis­sa asu­taan meitä ahtaam­min, oletan.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä! Niitä voi myös ostaa edullis­es­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

18 vastausta artikkeliin “Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta”

  1. Mukavaa lukea virk­istävää kri­ti­ikkiä asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta. Kyseessä on todel­la suuri ongel­ma ja hyvä esimerk­ki siitä, miten vaikea­ta taval­lisen pul­li­aisen on taju­ta talouden lainalaisuuk­sia edes aut­tavasti. Oliko se Suvi-Anne Siimes, joka suvait­si koskea tähän pyhään lehmään saaden pääl­len­sä kasan sitä ihteään. Ja taisi Odekin joskus joutua selit­telemään puheitaan aiheeseen liittyen:).

    Min­ua kiin­nos­taisi kuul­la Oden mielipi­de siitä, mikä rooli täl­lä omis­tusasumisen sub­ven­toimisel­la on yleisen taloudel­lisen eri­ar­vois­tu­misen kannal­ta. Itse pelkään tilan­net­ta, jos­sa kansa jakau­tuu niihin, jot­ka perivät asun­non ja niihin jot­ka eivät peri. Ja käsit­tääk­seni — ainakin pk-seudul­la — tulo­ero­jen kas­vaes­sa yhä harvem­mal­la on mah­dol­lisu­us ostaa omis­tusasun­to ja sen mukanaan tuo­ma taloudelli­nen hyvä (jon­ka hedelmät nap­sii käsit­tääk­seni suurek­si osak­si seu­raa­va sukupolvi).

    Toinen itseäni askar­rut­tanut seik­ka on asumisku­lu­jen vaiku­tus työn­teon määrään ja yleiseen henkiseen hyv­in­voin­ti­in Suomes­sa. Amerikas­sa on pakko tehdä rutosti duu­nia jot­ta saisi jälkikasvulleen kun­non koulu­tuk­sen ja per­heelle ter­vey­den­huol­lon. Suomes­sa raskas työn­teko on käsit­tääk­seni yhä suurem­mas­sa määrin pakolli­nen, ettei jät­täisi omia jälkeläisiään mui­hin näh­den suh­teet­toman huonoon ase­maan (=vaille kun­non per­in­töä). On peräti kansalli­nen trage­dia, että nimeno­maan nuorten las­ten isät (osta­neet juuri ison asun­non jälkikasvun tul­tua) joutu­vat lyhen­nyk­set mak­saak­seen raata­maan ylitöitä kuin hul­lut. Tämä on ongel­mallista jo tasa-arvosy­istäkin eikä pidä väheksyä isien ja las­ten suh­teen heikken­e­misen seu­rauk­sia. Miten näet tämän ongelman?

    Kansan­talous ei todel­lakaan ole bravu­uri­ni, mut­ta väsäsin jonkin aika sit­ten oman kokeilumallin em. ongelmien lievit­tämisek­si. Lyhyesti san­ot­tuna siinä lopete­taan siir­tymäa­jan kulues­sa kaik­ki korkovähen­nyk­set ja siir­ry­tään verot­ta­maan omis­tusasum­ista vuosit­tain 1% asun­non arvos­ta. Tästä saadut varat kor­vamerk­itään kohtu­uhin­tais­ten vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen siel­lä, mis­sä niille on eniten tarvet­ta. Kiin­nos­tuneet voivat tseka­ta mallin blo­gis­tani: http://thexder82.livejournal.com/6600.html

  2. Olen näh­nyt viit­tauk­sia tutkimuk­si­in, jois­sa on todet­tu, että omis­tusasun­nos­sa asu­vat esimerkik­si tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä henkeä kohden kuin vuokral­la asu­vat. Uskon, että on syitä olet­taa, että omis­tusasumiseen liit­tyy sel­l­aisia hyödyl­lisiä sivu­vaiku­tuk­sia, että sitä ihan oikeasti kan­nat­taa tukea vuokral­la-asumisen sijaan.

    Ihmi­nen, jol­la on kiin­teälu­on­toista omaisu­ut­ta (asun­to-osake ei tarkkaan­ot­taen ole kiin­teää omaisu­ut­ta, mut­ta tämä ei ole argu­men­tis­sa olen­naista) on sitoutuneem­pi yhteisön­sä hyv­in­voin­ti­in ja pitää mielu­um­min huolen lähiym­päristöstään. Hänel­lä on paljon suurem­mat insen­ti­iv­it huole­htia esimerkik­si piho­jen ja kulku­väylien siistey­destä. Kaikel­la täl­lä on arvoa pait­si naa­pureille, myös veron­mak­sajille yleensä. 

    Nyt (tuet­tu) vuokra-asum­i­nen on, ainakin jos neliöhin­toi­hin tui­jote­taan, selvästi omis­tusasum­ista halvem­paa, ainakin Helsingis­sä. Meil­lä on VVO:n vuokra-asun­to, jos­sa neliövuokra on hie­man alle 11€. Neliöhin­nat täl­lä alueel­la vas­taa­vanikäi­sis­sä asun­nois­sa ovat siinä 2800€. Nopeasti lask­ien tämä tarkoit­taa, että asun­non pääo­man tuot­to on huimat 4.7 pros­ent­tia. Ja tässä ei edes ote­ta huomioon huoltokus­tan­nuk­sia (vastikkei­ta), jos ne ote­taan huomioon, niin tuot­to lie­nee kol­men pros­entin luokkaa, siis selvästi vähemän kuin asun­to­lainan korko, vaik­ka ottaisi huomioon verovähen­nyk­sen. Ottaen huomioon, että täl­laiseen asun­toon saa sit­ten vielä vähä­tu­loisem­pi asum­istuen, niin mielestäni tilanne on, jos jotain, vinoutunut vuokra-asumisen suuntaan.

    Kom­ment­ti­ni point­ti on suun­nilleen tämä: Vuokra-asumisen tekem­i­nen neu­traa­lik­si ei vält­tämät­tä tarkoi­ta Suomen nykyti­lanteessa sitä, että vuokra-asum­i­nen suh­teessa halpenisi. Päin­vas­toin. Ja pelkään, että vuokra-asumisen halpen­e­m­i­nen entis­es­tään johtaisi lisäk­si muun­laisi­in sosi­aal­isiín kustannuksiin.

  3. Mielestäni yhteiskun­ta voisi harki­ta peri­aatepäätöstä, että ihmis­ten asum­ista ei pääsään­töis­es­ti tue­ta. Poikkeuk­se­na edel­liseen pääsään­töön olisi lähin­nä pitkäkestoinen tulon­hankkimiskyvyn alen­e­m­i­nen. Näin saata­va veronalen­nus­vara voitaisi­in ohja­ta työn vero­tuk­sen alen­tamiseen, jol­loin ihmis­ten mah­dol­lisu­us oman asun­non han­kkimiseen sitä kaut­ta paranee.

    Verovähen­nysoikeu­den poistues­sa päästään eroon yhdestä jär­jestelmän aiheut­ta­mas­ta epäko­hdas­ta. Ennakko­valmis­tau­tu­mi­nen (-säästämi­nen) on mielestäni menet­tänyt sen merk­i­tyk­sen, mikä sil­lä tulisi olla asun­tokaup­paa tehtäessä. Verovähen­nysoikeu­den poistues­sa ennal­ta sääste­tyn rahan arvo suh­teessa lainat­tuun rahaan kasvaa.

  4. Tiedemies loi­he lausumaan:
    “Olen näh­nyt viit­tauk­sia tutkimuk­si­in, jois­sa on todet­tu, että omis­tusasun­nos­sa asu­vat esimerkik­si tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä henkeä kohden kuin vuokral­la asu­vat. Uskon, että on syitä olet­taa, että omis­tusasumiseen liit­tyy sel­l­aisia hyödyl­lisiä sivu­vaiku­tuk­sia, että sitä ihan oikeasti kan­nat­taa tukea vuokral­la-asumisen sijaan.”

    Pitäisi vielä päät­tää, liit­tyykö tuo omi­naisu­us ihmisi­in vai asun­toon. Siis jos vuokral­la asu­vat ostaisi­vat sen asun­ton­sa, alka­isi­vatko he tuot­taa vähem­män jätteitä.

    Minus­taki­aan ei ole mitään syytä akti­ivis­es­ti tukea vuokral­la-asum­ista, vaik­ka jotkut pitävät sitä ide­ol­o­gis­es­ti oikeam­pana tapana asua. Kun omis­taa asun­non itse, vas­tuukysymyk­set asun­non kun­nos­sa pitämis­es­tä ovat paremmssa kun­nos­sa. Mut­ta ei tähän tarvi­ta yhteiskun­nan puut­tumista. Jos vuokral­la-asu­vat aiheut­ta­vat enem­män kulu­ja kiin­teistölle, se tulee tämän asum­is­muodon maksettavaksi.

    Tiedemiehen kan­nat­taisi muut­taa pois sieltä VVO:n asun­nos­ta, JOS hän todel­la voisi ostaa saman asun­non 2800 euroa neliöltä. (Ei tosin enää voi) Ei yhteiskun­ta tue mitenkään VVO:n vuokria pait­si, että VVO on saanut Helsingiltä ton­tin 20 % edullisemmin.

    Olet­takaamme, että lainaa saa (ilman velvol­lisu­ut­ta lyhen­tää sitä) viiden pros­entin korol­la, jos­ta mak­set­tavak­si jää verovähen­nyk­sen jäl­keen 3,55% . Olete­taan inflaa­tiok­si 2 %. Reaa­liko­rkoa Tiedemies mak­saisi 1,55% eli 43,4 euroa vuodessa eli noin 3,5 euroa/m2/kk. Tililtä rahaa menisi vähän enem­män, mut­ta vas­taavasti lainan reaaliar­vo koko ajan pienenisi. 

    Päälle tulisi yhtiö­vastike. Se on vuokra­ton­til­la kyl­lä korkea, voi olla jopa 4 euroa/kk, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa 7 €/kk.

    VVO pär­jää Tiedemiehen mak­samal­la vuokral­la niin hyvin, että saa mak­se­tuk­si sekä lainan korot että lyhen­nyk­set niin, että 40 vuo­den kulut­tua talo on velaton.

    Tämä sil­lä varauk­sel­la, että VVO:n talo on rahoitet­tu ara­va-lainal­la. Jos se on ns. korko­tuk­i­ta­lo, siinä voi jokin vähäi­nen sub­ven­tio olla — tai oikeas­t­aan takuu korko­juen nousua vastaan.

  5. Tiedemies:
    Olen kanssasi tiet­tyyn pis­teeseen samaa mieltä, vaik­ka luu­lenkin, että nois­sa kor­re­laa­tiois­sa omis­tusasumisen ja roskaamisen kesken ei vält­tämät­tä ole paljon mieltä. Olet­taisin, että omis­tusasu­jik­si valikoituu jo sel­l­aisia, jot­ka roskaa­vat vähem­män jo ennen muut­toa jne. Mut­ta toki asum­is­muodol­lakin lie­nee mainit­semis­tasi syistä merk­i­tys­tä asen­tei­den muuttajana.

    Itsekin olen peri­aat­teessa sitä mieltä, että omis­tusasum­i­nen olisi täy­del­lisessä yhteiskun­nas­sa vuokraamista tavoiteltavam­paa. Jo siitäkin syys­tä, että se luo tiet­tyä tur­val­lisu­u­den tun­net­ta, mikä taasen luo onnel­lisu­ut­ta. Mut­ta nyky­isil­lä jär­jestelmil­lä tämän hin­ta on se, että tuon hyödyk­keen hin­ta nousee suuren kansanosan ulottumattomiin.

    Mallis­sani ehdotan 1% vuosit­taista veroa omis­tusasumisen arvos­ta. Luul­lak­seni tämä tekee omis­tusasumis­es­ta sekä:
    a) Pitkäl­lä tähtäimel­lä entistä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta ver­rat­tuna vuokral­la asumiseen.
    b) Mah­dol­lista yhä use­am­malle ihmiselle.

    A‑kohta juon­tuu siitä, että ole­tan suuren osan asun­non arvos­ta tule­van siitä, että sen voi jät­tää perin­nök­si lap­silleen. Tuo 1% vero olisi de fac­to per­in­töveron koro­tus ja per­il­liset oli­si­vat mallin häviäjiä. Itse asu­jille asum­i­nen tulisi halvem­mak­si, sil­lä tuo sum­ma kap­i­tal­isoi­tu­isi var­masti asun­non arvoon. Voit kuvitel­la mallin toim­imista ajat­tele­mal­la mitä tapah­tu­isi asun­to­jen hin­noille mikäli per­in­töveroksi asun­to­jen osalta tulisi 100%. Tässä ei tietenkään tulisi 100%, mut­ta käytän­nössä rutkasti nyky­istä suurem­pi vero ver­rat­tuna siis nykyti­lanteeseen (asun­non arvon lasku + 1% vuosit­tainen vero täältä ikuisuuteen).

    B‑kohta taasen selit­tyy sil­lä, että tuo 1% vuosit­tainen vero ei liene ongel­ma juuri kenellekään, kun taas lain­o­jen lyhen­nyk­set ovat. 20 vuo­den mak­sua­jal­la omis­tusasu­ja mak­saa käsit­tääk­sen vuosit­tain 10% asun­non arvos­ta lyhen­nyksinä. Asun­to­jen arvo­jen pienen­tyessä tuo sum­ma pienenisi oleellisesti.

    Sinivihreä:
    Peri­aat­teessa samaa mieltä. Asumisen suuri hin­ta Suomes­sa on todel­li­nen ongel­ma ja asum­is­tu­ki nähdäk­seni haas­tavin seik­ka mm. perus­tu­lon kannal­ta sen syödessä insen­ti­ive­jä aika rankalla tavalla.

    Mallis­sani olisi tavoit­teena se, ettei kenellekään enää tarvit­sisi mak­saa asum­is­tukea. Tämä toteu­tu­isi niin, että val­tio­val­ta de fac­to dump­paisi asumisen hin­taa pistämäl­lä em. 1% tuo­ton joka vuosi halpo­jen vuokra-asun­to­jen rakentamiseen/ niiden vuokrien laskemiseen/jonkin ajan kulut­tua myös näi­den asun­to­jen muut­tamiseen omis­tusasun­noik­si. Näin asum­i­nen halpenisi oleel­lis­es­ti. Jär­jestelmä mah­dol­lis­taisi — käsit­tääk­seni ainakin teo­ri­as­sa — perus­tu­lon tehokkaan käyttöönoton.

  6. Puhutaan vuosi­ta­sol­la. Tyyp­il­liset neliö­vastik­keet vuokra­ton­til­la ole­vista asun­noista ovat suu­ru­us­lu­okas­sa 40€/m². Jos neliöhin­ta kuvitel­laan ole­van 2800€/m² ja reaa­liko­rko todel­la käyt­tämäsi 1.5%, niin tuo tekee kyl­lä min­un laski­meni mukaan 82€/m².

    OK. Reaa­liko­rko 1.5%? Entäs jos min­ul­la on asun­non hin­nas­ta osa säästössä, tässä tapauk­ses­sa esimerkik­si 800€/m². Lainaa saisin 1.5% korol­la toki tuon 2000€, mut­ta pääo­man hin­ta oma­lle rahal­leni ei olekaan tuo, vaan pikem­minkin 4–5%, eli 32–40€.

    Täl­löin kus­tan­nus onkin 120€ neliö! Vuokran alle jää tämäkin, VVO pär­jää Tiedemiehen mak­samal­la vuokral­la niin hyvin, että saa mak­se­tuk­si sekä lainan korot että mut­ta kum­minkin. Kun oman pääo­man reaa­li­nen hin­ta on jos­sain 7% hujakoil­la, muut­tuu omis­t­a­mi­nen kannattamattomaksi.

    Suomek­si: siinä kohtaa ote­taan lisää velkaa ja muute­taan isompaan.

  7. Jos sin­ul­la on oikeasti omaa säästet­tyä pääo­maa, voit laskea sille minkä koron halu­at. Jos sin­ul­la on var­ma reaal­i­tuo­toltaan 7 % anta­ma sijoi­tusko­hde, olisin toki kiin­nos­tunut vinkistä.

    Jutun idea on se, että sitä omis­tusasun­toa vas­taan saat pankista hal­paa rahaa, jota vuokral­la asues­sasi et saa . Jos sin­ulle aidosti oma pääo­ma on hinnal­taan 7%/vuosi (reaalis­es­ti!) älä mak­sa sitä asun­to­lainaa pois. Ei sitä tarvitse mak­saa pois ollenkaan. Ota asun­to­lainaa, vaik­ka et tarvitsisi.

    Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että min­ul­la ei olle sent­tiäkään asun­to­lainaa. Halu­an vain kuva­ta sitä, miten ne voivat toimia, jot­ka min­ua (ja sin­ua) parem­min keskit­tyvät laske­maan talouttaan.

  8. Kiitos hyvästä ja paneu­tu­vas­ta vas­tauk­ses­ta! Luin 2000-luvun alus­sa kaik­ki kir­jasi etsiessäni äänestet­tävää poli­itikkoa (en ker­ro mihin tulok­seen päädyin). Uusim­mankin kir­jasi aion lukea, mut­ta se on kir­jas­tos­ta aina lainassa.

    Siinä olemme samaa mieltä (tästä var­maan kaik­ki suo­ma­laiset ovat samaa mieltä), että vuokral­la asumisen pitäisi olla mah­dol­lisu­us aivan siinä mis­sä asun­non omis­tamisenkin. 1900-luvun alkupuoliskon Helsingistä ker­tovia romaane­ja lukies­sani jään aina häm­mästelemään sitä, että romaani­henkilöt käyvät kat­so­mas­sa asun­toa toisen­sa perään etsiessään itselleen vuokra-asun­toa, ja val­it­se­vat run­saas­ta tar­jon­nas­ta parhaan. 

    Asun­non­o­mis­ta­jan korkovähen­nyk­sen muo­dos­sa saa­ma raha olisi nopeasti mak­set­tu takaisin “asuntotulo“verossa. Sen jäl­keen “asuntotulo“vero olisi enää pelkkä veronko­ro­tus. Mikäli “asun­to­tu­losta” verot­tamista perustel­laan korkovähen­nyk­sel­lä, niin mielu­um­min muutet­takoon korkovähen­nys val­tion anta­mak­si lainaksi, joka mak­se­taan takaisin kun asun­to­laina on maksettu.

    Jos muu vero­tus “asuntotulo“veron myötä todel­la lievenisi niin että kokon­aisvero­taak­ka ei kas­vaisi, asial­la ei tietenkään enää ole merk­i­tys­tä. Jos “asuntotulo“vero olisi sama kuin vuokrat­ulovero – jol­la sitä siis perustel­laan – 80 neliön omas­ta asun­nos­ta mak­set­taisi­in “tulo“veroa 140 e/kk!

    Ver­taat asun­to­tu­loa vuokrat­u­loon ja yri­tyk­sen tuloon, jot­ka ovat veronalaista tuloa. Niis­sä kuitenkin omis­ta­ja saa aivan oikea­ta rahaa (tai numeroi­ta pankkitilille).

    Olisi kauhis­tavaa, jos ruvet­taisi­in verot­ta­maan kuvit­teel­li­sista “tuloista”. Sil­loin ylitet­täisi­in raja, jon­ka jäl­keen voitaisi­in rosvota ihan mitä tahansa ja nimit­tää sitä veroksi. Hen­git­täessäkin ihmiset vetävät keuhkoi­hin­sa val­tion ilmaa aivan ilmaiseksi.

    Muutet­takoon “asuntotulo“vero nimel­lis­es­ti edes omaisu­usveroksi! Sil­loin ainakin psykol­o­gis­es­ti olisi helpom­paa: mak­saisi jostakin minkä todel­la omistaa.

    Tämän san­ot­tuani tun­nen tarvet­ta lisätä, että mak­san nyky­isiä vero­ja mielel­läni. Huolestun kaik­ista veronalen­nushankkeista, kos­ka ne tietävät hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoa. Tarvit­sen hyv­in­voin­ti­val­tio­ta – pystyn itse han­kki­maan elämiseen ja asumiseen tarvit­ta­vat rahat, mut­ta jälkeläis­ten koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa ja muu­ta sen tapaista min­ul­la ei olisi mitään mah­dol­lisuuk­sia kyetä itse maksamaan.

  9. Asun­to­tu­lon vero olisi var­maankin luon­teeltaan omaisu­usvero. Sehän mak­se­taan kyl­lä lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tu­losta, mut­ta verote­taan pääo­mat­u­lona. Kun lasken­nalli­nen tulo määräy­ty­isi pääo­man arvon mukaan ja olisi siitä noin kolme pros­ent­tia, vero tästä olisi 29% tuos­ta lasken­nal­lis­es­ta tulosta eli vajaa pros­ent­ti omaisu­u­den arvos­ta — siis samaa luokkaa kuin on nyt korko­jen verovähennysoikeus. 

    Kiin­teistövero ajaa saman asian. Anglosak­si­sis­sa mais­sa kiin­teistöveron osu­us kaik­ista veroista on huo­mat­ta­va, ja sen ansios­ta tuloverot ovat vas­taavasti pienem­mät. Vero­ja ei kerät­täisi sen enem­pää kuin nytkään, joten kysyjän taloudelli­nen ase­ma ei niin tavat­toman paljon muuttuisi.

    Odot­taes­sasi sitä kir­jaani kir­jas­tos­ta (jonos­sa pääkaupuniseudul­la nyt 97 varaus­ta) voit käy­dä luke­mas­sa sen esipuheen kohdas­ta julka­isut. Link­ki sivulle löy­tyy alku­peräisen kir­joituk­sen lopusta.

  10. Vielä yksi kom­ment­ti: Olet aivan oike­as­sa: oman pääo­man reaal­i­tuo­ton ollessa kar­vankin ver­ran yli sen, mitä asun­to­lainas­ta mak­saa, kan­nat­taa asun­to­laina han­kkia eikä koskaan mak­saa takaisin. Tämä on tut­tua USA:ssa, mis­sä ihmisil­lä on ollut tapana ottaa kulu­tus­lu­ot­toa käyt­täen asun­toaan vakuute­na, etenkin lähivu­osi­na. Täl­lä on ollut sit­ten ne tun­netut vaikutukset.

    Oman pääo­man kor­vaami­nen vier­aal­la pääo­ma­l­la on tut­tu keino yri­tys­maail­mas­ta oman pääo­man tuo­ton lisäämiseen. Se tosin lisää myös riske­jä, ja luulisin, että juuri kyky ja halu ottaa riske­jä on se, mikä lop­ul­ta ratkaisee. 

    Minus­ta Suomes­sakin voisi olla hyvä idea kerätä enem­män tulo­ja kiin­teistöveron avul­la. Kiin­teistövero on siitä hyvä vero, että siinä veropo­h­ja ei luista alta pois. Dynaamisia vaiku­tuk­sia voi tosin olla, en tunne sen teo­ri­aa ja käytän­töä kovin hyvin.

  11. Jos minä nyt oikein ymmärsin, niin vuokra-asum­i­nen on “aina” kalli­im­paa kuin omis­tusasum­i­nen, mut­ta ei korko­jen vähen­nysoikeu­den vuok­si (kos­ka vuokranan­ta­ja­han saa saman vero­sub­ven­tion!) vaan sik­si, että asun­non hin­ta nousee? 

    Kos­ka ihmiset asu­vat muuten liian väljästi tästä asun­non hin­nan nousus­ta pitäisi siis mak­saa jotain veroa vuosit­tain? Mak­saisiko val­tio sit­ten veron­palau­tuk­sia jos asun­to­jen hin­nat kään­tyvät laskuun?

  12. Toisin kuin Kuntsa sanoo, vuokranan­ta­ja EI SAA samaa vero­sub­ven­tio­ta, vaik­ka hän saakin vähen­tää lainat korot, sil­lä vuokra on hänelle vas­taavasti verotet­tavaa tuloa.

    Seu­raavas­ta laskel­mas­ta on yksinker­tais­tamisen vuok­si pois­tet­tu yhtiövastike.

    Ajatel­laan, että olet han­kki­mas­sa pojalle­si asun­toa, joko niin, että a) takaat poan asun­to­lainan tai niin, että b) ostat asun­non itselle­si, otat sitä vas­taan lainaa ja poi­ka mak­saa lainan korot sin­ulle vuokrana. Olkoot korot 100 euroa/kk

    a) Poikasi mak­saa tuon 100 euroa pankille, yhteiskun­ta tulee vas­taan 29 eururol­la ja per­heesi korkomenot ovat 71 euroa.

    Vai­h­toe­hdos­sa b) Poikasi mak­saa sin­ulle 100 euroa, joka on sin­ulle verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Sinä mak­sat pankille 100 euroa, joka on sin­ulle vero­tuk­ses­sa vähen­net­tävää pääo­ma­menoa. Et siis joudu mak­samaan poikasi vuokras­ta pääo­mat­u­lon veroa — kos­ka vuokra ei tuo­ta sin­ulle voit­toa — mut­ta et saa myöskään mitään tukea val­ti­ol­ta. Vai­h­toe­hto a) on siis selvästi kannattavampi.

  13. Huoh.

    c) Poi­ka ostaa asun­non viikko­ra­hois­taan sääste­ty­il­lä rahoil­la. Hän halu­aa kuitenkin vähän vipua lopuille sijoituk­silleen ja lainaa pankista rahaa asun­to vakuute­na ja ostaa lainara­hoil­la lisää osakkei­ta. Onko lainan koron verovähen­nysoikeus nyt eri­lainen “vero­sub­ven­tio” kuin tapauk­ses­sa a) vai b)?

  14. d) Ostan pojalle asun­non taskun­po­h­jal­ta ker­tyneil­lä kolikoil­la. Vipu kuten edel­lä. Poi­ka mak­saa suun­nileen vastik­keen suu­ruista vuokraa (tai itse asi­as­sa kyl­lä juuri sel­l­aista vuokraa, että asum­is­tu­ki on tapis­sa). Verovähen­nyk­set kuten edel­lä. Sub­ven­tion ero tapauk­si­in a) ja b)?

    Itse asi­as­sa

    e) Poi­ka ostaa säästyneil­lä rahoil­laan sijoi­tuskäm­pän riit­tävän kaukaa ja muut­taa HOASille. Kämp­pää ostet­taes­sa vipua 80 %, vastik­keen ja korko­jen jäl­keen asun­nos­ta saata­vat verotet­ta­vat tulot eivät vaiku­ta tuki­in mut­ta kyl­lä niil­lä HOASin vuokrat mak­saa. Sub­ven­tion ero tapauk­seen d)?

  15. Ymmärtääk­seni osake­si­joi­tus­ta varten otet­tu laina on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen, kuten pitää ollakin, kos­ka osakekeinot­telus­ta saadut tulotkin ovat — teo­ri­as­sa — verotettavaa.

    Sen sijaan poi­ka voi ostaa asun­non säästöil­lään ja ostaa asun­to­lainal­la pur­jeve­neen ja saa­da siihen näin verovähen­nysoikeu­den. Se on tuh­maa ja kai jopa laiton­ta, mut­ta näyt­tö on mah­do­ton han­kkia. Yleisem­pää lie­nee kuitenkin se,että laina ote­taan alun­perin asun­toa varten, mut­ta sitä ei lyhen­netä vaik­ka pystyt­täisi­in ja oste­taan sen sijaan purjevene. 

    Kun ihmiset oppi­vat, ettei asun­to­lainaa pidä lyhen­tää lainkaan, tämä tuki, joka joskus 1960-luvul­la oli vielä perustel­tu, muut­tuu val­ti­olle ja muille veron­mak­sajille kohtu­ut­toman kalli­ik­si. Siinä vai­heessa kun jokaisel­la asun­non omis­ta­jlal­la — vaik­ka asun­to olisi perit­ty — on vähen­nyskelpoista kulu­tus­lu­ot­toa 80 % asun­non arvos­ta, var­maankin korko­jen verovähen­nysoikeut­ta ale­taan säädel­lä edes ajallisesti.

  16. Niin. Liki pitäen kaikissa asiois­sa vält­tyy vuokraamiseen sisäl­tyviltä veroil­ta, jos tavaran ostaa omakseen. 

    Kun vuokraa kesämökkiä tai autoa, vuokranan­ta­ja mak­saa vuokrat­u­losta veroa, jon­ka viime kädessä siis mak­saa vuokraaja. 

    Samoin se mak­saa vähem­män veroa ruoas­taan, joka lait­taa itse ruokansa kotona, ver­rat­tuna siihen, joka syö rav­in­to­las­sa. Samoin on asun­non remon­toin­nin lai­ta, kun teet­tää työn remont­tireiskalla, mak­saa siinä ohes­sa val­ti­olle ja kun­nalle vero­ja reiskan palkoista tai remp­pafir­man voitoista palkko­jen lisäksi. 

    Lop­putule­m­ana päädytään siihen, että kaik­ki omis­t­a­mi­nen ja itse tekem­i­nen on “veronkier­toa”, joten auton, kesämökin, veneen, moot­toripyörän, juh­la­pu­vun ym. omis­ta­jaa pitäisi verot­taa sil­lä määräl­lä, mitä mak­saisi veroa vuokrauk­sen voit­to­jen kaut­ta, jos vuokraisi noi­ta samo­ja asioi­ta. Koti­in ostet­tavi­in elin­tarvikkeisi­in pitäisi sisäl­lyt­tää enem­män veroa kuin rav­in­tolan elin­tarvikkeisi­in, niin paljon että ruoan lait­ta­mi­nen kotona pitäisi sisäl­lään veroa saman ver­ran kuin sen syömi­nen rav­in­to­las­sa. Samoin remont­ti­tarvikkeisi­in tulisi sisäl­lyt­tää enem­män veroa, jos osta­ja on yksi­ty­ishenkilö, kos­ka hän vält­tyy mak­samas­ta vero­ja, joi­ta remon­tin teet­tämisessä maksaisi. 

    Haloo Soini­vaara. Jär­ki käteen.

  17. “Pien­i­t­u­loista kan­nat­taa tukea niin, että rahan käyt­tö sido­taan asumiseen (asum­is­tu­ki) eikä jae­ta yleisavus­tuk­se­na, jon­ka voisi käyt­tää johonkin muunkin.

    Kun kohtu­ulli­nen asum­is­ta­so on saavutet­tu, asum­is­ta­son NOSTAMINEN ei ole meri­it­ti­hyödyke, jota yhteiskun­nan tulisi tukea. Itse asi­as­sa väljä asum­i­nen on kulu­tus­muo­tona arve­lut­ta­va, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tämi­nen on ener­giaval­taista puuhaa. Joka halu­aa asua ylel­lis­es­ti, tehköön sen omil­la rahoillaan.”

    Eikö nimeno­maan se, että annet­taisi­in tiet­ty könt­tä­sum­ma kaikille tuen tarvit­si­joille ja san­ot­taisi­in että mak­sakaa tuos­ta vuokranne ja tehkää lopuil­la mitä halu­at­te kan­nus­taisi siihen, että asumisku­luista säästet­täisi­in? Sil­loin rahaa jäisi konkreet­tis­es­ti käteen, jos asu­isi pienem­mässä asunnossa. 

    Nykysys­tee­mis­sähän kan­nat­taa asua mah­dol­lisim­man isos­sa asun­nos­sa, kun­han tukikat­to ei tule vas­taan, kos­ka tuk­i­jär­jestelmä mak­saa asumisen ja oma elin­ta­so nousee asun­non koon mukana siihen asti.

    1. Asum­is­tu­ki ei tue kuin varsin vaa­ti­ma­ton­ta asum­ista. Lop­un joutuu mak­samaan kokon­aan itse. Sen sijaan omis­tusasumisen verotuel­la ei ole ylära­jaa. Jos sinkku ostaa poikamies­bok­sisksen Turun lin­nan, veron­mak­sa­jat tuke­vat sitäkin.

Vastaa käyttäjälle Jukka Jonninen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.