Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta

25.9.2007 · Aihe: Uncategorized 

Anna-Liisa Snicker kysyi kommentissaan artikkeliini “Lisää isoja asuntoja”, mikä on oikein asuntopoliittinen kantani ja luetteli eri kirjoissani olleita kantoja. Ilahduttavaa, että joku on lukenut niistä niin monia. Koska tässä joudutaan aivan toiseen aiheeseen, vastaan blogiteknisistä syistä uudella artikkelilla.

Varmaankin kannanotoistani löytyy ristiriitaisuuksia. Olisi itse asiassa huolestuttavaa, jos ei vaihtaisi kantaa keinoista, kun asuntopoliittinen tilanne ja erityisesti rahamarkkinat ovat niin paljon muuttuneet.

Onko asuminen niin sanottu meriittihyödyke, jonka kuluttamista tulisi tukea yli sen, mitä ihmiset ovat siihen valmiit omaa rahaansa panemaan, kuten ovat vaikkapa terveydenhuolto tai koulutus? Pienituloisen kohdalla se, että hän ylipäänsä saa kelvollisen asunnon, on meriittihyödyke. Pienituloista kannattaa tukea niin, että rahan käyttö sidotaan asumiseen (asumistuki) eikä jaeta yleisavustuksena, jonka voisi käyttää johonkin muunkin.

Kun kohtuullinen asumistaso on saavutettu, asumistason NOSTAMINEN ei ole meriittihyödyke, jota yhteiskunnan tulisi tukea. Itse asiassa väljä asuminen on kulutusmuotona arveluttava, koska asuntojen lämmittäminen on energiavaltaista puuhaa. Joka haluaa asua ylellisesti, tehköön sen omilla rahoillaan.

Meillä ei tueta valtion varoin vuokra-asumista kuin asumistuen muodossa kaikista pienituloisimpien kohdalla. Sen sijaan omistusasumista tuetaan antamalla korkojen verovähennysoikeus kuinka väljään asuntoon tahansa. Tätä en pidä järkevänä.

Jos omistusasunnossa korkomeno on vähennyskelpoinen verotuksessa, pitäisi neutraalisuuden vuoksi vuokrasta olla vähennyskelpoista olla sen osuuden, joka ylittää asunnon yhtiövastikkeen, siis se korko pääomasta, joka maksetaan vuokranantajalle. Jos asuntoa vastaan otetaan lainaa viiden prosentin korolla, tuosta korosta valtio maksaa lähes puolitoista prosenttia. Vuokra-asumiseen ei samanlaista valtion subventiota sisälly, minkä takia vuoikralla asuminen on keskimäärin selvästi kalliimpaa kuin omassa asunnossa asuminen.

Jos korko on verotuksessa vähennyskelpoinen, kuten on yrityksen perustamiseen otettu lainakin, pitäisi asuntotulon olla verotettavaa, kuten on yrityksen tulo. Tämän epäkohdan ymmärtää, jos kaksi henkilöä asuu täsmälleen samanlaisissa asunnoissa, toinen Turussa ja toinen Tampereella ja he saavat yhtäkkiä työpaikat ristiin, Turussa asuvan Tampereelta ja päinvastoin. Jos he menevät asumaan toistensa asuntoihin, heille molemmille merkitään verotettavaa vuokratuloa asunnosta. Asumistapahtuma, joka omassa asunnossa oli veroton, muuttuu yhtäkkiä verolliseksi. Jossakin on virhe, ja se on alkutilanteessa.

Jos ollaan sitä mieltä, että asuntotuloa ei pitäisi verottaa, silloin ei pitäisi verottaa myöskään sitä vuokratuloa, jonka vuokranantaja saa vuokra-asunnostaan. Siis jos halutaan olla neutraaleja.

Kun ei haluta olla neutraaleja, vuokralla asuminen asumismuotona katoaa vähitellen. Vuokrasuhteet kannattaisi aina naamioida omistusasumiseksi: sen sijaan että vuokraat asunnon, sinun pitäisi ostaa se vuokranantajalta täydellisellä osto ja myyntioptiolla. Kumman pyynnöstä tahansa asunto palautuu vanhalla hinnalla entiselle omistajalle. Asunnon ”ostaja” saisi myyntihinnan lainaksi ja maksaisi siitä asunnon ”myyjälle” vuokran sijasta korkoa, joka yllättäen onkin verotuksessa vähennyskelpoinen.

Se, että omaan asuntoon on leivottu sisälle tällainen verotuki, johtaa hyvätuloisilla yliväljään asumiseen, mitä ei pidä suosia.

Itse poistaisin ristiriidan niin, että korot olisivat vähennyskelposia mutta asuntotulo verotettavaa. Tämä suosisi nuoria asuntomarkkinoille tulevia.

Jos en halua suosia yliväljää asumista ylipäänsä, miksi haluan isoja asuntoja Helsinkiin? Ei Helsingin täyttäminen pelkillä yksiöillä saisi lapsiperheitä asumaan yksiöissä (eikä olisi tarkoitustaan). He asuisivat vielä isommissa asunnoissa jossain jumalanselän takana kaksi autoa pihassa. Kyllä asuntojen hintataso Helsingissä pitää asumisväljyyden kohtuudessa.

Kysyjä oli sitä mieltä, että heidän perheelleen olisi katastrofi, jos asuntotulo tulisi verotettavaksi. Katastrofi se olisi heille, jos se tulisi verotettavaksi vain heidän kohdallaan, mutta ei muiden. Jos se olisi verotettavaa muidenkin kohdalla, veropohja laajenisi niin merkittävästi, että kaikkia veroja voisi alentaa roimasti, eikä heidän perheensä tilanne todennäköisesti paljon muuttuisi. Veroja ei maksettaisi sen enempää. Kun se johtaisi loogisempaan käyttäytymiseen, lopulta lähes kaikki voittaisivat.

Korkojen verovähennysoikeus ei hyödytä lainkaan asunnon ostajaa. Pystyn tietysti maksamaan unelma-asunnostani enemmän, kun valtio tukee lainanottoani, mutta harmi kyllä, sama tuki tulee kilpaostajillekin. Hinta nousee syöden kokonaan sen edun, jonka verovähennysoikeus minulle antaa. Ainoa, joka hyötyy, on myyjä.

Jokainen ekonomisti ymmärtää sen ristiriitaisuuden, joka sisältyy siihen, että toisaalta korot ovat vähennyskelpoisia mutta asuntotulo verotonta. Yksikään poliitikko ei tästä uskalla puhua, koska asiasta saa populistisia otsikoita. Minäpä en ole enää poliitikko. Eläköön ajatuksenvapaus!

Muuten, noihin kv. vertailuihin ei voi luottaa. Monessa maassa ne tehdään jakamalla koko maan asuntopinta-ala väkiluvulla. Kuulostaa loogiselta, mutta silloin siihen tulevat kesämökit ja kakkosasunnot mukaan – jopa tyhjillään olevat asunnot. Edelleen meillä asunnon pinta-ala mitataan sen sisältä, kun taas monissa maissa ulkoseinästä niin, että ulkoseinien lisäksi kerrostaloissa rappukäytävät tulevat mukaan.

Mutta tietysti lämpimissä maissa asutaan väljemmin. Grönlannissa asutaan meitä ahtaammin, oletan.

PS. Tutustu kirjoihini tästä! Niitä voi myös ostaa edullisesti sivulla olevia ohjeita noudattaen.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta”

  1. Jukka Jonninen kirjoitti 25.9.2007 kello 23:10

    Mukavaa lukea virkistävää kritiikkiä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta. Kyseessä on todella suuri ongelma ja hyvä esimerkki siitä, miten vaikeata tavallisen pulliaisen on tajuta talouden lainalaisuuksia edes auttavasti. Oliko se Suvi-Anne Siimes, joka suvaitsi koskea tähän pyhään lehmään saaden päällensä kasan sitä ihteään. Ja taisi Odekin joskus joutua selittelemään puheitaan aiheeseen liittyen:).

    Minua kiinnostaisi kuulla Oden mielipide siitä, mikä rooli tällä omistusasumisen subventoimisella on yleisen taloudellisen eriarvoistumisen kannalta. Itse pelkään tilannetta, jossa kansa jakautuu niihin, jotka perivät asunnon ja niihin jotka eivät peri. Ja käsittääkseni – ainakin pk-seudulla – tuloerojen kasvaessa yhä harvemmalla on mahdollisuus ostaa omistusasunto ja sen mukanaan tuoma taloudellinen hyvä (jonka hedelmät napsii käsittääkseni suureksi osaksi seuraava sukupolvi).

    Toinen itseäni askarruttanut seikka on asumiskulujen vaikutus työnteon määrään ja yleiseen henkiseen hyvinvointiin Suomessa. Amerikassa on pakko tehdä rutosti duunia jotta saisi jälkikasvulleen kunnon koulutuksen ja perheelle terveydenhuollon. Suomessa raskas työnteko on käsittääkseni yhä suuremmassa määrin pakollinen, ettei jättäisi omia jälkeläisiään muihin nähden suhteettoman huonoon asemaan (=vaille kunnon perintöä). On peräti kansallinen tragedia, että nimenomaan nuorten lasten isät (ostaneet juuri ison asunnon jälkikasvun tultua) joutuvat lyhennykset maksaakseen raatamaan ylitöitä kuin hullut. Tämä on ongelmallista jo tasa-arvosyistäkin eikä pidä väheksyä isien ja lasten suhteen heikkenemisen seurauksia. Miten näet tämän ongelman?

    Kansantalous ei todellakaan ole bravuurini, mutta väsäsin jonkin aika sitten oman kokeilumallin em. ongelmien lievittämiseksi. Lyhyesti sanottuna siinä lopetetaan siirtymäajan kuluessa kaikki korkovähennykset ja siirrytään verottamaan omistusasumista vuosittain 1% asunnon arvosta. Tästä saadut varat korvamerkitään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen siellä, missä niille on eniten tarvetta. Kiinnostuneet voivat tsekata mallin blogistani: http://thexder82.livejournal.com/6600.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tiedemies kirjoitti 26.9.2007 kello 9:20

    Olen nähnyt viittauksia tutkimuksiin, joissa on todettu, että omistusasunnossa asuvat esimerkiksi tuottavat vähemmän jätettä henkeä kohden kuin vuokralla asuvat. Uskon, että on syitä olettaa, että omistusasumiseen liittyy sellaisia hyödyllisiä sivuvaikutuksia, että sitä ihan oikeasti kannattaa tukea vuokralla-asumisen sijaan.

    Ihminen, jolla on kiinteäluontoista omaisuutta (asunto-osake ei tarkkaanottaen ole kiinteää omaisuutta, mutta tämä ei ole argumentissa olennaista) on sitoutuneempi yhteisönsä hyvinvointiin ja pitää mieluummin huolen lähiympäristöstään. Hänellä on paljon suuremmat insentiivit huolehtia esimerkiksi pihojen ja kulkuväylien siisteydestä. Kaikella tällä on arvoa paitsi naapureille, myös veronmaksajille yleensä.

    Nyt (tuettu) vuokra-asuminen on, ainakin jos neliöhintoihin tuijotetaan, selvästi omistusasumista halvempaa, ainakin Helsingissä. Meillä on VVO:n vuokra-asunto, jossa neliövuokra on hieman alle 11€. Neliöhinnat tällä alueella vastaavanikäisissä asunnoissa ovat siinä 2800€. Nopeasti laskien tämä tarkoittaa, että asunnon pääoman tuotto on huimat 4.7 prosenttia. Ja tässä ei edes oteta huomioon huoltokustannuksia (vastikkeita), jos ne otetaan huomioon, niin tuotto lienee kolmen prosentin luokkaa, siis selvästi vähemän kuin asuntolainan korko, vaikka ottaisi huomioon verovähennyksen. Ottaen huomioon, että tällaiseen asuntoon saa sitten vielä vähätuloisempi asumistuen, niin mielestäni tilanne on, jos jotain, vinoutunut vuokra-asumisen suuntaan.

    Kommenttini pointti on suunnilleen tämä: Vuokra-asumisen tekeminen neutraaliksi ei välttämättä tarkoita Suomen nykytilanteessa sitä, että vuokra-asuminen suhteessa halpenisi. Päinvastoin. Ja pelkään, että vuokra-asumisen halpeneminen entisestään johtaisi lisäksi muunlaisiin sosiaalisiín kustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Sinivihreä kirjoitti 26.9.2007 kello 14:09

    Mielestäni yhteiskunta voisi harkita periaatepäätöstä, että ihmisten asumista ei pääsääntöisesti tueta. Poikkeuksena edelliseen pääsääntöön olisi lähinnä pitkäkestoinen tulonhankkimiskyvyn aleneminen. Näin saatava veronalennusvara voitaisiin ohjata työn verotuksen alentamiseen, jolloin ihmisten mahdollisuus oman asunnon hankkimiseen sitä kautta paranee.

    Verovähennysoikeuden poistuessa päästään eroon yhdestä järjestelmän aiheuttamasta epäkohdasta. Ennakkovalmistautuminen (-säästäminen) on mielestäni menettänyt sen merkityksen, mikä sillä tulisi olla asuntokauppaa tehtäessä. Verovähennysoikeuden poistuessa ennalta säästetyn rahan arvo suhteessa lainattuun rahaan kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ode kirjoitti 26.9.2007 kello 14:36

    Tiedemies loihe lausumaan:
    “Olen nähnyt viittauksia tutkimuksiin, joissa on todettu, että omistusasunnossa asuvat esimerkiksi tuottavat vähemmän jätettä henkeä kohden kuin vuokralla asuvat. Uskon, että on syitä olettaa, että omistusasumiseen liittyy sellaisia hyödyllisiä sivuvaikutuksia, että sitä ihan oikeasti kannattaa tukea vuokralla-asumisen sijaan.”

    Pitäisi vielä päättää, liittyykö tuo ominaisuus ihmisiin vai asuntoon. Siis jos vuokralla asuvat ostaisivat sen asuntonsa, alkaisivatko he tuottaa vähemmän jätteitä.

    Minustakiaan ei ole mitään syytä aktiivisesti tukea vuokralla-asumista, vaikka jotkut pitävät sitä ideologisesti oikeampana tapana asua. Kun omistaa asunnon itse, vastuukysymykset asunnon kunnossa pitämisestä ovat paremmssa kunnossa. Mutta ei tähän tarvita yhteiskunnan puuttumista. Jos vuokralla-asuvat aiheuttavat enemmän kuluja kiinteistölle, se tulee tämän asumismuodon maksettavaksi.

    Tiedemiehen kannattaisi muuttaa pois sieltä VVO:n asunnosta, JOS hän todella voisi ostaa saman asunnon 2800 euroa neliöltä. (Ei tosin enää voi) Ei yhteiskunta tue mitenkään VVO:n vuokria paitsi, että VVO on saanut Helsingiltä tontin 20 % edullisemmin.

    Olettakaamme, että lainaa saa (ilman velvollisuutta lyhentää sitä) viiden prosentin korolla, josta maksettavaksi jää verovähennyksen jälkeen 3,55% . Oletetaan inflaatioksi 2 %. Reaalikorkoa Tiedemies maksaisi 1,55% eli 43,4 euroa vuodessa eli noin 3,5 euroa/m2/kk. Tililtä rahaa menisi vähän enemmän, mutta vastaavasti lainan reaaliarvo koko ajan pienenisi.

    Päälle tulisi yhtiövastike. Se on vuokratontilla kyllä korkea, voi olla jopa 4 euroa/kk, mutta ei missään tapauksessa 7 €/kk.

    VVO pärjää Tiedemiehen maksamalla vuokralla niin hyvin, että saa maksetuksi sekä lainan korot että lyhennykset niin, että 40 vuoden kuluttua talo on velaton.

    Tämä sillä varauksella, että VVO:n talo on rahoitettu arava-lainalla. Jos se on ns. korkotukitalo, siinä voi jokin vähäinen subventio olla – tai oikeastaan takuu korkojuen nousua vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jukka Jonninen kirjoitti 26.9.2007 kello 14:48

    Tiedemies:
    Olen kanssasi tiettyyn pisteeseen samaa mieltä, vaikka luulenkin, että noissa korrelaatioissa omistusasumisen ja roskaamisen kesken ei välttämättä ole paljon mieltä. Olettaisin, että omistusasujiksi valikoituu jo sellaisia, jotka roskaavat vähemmän jo ennen muuttoa jne. Mutta toki asumismuodollakin lienee mainitsemistasi syistä merkitystä asenteiden muuttajana.

    Itsekin olen periaatteessa sitä mieltä, että omistusasuminen olisi täydellisessä yhteiskunnassa vuokraamista tavoiteltavampaa. Jo siitäkin syystä, että se luo tiettyä turvallisuuden tunnetta, mikä taasen luo onnellisuutta. Mutta nykyisillä järjestelmillä tämän hinta on se, että tuon hyödykkeen hinta nousee suuren kansanosan ulottumattomiin.

    Mallissani ehdotan 1% vuosittaista veroa omistusasumisen arvosta. Luullakseni tämä tekee omistusasumisesta sekä:
    a) Pitkällä tähtäimellä entistä taloudellisesti kannattamatonta verrattuna vuokralla asumiseen.
    b) Mahdollista yhä useammalle ihmiselle.

    A-kohta juontuu siitä, että oletan suuren osan asunnon arvosta tulevan siitä, että sen voi jättää perinnöksi lapsilleen. Tuo 1% vero olisi de facto perintöveron korotus ja perilliset olisivat mallin häviäjiä. Itse asujille asuminen tulisi halvemmaksi, sillä tuo summa kapitalisoituisi varmasti asunnon arvoon. Voit kuvitella mallin toimimista ajattelemalla mitä tapahtuisi asuntojen hinnoille mikäli perintöveroksi asuntojen osalta tulisi 100%. Tässä ei tietenkään tulisi 100%, mutta käytännössä rutkasti nykyistä suurempi vero verrattuna siis nykytilanteeseen (asunnon arvon lasku + 1% vuosittainen vero täältä ikuisuuteen).

    B-kohta taasen selittyy sillä, että tuo 1% vuosittainen vero ei liene ongelma juuri kenellekään, kun taas lainojen lyhennykset ovat. 20 vuoden maksuajalla omistusasuja maksaa käsittääksen vuosittain 10% asunnon arvosta lyhennyksinä. Asuntojen arvojen pienentyessä tuo summa pienenisi oleellisesti.

    Sinivihreä:
    Periaatteessa samaa mieltä. Asumisen suuri hinta Suomessa on todellinen ongelma ja asumistuki nähdäkseni haastavin seikka mm. perustulon kannalta sen syödessä insentiivejä aika rankalla tavalla.

    Mallissani olisi tavoitteena se, ettei kenellekään enää tarvitsisi maksaa asumistukea. Tämä toteutuisi niin, että valtiovalta de facto dumppaisi asumisen hintaa pistämällä em. 1% tuoton joka vuosi halpojen vuokra-asuntojen rakentamiseen/ niiden vuokrien laskemiseen/jonkin ajan kuluttua myös näiden asuntojen muuttamiseen omistusasunnoiksi. Näin asuminen halpenisi oleellisesti. Järjestelmä mahdollistaisi – käsittääkseni ainakin teoriassa – perustulon tehokkaan käyttöönoton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tiedemies kirjoitti 26.9.2007 kello 16:19

    Puhutaan vuositasolla. Tyypilliset neliövastikkeet vuokratontilla olevista asunnoista ovat suuruusluokassa 40€/m². Jos neliöhinta kuvitellaan olevan 2800€/m² ja reaalikorko todella käyttämäsi 1.5%, niin tuo tekee kyllä minun laskimeni mukaan 82€/m².

    OK. Reaalikorko 1.5%? Entäs jos minulla on asunnon hinnasta osa säästössä, tässä tapauksessa esimerkiksi 800€/m². Lainaa saisin 1.5% korolla toki tuon 2000€, mutta pääoman hinta omalle rahalleni ei olekaan tuo, vaan pikemminkin 4-5%, eli 32-40€.

    Tällöin kustannus onkin 120€ neliö! Vuokran alle jää tämäkin, VVO pärjää Tiedemiehen maksamalla vuokralla niin hyvin, että saa maksetuksi sekä lainan korot että mutta kumminkin. Kun oman pääoman reaalinen hinta on jossain 7% hujakoilla, muuttuu omistaminen kannattamattomaksi.

    Suomeksi: siinä kohtaa otetaan lisää velkaa ja muutetaan isompaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ode kirjoitti 26.9.2007 kello 17:54

    Jos sinulla on oikeasti omaa säästettyä pääomaa, voit laskea sille minkä koron haluat. Jos sinulla on varma reaalituotoltaan 7 % antama sijoituskohde, olisin toki kiinnostunut vinkistä.

    Jutun idea on se, että sitä omistusasuntoa vastaan saat pankista halpaa rahaa, jota vuokralla asuessasi et saa . Jos sinulle aidosti oma pääoma on hinnaltaan 7%/vuosi (reaalisesti!) älä maksa sitä asuntolainaa pois. Ei sitä tarvitse maksaa pois ollenkaan. Ota asuntolainaa, vaikka et tarvitsisi.

    Selvyyden vuoksi sanottakoon, että minulla ei olle senttiäkään asuntolainaa. Haluan vain kuvata sitä, miten ne voivat toimia, jotka minua (ja sinua) paremmin keskittyvät laskemaan talouttaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Anna-Liisa Snicker kirjoitti 26.9.2007 kello 20:31

    Kiitos hyvästä ja paneutuvasta vastauksesta! Luin 2000-luvun alussa kaikki kirjasi etsiessäni äänestettävää poliitikkoa (en kerro mihin tulokseen päädyin). Uusimmankin kirjasi aion lukea, mutta se on kirjastosta aina lainassa.

    Siinä olemme samaa mieltä (tästä varmaan kaikki suomalaiset ovat samaa mieltä), että vuokralla asumisen pitäisi olla mahdollisuus aivan siinä missä asunnon omistamisenkin. 1900-luvun alkupuoliskon Helsingistä kertovia romaaneja lukiessani jään aina hämmästelemään sitä, että romaanihenkilöt käyvät katsomassa asuntoa toisensa perään etsiessään itselleen vuokra-asuntoa, ja valitsevat runsaasta tarjonnasta parhaan.

    Asunnonomistajan korkovähennyksen muodossa saama raha olisi nopeasti maksettu takaisin “asuntotulo”verossa. Sen jälkeen “asuntotulo”vero olisi enää pelkkä veronkorotus. Mikäli “asuntotulosta” verottamista perustellaan korkovähennyksellä, niin mieluummin muutettakoon korkovähennys valtion antamaksi lainaksi, joka maksetaan takaisin kun asuntolaina on maksettu.

    Jos muu verotus “asuntotulo”veron myötä todella lievenisi niin että kokonaisverotaakka ei kasvaisi, asialla ei tietenkään enää ole merkitystä. Jos “asuntotulo”vero olisi sama kuin vuokratulovero – jolla sitä siis perustellaan – 80 neliön omasta asunnosta maksettaisiin “tulo”veroa 140 e/kk!

    Vertaat asuntotuloa vuokratuloon ja yrityksen tuloon, jotka ovat veronalaista tuloa. Niissä kuitenkin omistaja saa aivan oikeata rahaa (tai numeroita pankkitilille).

    Olisi kauhistavaa, jos ruvettaisiin verottamaan kuvitteellisista “tuloista”. Silloin ylitettäisiin raja, jonka jälkeen voitaisiin rosvota ihan mitä tahansa ja nimittää sitä veroksi. Hengittäessäkin ihmiset vetävät keuhkoihinsa valtion ilmaa aivan ilmaiseksi.

    Muutettakoon “asuntotulo”vero nimellisesti edes omaisuusveroksi! Silloin ainakin psykologisesti olisi helpompaa: maksaisi jostakin minkä todella omistaa.

    Tämän sanottuani tunnen tarvetta lisätä, että maksan nykyisiä veroja mielelläni. Huolestun kaikista veronalennushankkeista, koska ne tietävät hyvinvointivaltion alasajoa. Tarvitsen hyvinvointivaltiota – pystyn itse hankkimaan elämiseen ja asumiseen tarvittavat rahat, mutta jälkeläisten koulutusta ja terveydenhuoltoa ja muuta sen tapaista minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia kyetä itse maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ode kirjoitti 26.9.2007 kello 21:05

    Asuntotulon vero olisi varmaankin luonteeltaan omaisuusvero. Sehän maksetaan kyllä laskennallisesta asuntotulosta, mutta verotetaan pääomatulona. Kun laskennallinen tulo määräytyisi pääoman arvon mukaan ja olisi siitä noin kolme prosenttia, vero tästä olisi 29% tuosta laskennallisesta tulosta eli vajaa prosentti omaisuuden arvosta – siis samaa luokkaa kuin on nyt korkojen verovähennysoikeus.

    Kiinteistövero ajaa saman asian. Anglosaksisissa maissa kiinteistöveron osuus kaikista veroista on huomattava, ja sen ansiosta tuloverot ovat vastaavasti pienemmät. Veroja ei kerättäisi sen enempää kuin nytkään, joten kysyjän taloudellinen asema ei niin tavattoman paljon muuttuisi.

    Odottaessasi sitä kirjaani kirjastosta (jonossa pääkaupuniseudulla nyt 97 varausta) voit käydä lukemassa sen esipuheen kohdasta julkaisut. Linkki sivulle löytyy alkuperäisen kirjoituksen lopusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tiedemies kirjoitti 27.9.2007 kello 10:11

    Vielä yksi kommentti: Olet aivan oikeassa: oman pääoman reaalituoton ollessa karvankin verran yli sen, mitä asuntolainasta maksaa, kannattaa asuntolaina hankkia eikä koskaan maksaa takaisin. Tämä on tuttua USA:ssa, missä ihmisillä on ollut tapana ottaa kulutusluottoa käyttäen asuntoaan vakuutena, etenkin lähivuosina. Tällä on ollut sitten ne tunnetut vaikutukset.

    Oman pääoman korvaaminen vieraalla pääomalla on tuttu keino yritysmaailmasta oman pääoman tuoton lisäämiseen. Se tosin lisää myös riskejä, ja luulisin, että juuri kyky ja halu ottaa riskejä on se, mikä lopulta ratkaisee.

    Minusta Suomessakin voisi olla hyvä idea kerätä enemmän tuloja kiinteistöveron avulla. Kiinteistövero on siitä hyvä vero, että siinä veropohja ei luista alta pois. Dynaamisia vaikutuksia voi tosin olla, en tunne sen teoriaa ja käytäntöä kovin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kuntsa kirjoitti 28.9.2007 kello 0:52

    Jos minä nyt oikein ymmärsin, niin vuokra-asuminen on “aina” kalliimpaa kuin omistusasuminen, mutta ei korkojen vähennysoikeuden vuoksi (koska vuokranantajahan saa saman verosubvention!) vaan siksi, että asunnon hinta nousee?

    Koska ihmiset asuvat muuten liian väljästi tästä asunnon hinnan noususta pitäisi siis maksaa jotain veroa vuosittain? Maksaisiko valtio sitten veronpalautuksia jos asuntojen hinnat kääntyvät laskuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ode kirjoitti 28.9.2007 kello 8:09

    Toisin kuin Kuntsa sanoo, vuokranantaja EI SAA samaa verosubventiota, vaikka hän saakin vähentää lainat korot, sillä vuokra on hänelle vastaavasti verotettavaa tuloa.

    Seuraavasta laskelmasta on yksinkertaistamisen vuoksi poistettu yhtiövastike.

    Ajatellaan, että olet hankkimassa pojallesi asuntoa, joko niin, että a) takaat poan asuntolainan tai niin, että b) ostat asunnon itsellesi, otat sitä vastaan lainaa ja poika maksaa lainan korot sinulle vuokrana. Olkoot korot 100 euroa/kk

    a) Poikasi maksaa tuon 100 euroa pankille, yhteiskunta tulee vastaan 29 eururolla ja perheesi korkomenot ovat 71 euroa.

    Vaihtoehdossa b) Poikasi maksaa sinulle 100 euroa, joka on sinulle verotettavaa pääomatuloa. Sinä maksat pankille 100 euroa, joka on sinulle verotuksessa vähennettävää pääomamenoa. Et siis joudu maksamaan poikasi vuokrasta pääomatulon veroa – koska vuokra ei tuota sinulle voittoa – mutta et saa myöskään mitään tukea valtiolta. Vaihtoehto a) on siis selvästi kannattavampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kuntsa kirjoitti 28.9.2007 kello 17:25

    Huoh.

    c) Poika ostaa asunnon viikkorahoistaan säästetyillä rahoilla. Hän haluaa kuitenkin vähän vipua lopuille sijoituksilleen ja lainaa pankista rahaa asunto vakuutena ja ostaa lainarahoilla lisää osakkeita. Onko lainan koron verovähennysoikeus nyt erilainen “verosubventio” kuin tapauksessa a) vai b)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kuntsa kirjoitti 28.9.2007 kello 17:43

    d) Ostan pojalle asunnon taskunpohjalta kertyneillä kolikoilla. Vipu kuten edellä. Poika maksaa suunnileen vastikkeen suuruista vuokraa (tai itse asiassa kyllä juuri sellaista vuokraa, että asumistuki on tapissa). Verovähennykset kuten edellä. Subvention ero tapauksiin a) ja b)?

    Itse asiassa

    e) Poika ostaa säästyneillä rahoillaan sijoituskämpän riittävän kaukaa ja muuttaa HOASille. Kämppää ostettaessa vipua 80 %, vastikkeen ja korkojen jälkeen asunnosta saatavat verotettavat tulot eivät vaikuta tukiin mutta kyllä niillä HOASin vuokrat maksaa. Subvention ero tapaukseen d)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ode kirjoitti 28.9.2007 kello 18:10

    Ymmärtääkseni osakesijoitusta varten otettu laina on verotuksessa vähennyskelpoinen, kuten pitää ollakin, koska osakekeinottelusta saadut tulotkin ovat – teoriassa – verotettavaa.

    Sen sijaan poika voi ostaa asunnon säästöillään ja ostaa asuntolainalla purjeveneen ja saada siihen näin verovähennysoikeuden. Se on tuhmaa ja kai jopa laitonta, mutta näyttö on mahdoton hankkia. Yleisempää lienee kuitenkin se,että laina otetaan alunperin asuntoa varten, mutta sitä ei lyhennetä vaikka pystyttäisiin ja ostetaan sen sijaan purjevene.

    Kun ihmiset oppivat, ettei asuntolainaa pidä lyhentää lainkaan, tämä tuki, joka joskus 1960-luvulla oli vielä perusteltu, muuttuu valtiolle ja muille veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi. Siinä vaiheessa kun jokaisella asunnon omistajlalla – vaikka asunto olisi peritty – on vähennyskelpoista kulutusluottoa 80 % asunnon arvosta, varmaankin korkojen verovähennysoikeutta aletaan säädellä edes ajallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mathias V kirjoitti 17.12.2010 kello 13:54

    Niin. Liki pitäen kaikissa asioissa välttyy vuokraamiseen sisältyviltä veroilta, jos tavaran ostaa omakseen.

    Kun vuokraa kesämökkiä tai autoa, vuokranantaja maksaa vuokratulosta veroa, jonka viime kädessä siis maksaa vuokraaja.

    Samoin se maksaa vähemmän veroa ruoastaan, joka laittaa itse ruokansa kotona, verrattuna siihen, joka syö ravintolassa. Samoin on asunnon remontoinnin laita, kun teettää työn remonttireiskalla, maksaa siinä ohessa valtiolle ja kunnalle veroja reiskan palkoista tai remppafirman voitoista palkkojen lisäksi.

    Lopputulemana päädytään siihen, että kaikki omistaminen ja itse tekeminen on “veronkiertoa”, joten auton, kesämökin, veneen, moottoripyörän, juhlapuvun ym. omistajaa pitäisi verottaa sillä määrällä, mitä maksaisi veroa vuokrauksen voittojen kautta, jos vuokraisi noita samoja asioita. Kotiin ostettaviin elintarvikkeisiin pitäisi sisällyttää enemmän veroa kuin ravintolan elintarvikkeisiin, niin paljon että ruoan laittaminen kotona pitäisi sisällään veroa saman verran kuin sen syöminen ravintolassa. Samoin remonttitarvikkeisiin tulisi sisällyttää enemmän veroa, jos ostaja on yksityishenkilö, koska hän välttyy maksamasta veroja, joita remontin teettämisessä maksaisi.

    Haloo Soinivaara. Järki käteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Eetu Rantakangas kirjoitti 10.5.2012 kello 18:54

    “Pienituloista kannattaa tukea niin, että rahan käyttö sidotaan asumiseen (asumistuki) eikä jaeta yleisavustuksena, jonka voisi käyttää johonkin muunkin.

    Kun kohtuullinen asumistaso on saavutettu, asumistason NOSTAMINEN ei ole meriittihyödyke, jota yhteiskunnan tulisi tukea. Itse asiassa väljä asuminen on kulutusmuotona arveluttava, koska asuntojen lämmittäminen on energiavaltaista puuhaa. Joka haluaa asua ylellisesti, tehköön sen omilla rahoillaan.”

    Eikö nimenomaan se, että annettaisiin tietty könttäsumma kaikille tuen tarvitsijoille ja sanottaisiin että maksakaa tuosta vuokranne ja tehkää lopuilla mitä haluatte kannustaisi siihen, että asumiskuluista säästettäisiin? Silloin rahaa jäisi konkreettisesti käteen, jos asuisi pienemmässä asunnossa.

    Nykysysteemissähän kannattaa asua mahdollisimman isossa asunnossa, kunhan tukikatto ei tule vastaan, koska tukijärjestelmä maksaa asumisen ja oma elintaso nousee asunnon koon mukana siihen asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2012 kello 19:14

    Asumistuki ei tue kuin varsin vaatimatonta asumista. Lopun joutuu maksamaan kokonaan itse. Sen sijaan omistusasumisen verotuella ei ole ylärajaa. Jos sinkku ostaa poikamiesboksisksen Turun linnan, veronmaksajat tukevat sitäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus