Tätä Helsingin, Espoon ja Vantaan kilpailu teettää

22.9.2007 · Aihe: Uncategorized 

Päivän Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Helsingissä on lisätty autoilua rakentamalla keskustaan noin 2000 pysäköintipaikkaa. Tätä olen vähän epäillytkin.

Helsingissä on ymmärtääkseni edelleen voimassa kaupunginvaltuuston päätös Helsingin niemellä olevian pysäköintipaikkojen määrän rajoittamisesta 33000:een (tai jotain sinne päin, en muista tarkkaan). Kun uusia halleja on kaavoitettu, olen kysynyt tämän päätöksen perään.Minulle on vastattu, että maan päältä poistetaan vastaavasti paikkoja. Minun tietääkseni tuo valtuuston päätös on edelleen voimassa. Siksi kaavassa, joka rikkoo tätä päätöstä, pitäisi edes mainita, että päätöstä rikotaan.

Virkamiehet perustelivat valtuuston päätöksen rikkomista sanoen, että muuten kauppa karkaa kehäteiden marketteihin. Pohjoiseen kantakaupunkiin (Vallilaan?) lisätään pysäköintipaikkoja roimasti, jotteivät työpaikat karkaisi muualle.

Tarvitaanko selkeämpää todistusta Helsingin seudun kuntajaon turmiollisuudesta.

PS. Tutustu kirjoihini tästä! Niitä voi myös ostaa edullisesti sivulla olevia ohjeita noudattaen.

Kommentit

7 Vastausta artikkeliin “Tätä Helsingin, Espoon ja Vantaan kilpailu teettää”

  1. Milvus kirjoitti 22.9.2007 kello 23:06

    Entisenä Nervanderinkadun asukkaan luen näitä uutisia Museokadun vinopaikoituksesta surumielisenä. Tällainen autojen priorisointi lyö korville paikallishistorian kunnioitusta. Museokadusta tehtiin aikoinaan leveä aivan muista syistä kuin autojen pysäköintipaikkojen takia.

    Suomi ottaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä usein länsinaapurilta. Miksi Helsinki ei osaa nähdä tulevaisuuttaan Tukholman tavoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markus kirjoitti 23.9.2007 kello 12:54

    Hyvä Osmo Soininvaara,

    olen ymmärtänyt, että Vihreät suosivat dieselin käyttöä kulkuneuvoissa. En ole aivan varma mihin tämä perustuu (siis onko tutkimuksia dieselin paremmasta soveltuvuudesta liikennevälineisiin), mutta ihmettelen, mitä tehdään sille kaikelle bensalle, joka syntyy samasta tisleestä kuin diesel?

    En enää muista petrokemiaa niin hyvin, että osaisin kuvailla bensan ja dieselin eroa, mutta muistaakseni bensa koostuu pidemmistä hiilivedyistä, ja diesel on siten vain eräänlainen “ylijäämä” öljyn jalostuksessa. Mitä järkeä on suosia valmistusprosessin ominaisuuksiltaan huonointa tuotetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pekka Raukko kirjoitti 23.9.2007 kello 15:25

    Diesel, sen paremmin kuin bensiinikään, ei ole mikään ominaisuuksiltaan heikompi ylijäämä. Molemmat ovat omaan käyttökohteeseensa soveltuvia polttoaineita.

    Dieselauton kulutus on kuitenkin pienempi ja kasvihuonekaasupäästöt siksi pienemmät ajokilometriä kohden.

    Krakkausprosessissa voidaan tietyissä rajoissa säädellä syntyvien hiiliketjujen pituuksia, ja siten tislauksessa saatavien jakeiden suhdetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Markus kirjoitti 23.9.2007 kello 20:05

    Tämä selvensi hiukan, mutta edelleen jäi hiukan epäselväksi, että lopetetaanko bensiinin valmistus ja jos ei, mitä sillä pitäisi tehdä? Mikä tarkoittaa tietyssä rajoissa? Eli kuinka paljon esimerkiksi 100 litrasta öljyä nykymenetelmillä tavanomaisesti tehdään ja kuinka paljon voidaan bensiiniä ja dieseliä ja muita voitelu/polttoaineita valmistaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Rodent kirjoitti 24.9.2007 kello 19:51

    Vihreät ovat ottaneet hallitusohjelmaan biopolttoaineet. Liite bio antaa helposti kuvan ympäristöystävällisyydestä vaikka se viittaa ainoastaan polttoaineen alkuperään. Rypsiöljyn eräs palamistuote on hiilidioksidi ihan samoin kuin fossiilisissakin polttoaineissa. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että biopolttoaineet saastuttavat jopa enemmän kuin fossiiliset polttoaineet.

    http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article2507851.ece

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ode kirjoitti 24.9.2007 kello 20:56

    Bensiinin käyttöä voi selvästi vähentää, koska jalostamoilla voidaan tehdä öljystä enemmän tai vähemmän bensiinia. BNyt kai sitä tehdään krakkaamalla enemmämn kuin sitä luonnostaan tulisi. Mutta ei sitä voi lopettaa, koska noita keveitä tisleitä raakaöljyssä on aina (tai sitten niitäkin voi manipuloida pidemmiksi hiilivetyketjuiksi)

    Diesel on muuttunut paljon ympäristöystävällisemmäksi, kun on kehitetty puhtaita dieselmoottoreita. vahat dieselmoottorit ovat todella epäterveellisiä. Olen ymmärtänyt, että noissa uusissa moottoreissa poltettavan dieselin on oltava erityisen korkealaatuista. Sitä en tiedä, miten biodiesel niissä toimii. Ainakaan heikkolaatuiset kotipuristeet eivät toimi.

    Biopolttoaine4iden suhteen olen hyvin skeptinen. Niiden energiatalous ei aina mene edes plussalle. Mutta vaikka menisikin, maailman maataloustuotanto ei mitenkään riitä tyydyttämään autojen bensannälkää. Jos hehtaarilta saa tuhat litraa, tarvittaisiin 5 miljoonaa hehtaaria tuottamaan liikenteen polttoaineet. Syödäkin pitäisi. Koko hommassa on vähän itsepetoksen makua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Raukko kirjoitti 24.9.2007 kello 22:51

    Kun biodieselistä poistetaan glyseroli metyloimalla, se toimii uusissa dieselmoottoreissa kuin väärä raha.
    Rypsiöljy toimii sellaisenaan vanhoissa dieseleissä, kunhan se esilämmitetään ja sekaan heitetään 30% dieseliä.

    Rypsibiodieselin (rypsimetyyliesterin) tuotannolla ei ole järkevää pyrkiä korvaamaan koko liikennepolttoaineiden tarvetta.
    RME:tä pitää ajatella rypsivalkuaisrehun sivutuotteena. Sen tuotanto pitää Suomessa mitoittaa niin, rypsiä ei viljellä biodieselin raaka-aineeksi, vaan rypsiä viljellään niin paljon, että sillä voidaan korvata tuontivalkuainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus