Mokasiko Tehy?

Työ­nan­ta­ja väit­tää tar­jon­neen­sa Tehylle 270–400 euron palkanko­ro­tus­ta. Se olisi aika paljon, vaik­ka Iltale­hti onkin luvan­nut 500 euroa. Tehy hylkäsi tar­jouk­sen suo­ral­ta kädeltä ja sanoi, että työ­nan­ta­ja ei puhu tot­ta tar­jouk­sen tasosta.

On tietysti mah­dol­lista, että työ­nan­ta­ja vale­htelee. Totu­us on sodan ensim­mäi­nen uhri eivätkä tuponeu­vot­te­lut eroa paljon sodasta.

Toinen vai­h­toe­hto on, että työ­nan­ta­ja puhuu tot­ta. Onhan heil­lä paljon parem­mat palkkati­las­tot ja lasken­ta­mallit, kos­ka hehän ne palkat mak­sa­vat. Toiv­ot­tavasti ei käynyt niin, että Tehy hylkäsi tar­jouk­sen vain, kos­ka ei osan­nut laskea sitä läpi. En tiedä, mil­laiset puhevälit osa­puo­lil­la on, mut­ta toivoisi, ettei tieto­jen eri­laisu­us johtaisi turhi­in konflikteihin.

Min­un on vaikea ymmärtää, mit­den täl­lai­sista asioista ei päästä sopimuk­seen. Kaik­ki tietävät, että sairaan­hoita­jien palkko­ja on pakko nos­taa työvoima­pu­lan tor­ju­misek­si. Mik­si lop­putu­lok­seen, jon­ka kaik­ki tietävät, on pakko men­nä lakon kaut­ta, jon­ka käsi­jänä ei ole työ­nan­ta­ja — työ­nan­ta­jalle­han jokainen lakkopäivä tuot­taa voit­toa — vaan hoitoa tarvit­se­va potilas.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

49 vastausta artikkeliin “Mokasiko Tehy?”

  1. Julkisen sek­torin palkat mak­se­taan kerä­ty­istä veroista. Kun vero­ja las­ke­taan on palkko­ja mah­do­ton­ta nostaa.

    Vaik­ka vero­jen lasku paran­taisikin talouden “dynami­ikkaa” ja lisäisi vero­tu­lo­ja, se kas­vat­taa väistämät­tä myös tulo­ero­ja ja eriarvoisuutta.
    Tulo­eroista ja eri­ar­voisu­ud­esta­han sairaan­hoita­jien palkois­sa on kyse. Ei mis­tään absolu­ut­tis­es­ta köyhyydestä.

    Veroi­hin siis koro­tus pro­gres­sio­ta jyrkentämällä.
    Jos osa työvoimas­ta sil­loin pois­tuu maas­ta, niin lähti­jöinä eivät ole osaav­im­mat, vaan ahneim­mat ja itsekkäimmät.

  2. Eikös kun­tien kan­nat­taisi perus­taa verokartel­li ja nos­taa veroäyriä ker­ral­la niin että äänestäjien halu­a­ma pieni­palkkaisten nais­ten palkanko­ro­tus saataisi­in toteutet­tua. Vai joko tämä on kiel­let­ty EU:n kilpailulainsäädännössä 🙂

  3. Pekka Raukon esit­tämä näke­mys vero­jen ja tulon­jaon suh­teesta on vähän liian yksinker­tainen. Vero­jen tehtävänä on val­tion ja kun­tien bud­jeteis­sa kait pääasi­as­sa se, että niil­lä kertään raho­ja meno­ja varten. Menoista kai kuitenkin aika paljon on muu­takin kuin palkkoja.

    Veron määrän vähen­tämi­nen voi tosi­aan nos­taa vero­tu­lo­jen määrää, jos se mah­dol­lis­taa use­am­man ihmisen töi­hin­menon tai aiem­min vajaatyöl­lis­te­tyn isom­man työmäärän. Täl­löin­hän voidaan tosi­aan meno­jakin kas­vat­taa ja siis esimerkik­si julkisen puolen palkko­ja. Ja työt­tömän työl­listymi­nen ei suinkaan lisää eri­ar­voisu­ut­ta vaan vähen­tää sitä. Jos sähkö- tai putkimies mielu­um­min istu­isi kotona työt­tömyysko­r­vaus­ta nos­taen kuin kävisi töis­sä, niin se tuskin olisi tasa-arvoisem­paa. Päin­vas­toin, “rikas” työn teet­täjä antaa omas­taan “köy­hälle” työn­tek­i­jälle mielu­um­min sil­loin, kun ei niin paljon vede­tä välistä.

    Taas jos vero­tu­lot vähenevät, ei tämä silti vält­tämät­tä tarkoi­ta palkko­jen pienen­e­mistä. On hyviä syitä siihen, mik­si verovaroin ei hoide­ta ihan kaikkea. Joskus voi olla järkevää siirtää tehtäviä julkiselta yksi­tyiselle puolelle. Täl­löin vero­ja voidaan pudot­taa. Jos yksi­ty­is­tet­ty palvelu oli tuotet­tu tehot­tomasti, voi käy­dä niin, että sen laatu para­nee ja ihmiset mielel­lään sit­ten mak­sa­vatkin palvelus­ta enem­män ja työn­tek­i­jöi­den palk­ka lisääntyy.

    Esitet­ty nol­la­sum­mainen käsi­tys talouden toimin­nas­ta on mielestäni äärim­mäisen vahin­golli­nen. Osmo S. tietää var­masti parem­min, mut­ta julk­isu­udessa esite­ty tulkin­nat hänen näke­myk­sistään usein ovat sen suun­taisia, että hän ikäänkuin kan­nat­taisi niitä. Tässä kohtaa toivoisinkin sel­ven­tävää kommenttia.

  4. Esit­tämäni näke­mys oli luon­nol­lis­es­ti yksinker­tais­tet­tu, eikä näitä asioi­ta voi käsit­tääk­seni kovinkaan luotet­tavasti mallintaa.

    Julkisen sek­torin verovaroista mak­samat palkat on todel­lakin vain yksi elin­ta­so­ero­ja tasaav­ista mekanis­meista. Sitä selvästi merkit­tävämpiä lienevät julkiset palve­lut ja suo­rat tulon­si­ir­rot, joiden suu­ru­us on samal­la taval­la riip­pu­vainen vero­tuk­sen tasosta.

    Se “talouden dynami­ik­ka” ‑oppikin on lop­ul­ta melko teo­reet­ti­nen raken­nel­ma. Maail­man kil­pailukyky­isimpi­en talouk­sien joukos­sa on run­saasti korkean veroas­t­een mai­ta. Suo­mi oli joitakin vuosia sit­ten yhden täl­laisen lis­tan kär­jessä, eikä se sinne nous­sut suinkaan mata­lal­la kokonaisveroasteella.

    Mata­lan veroas­t­een yhteiskun­ta voi olla vauras ja kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyi­nen, mut­ta melko poikkeuk­set­ta niis­sä ihmis­ten eri­ar­voisu­us on suurta.

  5. Muitakin hoita­jia on kuin sairaanhoitajia.
    Sairaan­hoita­jat ovat koros­tuneet ehkä liikaakin tämän het­kisessä keskustelus­sa. Eivät ole suinkaan hoitoalan pienipalkkkaisimpia…
    Eikä Tehy yksin edus­ta edes kaikkia sairaanhoitajia.

  6. Pekka tuos­sa edel­lä kiristäisi vero­ja pro­gres­sio­ta lisäämäl­lä. Help­po­han se on aina lait­taa kaik­ki “hyvä­tu­lois­t­en” piikki­in. Pro­gres­sio on kuitenkin Suomes­sa jo erit­täin kireä ver­rat­tuna muuhun Län­si-Euroop­paan. Lisäk­si hyvä­tu­lois­t­en eli korkeim­min koulutet­tu­jen ja vaa­tiv­in­ta työtä teke­vien ihmis­ten palkat ovat Suomes­sa keskimäärin mata­lampia kuin Län­si-Euroopas­sa (mikä ei tietysti ole val­tio­val­lan päätet­tävis­sä ole­va asia). 

    Odotan itse aika kauhuis­sani, mil­loin suo­ma­laiset high tech ‑fir­mat ja niiden ns. huip­pu­osaa­jat huo­maa­vat, mil­laisen säästön ne saisi­vat siir­tymäl­lä Viroon 18 %:n tasaveron piiri­in. Vaikka­pa isos­ta 8000 euron brut­topalka­s­ta voisi työ­nan­ta­ja vähen­tää ton­nin ja silti jäisi työn­tek­i­jälle käteen ton­ni enem­män kuin Suomes­sa! Lisäk­si hin­tata­so Virossa on vielä pitkään mata­lampi kuin Suomessa. 

    En siis tur­vau­tu­isi pro­gres­sion kiristyk­seen, tuo­hon vasem­mis­ton rakas­ta­maan ja suo­ma­laisen perika­teu­den kanssa hyvin yhteen sopi­vaan vakikeinoon, jol­la Suo­mi aikanaan vieti­in äärim­mäisen vero­tuk­sen maaksi.

  7. Mik­si vain Viroon?
    Maail­mas­sa on paljon alhaisem­mankin vero­ta­son mai­ta — Etiopia, Bangladesh, Pak­istan, Soma­lia, Haiti…
    Osas­sa niistä veroaste on käytän­nössä nolla
    Eikö huip­pu­osaa­jien kan­nat­taisi muut­ta johonkin noista maista?

    Ei kan­na­ta, eivätkä muuta.
    Todel­liset huip­pu­osaa­jat näkevät usein selkeästi myös laa­jat kokon­aisu­udet osaa­vat sik­si arvostaa asum­ista vakaas­sa ja rauhal­lises­sa yhteiskunnassa.
    Heille myös syy-seu­raus suh­teet kirkas­tu­vat helpom­min ja he ymmärtävät yhteiskun­nal­lisen­vakau­den edel­lyt­tävän elin­ta­so­ero­jen pysymistä kohta­laisen pieninä.
    Vero­tuk­sel­la näitä elin­ta­so­ero­ja kavennetaan.

    Kun Suo­mi aikanaan vieti­in korkean vero­tuk­sen maak­si, vieti­in se samal­la hyv­in­voivak­si ja taloudel­lis­es­ti erit­täin kil­pailukykyisek­si ja vau­raak­si maaksi.
    Näil­lä asioil­la on minus­ta hyvin selkeä kausali­teet­ti, vaik­ka lib­er­taristi­nen talous­teo­ria ennus­taakin päinvastaista.
    Kun teo­ria ja todel­lisu­us ovat selkeässä ris­tiri­idas­sa, kan­nat­taa minus­ta virhet­tä etsiä ensin teo­ri­as­ta, ja vielä sit­tenkin teoriasta.

  8. Kiitos Pekka vas­tauk­ses­ta. Toiv­ot­tavasti olet oike­as­sa, ja on tot­ta ettei tähän päivään men­nessä mitään diplo­mi-insinöörien mas­samuut­toa Suomen­lah­den yli ole syn­tynyt. Epäilen kyl­lä että vähän ide­al­isoit ja yliarvioit ns. huip­pu­osaa­jien uhrim­ie­len ja avarakat­seisu­u­den, jos tar­jol­la on palveluil­taan (en tarkoi­ta julk­ista sek­to­ria) Suomen tasol­la ole­va veroparati­isi puolen tun­nin lento- tai puo­len­toista tun­nin laiva­matkan päässä Helsingistä. Mut­ta aika­han sen näyttää. 

    Yhteiskun­taa voi kehit­tää monel­la taval­la, ja olen samaa mieltä että hyv­in­voin­ti­val­tioma­llia voi mon­es­ta syys­tä pitää oikeu­den­mukaise­na. Täl­lä het­kel­lä lib­er­al­isti­nen Viro kas­vaa kuitenkin huimaa vauh­tia, 15 vuo­den takaises­ta pula-ajas­ta on päästy jo lähelle van­han EU:n köy­hempi­en maid­en elin­ta­soa (IMF:n tilas­tot). Kat­so­taan­pa, mikä on tilanne kun toiset 15 vuot­ta ovat kuluneet. Löisin vetoa Viron puoles­ta, vaik­ka en usko Suomellekaan mitenkään huonos­ti käyvän.

  9. Huip­pu­osaa­jat eivät osoi­ta mitään uhrim­ieltä pysymäl­lä vau­raas­sa ja yhteiskun­nal­lis­es­ti vakaas­sa maassa.
    He osoit­ta­vat hyvää tilan­neana­lyysiä ja selkeää ymmär­rystä omas­ta kokonaisedustaan.

    Oma veikkauk­seni muuten on, että kun Viro vauras­tuu ja his­to­ri­al­lis­es­ti ymmär­ret­tävä kap­i­tal­is­min palvon­ta hie­man laan­tuu, Viro siir­tyy vero­tuk­sel­lis­es­tikin lähem­mäs vau­raiden euroop­palais­ten maid­en verotuskäytäntöä.

  10. On pakko kor­ja­ta yleinen käsi­tys Viros­ta veroparati­isi­na. On siel­lä veroaste alem­pi kuin Suomes­sa, mut­ta korkeampi kuin Suiomes­sa oli silloin,kun Suo­mi oli nykyisel­lä Viron tulotasolla.

    Vaik­ka Virossa henkilöko­htainen tulovero obn mata­la, työ­nan­ta­ja­mak­sut ovat hyvin kor­fkei­ta, yli 30 %. Lop­putu­lok­sen kannal­ta on aivan sama, kumpi palkkaveron mak­saa, työ­nant­ga­ja vai työn­tek­i­jä. Palkkavero on palkkavero.

  11. Minkähän­lainen mah­taa olla sosi­aal­i­tur­va eteläisessä “veroparati­i­sis­sa”? Eikös siel­lä jotkut ole jo pitkään haikailleet neu­vos­toa­jan “tasa-arvoparati­isia”…

  12. Jus­sia Viron vero­tuk­ses­sa viehät­ti kokon­aisveroas­t­een lisäk­si käsit­tääk­seni pro­gres­sion puute.
    Pros­ent­ti­han on käsit­tääk­seni sama kaikille, enkä tiedä onko siel­lä mitään rajaa, jon­ka ala­puolelta vero­ja ei mene.

  13. Olen peruster­vey­den­huol­los­sa toimi­va sairaan­hoita­ja. Teen henkses­ti ja fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la, jos­sa hoide­taan pitkäaikai­sairauta ikäih­misiä. Keskimäärin puo­let van­huk­sista kär­sii muis­ti­häir­iöistä, ollen läh­es täysin muis­ta­mat­to­mia. Useim­mil­la van­huk­sista on usei­ta pitkäaikais­sairauk­sia, joista taval­lisimpia ja toim­intakykyyn eniten vaikut­tavimpia ovat demen­tia, tuki- ja liikun­telin­ten sairaudet, sydän- ja verisuon­i­sairaudet ja neu­rol­o­giset sairaudet, kuten parkinssonin tauti.

    Osas­tol­lani on 39 poti­la­s­paikkaa ja osas­to on jaet­tu kah­teen mod­uli­in, joista omas­sani on 20 poti­la­s­paikkaa-näistä 4 on inter­val­li­paikko­ja. Työsä on kak­si sairaan­hoita­jaa ja seit­semän perushoita­jaa. Toim­imme jak­samisen ääriräjoil­la. Aamu­vuorossa on taval­lisim­min kolme hoita­jaa, joiden on huole­hdit­ta­va 20 huonokun­toisen ikäih­misen hoi­dos­ta. Aamun pesu- ja vaip­pakier­ros kestää klo 11, jol­loin ruokakär­ry jo seisoo käytäväl­lä. Joskus, jos on paljon pestäviä tai joku on huonos­sa kun­nos­sa, aamu­työt voivat kestää yli klo 11. Täl­löin ruo­ka on jo jäähtynyt, kun alamme syöt­tämään ja itse emme ole saa­neet minkään­laista hengähdys­taukoa raskaan,potilaiden nos­telua sisältäneen aamupäivän jälkeen.

    Henkilökun­tamme on niin pieni, että työpäivät on pätkit­ty kestämään klo 12, 13 tai 14- näin väkeä saadaan riit­tämään joka aamuun. Täl­laisel­la työvuoro­su­un­nit­telul­la työn­teko osas­tol­la lop­puu aamu­vuoron osalta käytän­nössä klo 12, jol­loin van­huk­set ovat saa­neet lounaan ja henkilökun­ta läh­tee syömään. Tämän jäl­keen istu­maan nos­te­tut van­huk­set tulisi laitaa lep­äämään, lep­äämässä ole­via kuntout­taa, käyt­tää van­huk­set wc:ssä, vai­h­taa vaipat, vai­h­taa asen­toa ja tar­jo­ta päiväkahvit ennen iltatyön­tek­i­jöi­den rem­mi­in astu­mista. Kun kuitenkin yksi on ns. “pätkässä” ja läh­tee 12,15, yhdel­lä on esim. klo 13 ja sairaan­hoita­ja läh­tee klo 14.30 , yhtälö on mahdoton. 

    Iltatyön­tek­i­jöi­den raport­ti alkaa klo 13.30, ja sairaan­hoita­ja ehtii hät‘hätää pitää jonkun­laisen raportin, kun­han juot­taa van­huk­sille kahvin nopeasti ja kään­tää van­huk­set nopeasti!

    Mis­tään kuntout­tavas­ta työot­teesta ei voi puhua. Nos­tamme istu­maan ketä kyken­emme, jak­samme ja ehdimme! Kun­han vain ehtisimme nos­taa van­huk­sen takaisin sil­loin, kun hän ei enää jak­sa istua!!Pesu ker­ran viikos­sa on täl­lä het­kel­lä mak­si­mi, jon­ka voime toteut­taa, vaik­ka moni van­hus kaipaisi/ tarvit­sisi pesua use­am­min. Hoidamme van­huk­sia sydän­verel­lä parhaan kykymme mykaan, mut­ta meille ei anneta mah­dol­lisuuk­sia hyvään, inhimil­liseen, van­huk­sen per­soon­al­lisu­u­den ja yksilöl­lisyy­den huomioivaan kuntout­tavaan hoito­työhön. Kaikkein vaikeim­mas­sa ase­mas­sa olemme me sairaan­hoita­jat. Meil­lä on on pää­vas­tuu vuorossa tapah­tu­vas­ta hoi­dos­ta ja hoidon laadus­ta sekä lääke­hoidon toteu­tu­mis­es­ta, mut­ta meil­lä ei ole minkään­laista mah­dol­lisu­ut­ta suun­nitel­la van­huk­sen hoitoa, saati että ehtisimme paneu­tua poti­lasasi­akir­jo­jen oikeel­lisu­u­teen. kir­jaamiseen tai yhtey­den­pitoon omais­ten kanssa. Henkilökun­tamäärä on niin vähäi­nen, että aikamme kuluu poti­laan perus­tarpeista, kuten aamu­pe­su­ista, Wc-reis­su­ista sekä ruokailuista huole­htimiseen ( Kolmel­la hoita­jal­la on tekemistä, kun 9 van­hus­ta on täysin syötet­täviä ja läh­es kaik­ki on “laitet­ta­va alku­un” syömisessä.) Ne tehtävät, joista vas­taamme tilanteen niin vaaties­sa vaik­ka oikeudessa jäävät läh­es hoita­mat­ta ‑ne hoide­taan, jos ehditään eli kir­jauk­set, lääkekir­jausten tarkas­tuk­set, yhteys lääkäri­in ja omaisi­in jne. Tämä aiheut­taa jatku­vaa stres­siä ja huonom­muu­den tun­net­ta. Työsken­telemme jatku­van stressin alaisi­na ja tun­nemme, että työtämme ja varsinkin ikäih­misiä ei kun­nan tahol­ta juuri arvoste­ta. Täl­lä het­kel­lä tilanne on läh­es kestämätön. Olemme vedonneet usei­ta ker­to­ja kun­nan päät­täji­in niin kir­jeitse kuin yhtei­sis­sä keskuste­lu­ti­laisuuk­sis­sa. Mitään ei ole tapah­tunut- ei tietenkään, kun tyh­mät naiset tekevät oman ter­veyten­sä ja per­he-elämän­sä uhrat­en työtä hul­lun lail­la vain, kos­ka velvol­lisu­u­den­tun­to on suuri, myötä­tun­toa avu­to­mia ikäih­misiä kohtaan on yhä jäl­jel­lä ja vai­h­toe­hdot työn vai­h­don suh­teen pienel­lä paikkakun­nal­la ovat vähäiset.

    Olen valmis­tunut sairaan­hoita­jak­si vuon­na 1987, suorit­tanut ielenterveys‑, kri­isi- ja päi­hde­työn jatkolin­jan vuon­na 1994, valmis­tunut sosionomik­si 2001 ammat­tiko­rkeak­oulus­ta ja tänä joulu­na saan valmi­ik­si ylem­män ammat­tiko­rkeak­oulu­tutkin­non pääaineena ter­vey­den edis­tämi­nen ja lin­jana ikäih­mis­ten ja pitkäaikais­sairaiden sairaan­hoito. Min­ul­la on paljon ajatuk­sia ja ideoita koskien ikäih­mis­ten hoivaa ja huolen­pitoa. Kan­natan ennal­taehkäi­sevää van­hus­työtä, ter­vey­den edis­tämistä, toim­intakyvyn ylläpitämistä ja ikäih­misen itsemääräämisoikeu­den ja ihmis­ar­von kun­nioi­tus­ta. Näitä asioi­ta en voi kuitenkaan omasa työssäni toteut­taa, vaan joudun polke­maan omat arvoni maan­rakoon jokapäiväisessä työssäni. Työni aiheut­taa jatku­vaa turhau­tu­mista, pahaa mieltä, huonoa omaatun­toa ja uni­vaikeuk­sia. Se vaikut­taa per­he-elämään ja vapaa-aikaan, kos­ka työn fyy­sisen raskau­den takia vapaa-aika kuluu palau­tu­miseen, lep­äämiseen ja nukkumiseen.Silti halu­aisin tehdä työtäni, kos­ka tiedän, että osaan sen hyvin sekä koke­muk­seni, että monipuolisen ja pitkän koulu­tuk­sen ansios­ta. Toisaal­ta halu­aisin päästä suun­nit­tele­maan ikäih­mis­ten palvelui­ta ja koulu­tuk­seni puoles­ta se olisi jo mah­dol­lista, mut­ta paikkakun­nal­lani ei arvoste­ta pitkän koke­muk­sen omaavia, koulutet­tu­ja “oman kylän” työn­tek­i­jöitä, vaan suosi­taan kun­nan ulkop­uolelta tule­via hak­i­joi­ta, jot­ka eivät tunne kun­nan käytän­töjä ja jot­ka on help­po muo­va­ta muottiin!

    Tämä edel­lä kuvaa­mani on todel­lisu­u­ta sadois­sa suo­ma­lai­sis­sa kun­nis­sa, jois­sa laatu on tun­tem­aton käsite van­hus­työssä ja työtä mitataan vain kus­tan­nuksin, jot­ka pitää mah­dol­lisim­man alhaisi­na uskolli­nen, raata­va, uupumis­es­ta hil­jaise­na pysyvä henkilöstö.

    Palkkani kaikil­la koke­mus­lisil­lä ja kahdel­la henkilöko­htaisel­la työn vaa­tivu­u­den mukaan mak­se­tul­la lisäl­lä “kuor­rutet­tuna ” on 2077 euroa. Olen nyt urani huip­ul­la ‑näköjään, eikä lisää ole odotet­tavis­sa. Lisiä saan noin 200 euroa kuukaudessa eli palkkani on keskimäärin n. 2300 euroa, jos­ta käteen jää 1600- 1700 euroa.Työni vaatii monipuolista tietoa ter­vey­den­huoolosta ja sairaan­hoi­dos­ta sekä ikään­tymisen eri­ty­ispi­irteistä. Luon­teeni on sovel­lut­ta­va van­hus­työhön ja pin­nani on olta­va pitkä. Min­ul­ta vaa­di­taan jous­tavu­ut­ta sekä huumor­in­ta­jua. Min­un on kyet­tävä empaat­tisu­u­teen ja min­un on omat­ta­va kuulemisen taito. Minus­ta tulee huokua rauhaa ja läm­pöä van­hus­ten tur­val­lisu­u­den tun­teen luomisek­si. Min­un on tul­ta­va toimeen eri­lais­ten ihmis­ten kanssa ja kestet­tävä omais­ten kri­ti­ik­ki, paha mieli, tyy­tymät­tömyys ja syyl­lisyy­den tun­teet. Min­un on kyet­tävä luop­umaan sala­manno­peasti tärkeäk­sikin käyneestä van­huk­ses­ta ja petat­ta­va paik­ka nopeasti uudelle ihmiselle. Toisaal­ta mei­dän on kestet­tävä jopa vuosikau­sia ns. vaikei­ta van­huk­sia( sairau­den aihet­ta­ma sekavu­us, agres­si­ivi­su­us, huutelu jne.) Mit­tani on nyt täysi. Olen mukana ihmisen kivus­sa, tuskas­sa ja kuole­mas­sa. Lohdu­tan omaisia, tuen sure­vaa, pidän kädestä kuol­e­vaa. Siivoan ulostet­ta, oksen­nus­ta ja limaa. Joudun keskel­lä omais­ten ris­tiri­ito­ja ja omaisu­uski­is­to­ja. Joudun kohtaa­maan agres­si­ivi­su­u­ta, potkimista, raapimista. Vahdin Karkaile­via van­huk­sia ja pelkään syytet­tä laimin­lyön­nistä. Kärsin jatku­vas­ta huonos­ta omas­ta tun­nos­ta ja kiireestä.

    En halua olla enää “tuot­tam­a­ton­ta” työtä tekevä yhteiskun­nan loinen, jota saa haukkua niin kun­nan, omais­ten kuin van­hus­tenkin tahol­ta. Sik­si olen viimein päät­tänyt jät­tää työni, kun­han saan tutk­in­toni valmi­ik­si. Tosin saamme paljon kiitos­ta omaisil­ta ja van­hus­ten hymy, huumori ja palaute ovat ain­ut, joka on tähän asti saanut jatkamaan.

    Nuoret eivät enää hakeudu alalle-varsinkaan van­hus­työhön. Kuka hoitaa teitä ja min­ua, nyt 43-vuo­ti­as­ta tule­vaisu­udessa. Soin­in­vaara kysyy mokasiko Tehy. En tiedä,mutta nyt on aika todel­la kat­soa tämä asia lop­pu­un asti. Kysymys on koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta ja hoito- ja hoi­vatyön arvos­tuk­ses­ta. Tulemme aina tarvit­se­maan toisia ihmisiä, eikä yhteisön anta­ma apu ole nykyisessä yksilöl­lisyyt­tä arvostavas­sa yhteiskun­nas­sa riit­tävä! Tarvit­semme aina ammat­ti­aut­ta­jia-niin syn­tymässä, lap­su­udessa, akti­ivisi­na työvu­osi­na kuin van­hu­udessakin. Kaik­ki meistä eivät selviä itsenäis­es­ti koskaan, vaan tarvit­se­vat rin­nalleen aut­ta­jan ja hoivaa­jan. Työstä on hohdokku­us kaukana ‑se on likaista sisä­työtä ja ark­ista raatamista . Tästä huoli­mat­ta siinä ollaan tekemi­sis­sä elämän peruskysymyk­sten kanssa- syn­tymä, kuole­ma, sairas­tu­mi­nen, kipu, heikkous ja suru. Pienikin virhe voi olla kohtalokas ja johtaa jopa ihmishen­gen mene­tyk­seen tai vakavi­in ter­vey­del­lisi­in seurauksiin.

    Hyvää syksyn jatkoa ja tur­val­lista, inhimil­listä van­hu­ut­ta kaikille!

  14. Mik­si EK on hil­jaa! sik­si että Viros­ta Venäjältä Soma­lias­ta sekä kol­man­sista maista tulee hoita­jia. kri­it­tiset poti­laat saadaan Ruot­si­in . Matemaat­tis­es­ti kaik­ki tämä on noin kolme ker­taa halvem­paa Suomen pálkkata­soon näh­den. Tehy miten tässä näin kävi?? Vastaa!

  15. Luulen kyl­lä, että kun Esko Helin sairas­tuu vakavasti, kus­tan­nuste­hokkain­ta on lähet­tää hänet hoitoon Soma­li­aan tai Venäjälle. Niis­sä on edullisen työvoiman lisäk­si myös edulli­nen infra.

  16. “Lisäk­si hyvä­tu­lois­t­en eli korkeim­min koulutet­tu­jen ja vaa­tiv­in­ta työtä teke­vien ihmis­ten palkat ovat Suomes­sa keskimäärin mata­lampia kuin Län­si-Euroopas­sa (mikä ei tietysti ole val­tio­val­lan päätet­tävis­sä ole­va asia).

    Odotan itse aika kauhuis­sani, mil­loin suo­ma­laiset high tech ‑fir­mat ja niiden ns. huip­pu­osaa­jat huo­maa­vat, mil­laisen säästön ne saisi­vat siir­tymäl­lä Viroon 18 %:n tasaveron piiriin.” 

    Tämä on ote “Jussin” kom­men­tista. Asia on juuri näin hoita­jienkin kohdal­la. Palkat ovat OECD maid­en toisek­si huonoim­mat. Hoita­jat ovat jo huo­man­neet, että kan­nat­taa lähteä lah­den toiselle puolelle. Tässä tapauk­ses­sa länteen.

    Mut­ta kukaan ei ole kauhuis­saan. Tilanteen annetaan luisua tilanteeseen, mitä ei edes palkanko­ro­tuk­sil­la saataisi ratkaistua. 

    Viimeiset kymme­nen vuot­ta meitä hoita­jia on uhkail­tu Viros­ta ym tule­vista sis­ar­il­la, jot­ka vievät mei­dän työt. Moni olisi san­gen helpot­tunut, jos he vih­doin tuli­si­vat. 15 tun­nin työvuorot ovat nykyään täyt­tä arkea sairaalois­sa. (Ihme­tyt­tää, ettei työ­suo­jelu puu­tu asiaan!)

    Hoita­jien työssä yhdis­tyy kak­si huonoa omi­naisu­ut­ta: tuot­tam­a­ton toim­inta ja nais­val­taisu­us. Meneil­lään ole­va työ­tais­telu on opet­tanut min­ulle paljon tästä yhteiskun­nas­ta ja sen arvoista.

  17. Eli­nan ker­to­mus kuu­lostaa niin tutulta,itse sanouduin irti vas­taan­van­lais­es­ta työstä. Ensin kyl­lä kyseenalaistin osas­ton toimin­nan ja asi­as­ta keskustelti­in osas­ton hoita­jan sekä lääkärin kanssa. Muu­tos­ta tilanteeseen ei saatu, lääkärin kom­men­tit oli­vat, että hoita­jien ei pidä niin stres­sa­ta asi­as­ta, vaan men­nä päivä ker­ral­laan. Itse koin val­tavaa ahdis­tus­ta vas­ta­ta osas­ton sairaan­hoita­jana asioista joi­hin en pystynyt vaikut­ta­maan, ei edes palkanko­ro­tuk­set olisi min­ua sinne saa­neet jäämään.Nyt kyl­lä mietin muut­tuvatko nämä asi­at koskaan vaik­ka Tehyn palkka­neu­vot­te­lut meni­sivät läpi…kuka aut­taa näitä hoita­jia ja van­huk­sia että inhimil­lisyys palau­tu­isi hoitotyöntekoon.Missä ovat luot­ta­mus­miehet ja työ­suo­jelu­vas­taa­vat. Lake­ja on kyl­lä säädet­ty, mut­ta nou­dat­ta­mi­nen onkin eri juttu…liitot voisi­vat panos­taa valvo­maan jäse­nien­sä oikeuk­sia 100% paremmin

  18. täy­tyy myön­tää että sym­pa­tiani ovat sairaan­hoita­jien puolel­la, kun lukee tuos­sa aiem­min kerrottua. 

    Mut­ta ei palkanko­ro­tus sinäl­lään helpota työssä­jak­samista, vaan mielestäni rahaa olisi ohjat­ta­va enem­män lisä­työvoiman palkkaamiseen ja työmäärän kohtu­ulis­tamiseen. Ainakin minä sairaalas­sa maates­sani osaisin arvostaa stres­sitön­tä, kiireetön­tä ja hyvin lev­än­nyt­tä hoita­jaa enem­män, kuin entistä parem­min ansait­se­vaa hoitajaa. 

    Tämä mielip­i­teeni ei kuitenkaan ota siis kan­taa nyt esil­lä ole­vi­in palkanko­ro­tuk­si­in sinäl­lään, vaan on ihmette­lyä palkanko­ro­tusten vaiku­tuk­sista kiis­tan jälkeen.

  19. Jouni.
    “mielestäni rahaa olisi ohjat­ta­va enem­män lisä­työvoiman palkkaamiseen ja työmäärän kohtuulistamiseen”.

    Kuin­ka voidaan palkata lisä­työvoimaa, jos tar­jot­taval­la pal­ka­lla ei ole töi­hin tulijoita?
    Paikko­ja on käsit­tääk­seni auki koko ajan, mut­ta niitä ei saa­da täytettyä.
    Palkko­jen koro­tus on käsit­tääk­seni se perus­ta, jol­ta voidaan lähteä kor­jaa­maan tilan­net­ta, mut­ta rahaa tarvi­taan sen lisäk­si myös uusien ihmis­ten palkkaamiseen.

  20. Kiitos, Eli­na, seikkaperäis­es­tä ja erit­täin real­is­tis­es­ta selvi­tyk­ses­tä käytän­nön hoito­työstä! Sel­l­aista juok­sua se on, joka paikas­sa nykyään. 

    Olen itse tehnyt paljon sairaan­hoita­jan keikkatöitä pääkaupunkiseudul­la eri sairaalois­sa ja muis­sa hoitopaikois­sa. Onko­han enää mon­taa sel­l­aista työ­paikkaa, mis­sä ei päivän aikana jostain työvuoros­ta ainakin joku työn­tek­i­jä puu­tu, joko valmi­ik­si työvuorolis­to­ja suun­niteltaes­sa tai sen lisäk­si äkil­lisen sairas­tu­misen vuok­si? Tilalle on usein mah­do­ton saa­da ketään eikä ketä tahansa voi ottaakaan. Sehän ei tarkoi­ta, että töitä olisi sen ver­ran vähem­män, vaan että kaik­ki samat työt on tehtävä, vaik­ka mil­lä henkilökun­tamääräl­lä. Eivät poti­laat tarvitse yhtään vähempää lääkkeitään tai apua ves­sareis­sul­la tai hen­gi­tyskoneet hälytä yhtään vähempää kun toim­i­taan vajaal­la henkilökun­tamääräl­lä. Päin­vas­toin, poti­laat ovat usein rauhat­tomampia ja tarvit­si­si­vat enem­män huomio­ta ja aikaa kun huo­maa­vat hoita­jien kiireen.

    Mikä yhteys täl­lä sit­ten on Tehyn palkkavaa­timuk­si­in? Kun palkat ovat kur­jat suh­teessa opin­to­jen määrään, työmäärään ja vas­tu­useen, eivät nuoret viit­si hakeu­tua raskaalle alalle. Lisäk­si moni valmis, lop­pu­un palanut tai muuten sairas­tunut hoita­ja hakeu­tuu helpom­paan ja siistim­pään työhön. Suuret ikälu­okat vaa­ti­vat koko ajan enem­män ja enem­män hoita­mista mut­ta kuka hoitaa??

    Onko tosi­aan niin, että por­vare­i­ta äänestänyt enem­mistö kansas­tamme on valmis uhraa­maan hyv­in­voin­ti­val­tiomme, heiken­tämään julk­isten palvelu­jen saan­tia ja valmis mak­samaan omas­ta pus­sis­taan myös ter­vey­den­huol­lon kulun­sa tule­vaisu­udessa, kun näil­lä eväil­lä joudu­taan siirtämään ter­veyspalvelu­ja yksi­tyiselle puolelle? Onko se hin­ta mikä oltaisi­in valmi­ita mak­samaan kun vai­h­toe­htona on veroäyrin korot­ta­mi­nen hoito­henkilökun­nan palkko­jen nos­tamisek­si ja työvoiman saan­nin turvaamiseksi? 

    Parem­min ansait­se­va hoita­ja ei hoi­da parem­min mut­ta jokainen tarvit­see työssä jak­saak­seen arvos­tus­ta varsinkin työ­nan­ta­jal­taan. Huonona vuosikymmenet pysynyt palk­ka ei arvos­tus­ta osoi­ta. Eikä tuo työn­tek­i­jälle kipeästi tarvit­tavaa työtoveria. 

    Löysin oman palkkakuit­ti­ni vuodelta 1996 työsken­nel­lessäni Helsingis­sä erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Kuukausi­palkkani oli sil­loin 9500mk, siis 1600 euroa, joka sisäl­si jo palvelu­vu­osil­isiä, siis läh­es sama kuin nykyään! EU-komis­sion rahoit­ta­man yhdek­sästä EU-maas­ta palkkaver­tailu­ti­etoa kokoa­van Palkkalaskuri-pro­jek­tin mukaan sairaan­hoita­jan brut­toan­sio kuus­sa on nykyään Suomes­sa 2 061 euroa ja ostovoima toisek­si huonoin. Kun ajat­te­len, miten vähän ovat palkat 11 vuodessa nousseet ja vas­taavasti esim. vuokrata­so nous­sut, ei ole mikään ihme, että moni hoita­ja joutuu tekemään kah­ta työtä tai työ­nan­ta­jan velvoit­tamia ylitöitä ja tuplavuoro­ja pystyäk­seen pal­ka­llaan elämään.

    Työsken­te­len nyt itse yksi­tyisel­lä puolel­la jos­sa sopimuk­set on tehty, joten en tässä vai­heessa edes hyö­ty­isi palkanko­ro­tuk­ses­ta. Hoidan ihmisiä jot­ka hek­ti­nen työelämä on uuvut­tanut mon­ek­si vuodek­si työkyvyt­tömik­si, myös hoita­jia, ja jot­ka lisäk­si ovat olleet liian kilt­te­jä pitämään puo­li­aan vaa­timuk­sia vas­taan. Nyt ovat kiltit tytöt nousseet kap­inaan, ja sitä tun­tuu ole­van mon­en vaikea niellä.

  21. Ps. Tehyn sivuil­ta löy­tyi toisenkin­lainen palk­ka-arvio. Hoito­henkilöstön palkkata­so on Suomes­sa noin 83% OECD-maid­en keskiar­vos­ta. Tehyn tavoit­telemien palkanko­ro­tusten jäl­keen 2,5 vuo­den sopimuskaudel­la esimerkik­si ammat­tiko­rkeak­oulu­tutk­in­toa vaa­tivis­sa sairaan­hoita­jan, rönt­gen­hoita­jan tai fys­ioter­apeutin ym. tehtävis­sä VÄHIM­MÄIS­palk­ka nousisi 2 190 euroon ja toisen asteen koulu­tuk­sen saaneil­la kuten las­ten­hoita­jal­la, lähi­hoita­jal­la tai sairaankul­jet­ta­jal­la 1 990 euroon. Eli AMK-sairaan­hoita­jan vähim­mäis­palk­ka on nyt sama kuin min­un erikios­sairaan­hoita­jan kuukausi­palkkani 11v sit­ten! Nyt ON koro­tusten aika.

    Vielä jonkun kom­ment­ti­in ‘vain’ opis­to­ta­soisen henkilökun­nan palkkauk­sen nos­tamisen tarpeel­lisu­ud­es­ta. Nykyään hoito­henkilökun­nal­la on käy­tynä lukuisia eri­laisia täy­den­nysk­oulu­tuk­sia jo työn vaa­timus­ta­son nousunkin myötä. Itse olen mm- opiskel­lut tähän palkkaan kahdek­sisen vuot­ta, vas­taa siis hyvinkin aka­teemista tutkintoa.

  22. Ymär­rän kyl­lä palkanko­ro­tusten tarpeel­lisu­u­den, mut­ta en vain usko sen ole­van todel­li­nen tai ain­oa keino saa­da lisähenkilökun­taa palkat­tua alalle.

    Ensin­näkin: on monia muitakin alo­ja, joille on vaikeaa tai mah­do­ton­ta saa­da palkat­tua pätevää työvoimaa tarpeek­si vaik­ka palk­ka olisikin parem­pi, kuin sairaanhjoitajilla.

    Toisek­seen: palkkaamista rajoit­taa opiskelu­paikko­jen määrä ja siten valmis­tuneen työvoiman määrä… esim. putki­asen­ta­ja ei voi hypätä leikkaus­sali­in töi­hin vaik­ka palk­ka houkut­telisi kuinka.

    Ja kol­man­te­na: en usko kovinkaan mon­en 15–16 vuo­ti­aan, (joka yläas­teen oppi­laanoh­jauk­sen poh­jal­ta tekee päätök­sen­sä opiskelun suun­nas­ta) ver­tail­e­van eri alo­jen palkkataulukko­ja, tahi käyvän eri työ­paikoil­la haas­tat­tele­mas­sa alal­la jo ole­via. Eli kyl­lä har­mit­ta­van moni tekee päätök­sen­sä opiskelus­ta enem­män tai vähem­män sokkona todel­lisu­ud­es­ta valmi­tu­misen jälkeen.

    Se mikä min­ua tilanteessa lähin­nä ihme­tyt­tää, on medi­as­sa kovin yksipuo­li­nen ja putk­inäköi­nen asian käsittely.

    Ja kun medi­aa seu­raa, niin on miel­stäni aivan käsit­tämätön­tä, miten TEHY muutenkin toimii asian kanssa. 

    Esim. palkanko­ro­tus­ta jos ajat­telee.: Muu­ta­man sadan euron toteu­tu­vas­ta koro­tuk­ses­ta sairaan­hoita­ja mak­saa ensin vajaan kol­man­nek­sen veroa… lop­ul­la hän ostaa uudet farkut ja pätkän taulutele­vi­sios­ta (jon­ka hin­nas­sa on mukana alv.) …ja tuot­teet myynyt yri­tys ja maa­han­tuo­ja mak­sa­vat tulok­se­taan taas veroa… joten palkanko­ro­tuk­ses­ta suurin osa tulee takaisin val­ti­olle ja kun­nalle. MUTTA TEHY ei asi­aa ota esi­in lehdis­sä tai edes omil­la sivuillaan?

    Se mitä TEHY tekee on: irti­sanomis­lista, jol­loin ris­ki on liiton jäse­nil­lä, eli mielestäni Tehy liit­tona piiloutuu jäse­nien­sä selän­taakse. Kun asian pitäsi olla tois­in­päin? Vaikka­pa siten että TEHY herät­täisi asi­as­ta ja sen eri puolista ihan oikeasti rak­en­tavaa keskustelua. Ja olisi medi­as­sa jäsen­ten­sä keulakuvana. 

    Näin sivus­ta asi­aa seu­rat­tuna TEHY antaa yllät­tävän ammat­ti­taidot­toman kuvan asioiden hoi­dos­ta. Ja miel­stäni voisi olla hyvä idea liitolle palkata edes yksi medi­aa, imagoa, ja viestin­tää ymmärtävä pr-henkilö? 

    Jos itse olisin nyt sairaan­hoita­jana, niin kyl­lä odot­taisin ja vaatisin liitoltani huo­mat­tavasti enem­män, kuin mitä Tehy nyt tekee!

  23. Luulen että Jouni on väärässä sen suh­teen, mikä rajoit­taa hoita­jien saatavu­ut­ta. Koulu­tus val­i­taan todel­lakin palkkataulukoi­ta kat­so­mat­ta, mut­ta niiden karu sisältö valke­nee kuitenkin aikanaan. Osa hakeu­tuu sen seu­rauk­se­na ulko­maille ja osa mui­hin hommiin.

    En ymmär­rä myöskään imagokon­sultin tarvetta.
    Tun­tuu siltä, että Tehylle ollaan ulkop­uolelta syöt­tämässä aja­tus­ta, että työ­tais­telul­la haetaan parem­paa imagoa, ei parem­paa palkkaa.
    Tätä koukkua ei Tehyn ole syytä niellä.

  24. “Tun­tuu siltä, että Tehylle ollaan ulkop­uolelta syöt­tämässä aja­tus­ta, että työ­tais­telul­la haetaan parem­paa imagoa, ei parem­paa palkkaa.”

    Parahin Pekka

    En tarkoi­ta imagon paran­tamista, vaan medi­an ymmärtämistä omien tarkoi­tus­pe­rien ajamises­sa ikäänkuin “työkalu­na”.

    Täl­lähetkel­lä uuti­soin­ti asi­as­ta on luokkaa: me haaste­taan tei­dät oikeu­teen… mepäs haaste­taankin tei­dät… eipäs kun me haaste­taan tei­dät.… lukos­sa!!! ei voi muuttaa!

    Uuti­sis­sa on muu­ta­man ker­ran käynyt asiantun­ti­joi­ta ker­tomas­sa, kuin­ka talous menee kuralle ja vero­pros­en­tit nousee vääjäämät­tä… yms. ..mut­ta TEHY ei pahem­min etsi vas­takkaisia perustelu­ja, tai vie keskustelua toisaallle?

    TEHY käytän­nössä piiloutuu jäsen­ten­sä irti­sanou­tu­mis­lis­tan taakse. Täl­lä pal­stal­la luke­mani ker­to­muk­sen kaltainen infor­maa­tio sairaan­hoidon arjes­ta jää medi­as­sa hyvin vähälle huomiolle. 

    Tuo mainit­se­mani kir­joi­tus on ainakin min­un mielip­i­teeseeni ja käsi­tyk­seeni tehnyt HUOMATTAVASTI suurem­man vaiku­tuk­sen, kuin Tehyn toim­inta. Ja täl­lä osa-alueel­la miel­stäni Tehyl­lä olisi paljon kehitettävää.

  25. Ymmär­rän kyl­lä, että medi­aa voisi käyt­tää työkalu­na, jos palkka­neu­vot­te­lut käytäisi kansanäänestyksellä.
    Lie­nee kuitenkin niin, että sin­un tai min­un käsi­tyk­sil­lä asi­as­ta ei ole mitään vaiku­tus­ta lop­putu­lok­seen. Lähtemäl­lä medi­a­peli­in mukaan, Tehy ei voi voit­taa mitään, mut­ta häviö “symmp­pispis­tei­den” keru­us­sa voisi mur­taa sen sisäistä yhtenäisyyttä.
    Tehy tekee viisaasti, jos ryhtyy medi­a­peli­in vas­ta kun palkkapeli on lop­pu­un katsottu.

    Tehy on yhtä kuin sen jäsenistö, vaik­ka sinäkin yrität luo­da kuvaa että ne oli­si­vat eril­lisiä pelaajia.
    Itsen­sä selän taakse ei voi mennä.

  26. “Tehy tekee viisaasti, jos ryhtyy medi­a­peli­in vas­ta kun palkkapeli on lop­pu­un katsottu.”

    ..joten onko niin, että ensin pelataan palkkapeli ja sit­ten jatkoa­jal­la pelataan lisää? Mielestäni palkanko­ro­tuk­set ovat yksi osa kokon­aisu­ut­ta, jol­la sairaan­hoitoa tulisi kehit­tää, ja siten asi­aa tulisi kat­sel­la suure­na kokon­aisuute­na, jos­sa palkko­jen korot­ta­mi­nen pelkästään ei ole autu­aak­sitekevä toimenpide.

    “Tehy on yhtä kuin sen jäsenistö, vaik­ka sinäkin yrität luo­da kuvaa että ne oli­si­vat eril­lisiä pelaajia.
    Itsen­sä selän taakse ei voi mennä.”

    ..näin minäkin asian ymmär­rän, mut­ta juuri sen takia Tehyn jäsen­ten niskaan kaatu­va tilanne, jos­sa liit­to ei paljoa kom­men­toi näyt­tää kyl­lä eriyt­tävää linjaa.

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sairaan­hoita­ja joka irti­sanoutuu ei pääsekkään samaan toimeen tai sairaalaan, jos­ta pois lähti. Tilalle on palkat­tu tois­es­ta sairaalas­ta samaa hom­maa tehnyt henkilö… ja kun irti­sanoutunut ei otakkaan vas­taan työvoima­toimis­ton osoit­ta­maa paikkaa toisel­la paikkakun­nal­la, niin karenssi iskee. (työ­nan­ta­jakin voi heit­täy­tyä han­kalak­si palkkaa­mal­la ristiin).

    Kun tässä tilanteessa paikko­jen ja työn­tek­i­jöi­den määrä pysyy samana, niin liiton jäsen­määräkin pysyy suhtko­ht vakiona, joten Tehy ei lop­pu­pelis­sä häviä!!! Vaik­ka sairaan­hoita­jan koko elämä saat­ta saa­da sietämät­tömän mullis­tuk­sen, niin liit­to ei voi asi­as­sa, kuin voit­taa palkanko­ro­tusten ja siten kohon­nei­den jäsen­mak­su­jen muodossa!

    En mis­sään nimessä ole palkanko­ro­tuk­sia vas­taan päin­vas­toin. Ja kun ystäpi­iristä löy­tyy myös jokunen sairaan­hoita­ja ymmär­rän kyl­lä työn vaativuuden.
    Kom­ment­ti­ni sisältö kos­kee siis vain Tehyn tapaa ajaa asi­aa… ja tämä on mielestäni lop­pu­pelis­sä aika epäreilu jäseniän kohtaan.

  27. “Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sairaan­hoita­ja joka irti­sanoutuu ei pääsekkään samaan toimeen tai sairaalaan, jos­ta pois lähti. Tilalle on palkat­tu tois­es­ta sairaalas­ta samaa hom­maa tehnyt henkilö…”

    Kyl­lä Tehyl­lä on tähän käypä hoit­o­menetelmä. Työ­nan­ta­ja, joka ei palkkari­idas­ta saanut vielä kyl­lik­seen, saadaan kylää ojen­nuk­seen saar­roil­la ja muil­la vas­taav­il­la toimil­la. Voite­tun työ­tais­telun jäl­keen uskoisin sol­i­daarisu­ut­ta ja yhteishenkeä riit­tävän hoita­maan mah­dol­liset venkoil­i­jat. En tosin usko, että kun­ta­puolel­lakaan on het­keen tarvet­ta riidel­lä, kun­han tästä sopas­ta eroon pääsevät.

    Hoita­jille löy­tyy jatkos­sakin enem­män töitä kuin jak­sa­vat tehdä. Tiedän jo yhden irti­sanoutuneen, joka ei palaa samoi­hin hom­mi­in vaik­ka tul­taisi kotoa hake­maan. Hän on toteut­tanut pitkään vireil­lä olleen yri­tysideansa. Voi olla, että hän ei ole ain­oa tässä saumas­sa alaa vaihtava.

    “Kom­ment­ti­ni sisältö kos­kee siis vain Tehyn tapaa ajaa asi­aa… ja tämä on mielestäni lop­pu­pelis­sä aika epäreilu jäseniän kohtaan.”

    Sin­ul­la on ilmeisen vakaa käsi­tys siitä, että Tehyn johto ajaa asioi­ta vas­toin jäsenistön tahtoa.
    Mis­tä olet tämän tiedon saanut?

  28. Parahin Pekka jälleen

    ensin­näkin anteek­si tuo kir­joi­tusvirhei­den viidakko, joka näem­mä tek­ste­jäni värittää.

    “Sin­ul­la on ilmeisen vakaa käsi­tys siitä, että Tehyn johto ajaa asioi­ta vas­toin jäsenistön tahtoa.
    Mis­tä olet tämän tiedon saanut?”

    en ole mitään “tieto­ja” mis­tään saanut. Ja myön­nän, että päätelmäni voivat mon­es­sa osin olla jopa virheel­lisiä. Tästä syys­tä mielel­läni kanssas­si käynkin keskutelua, kos­ka sil­loin aja­tus mon­esti jalostuu puolin ja toisin.

    Mut­ta se minkä edel­li­sistäkin tek­steistäni voi lukea on kuva jon­ka saa seu­raa­mal­la käyn­nis­sä ole­vaa taistoa..

    .. ja kun suurin osa infor­maa­tios­ta tulee kuitenkin lehtien ja tv-uutis­ten muo­dos­sa, niin pohd­in­tani ovat lähin­nä niiden kaut­ta saat­ua tietoa. Mielestäni mon­esti on yhtä tärkeätä se mikä jätetään sanomat­ta, kuin se mikä san­o­taan. (ja mik­si san­o­taan, ja jätetään sanomatta?)

    Tätä asi­aa­han olen jo jokusen ker­ran tässä poht­in­ut, että Tehyn infor­mati­ivi­nen tais­telu on yllät­tävän vähäistä asian tärkey­teen nähden?

    Ja sivuhuo­mau­tuk­se­na, etten ole ammatil­tani toimit­ta­ja tahi mitenkään itse kiis­tas­sa osa­puole­na, joten omaa lehmää ei ole ojas­sa. Enkä myöskään pyri provosoimaan mitenkään tarkoituksella.

    Mut­ta asi­aan: en mis­sään vai­heessa kir­joit­tanut, että Tehy “ajaisi asioi­ta vas­toin jäsenistön tah­toa”… vaan miet­teeni sanoma oli, että tilanteesta on jäsenelle enem­män riskiä, kuin liitolle. Tois­in­päin asi­as­ta on liitolle enem­män hyö­tyä kuin, jäsenelle. Ja siten Tehy mielestäni on kohtu­ut­toman vähän ajanut asi­aa julkises­ti. (mik­si?)

  29. Jouni.
    “Tätä asi­aa­han olen jo jokusen ker­ran tässä poht­in­ut, että Tehyn infor­mati­ivi­nen tais­telu on yllät­tävän vähäistä asian tärkey­teen nähden?”

    Minä luulen, että Tehyssä on ymmär­ret­ty, että tärkeäm­pää kuin viihdyt­tää suur­ta yleisöä “medi­atais­tol­la”, on infor­maa­tion siir­to ja käsit­te­ly jäsenistön kesken. Kyl­lä ilt­sikan luk­i­joille sitä viidet­tä löy­tyy julki­moiden toilailuista.

    “tilanteesta on jäsenelle enem­män riskiä, kuin liitolle. Tois­in­päin asi­as­ta on liitolle enem­män hyö­tyä kuin, jäsenelle.”

    Sin­ul­la on ilmeisen sitkeä aja­tus siitä, että Tehyssä olisi erik­seen liit­to ja sen jäsenet.
    Minus­ta on selvää, että hyödyt ja riskit ovat yhteiset, kos­ka Tehy on sama asia kuin sen jäsenet. Puheet, jois­sa Tehy ja sen jäsenet yritetään erot­taa toi­sis­taan, kan­nat­taa minus­ta jät­tää omaan arvoonsa.

  30. Pekka

    ikävää ja outoa, että pidät viestin­tää ja asioiden ajamista julkises­ti ain­oas­taan viih­teenä. (tuos­ta käsi­tyk­ses­tä voisi saa­da jo kokon­aan uuden keskutelun aikaan)

    Ei tässä muutenkaan ole kysymys “sitkeästä ajatuk­ses­ta”, joka viit­taa jo jonkin­laiseen pakkomiel­teeseen, vaan olet use­am­man ker­ran tulkin­nut mielipi­det­täni väärin, tarkoituk­sel­la tai ilman. Joten kyl­lä kysymys on ollut vain ja ain­oas­taan oikaisutoimenpiteistä. 

    Mut­ta olen samaa mieltä, että parem­pi jät­tää tähän, kun keskustelu alkaa men­emään juu­pas-eipäs lin­jalle ja siten asia häviämään. 

    Kiitos kuitenkin tästä keskustelus­ta, sil­lä kyl­lä omia ajatuk­si­aan on hyvä toisi­naan peilata.

  31. Hei Eli­na!

    Oletko ajatel­lut toimit­taa kuvauk­sesi sairaan­hoita­jan arjes­ta johonkin mis­sä olisi enem­män luk­i­joi­ta kuin täl­lä palstalla? 

    Toiv­ot­tavasti teet sen, sil­lä siitä saa selkeän kuvan siitä, mil­lai­sis­sa olois­sa hoita­jia työsken­telee. Siitä uskoak­seni saisi­vat ajat­telemisen aihet­ta nekin jot­ka irti­sanou­tu­mista vas­tus­ta­vat. En kyl­lä nyt osaa sanoa mihin, mut­ta onko muil­la ehdo­tuk­sia?? Ja tek­sti saisi olla lyhyem­pi niin sen jak­saisi helpom­min lukea lop­pu­un asti mut­ta niin että arjen kuvaus välit­ty­isi selvästi…

  32. “Hei Eli­na!

    Oletko ajatel­lut toimit­taa kuvauk­sesi sairaan­hoita­jan arjes­ta johonkin mis­sä olisi enem­män luk­i­joi­ta kuin täl­lä palstalla? ”

    Tehyn net­ti­sivus­to olisi var­masti sel­l­ainen paik­ka jota sivus­taseu­raa­jat sekä media käy helpoiten ja varmim­min katsomassa. 

    Jos tehy tuol­laisen kir­joituk­sen lait­taisi vielä esim. lehdis­tötiedot­teen muo­toon, että eri medi­at voisi­vat sen vapaasti laina­ta, niin huomio olisi hel­posti saavutettu.

    Jos kir­joi­tus­ta vain postailee keskustelu­pal­stoille tai lehtien yleisönosas­tokir­joituk­si­in, niin sen huomioar­vo jää aika vähäisek­si ja sanoma kyseenalaisek­si löpinäksi.

  33. Hei Eli­na

    Hyviä osoit­tei­ta kir­joituk­selle­si ja eri­no­maiselle sairaan­hoita­jan työn kuvaauk­selle­si ovat myös:
    matti.vanhanen@vn.fi; jyrki.katainen@vn.fi; paula.risikko@stm.fi ja Markku Jalo­nen (Kun­nalli­nen työmarkkinalaitos)

    Enkä pitäisi kovin pahana myöskään Helsin­gin Sanomien yleisönosastoa.

    Respect
    Otis Redding

    What you want, hon­ey, you got it
    And what you need, baby, you’ve got it.
    All I’m ask­ing, is for a lit­tle respect
    When I come home, hey now
    Hey hey hey, yeah now

    Do me wrong, hon­ey, if you want to
    You can do me wrong hon­ey, while I’m gone.
    All I’m ask­ing, is for a lit­tle respect
    When I come home, ooh, yeah now
    Hey hey hey, yeah now

    Hey lit­tle girl, you’re so sweet, lit­tle honey
    And I’m about to, just give you all of my money
    And all I’m ask­ing, hey, is a lit­tle respect
    When I come home, hey hey
    Hey hey hey, yeah now

    Hey lit­tle girl, you’re sweet­er then honey
    And I’m about to give you all of my money
    But all I want you to do
    Is just give it, give it, respect
    When I come home, hey hey
    Hey hey hey, yeah now, respect

    It’s what I want from you
    Respect is what I need
    Respect is what I want
    Respect is what I need

    Got to, got to have it
    Got to, got to have it
    Got to, got to have it
    Got to, got to have it

    Talkin’
    Give us, give us, give us, give us
    Give us, give us, give us, give us
    Give us some baby, every­thing I need
    FADE

  34. asi­as­sa on mie­lenki­in­toista että tehy on heti aloit­ta­mas­sa irti­sanomis tais­telun, mik­sei ensin taval­lista lakkoa. 

    paljonko mah­taa olla siivoo­jien palk­ka, entä opet­ta­jien joil­la on yliopis­tok­oulu­tus. tai jos raskaas­ta työstä puhutaan niin miten olisi maat­alous­lomit­ta­jan työ, lehmi­in ver­rat­tuna 80kg ihmiset on kevy­itä eikä ole vaaraa että lehmä potkaisee tai son­ni puskee.

    äiti­ni teki akoinaan noin 20 vuot­ta kolme­vuorotyötä perushoita­jana, hei­dän palk­ka on sairaan­hoita­jia pienempi. 

    toki olen sitä mieltä että sairaan­hoita­jil­la on oikeus työ tais­telu­un, mut­ta irti­sanomi­nen on mielestäni niitä äärim­mäisi ei ensim­mäisiä toimia. Siinä mielessä uusi laki on ok, että viras­sa ole­vat työn­tek­i­jät eivät saa noin vain irtisanoa. 

    No tuleepa halvem­mak­si kun sairaan hoita­jat menet­tävät ikälisät, työ­suhde asun­not, mie­lenki­in­toista on myös että kun on itse irti­sanonut niin on huo­mat­tavasti pidem­pi karan­teeni työt­tömyys kortistossa. 

    Tässä taitaa Tehyl­lä olla vämpyyrin purema

  35. Jiikoolle ja muutenkin:
    Siinäpä tulikin tuo kaikkein tärkein tästä työ­tais­telus­ta: siivoo­jat opet­ta­jat ja lomit­ta­jat voivat siis itsekin ryhtyä vaa­ti­maan etu­jen­sa koro­tus­ta ja aivan miten tah­to­vatkin lakkoil­la, mut­ta vain sairaan­hoita­jat ovat vaa­timuk­sis­saan oikeal­la poh­jal­la. Eli, kuten poti­las­tur­vala­ki osoit­taa, ilman hoita­jia tämä yhteiskun­ta­malli ei kestä päivääkään.
    Ja nyt hoita­jien edun­valvon­nas­sa on siis lop­ul­takin kysymys tule­vien (ja nyky­is­tenkin) poti­laiden edun­valvon­nas­ta. Alan kiin­nos­tavu­us, palkat, työ­paikko­jen määrät ja oikea alan neu­vot­telu­jär­jestelmä, eli kaikki­aan alan julki­nen arvos­tus ja sen mukaiset resurssit ovat nyt kyseessä.
    Ja nimeno­maan alan julki­nen arvos­tus tässä nyt puut­tuu, tai tosin vain julkisen edus­tus­ton — kansan arvos­tus alalle on. Ja tuki hoita­jien tavoitteille!

  36. Jaa no ei tuo poti­laiden edun­valvon­ta hei­dän käyt­täy­tymisessä näy, joten turha puhua että he valvoisi­vat poti­laiden etua. Tehyn toimen­piteet muis­tut­taa enem­män ganste­rien käyt­täy­tymistä: suo­jelu rahat tai henki.

    arvos­tus ja rahas­tus on muuten eri asioita.

    muuten opet­ta­jia suomes­sa arvoste­taan erit­täin paljon, jotenkin se ei vain näy hei­dän palkassa. 

    sairaan­hoita­jat eivät ole menos­sa lakkoon vaan irtisanoutumassa.

  37. Soin­in­vaara arvostan sin­ua paljon. Mut­ta hoita­jien työtä on san­ot­tu arvostet­ta­van myös hyvin paljon. On kuitenkin ajatel­tu, että se on kut­sumustyö joten siitä ei tarvtse mak­saa palkkaa, riit­tää että mak­se­taan “kuluko­r­vauk­set”. Itse työsken­te­len myös sairaalas­sa. Keskustelin viime viikol­la erään erikois­sairaan­hoita­jan kanssa (yliop­pi­las, sairaan­hoitok­oulu ja lisäk­si erikos­sairaan­hoita­jan koulu­tus eri paikkakun­nal­la vuosi). Hänen poikansa meni paikalliselle konepa­jalle töi­hin, oli käynyt perusk­oulun ei mitään ammatil­lista koulu­tus­ta, mut­ta palk­ka oli 2 ker­taa erikois­sairaan­hoita­jan palkkka. Onko tämä mielestäsi suh­teessa, siis onko rauta niin paljon arvokkaam­paa kuin esim. van­hus, joi­ta meistä kaik­ista vääjäämät­tä tulee, myös Jyr­ki Kataisesta.

  38. nim­imerkin eli­na niskakan­gas Says et hyvä on palk­ka sin­ul­la, ver­rat­tuna min­un palkkaan. Olen 30 vuot­ta kaupun­gin palveluk­ses­sa toimis­tovirkail­i­jana kaikkine lisi­neen ja mak­su­jen jäl­keen jää käteen 1300 €/kk, revi siitä huumo­ria. Ja teen töitä siinä mis­sä muutkin hoidan koko toimis­ton paper­i­työt yksin lasku­tus, ym Teknisen toimen työt. Lomil­ta tai sairaslomil­ta tul­lessa on metrin pino pape­ria pöy­dälle odotomas­sa tek­i­jään­sä. Kyl­lä töistä käy kun istut kokopäivän näytön ääsessä samas­sa asen­nos­sa. On har­ti­at niin jumis­sa ettei saa enää kun­toon. Vas­tu­u­ta on ja paljon. Et kyl­lä tääl­lä toisetkin töitä tekee. Mut­ta ei huu­da ja vaa­di aivan mah­dot­to­mia. Tun­tuu kuin ain­oot jot­ka tekee pienel­lä pal­ka­lla töitä ovat hoita­jat mis­tä moinen ajat­te­lu­ta­pa ja on tässä koulu­ja käyty.

  39. Mut­ta totu­us kaikessa tässä hässäkäsä on juuri tuo hoita­jien palkko­jen jäl­keen­jääneisyys. Ja sama tietysti kos­kee kaikkia nykyiseen neu­vot­telu­jär­jestelmään sidot­tu­ja mata­la­palk­ka-alo­ja: Kun tehdään prosen­nt­ti­tark­istuk­sia /korotuksia, niin ero joka ker­ta kas­va­vat, ja mata­lat palkat alenevat. Vain tehyn rohkeus nyt voi mur­taa tuon van­han “sää­ty­jaon”, tai sit­ten järkenään pros­ent­tien kieltämi­nen tupopuheista.
    Mon­tako pros­ent­tia lie hoita­jien vaa­timus met­allin jo saami­in. Tai asia toisin san­ot­tuna: Mon­tako pros­ent­tia miesten palkko­ja olisi alen­net­ta­va, jot­ta nais­ten palkko­ja nos­te­taan esin 10 % ja, että palkka­sum­ma pysyy samana. Vaik­ka nyt ensin kun­tak­en­tässä, mut­ta varsinkin laa­jem­min. Laskekaa joku! Sak tätä tuskin las­kee tai ainakaan julkaise..
    Toinen asia on sit­ten tuo opet­ta­jien ja muiden kir­ja­hoita­jien kärkkymi­nen nytkin tule­vaa tulosta Tehyn työstä. Kyl­lä noille koulute­tu­illekaan kir­ja­hoita­jille ei pakko­lakia luo­da, eikä mon­elle muullekaan alalle. Sel­l­aista “arvos­tuk­sen” tarvet­ta ei monel­la alal­la ole! Mut­ta Tehyl­lä on (ja nyt onneksi)!

  40. Toivon TEHYLLE pitkää pin­naa ja jak­samista. On todel­la törkeää, että TEHY joutuu kan­ta­maan niskas­saan muiden liit­to­jen vaa­timuk­sia. On jo korkea aika purkaa iki­van­hat yhteistyöku­viot kun­tasek­to­ril­la. Tule­vaisu­udessa on olta­va liikku­mati­laa ansio­ta­son nos­toon. Sol­i­daarisu­us on tois­taisek­si ollut vähäistä mies­val­tais­ten ammat­tili­it­to­jen tahol­ta. Olen kuul­lut vain STTK:n johdon tukilausunnon.

  41. Puheen­jo­hta­ja Antti Rinne on tukenut TEHYÄ lausun­noil­laan. Hän saat­taa myös ryhtyä sanoista tekoi­hin. Tuk­i­lausun­to ei ollut tiet­tävästi koko STTK:n johdon aja­tus. Antti Rinne on Toim­i­henkilöu­nion­in puheenjohtaja.

  42. eli­na niskakan­gas — sin­ulle pikku kommentti:

    Mik­si ihmeess sairaan­hoita­jat vai­h­ta­vat vaip­po­ja ja kan­niskel­e­vat poti­lai­ta pesulle, ves­san jne?

    Eikötätä nyt voisi hoitaa pikkuisen pienemmälläkinkoulutuksella?

    Jotenkin koko palet­ti on sairaalois­sa niin sekaisin ja huonos­ti suun­nitel­tu ja johdet­tu ettei tiedä mis­tä aloittaa.

  43. Näin siinä sit­ten kävi ja tältä se näytti

    En ole aiem­min näh­nyt vas­taa­vankaltaista tunaroin­tia palkka­neu­vot­teluis­sa mitä Kun­nal­lisen Työ­markki­nalaitok­sen korkea johto osoit­ti heti alku­vai­heessa. Korkea johta­ja löi kort­tin­sa pöytään ennen kuin kukaan ehti esit­tää vaa­timuk­si­aankaan. Mitä ilmeisem­min Superin ja Opet­ta­jien pop­poo sai­vat enem­män mitä oli­si­vat edes vaati­neet. Kyl­lä kel­pasi Kan­gas­niemen tytötel­lä Tehyläisiä tele­vi­sios­sa. Kun­nal­lisen sopimus­val­tu­uskun­nan johto oli näin menetellen menet­tänyt “nokit­telu­varansa” ts. ajoi tilanteen tahal­laan umpiku­jaan. Nyt sit­ten eduskun­nas­sa yritetään jotain saavut­taa eril­lis­lail­la. Jotain muu­takin meni perus­teel­lis­es­ti vikaan. Val­takun­nan sovit­teli­ja ja Arkki­a­tri Pelkosen komiteankin on pan­tu likoon. Kuka­han sen Mus­tan Pekan joutuu otta­maan käteen­sä lopuksi.

  44. Ensik­sikin arvoisa her­ra Soin­in­vaara: on nau­ret­tavaa väit­tää, että meille tar­jot­tu koro­tus eli 13% olisi nos­tanut palkko­ja 270–400 euroa. Omas­sa perus­palka­s­sani tuo koro­tus olisi tehnyt 247€. Perus­palkkani on sama, jota vuosikym­meniä (erikois­sairaan­hoi­dos­sa) työsken­nelleet hoita­jat saa­vat, heil­lä tietenkin lisäk­si ovat vielä use­at ikälisät, itsel­läni vain yksi. Aloit­tel­e­van hoita­jan palk­ka on siis vielä alhaisem­pi, joten kat­se­le mitä taulukkoa tahansa, mut­ta totu­us on jos­sain muual­la kuin työ­nan­ta­jan taulukoissa.

    Sain itse tänään lään­in­hal­li­tuk­ses­ta puhelun, jos­sa kyselti­in, mihin voivat toimit­taa kut­sun nyt sääde­tyn lain mukaiseen hätä­työhön. Lainku­ulise­na kansalaise­na teen velvol­lisuuteni, mut­ta yhdyn Ris­ton mielip­i­teeseen, että arvos­tus­ta alaamme kohtaan osoite­taan perin kum­mallisel­la tavalla.

    Ajatuk­sista kaukana ei myöskään ole ollut totaa­li­nen alan­vai­h­to, vaik­ka työstäni pidänkin. (Samaa sanovat hyvin use­at kol­le­gani, osa var­masti sen myös toteut­taa.) Kuitenkaan se, että työstään pitää, ei ole riit­tävä syy olla vaa­ti­mat­ta työn vaa­tivu­u­den ja rasit­tavu­u­den mukaista palkkaa. Anneli Rhootille sanois­in, ettei kukaan var­maan väitäkään, etteikö jol­lakin muul­lakin alal­la olisi palk­ka-asi­at kural­la, nyt Tehy on vain uskaltanut lähteä aja­maan omien­sa asi­aa. Ensim­mäistä ker­taa työ­tais­telu­muodon valin­nan julk­i­tul­tua min­ua ei ole har­mit­tanut mak­saa tilistäni Tehyn jäsen­mak­sua. Halu­aisin myös muis­tut­taa, että Tehy ei edus­ta pelkästään sairaan­hoita­jia, vaan liit­toon ja nyt irti­sanoutuneisi­in, sekä yli­työ- ja vuoron­va­i­h­tok­iel­toa nou­dat­tavi­in Tehyläisi­in kuu­luu paljon muitakin, kuten esimerkik­si lähi- ja perushoita­jia, lab­o­rant­te­ja, fys­ioter­apeut­te­ja ja las­ten­hoita­jia. Media vaan jak­saa jauhaa pelk­istä sairaanhoitajista.

    Pekka ihmetteli, eikö hie­man vähem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la (ja sitä myöten myös pienem­mäl­lä pal­ka­lla) voisi tehdä nuo nos­to — ja ves­saan siir­to­hom­mat. Oma­l­la 28 poti­la­s­paikan (poti­las­määrä usein on paljon korkeampi) osas­tol­lani erikois­sairaan­hoi­dos­sa on run­saan 30 hen­gen henkilökun­ta, joista vain yksi on perushoita­ja, sat­un­nais­es­ti meil­lä on myös lähi­hoita­jia paikkaa­mas­sa henkilöstövajausta. 

    Sairaan­hoita­jan työnku­va on muut­tunut vuosien var­rel­la. Valitet­tavasti niin, että sairaan­hoita­jille on lisät­ty tehtäviä, joi­ta juuri alem­man koulu­tuk­sen omaa­vat voisi­vat tehdä. (Mainit­takoon, että olen sitä mieltä, että myös nuo alem­man koulu­tuk­sen, mut­ta raskas­ta työtä tekevät ryh­mät, ansait­si­si­vat tun­tu­van palkanko­ro­tuk­sen.) Lisäk­si tehtäväsi­ir­to­ja tulee lääkäreiltä hoita­jillekin. Vas­tuu- ja osaamis­vaa­timuk­set kas­va­vat jatku­vasti, keskimääräi­nen hoitoai­ka lyhe­nee ja poti­las­määrät kasvavat. 

    Oma­l­la osas­tol­lani kuor­mi­tus­pros­ent­ti on ollut pitkään yli 100 pros­ent­tia, keskimääräi­nen hoitoai­ka n.2 vuorokaut­ta. Kiiret­tä riit­tää ja useinkin työtä tehdään vajaal­la miehi­tyk­sel­lä. Pahim­mas­sa itsel­leni osuneessa työvuorossa oma­l­la vas­tu­ul­lani oli 15 poti­las­ta. Poti­las­tur­val­lisu­us on siinä tilanteessa kaukana, oli kuin­ka taita­va tai osaa­va hoita­ja tahansa. Sijaisia lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la on läh­es mah­do­ton­ta saa­da ja tilanne ei tule­vaisu­udessa ainakaan parane. Toiv­ot­tavasti nykyti­lanne ei hei­jas­tu heti seu­raavi­in koulu­jen hakui­hin, alan vetovoimaan tämä suurem­min ei ainakaan lisää. Toiv­otan lämpimästi ter­ve­tulleek­si ulko­maiset, kie­len taita­vat hoita­jat ja myös remon­tin käytän­nön työn järjestelyyn.

    Valitet­tavaa on, että nyt valit­tu työ­tais­telumalli saat­taa hyvinkin real­isoitua. Säädet­ty laki ei tule ongel­maa ratkaise­maan, kuten Jyr­ki Katainenkin koti­sivuil­laan toteaa, vaan on tur­vaa­mas­sa, ettei ihmishenkiä menetet­täisi. Yli 10 tuhan­nen hoita­jan vajaus­ta vaan ei lain määräämäl­lä 10–20 pros­entin “pakko­työl­lä” paika­ta. Ihmeel­listä on, että poti­laat jak­sa­vat edelleen olla työ­tais­telumme tuke­na, vaik­ka se juuri hei­hin itseen­sä kohdis­tuu. Jak­samista ja pitkää pin­naa vaa­di­taan tässä tilanteessa myös heiltä, kuten hei­dän omaisiltaankin.

  45. Näil­lä näkymin TEHYn kan­nat­taisi ajaa tätä asi­aa sil­loin, kun maas­sa on vasem­mis­toen­em­mistöi­nen hallitus.Ei tarvit­sisi sil­loin Heinälu­o­mankaan esi­in­tyä tämän­päivän tapaan,jakaisi vain val­tion kas­sas­ta rahat kun­nille eteen­päin toimitettavaksi.Ymmärtääkseni tähän olisi ollut mah­dol­lisu­us jo ajat sitten.Elikä kat­sokaa­han vähän peiliin,olitte viime vaalien alla lupaa­mas­sa ihan samaa kuin Katainenkin.

  46. Jiikoolle, Anneli Roothille ja muille

    Irti­sanou­tu­mi­nen on yksi työ­tais­te­lu­toi­mi. Tavanomaiset lakot ovat aiem­min venyneet viikko­jen pitu­isik­si, kun kri­it­tisi­in hoitoi­hin ei ole puu­tut­tu. Niin olemme tehneet me kiltit tytöt. Ja niin on pysyt­ty palkkakuopas­sa vuosi toisen­sa perään, sil­lä palkkamme todel­la ovat mata­lat toisin kuin julk­isu­udessa esite­ty­istä virheel­li­sistä, ylisu­urista palkoista voisi kuvitel­la. Tämänker­tainen työ­tais­te­lu­toi­mi on paljon tehokkaampi ja osoit­taa Tehyltä ihail­tavaa rohkeut­ta. Ei siinä auta muiden liit­to­jen katel­lisi­na syytel­lä, itse ovat omat sopimuk­sen­sa allekir­joit­ta­neet. Toiv­ot­tavasti sopimusjär­jestelmi­in tul­laan puuttumaan.

    Irti­sanou­tu­mi­nen jos mikä osoit­taa hoita­jien aja­van poti­laiden etua. Nyt jo suures­sa osas­sa työpis­teitä toim­i­taan jatku­vasti vajaal­la henkilökun­tamääräl­lä, sijaisia on vaikea saa­da ja tilanne vain pahe­nee koko ajan. Jos mitään ei olisi tehty, olisi tule­vaisu­udessa poti­laiden tur­val­lisu­us entistä enem­män uhat­tuna, kun ei ole riit­tävästi pätevää henkilökun­taa. Kenenkään on turha epäil­lä hoita­jien vas­tu­unot­tokykyä, hoito­työ vaatii tava­ton­ta vas­tu­un ottoa ja korkeaa moraalia koko ajan, se on oleelli­nen osa tätä työtä.

    Nykya­jan työelämä on kovaa peliä. Kaikil­la aloil­la on ylen­määrin työtä ja uupunei­ta ihmisiä. Onko se sitä suo­ma­laista perika­teut­ta, että jos itsel­lä on jokin asia huonom­min, ei se saa olla parem­m­min kenel­läkään muul­la? Itse uskoisin, että Tehyn rohkeus rohkaisee jatkos­sa muidenkin mata­la­palk­ka-alo­jen liit­to­ja tais­tele­maan itselleen parem­mat palkat. Eikä se ole min­ul­ta pois. Mielel­länikin mak­san vero­ja lisää, kun­han vain palve­lut säi­lyvät ja palkat oli­si­vat oikeu­den­mukaisem­pia myös muille. 

    Ja vielä — SOPIMUS SYNTYI! JEE JEE JEE!

  47. Jalos­es­ta, Osmos­ta ja Hesarista huoli­mat­ta oikeus voitti!

    -Oli­pa tehokas tak­ti­ik­ka naisil­ta. Täl­laista tarvit­ti­in rah­val­taa vas­taan. Hyv­in­voin­nis­sa ei pelkkä talouskasvu ole tie onneen.

  48. Niin­pä niin Steph, Riit­ta ja muut ystävät sekä muut “kylän­miehet”: Oikeus voit­ti, ja täyt­tä nol­laa vastaan!
    Tämä tiedet­ti­in ja tätä odotet­ti­in: Ei Päivääkään Ilman Hoitoja!
    Tämä on ehkä turhamaista ilakoin­tia (, mut­ta alan ukop­uolelta): “Kyl­lä nyt riit­tää polemisoin­tia toim­intatavoista ja tulok­sen soveltamis­es­ta aiem­min Tehyä arvostellei­den liit­to­jen ja medi­ankin tahol­ta.” Mut­ta tot­ta on, että näin puh­das­ta voit­toa pelkäl­lä pelot­teel­la ei olla ennen nähty (, eikä heti tul­la näkemään). Eli tämä oli kauan padok­sis­sa ollut odotet­tu ja toiv­ot­tu tais­telu, jol­la oli siis koko kansan tuki takanaan. Tämä Oli Oikeu­den Voitto!
    Katainen ja hänen asen­teessa on nyt sit­ten luku sinän­sä: Ei vas­tu­u­ta , ei oikeaa mielipi­det­tä vieläkään, eikä mitään järkevää asen­net­takaan; kuin tule­van “lamake­hi­tyk­sen” ennus­ta­jien puolustelu.…
    Kiitos vielä Jaanalle ja muille neu­vot­teljoille ja vas­tu­uhenkilöille yhteiskun­nan ter­veestä “pöl­lyt­tämis­es­tä”!

  49. Irti­sanou­tu­mi­nen ainakin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la on oikeustoi­mi, mil­lä työn­tek­i­jä ilmoit­taa työ­sopimuk­sen­sa päät­tymään irti­sanomisa­jan pää­tyt­tyä. Mitään ehto­ja ei ole mah­dol­lisu­us sanel­la. Jo irti­sanomisa­jan kulues­sa tehtävään val­i­taan uusi henkilö, jollei paikkaa sit­ten jätetä kokon­aan täyt­tämät­tä. Sama ei liene hoitoalal­la. Riit­ta Koti­laisen mainit­se­ma “ihal­i­ta­va rohkeus Tehyltä” taisikin kohdis­tua enem­män julkiseen pahek­sun­nan kuin todel­liseen työ­paikan menet­tämisen uhkaan. Seu­raaval­la kier­roksel­la var­maan päivähoita­jat ja las­ten­tarhaopet­ta­jat vetävät samas­ta narus­ta ja pistävät koko yhteiskun­nan polvilleen kun val­tavaa osa koko työväestöä, myös sairaan­hoita­jia uhkaa jäämi­nen koti­in lap­si­aan hoita­maan. Kun näi­den ja vielä muu­tamien muidenkin julk­isten alo­jen palka­kako­ro­tuk­set mak­set­taisi­in Koti­laisen halu­a­mal­la taval­la, siis veronko­ro­tuksin, niin jo olisi pää vetävän kädessä vaik­ka kuin­ka käytet­täisi­in Rex­on­aa. Ei se muual­lakaan maail­mas­sa niin mene, vaik­ka mitä väitetään. Vain palvelu­jenkäyt­täjien omavas­tu­u­so­su­ut­ta lisäämäl­lä, vaikkain osin tarve­hark­in­tais­es­ti, saadaan yhteiskun­nan varat riit­tämään edes pääosaan nyky­i­sistä palveluista. Siihen suun­taan ollaan vääjäämät­tä menos­sa, eikä se ole paha asia. Täl­löin kysyn­tä määräisi myös palkat. Muis­tu­u­pa mieleen taan­noin­nen TV ‑ohjel­ma suo­ma­laisen sairaan­hoita­jan tienis­teistä Lon­toos­sa, mis­sä tämä oli kul­taa vuole­mas­sa. Taisi­vat­pa tulot olla kaksinker­taiset Suomen palkkoi­hin näh­den. Ohjel­man lopuk­si päähenkilö tote­si tule­vansa koh­ta muu­ta­mak­si kuukaudek­si Suomeen leikkaut­ta­maan selkään­sä, kun vas­taavaan oper­aa­tioon pääsy sairaan­hoita­jan palkoil­la olisi niin tavat­toman kallista Englannissa!

Vastaa käyttäjälle Ode Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.