Ruuan hinta nousee pysyvästi

9.9.2007 · Aihe: _ 

Kirjoitin joskus kaksikymmentä vuotta sitten ennustuksen, jonka mukaan viljan hinta tulee maailmassa nousemaan rajusti ja että Suomessakin metsitetyt pellot otetaan uudestaan käyttöön – niiltä ehditään korkeintaan korjata jonkinlainen joulukuusisato. Sen jälkeen kehitys meni aivan toiseen suuntaan. Aloin välillä itsekin epäillä teoriaani – että on jotain jota en tiennyt – mutta yleensä on niin, että mikä on teoriassa vääjäämätöntä, on sitä lopulta myös käytännössä.

Mikä viljan hintaa nostaa teoriassa?

1) Väestönkasvu: joka vuosi vähemmän maata/suu;
2) Muu maankäyttö valtaa alaa viljelyltä. Joka vuosi vähemmän peltoa;
3) Ilmastonmuutos;
4) Aasian elintason nousu ja lihan kulutuksen kasvu;
5) Aasian aliarvostettujen valuuttojen hinnan normalisoituminen, jolloin Aasian miljardit ihmiset tulevat maailmankarkkinoille dollareissa ja euroissa mitattuna moninkertaisella ostovoimalla;
6) Bioenergian tuotanto. USA syöttää autoille sellaisen mnäöärän maissia, että sillä ruokkisi 200miljoonaa ihmistä, ja tyydyttää näin 8% bensantarpeestaan.

Se, että viljan hinta ei ole aiemmin kääntynyt nousuun, johtuu siitä, että maailmassa on protektionismin takia valtavasti vajaakäytössä ollevaa maatalouspotentiaalia. Pääsin muutama vuosi sitten ihailemaan Argentiinassa valtavaa käyttämätöntä vilja-aittaa, jolla kuulemma ruokkisi 400 miljoonaa ihmistä, jos vain saisi. (Kiina on solmimassa bilateraalisia kauppasuhteuita Argentiinaan)

Nyt viljan hinta on noussut nopeasti. Osin tilapäisten syiden takia, mutta suurelta osin yllä mainittujen tekijöiden takia. Siksi nousu jää pysyväksi, eikä edes pysähdy tähän. En sano, etteikö viljan hinta voisi taas tilapäisesti notkahtaa, mutta pitkän ajan trendi on ylöspäin.

Tällä on merkitystä myös Suomen maataloustuotannolle, jonka edellytyksiä myös ilmaston lämpeneminen toki parantaa. Ennustan myös, että kysymys maataloustuesta tulee tulehtumaan. Viljelijät eivät hyväksy, että heidän kohoavia ansioitaan leikataan tukea alentamalla. Toisaalta maataloustuki on ollut perusteltua juuri siksi, että viljan maailmanmarkkinahinta on niin matala. Kun se ei sitä enää ole, tuen perusteet tuelle poistuvat

Jos maataloudesta tulee vähemmän tuista riippuva elinkeino, se alkaa myös noudattaa markkinatalouden yleisiä pelisääntöjä. Tämä voi olla suuri mullistus. Tukipolitiikka ei esimerkiksi enää ratkaise, viljelläänkö Suomessa sokeria. Sen ratkaisee suhteellisen edun periaate: ei viljellä.

PS. Tutustu kirjoihini tästä!

Kommentit

8 Vastausta artikkeliin “Ruuan hinta nousee pysyvästi”

  1. Amatore kirjoitti 9.9.2007 kello 23:41

    Kuinkahan mahtaa käydä Suomen elintarvikeomavaraisuuden kun markkinat määräävät tuotannon mielekkyyden? Noinkohan markkinavoimat myös takaavat että mitään globaaleja kriisejä ei synny? Semminkin kun viljan hinnan nousu hankaloittaa entisestään köyhien maiden mahdollisuuksia ruokkia väestöään.

    Aika järkyttäviä ovat nuo tiedot viljaylijäämistä. Geenimuunnellultua tuotantoa on perusteltu mm. mahdollisuudella helpottaa aliravitsemusongelmaa. Mahtavalta tekosyyltä se kuulostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Anno kirjoitti 10.9.2007 kello 11:45

    “Se, että viljan hinta ei ole aiemmin kääntynyt nousuun, johtuu siitä, että maailmassa on protektionismin takia valtavasti vajaakäytössä ollevaa maatalouspotentiaalia.”

    Varmaan naurettavan tyhmä kysymys, mutta miksei protektionismi ja vajaakäyttö pikemmin nosta hintoja kuin pidä niitä alhaalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tiedemies kirjoitti 10.9.2007 kello 12:31

    Omavaraisuus kuulostaa hienolta, mutta mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa? Suomalainen maanviljelys on pitkälti riippuvainen öljystä, jota Suomessa ei ole. Se, että vilja viljellään täällä menetelmillä, jotka eivät itsessään ole paikallisesti ylläpidettävissä, ei mielestäni ole omavaraisuutta. Markkinatalous lisää tehokkuutta ja mahdollistaa siten resurssien kohdentamisen uudelleen; saavutetut säästöt voidaan sitten investoida vaikka aidon omavaraisuuden ylläpitämiseen.

    Mitä tulee geenimuunneltuun tuotantoon, niin minusta keskustelu siitä on aika puupäistä puolin ja toisin. Ainoa järjellinen argumentti (edelleen kummaltakaan puolen) oli hesarin yleisönösastolla taannoin, kun esitettiin syitä, miksi muuntogeeniset kasvilajikkeet eivät päinvastaisista väitteistä huolimatta vähennä myrkkyjen käyttöä.

    Ja itse asiasta: Näkisin, että tällä hetkellä suurin osa hinnannoususta on peräisin kahdesta paikasta: Kiinasta ja yhdysvalloista. Kiinan nousseet ruokamenot, erityisesti lihan hinta, mikä puolestaan johtunee elintason noususta, lisää välillisesti myös rehuviljan kysyntää ja siten hintaa. USA:n (mielestäni älytön) hinku tehdä maissista polttoaine-etanolia on toinen, ehkä jopa suurempi tekijä. En usko, että yleiset syyt, kuten viljelyalan häviäminen tai väestönkasvu, olisivat nykyisen hinnannousun takana. Niiden vaikutus on hitaanpuoleinen, olkoonkin, etten tiedä, miten ruoan tarjonta joustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ode kirjoitti 10.9.2007 kello 18:24

    “Varmaan naurettavan tyhmä kysymys, mutta miksei protektionismi ja vajaakäyttö pikemmin nosta hintoja kuin pidä niitä alhaalla?”

    Olin huolimaton tekstissäni. Kun noin vuonna 1990 ennustin ruuan hinnan tätä vajaatehoisesti käytettyä kapasiteettia oli vielä enemmän. Protektionismihan on vähän purkautunut, mikä on tuonut lisää kapasiteettia maailmanmarkkinoille. Lisäksi maataloustuotantoa on tehostettu monissa maissa,joissa se tuolloin oli vielä vähemmän intensiivistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kivi leivässä kirjoitti 10.9.2007 kello 22:25

    Ruokapula on iso asia, jota minäkin olen silloin tällöin aprikoinut. Kun/jos seuraavan kerran maailmassa saadaan hyvä sato, niin mielenkiinto kohdistuu siihen riittääkö se kasvattamaan varastoja, vai onko kulutus jo karannut suuremmaksi.
    Kuitenkin luulen että mikäli ilmastouskovaisten pelottelut pitävät paikkansa, niin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten viljan riittävyyteen, johtuen siitä että sen vaikutukset voivat tuhota sadon ennustamattomasti suurilta alueilta.
    Pakon edessä joudutaan lihansyönnistä tinkimään ja ruuan haaskausta vähentämään, ne ovat myönteistä kehitystä.
    Tiedemieheltä nöyrimmästi tiedustelen mikä Suomen maataloustuotannossa on sellaista jota ei voi hoitaa kotimaisin panoksin, olettaen että turpeestä tehdään polttoainetta koneisiin ja lannoitteiden valmistukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Seppo Hyttinen kirjoitti 11.9.2007 kello 12:58

    Tuolla mainitaan, että suomalainen maanviljelys pyörii paljolti öljyn varassa. Niinpä – entistä suurempia ja enemmän löpöä kuluttavia konehirviöitä myllää Suomen pelloilla. Niitä ei taida saada kovin helpolla puukaasuttimella pyörimään…
    Oli korvaava polttoaine tulevaisuudessa mikä hyvänsä, halpaa se ei ainakaan ole. Menevätkö tulevaisuuden maataloutukiaiset polttoaineen alati nousevan hinnan kompensointiin?!?
    Tietty omavaraisuus maataloudessa pitäisi kuitenkin välttämättä tulevaisuudessakin säilyttää. Elintarviketuotantoa ja -kauppaa ei missään nimessä pitäisi päästää uuskapitalismin eli globaalien markkinavoimien ja pörssien armoille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 11.9.2007 kello 14:21

    Tiedusteluun: Ei kai sitä mikään estä, mutta de facto ne eivät toimi turpeella vaan polttoöljyllä. Ja turpeen käyttöä rajoittavat muut seikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tonni käteen kirjoitti 15.9.2007 kello 22:12

    Protektionismi ja maatalouspotentiaalin epätaloudellinen allokointi on nostanut ruoan hintaa, vaikka markkinahinnat ovat olleet matalalla. Hinta on maksettu monin paikoin saastuttavia ja epätaloudellisia rakenteita ylläpitävien epätarkoituksenmukaisten tukiaisten muodossa.

    Markkinat eivät huolehdi oheishaittojen minimoinnista eivätkä oheishyötyjen maksimoinnista, kuten maatalouden tapauksessa esimerkiksi ympäristökuorman minimoinnista tai huoltovarmuuden parantamisesta. Siksi oikeanlaisia ja tarkoituksenmukaisia tukia kuitenkin tarvitaan.

    Tukia on maksettu, jotta mitään ei tarvitsisi muuttaa, kun pitäisi maksaa siitä että pyritään edistykseen ja saavutetaan edistystä. No, tuohon suuntaan on mentykin, mutta aika hitaasti. Esim. Itämeri ei kuitenkaan kepulikonsteilla tule kuntoon. 2 miljardin euron vuosittaisilla maataloustuilla pitäisi saada nopeammin edistystä aikaan.

    Esim. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat vain n. 500 miljoonaa / vuosi ja uuden innovaatioyliopiston kehittämiseen on luvattu vain muutamia kymmeniä miljoonia ensi vuodelle.

    Jos lähdetään siitä, että poliittisten voimasuhteiden takia maataloussektori on paljolti sosiaalisin perustein oikeutettu tuohon 2 miljardiin ja samanaikaisesti pidetään kohtuullisena, että minimitoimeentulonormitkin alittavista tuloista maksetaan veroa, on tuosta vastineena voitava vaatia nykyistä nopeampaa edistystä. Tuloverotuksen alarajan nostamisen 1000 euroon kuussa on laskettu nettona maksavan miljardi euroa vuodessa. Ja tuosta hyötyisivät kaikki pienituloiset pienituloisuuden syyhyn katsomatta.

    Nykyajan Euroopassa maataloustuet ovat siis tehotonta sosiaalipolitiikkaa. Maatalouden oheishaittojen vähentäminen ja oheishyötyjen lisääminen, vaikkapa yritys ja yliopistoyhteistyöllä olisi tuon rahapotin oheisvaikutusperusteisesti oikeutetulle osalle kustannustehokkaampaa käyttöä. Sosiaalisilla perusteilla oikeutetulle osalle kustannustehokkaampaa käyttöä olisi tuo tuloverotuksen alarajan nostaminen.

    Yhä useampi pienituloinen tulisi omillaan toimeen ja yhä useammat yrittäjät pääsisivät raskaan alkuvaiheen / muuten hankalien aikojen yli.

    BKT nousisi, tuloverotusta olisi varaa alentaa muiltakin ja ympäristön tila paranisi. BKT voi nousta ja samaan aikaan luonnon kuormitus voi vähentyä. Kulutus voi suuntautua palveluihin. On arvovalinta miten paljon halutaan verottaa ihmistyötä ja miten paljon (luonnon(varojen)) kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus