Tarvitaanko sankarillisia ympäristötekoja?

19.8.2007 · Aihe: Uncategorized 

(Kolumni Vihreässä langassa 17.8.2007)
Yli puolet helsinkiläisistä kannattaa hakevoimalaa Helsinkiin. Hyvä! Vastuullisuus ilmastosta levi-ää. Tosin hakevoimalasta Helsingissä olisi ilmaston kannalta vain haittaa.
Ellei Helsingin hakevoimala lisäisi hakkeen tuotantoa, se pidentäisi vain kuljetusmatkoja. Toki hakkeen tuotantoa voidaan tehostaa, mutta niin voitaisiin tehdä joka tapauksessa. Ennen kuin tulee Helsingin vuoro, kannattaa esimerkiksi Sisä-Suomen turvevoimalat muuntaa hakkeella toimiviksi.
Onko siis Helsingin saatava käyttää halpaa kivihiiltä, kun Sisä-Suomessa joudutaan käyttämään kallista haketta? Kivihiilestä ja turpeesta on tehtävä niin kallista, että kaikki hake menee kaupaksi. Sen, missä hake käytetään, jättäisin markkinoiden varaan. Silloin Helsingissäkin käytettäisiin haket-ta niin paljon kuin lähimetsistä irtoaisi.

On väitetty, että kun päästökauppa toimii kunnolla, muu politikointi päästöjen vähentämiseksi on hyödytöntä. Argumentti menee näin:
Jos meillä on määrä X päästöoikeuksia, päästöoikeuden hinta nousee niin korkeaksi, että päästöt laskevat tasolle X. Jos lisäksi määrätään vaihtamaan kaikki hehkulaput energiansäätölamppuihin, päästöoikeuksien hinta laskisi niin, että muita säästötoimia jää vastaavasti tekemättä. Kaikki pääs-töoikeudet käytettäisiin joka tapauksessa, ellei niitä ole liikkeellä aivan liikaa
Entä jos vähennämme liikkeellä olevien päästöoikeuksien määrää samalla kun määräämme heh-kulamput vaihdettavaksi? Se toimisi, mutta vielä paremmin toimisi se, että tyytyisimme vain vähen-tämään päästöoikeuksia määrää ja antaisimme yritysten ja kuluttajien päättää yksityiskohdista.
Onko tämä totta? Ympäristöpolitiikastahan menee sankaruus, jos poliitikkoja tarvitaan vain mää-rittämään liikkeellä olevien päästöoikeuksien määrä muun jäädessä markkinoiden hoidettavaksi!
Pääsääntöisesti se on näin, mutta ei kokonaan. Vaikka ympäristöpolitikointi ei auta ilmastoa, se voi lieventää sopeutumisen sosiaalisia vaikutuksia Voidaan esimerkiksi määrätä rikkaat alentamaan uima-altaittensa lämpötilaa, jottei muiden tarvitsisi luopua jostain tähdellisemmästä.
Tarvitaan myös normeja hillitsemään kulutusta, kun markkinat eivät toimi. Energiaa haaskaavat tuotteet voidaan kieltää, koska kuluttaja ei voi tietää kaikkia niiden ominaisuuksia.
Miksi muuten määrätään liikenteessä käytettäväksi biodieseliä sen sijaan, että annettaisiin mark-kinoiden päättää, käytetäänkö biomassa liikenteeseen vai lämmitykseen? Jotta autoilijat pääsisivät vähemmällä vai jotta autoteollisuus pääsisi vähemmällä?

PS. Tutustu kirjoihini klikkaamalla tästä.

Kommentit

5 Vastausta artikkeliin “Tarvitaanko sankarillisia ympäristötekoja?”

  1. Pekka Raukko kirjoitti 20.8.2007 kello 17:32

    Noinhan se menee.
    Siksi sopiikin ihmetellä, että koko edellinen eduskunta äänesti yksimielisesti teollisuuden sähköveron puolittamisen puolesta.
    Vihreät mukaan lukien.
    Vihreiden toiminnan omituisuutta tässä kysymyksessä lisää vielä se, että myöhemmin välikysymyskeskustelussa päätöstä kritisoitiin jyrkin sanoin.
    Olikohan se sitä puolueilta usein kaivattua itsekritiikkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ode kirjoitti 20.8.2007 kello 19:15

    Tuolloin päästökauppa oli nostanut teollisuuden sähkön hinnan paljon korkeammaksi kuin olimme ikinä kaavailleet. Ruotsi poisti teollisuudelta sähköveron kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pekka Raukko kirjoitti 20.8.2007 kello 22:49

    Sähkön kulutus ei kai kuitenkaan pudonnut lähellekään sitä tasoa, joka voidaan uusiutuvilla energiamuodoilla kestävästi tuottaa.
    Eli olisikohan niissä vihreiden “kaavailuissa” ollut jokin periaatteellinen virhe.

    Omituisinta minusta oli, että moitittiin lähes välittömästi kovin sanoin päätöstä, jonka puolesta oltiin itsekin äänestetty. Tai jota vastaan ei ainakaan kukaan vihreä ollut äänestänyt. Ei vaikka oppositiossa se vastustaminen on vähän niin kuin tapa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ode kirjoitti 20.8.2007 kello 23:28

    En tiedä, mitä Raukon mielestä on kestävä sähköntuotanto, mutta jos se ei sisällä fossiilisia eikä ydinvoimaa, kotitalouksien sähkönkulutus ylittää tämän rajan talvisin. Jos teollisuutta rajoittamalla ylimääräinen pitäisi leikata pois, pitäisi teollisuustuotanto Suomessa kieltää lämmityskauden aikana.

    Teollisuuden siirtely maasta toiseen ei ilmakehää paljon auta. Tehokkaampaa on rajoittaa omaa loppukulutusta. Esimerkiksi asuntojen lämmitystä sähköllä. Mitään suuria hurraahuutoja ei siitä ole tullut,että lämmityssähkön hintaa on, oikeutetusti, viimeaikoina nostettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pekka Raukko kirjoitti 21.8.2007 kello 10:20

    Kestävä sähköntuotanto on minusta sellaista tuotantoa, jota voidaan jatkaa inhimillisessä mittakaavassa (~10000 vuotta) loputtomasti. Fossiiliset ja ydinvoima eivät nykyisen luonnontieteellisen tiedon valossa sellaisia ole.

    “Ulkomaankortti”, eli teollisuuden siirtyminen muualle on minusta moraalisesti arveluttava. Emmehän hyväksy mummojen potkimistakaan omalla kohdallamme, vaikka joku ne potkii kuitenkin. Vai hyväksymmekö?

    Metsäteollisuus, jolla on raaka-ainevaroihin nähden Suomessa selvästi ylikapasiteettia, siirtyy väistämättä osittain muualle raiskattuaan omat metsämme viimeiseen aariin. Toisaalta metsäteollisuutta tulee olemaan jatkossa myös täällä niin paljon, että varsinaisia metsiä ei tänne pääse syntymään. On vain eri ikäisiä puustoja. Ainakin, jos myös vihreät pitävät siitä verohelpotuksilla huolta.

    Sekä tuotannolle, että kulutukselle tulisi saada sellaiset verot, että ne kääntyisivät laskuun. Muuta kestävää ratkaisua ei ole.

    Suomessa pitäisi olla ympäristöpuolue, jonka toimintaa ei ohjaa riippuvuus suuren yleisön hurraahuudoista, eli pölhöpopulismi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus