Mikrosimulointimallit julkisiksi!

4.8.2007 · Aihe: Uncategorized 

(HS Vieraskynä 4.8.2007)
Suomessa hallitus on monopolisoinut itselleen mahdollisuuden laskea verotusta ja tulonsiirtoja koskevien esitysten vaikutukset. Tämä estää hallitusten esitysten kriittisen tarkastelun ja vaihtoehtoisten ehdotusten tekemisen.
Sosiaaliturvassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos nostamme työmarkkinatukea parantaaksemme pitkäaikaistyöttömien asemaa, tämä vaikuttaa tuen saajien veroihin, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Kenties ryhmä, jota haluttiin tukea, ei hyödy korotuksesta mitään. Ajankohtainen on kuvitelma, että ruuan arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi työttömiä ja eläkeläisiä. Ei hyödytä, koska heidän tulonsa on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joka laskee ruuan hinnan laskiessa.

Vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan tietokoneohjelma, johon on ohjelmoitu koko sosiaaliturva- ja verolainsäädäntö. Se laskee, miten vaikkapa työmarkkinatuen nosto vaikuttaisi kolmihenkiseen perheeseen, joka asuu 70 neliön asunnossa, maksaa siitä 720 euroa vuokraa, jossa vaimo on osa-aikatyössä ansaiten 1200 euroa kuussa ja mies työmarkkinatuella. Tämä ei kuitenkaan riitä. Pitäisi tietää, kuinka paljon eri elämäntilanteissa olevia todellisuudessa on.
Oikeaan tulokseen päästään mikrosimulointimalleilla, jotka laskevat muutosten vaikutukset todellisille ruokakunnille. Suomessa niissä käytetään kymmenentuhannen kotitalouden otosta. Työmarkkinatuen korotuksesta tällainen ohjelma laskisi, millaiset kotitaloudet siitä hyötyvät, kuinka paljon rahasta palautuu valtiolle veroina ja asumistuen säästöinä ja kunnille säästöinä toimeentulotukimenoissa ja vaikkapa mikä on uudistuksen vaikutus köyhien määrään.

Tulonsiirtoja ja verolainsäädäntöä koskevat uudistukset valmistellaan mikrosimulointimallien avulla. Valtiovarainmi-nisteriöllä on oma Tuja-malli ja sosiaali- ja terveysministeriöllä Soma-malli.
Eduskunnalla ei tätä laskentamahdollisuutta ole, eivätkä näihin päiviin asti myöskään yliopistojen tutkijat ole päässeet käsiksi tähän salatietoon. Eduskunta ei pysty kunnolla arvioimaan hallitusten esityksiä eikä yliopistoissa pystytä kriittiseen tutkimukseen.

Olen kuullut tälle salailulle perusteluksi, että uudistusten tekeminen vaikeutuisi, jos kansanedustajat voisivat laskea niiden kaikki seuraukset tai tuottaa rajattomasti vaihtoehtoja. Ainahan jokin ryhmä myös häviää. Jotkut voisivat pyrkiä varmistamaan uudelleen valintansa ryhtymällä ajamaan häviölle jäävän ryhmän etuja. Varmaan tällaisiakin poliitikkoja on. Silti asiasta voi tehdä päinvastaisen johtopäätöksen – ja on tehtykin. Demokratian kannalta tämä on ongelma.

Ruotsissa mikrosimulointimallit ovat kaikkien käytettävissä. Hollannissa on menty vielä pidemmälle: jokaisen puolueen velvollisuutena on laskettaa omat vaalilupauksensa vastaavilla ohjelmilla. Ennen viime vaaleja myös Ruotsissa lasket-tiin vaaliohjelmien vaikutukset. Tämä rajoittaa vaalilupausten innovatiivisuutta ja karsii populismia.

Yliopistot ovat kypsyneet tilanteeseen ja ryhtyneet rakentamaan kilpailevaa Jutta-mallia. Projektissa on mukana myös Kansaneläkelaitos. Pyörän keksiminen uudestaan on tavallaan julkisten varojen tuhlausta. Siltä vältyttäisiin, jos minis-teriöt julkaisisivat omat laskentaohjelmansa.

Mikrosimuloinnin vahvuus nähtiin, kun Vihreä liitto lasketutti viime talvena oman perustulomallinsa Kansaneläkelai-toksessa Jutta-mallilla. Mallin arvostelijoilla ei samaa laskentamahdollisuutta ollut käytettävissään, mikä näkyi virheellisinä kommentteina mallin kuvitellusta kalleudesta.

Jutta-malli ei ole vielä niin valmis ja käyttäjäystävällinen, että sen voisi antaa yleiseen käyttöön. Projektin rahoitus on vaikeuksissa. Yliopistoille ei ylimääräisiä rahoja ole tällaisten projektien rahoittamiseksi (miksi muuten ei ole?) eikä valtiolta ole avustusta herunut. Paljon turhempaan projektiavustuksia kyllä riittää.

PS. Tutustu kirjoihini klikkaamalla tästä.

Kommentit

Jätä vastaus