Miksi kompostia eikä biokaasua?

31.7.2007 · Aihe: _ 

Maan johtaviin ympäriostöterveystieteilijöihin kuuluva emeritusprofessori Jouko Tuomisto esittää tänään (31.7.2007) Helsingin Sanomissa,että biojätettä ei pitäisi kaatopaikoilla kompostoida vaan mädättää biokaasuksi. Hänen perustelunsa lähtevät pitkälti niistä terveyshaitoista, jotka komporstista syntyvät, jos prosessi kuitenkin siirtyy lahoamisesta mätänemiseksi. Minä olen ihmetellyt samaa lähinnä eneriatalouden kannalta.

Biomassa lahoaminen on sen hidasta palamista, joka ei paljon eroa tavallisesta palamisesta, paitsi ettei ihan kaikki pala, vaan jäljelle jää maanparannusaineeksi tarkoitettua kompostimultaa. Kompostin “palaminen” synnyttää lämpöä,jota ei kuitenkaan voi käyttää juuri mihinkään. Jos halottamisen sijasta päädyttäisiin hapettomaan mädättämiseen, saataisiin metaania – biokaasua – jota voisi käyttää maakaasun tavoin. Aika monen sikalan kapasiteettia yksi Ämmänsuon mädättämö vastaisi. Tietysti silloin menetettäisiin se kompostimulta. Ainakaan YTV:n osalta tämä kompostimulta ainakin on mennyt huonosti kaupaksi, koska siinä on raskasmetalleja; lajittelu ei toimi kunnolla.

Jos Tuomisto on vielä oikeassa kompostoinnin terveysriskien osalta, miksi ei siirryttäisi mädättämöihin. Olen ymmärtänyt, että sellainen toimii pienemmässä mittakaavassakin, jolloin jätteitä ei tarvitsisi kuljettaa yhtä pitkälle kuin nyt. Arinapolton tuollinen biokaasulaitos ainakin hakkaa mennen tullen.

Kommentit

2 Vastausta artikkeliin “Miksi kompostia eikä biokaasua?”

  1. Elämätön kirjoitti 1.8.2007 kello 7:37

    Asia on todellakin mielenkiintoinen, sillä kompostointi ei kai oikein missään suhteessa ole ollut mikään menestys lukuunottamatta maaseudun ihmisten omia pihanperäkompostoreja.

    Vaasan seudullahan Stormossenin jätteenkäsittelylaitosta aikoinaan esiteltiin jonkinlaisena tulevaisuuden mallilaitoksena, mutta sittemmin on ollut hiljaista. Katselin itse biokaasulaitosta jonkinasteisella ihailulla, koska se tuntui järkevämmältä kuin käyttökelvottoman kompostimullan tuottaminen. Kuitenkin Stormossen on prosessiteknisen ajattelun kannalta hieman arveluttava, koska siinä kansalaiset ensin sekoittavat eri jätejakeet, ja järeässä laitoksessa ne sitten erotellaan. Stormossen edustaa hieman kyynistä suhtautumista ihmisten kykyyn lajitella jätteensä. Toisaalta tietysti on totta, että biojäteastioihin päätyy kaikenlaista, ja esimerkiksi vanha 28 tuuman kuvaputkitelevisio perunankuorien seassa voi oleellisesti häiritä biojätteen tietä mädätyslaitokseen.

    http://www.stormossen.fi/default.asp?id=stormossen-fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka Raukko kirjoitti 1.8.2007 kello 18:30

    Mädätys olisi tosiaankin kaikin puolin kompostointia parempi vaihtoehto.
    Mädätyksessä jäljelle jäävä “jäännös” on lisäksi käsittääkseni ainakin kompostimullan veroista lannoitus- ja maanparannusaineena.
    Ongelma lienee mädätyksen vaatimien investointikustannusten suuruus kompostilaitokseen verrattuna.
    Jäte-, ympäristö- ja energiapolitiikkaa kun tehdään aina mahdollisimman lyhytjänteisesti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus