Vihreät porvarihallituksessa

23.7.2007 · Aihe: Uncategorized 

(Suomen Kuvalehti 17/2007)
Eduskuntavaaleissa ei tapahtunut mitään kummempaa.
Keskusta menetti ääniä kokoomukselle, mikä on vain askel kohti normaalia olotilaa. Onhan siinä jotain outoa, että Kuusisaaressa äänestetään paremman puutteessa Maalaisliittoa.
Toiseksi demarit hävisivät perussuomalaisille. Tätäkin on osattu odottaa, sillä melkein kaikkialla Euroopassa oikeistopopulistinen puolue on iskenyt demarien kannattajajoukkoihin. Meniköhän Voikkaan irtisanottujen protesti ihan niin kuin piti, kun se johti porvarihallitukseen?
Kolmanneksi vasemmisto hävisi demografialle. Edellisten vaalien jälkeen 200 000 äänioikeutettua on kuollut. ja neljännesmiljoona on saanut äänioikeuden. Nuorissa on vasemmistolaisia selvästi vähemmän kuin vanhoissa.

Porvarihallitukseen osallistuminen oli vihreiltä iso linjaratkaisu. Kunnallispolitiikassa sinivihreästä yhteistyöstä on kokemusta monista kaupungeista, joissa demarien ja vihreiden huonot henkilösuhteet ovat ajaneet vihreitä yhteistyötön kokoomuksen kanssa. Sisältökysymysten pitäisi olla henkilökohtaisia antipatioita tärkeämpiä. Kuinkahan monta kaupunginjohtajaa demarit aikovat vielä menettää kokoomukselle ennen kuin alkavat yhteistyöhön vihreiden kanssa?
Anneli Jäätteenmäki kysyi vihreiden halukkuutta porvarihallitukseen vuonna 2003. Olin silloin puheenjohtaja ja kieltäydyin suoralta kädeltä. Vihreät eivät olisi olleet porvarihallitukseen sisäisesti valmiita eikä vaalitulos antanut sellaiselle oikeutusta. Tuoreessa muistissa oli hyvät kokemukset Lipposen hallituksista. Toisin kuin nyt, pystyimme neljä vuotta sitten estämään koko hankkeen. En tiedä, oliko Jäätteenmäki vakavissaan, vai oliko kyse vain demarien neuvotteluaseman heikentämisestä.
Tsekissä vihreät ovat mukana porvarihallituksessa. Latviassa oli vähän aikaa jopa vihreän pää-ministerin johtama porvarihallitus, mutta neuvostomiehitykseltä säästyneiden Euroopan maiden vihreistä Suomen vihreät osallistuvat ensimmäisinä hallitukseen ilman demareita. Enemmistö Eu-roopan vihreistä puolueista on tervehtinyt napanuoran katkaisemista demareihin tyytyväisinä. Suo-men esimerkillä saattaa olla vaikutusta esimerkiksi Saksassa.

Vihreät erosivat viisi vuotta sitten Lipposen hallituksesta, kun eduskunta antoi luvan viidennelle ydinvoimalalle. Pidin ratkaisua vääränä ja niin piti selvä enemmistö vihreiden kannattajistakin, mutta yksittäisten vihreiden poliitikkojen lausunnot olivat lehdistön yllyttäminä maalanneet puolueen nurkkaan. Ei kannata hävitä koko sotaa, vaikka häviää taistelun. Ydinvoimaa ajaneet olivat vihrei-den lähdöstä iloisia. Ei vastapuolta pidä ilahduttaa.
Nyt vihreät ovat välttäneet ydinvoima-ansaa huolellisesti. Kansa äänesti niin ydinvoimamyöntei-sen eduskunnan, ettei asiasta näytä syntyvän jännitysnäytelmää. Kiinnostuksella odotan, torpataan-ko sentään saksalaisten EON:n yritys rakentaa Suomeen seitsemäs ydinvoimala tuottamaan sähköä Euroopan markkinoille.
Ydinvoiman sijasta vihreiden hallitustaival oli tyssätä pohjoisen allashankkeisiin. Vuotoksen allas kaatui oikeudessa Holkerin hallituksen säätämään vesilakiin, joka kieltää vesien pilaamisen yk-siselitteisesti ilman mitään edullisuusvertailua(!)Vesilain muuttamiseen oli muilla suuria haluja, mutta allashallitukseen vihreät eivät olisi voineet osallistua, ja tämä oli johtaa vihreiden ulosmarssiin lauantai-iltana. Tämän kädenväännön vihreät näyttävät voittaneen. Vesilain muutokseen kaikilla hallituspuolueilla on veto-oikeus ja sen valmistelusta vastuussa olevaksi oikeusministeriksi valittiin vihreiden Tuija Brax.

Hallitusohjelmasta tuli vihreiden kannalta kelvollinen, mutta niin väljä, ettei se olisi toiminut vakuutuksena, jos hallituskumppanit olisivat valinneet ministereiksi pelättyjä junttioikeistolaisia. Erityisesti pelättiin keskustalaista ympäristöministeriä, mutta Paula Lehtomäen valinta taisi merkitä parannusta nykytilaan.
Paljon ministerien maailmankäsityksestä kertoo suhtautuminen hedelmöityshoitolakiin. Ministe-reistä vain kaksi – Sirkka-Liisa Anttila ja Paula Risikko – äänesti naisparien hedelmöityshoitoja vastaan. Liberaalia porukkaa siis. Risikon äänestyskäyttäytymiseen taisi vaikuttaa vaalipiirin sisäinen taistelu enemmän kuin oma vakaumus.
Risikosta saimme hyvän peruspalveluministerin. Henkilökohtaisista syistä pidin tätä valintaa tär-keänä.

Kolmesta suuresta puolueesta yksi jää vuorollaan oppositioon. Aika kannattaa käyttää sellaisten asioiden korjaamiseen, joissa oppositioon jäävällä on jokin ideologinen vamma. Demareilla sellainen liittyy rakenteelliseen työttömyyteen ja sen tunnustamiseen, että työvoima, jonka osaamisessa tai muissa ominaisuuksissa on puutteita, kävisi paremmin kaupaksi, jos se maksaisi työnantajille vähemmän.
Luulin, että tähän puuttumisesta vallitsisi yksimielisyys. Kovasti petyin, että rahat, jotka olisi tarvittu matalapalkkaisten verojen ja työnantajamaksujen alennuksiin, haaskattiin jonninjoutavaan rahan jakamiseen omille äänestäjille.
Erityisen hölmöä oli käyttää puoli miljardia euroa ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Miten keskustan kenttä tähän höpläytettiin? Kotimaiselle maataloudelle siitä on vain haittaa, koska se suosii etelän herkkuja ohi kotimaisten peruselintarvikkeiden. Tarkoitus ei sentään liene, että suomalaiset söisivät enemmän. Einesteollisuutta veronalennus hyödyttää ja karamellitehtailijoita. Työllisyys alenee, koska ravintolaruuan asema suhteessa einesruokaan heikkenee.
Mitähän hallitus aikoo tehdä, kun työttömät, eläkeläiset ja toimeentulotukiasiakkaat tajuavat, ettei ruuan alv-alennus hyödytäkään heitä, koska se alentaa indeksin kautta heidän tulojaan. Peukaloidaanko seuraavaksi indeksiä?
Toinen turha muutos koski eläkkeiden verotusta. Työnteon kannattavuuden parantamiseksi on helpotettu palkkatulojen verotusta erillisillä vähennyksillä, joita työttömät ja eläkeläiset eivät ole saaneet. Nyt tämä ”tulonhankkimisvähennys” päätettiin antaa myös eläkeläisille niin, että siitä hyötyvät keskimääräistä parempaa eläkettä saavat. Jos kassassa on ylimääräistä rahaa eläkeläisille jaettavaksi, olisin käyttänyt sen vanhusväestön palveluihin. Eläkkeiden ansioita alennetaan joka tapauk-sessa minun ikäluokkani siirtyessä eläkkeelle. Kannattako eläkkeitä tässä välissä nostaa ja onko se edes oikein, koska nykyisiä eläkkeitä maksavat eivät tule itse saamaan yhtä hyvää eläkettä?
Kolmanneksi ne rahat, jotka annettiin kaikkien kansaneläkettä saavien eläkkeen nostamiseen 20 eurolla, olisin käyttänyt köyhimpien, pelkkää kansaneläkettä saavien eläkkeen nostamiseen sadalla eurolla vähimmäiseläkejärjestelmän avulla. Se olisi poistanut vanhuusköyhyyden, mutta pelkkää kansaneläkettä saavilla on vain 85 000 ääntä ja kaikilla kansaneläkettä saavilla 700 000 ääntä.
Ennen poliitikkoja syytettiin siitä, että he heti vaalien jälkeen pettivät vaalilupauksensa. Tätäkin pahempaa on, että hölmöt lupaukset pidetään.

Kommentit

Yksi vastaus artikkeliin “Vihreät porvarihallituksessa”

  1. Seppo Hyttinen kirjoitti 25.7.2007 kello 20:38

    Kyllä jotenkin luonnollisemmalta tuntuisi vihreä yhteistyö vasemmiston kanssa – polittikan kaikilla tasoilla.
    Mutta kuten mainitsit, niin esteenä tuntuupi olevan liian usein huonot henkilösuhteet.
    Ovatkohan muuten Ruotsin vihreät “punaisempia” kuin Suomen, koskapa taannoisissa vaaleissa pystyivät yhteisrintamaan vasemmiston kanssa?!?
    Hassulta tuntuu sekin, etä Vasemmistoliiton uusi punavihreä kansanedustaja & puolueensa varapuheenjohtaja Paavo “punajuuri” Arhinmäki tuntuu kannanotoissaan olevan niin vihreiden vastainen. Eikö punavihreän linjan vahvistaminen siellä sun täällä vaatisi nimenomaan vasurien yhteistyötä vihreiden kanssa?!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus