Turhuuksien talous on nyt kokonainen

27.10.2014 · Aihe: _ · Kommentoi 

Nettivaikeuksista johtuen artikkeli Turhuuden taloudesta oli tynkä eikä sitä voinut kommentoida. Nyt pitäisi toimia.

Turhuuden talous

26.10.2014 · Aihe: _ · 119 Kommenttia 

Berliinissä kannattaa käydä DDR-museossa nähdäkseen, millaisen kulutustason sosialismin mallimaa lupasi kansalaisilleen. Tarjolla oli kaikki, mitä ihminen välttämättä elämäänsä tarvitsee: asunto, ruokaa, televisio, huonekalut ja vähän oikeanlaista kulttuuria sekä onnekkaille Trabant. Tuottamalla hyödykkeet suurina sarjoina samanlaisina, talous pystyi tyydyttämään kansalaisten välttämättömät tarpeet. Jatkuvan edistyksen myötä oli tarkoitus saavuttaa sellainen elintaso, että muuri voidaan purkaa turhana.

Maailmassa miljardit ihmiset haaveilevat DDR:n normielintasosta. Sen puolesta Latinalaisen Amerikan kansat äänestävät. Se olisi riittänyt unelmaksi myös useimmille suomalaisille kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt pelkkä toimeentulotuki takaa periaatteessa kaikille DDR:n normielintason.

Välttämättömyyshyödykkeiden tuottaminen ei ole enää tuotannollinen ongelma. Ongelma on, että välttämättömyyshyödykkeiden tuotanto tarjoaa työtä enää vain alati pienenevälle osalle ihmisiä.

Bulkkitavaroiden valmistus ei ole enää taloudellisesti mielenkiintoista. Kun älypuhelimen valmistaminen maksaa muutaman euron, on samantekevää, missä ne valmistetaan. Paljon enemmän työpaikkoja ne synnyttävät suunnittelussa, logistiikassa ja kaupassa.

Meitä pelotellaan maailmalla, jossa hyödylliseen tuotantoon tarvitaan vain viidesosa ihmisistä. Niin siinä kävisi, jos DDR:n normielintaso riittäisi. Tämä merkitsee myös, ettei pitäisi olla tuotannollisesti ylivoimaista taata normielintaso kaikille maailman ihmisille.

Vaikka tavaroiden ja ruuan tuotanto ei paljon työvoimaa vaadi, julkiset palvelut kuten koulutus ja terveydenhuolto vaativat. Kuka maksaa veroina ilmaispalvelut, jos työt yksityissektorilla automatisoituvat pois?

= = =

Muutama vuosi sitten eduskunnassa käynyt delegaatio kertoi, että Suomessa ravit työllistävät enemmän ihmisiä kuin sahat. Tieto voi pitää paikkansa, vaikka onkin peräisin hevosmiehiltä.

Uusia työpaikkoja syntyy ravien ohella kuntosaleihin, trendikahviloihin, tietokonepelien laadintaan ja kaikkeen muuhun sellaiseen, jota Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täytenä humpuukina. Eipä näiden tekemiseen olisi DDR:n viisivuotissuunnitelmissakaan arvokasta työvoimaa uhrattu, koska turhuus olisi ollut pois välttämättömyyksistä.

Nykymaailmassa talouden kasvu ja työllisyys perustuvat lähes kokonaan turhuuksien tuottamiseen. Pahoittelen turhan vahvaa sanaa. Suomenkielestä puuttuu luonteva sana kuvaamaan asioita, jotka ovat mukavia mutta eivät välttämättömiä (unnecessarities).

Amerikkalainen elokuvaprojekti voi maksaa satoja miljoonia euroja, mikä tarkoittaa jopa kymmentä tuhatta hankkeeseen suoraan tai välillisesti käytettyä työvuotta. Koko kännykkäalan kehitys on perustunut viihdeominaisuuksiin. Telakkateollisuutta pidetään perinteisenä kovana alana, mutta Turun telakalla rakennettavan loistoristeilijän loppukuluttaja on amerikkalainen Karibian risteilyllä rahojaan tuhlaava eläkeläinen.

Työn tarve on muuttunut uhrauksesta meriitiksi. DDR:n johto pohti aikanaan, paljonko työvoimaa on varaa uhrata Trabantien valmistamiseen. Ravikansaa kiitetään sitä, että ravit työllistävät niin paljon ihmisiä.

Turhuuden taloudessa tulonjako lähestyy Klondiken tulonjakoa: tuhat miestä lähtee keväällä etsimään kultaa. Muutama kymmenen tulee syksyllä takaisin upporikkaana, mutta useimmat eivät ei ole löytäneet mitään. Suomessa on lukemattomia pelialan yrityksiä, mutta vain Rovio ja Supercell ovat osuneet kultasuoneen.

Turhuuksien kysyntää on paljon vaikeampi ennustaa kun vaikkapa perunoiden kysyntää. Turhuuden talous on jatkuvaa epävarmuutta. Yleisö ei ehkä löydäkään suurella rahalla ehostettua trendiravintolaa. Jättibudjetilla tehty elokuva voi flopata. Rovio kehitti Angry Birdsin noin kymmenen hengen voimin. Sen jälkeen se on etsinyt uusia kultasuonia liki satakertaisella panostuksella, mutta ei ole löytänyt.

Turhuuden taloudessa yleistyvät voittaja vie kaiken tilanteet. Ensin Nokia voitti ja sitten siltä vietiin kaikki. Yhtiö aliarvioi puhelinten viihdeominaisuuksien merkityksen.

= = =

Turhuuksien talous voi laajentua loputtomasti. Niinpä jokseenkin kaikki voivat työllistyä – jollakin palkalla. Tämä osa taloudesta on lähtökohtaisesti eriarvoistavampaa kuin teollisuustyö. Eniten on kysyntää luoville osaajille.

Lienee turha pelko, että vain 20 % työllistyy, mutta 20 prosenttia työntekijöistä voi viedä 80 prosenttia tuloista. Onko edessä synkkä eriarvoisuus?

Ongelma on siis, että välttämättömyyshyödykkeet syntyvät liian helpolla.

Miten se voi olla ongelma?

Entä jos vain tehdään vähemmän työtä, siis lyhennetään työvuotta? Työajan lyhentäminen ei vähennä työttömyyttä paljonkaan, koska työttömyys on työmarkkinoiden kitkasta johtuvaa hävikkiä, joka ei riipu työ tarjonnan määrästä. Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päättää kollektiivisesti. Jokainen voi valita, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulutustasoon tyytyy. Eroista kulutustasoissa tulee hyväksyttävämpiä, kun ne koskevat turhuuksia, eivät välttämättömyyksiä.

Enää pitäisi keksiä, mistä saadaan rahat opettajien ja sairaanhoitajien palkkoihin, jos kovin moni päätyy arvostamaan vapaa-aikaa enemmän kuin turhuutta?

EU:n ilmastopäätös oikeansuuntainen, mutta

25.10.2014 · Aihe: Ilmastopolitiikka · 34 Kommenttia 

Minusta on hyvä, että EU painottaa päästökauppaa ohjauskeinona hiilidioksidipäästöjä pienennettäessä. Jos tämä mekanismi pannaan toimimaan riittävän hyvin, ei tarvita muita mekanismeja. Nuo muut mekanismit nimittäin tekevät päästöjen vähentämisestä kalliimpaa. Lue lisää

Antti Rinteen soolo elokuvatuen verollisuudesta

24.10.2014 · Aihe: Eduskuntatyö · 25 Kommenttia 

Antti Rinne yllätti eduskunnan ilmoittamalla kyselytunnilla, että jos eduskunta mielestään elokuvan tuotantotuen muuttaminen verolliseksi voidaan perua. ”Minulle passaa ja hallitukselle passaa että eduskunnassa muutetaan tämä osio.”

Asian historia on mennyt näin: Lue lisää

Östersundom, vaikea paikka vihreille

23.10.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 122 Kommenttia 

Östersundom

 

Östersundomin kaavaluonnos on valmistunut. Se on tehty yhteisenä yleiskaavana Helsingin, Vantaan ja Sipoon kanssa. Näiden yhteisten yleiskaavojen käsittely on aina vähän epädemokraattista, koska ne pitää hyväksyä kaikissa kunnissa samansisältöisinä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.10.2014

19.10.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 37 Kommenttia 

(esityslistaan tästä)

Koivusaaren osayleiskaava

Koivusaari 2

Lautakunta käsitteli tätä viimeksi 8.4.2014. Edellinen versio osayleiskaavasta oli tullut takaisin kaupunginhallitukselta, koska kaupunginosan rakentamisesta olisi tullut liian kallis. Suunnitelmaa muutettiin halvemmaksi (ja osin huonommaksi) ja mitoituksia vähän nostettiin. Se pantiin näytteille. Muistutuksia on tullut 17. Niiden asiallinen sisältö on, ettei kyseistä kaupunginosaa tule lainkaan rakentaa, eikä muistutusten johdosta ole siksi tehty muutoksia itse suunnitelmaan. Lue lisää

Elvyttäkää suomalainen tomaatti!

15.10.2014 · Aihe: _ · 50 Kommenttia 

Sain lahjaksi Kulinaarisen instituutin kokkikurssin, jossa opettelimme tekemään italialaista ruokaa. Monen muun opin ohella meille kerrottiin, että tomaatti kannattaa pastaan ottaa säilykepurkista, koska tuoretomaatit eivät maistu miltään. Kysyin, onko ongelma kotimainen vai yleismaailmallinen ja vastaus oli, että se on kotimainen.

Kaikkihan me sen tiedämme, että tomaatit ovat Italiassa maukkaampia kuin Suomessa. Mistä tämä johtuu? Talven vaikeat olosuhteet ymmärrän, mutta yöttömän yön kesässä luulisi tomaateista tulevan jopa aromaattisempia kuin etelässä niin kuin mansikatkin ovat. Lue lisää

Miksi turpeen verotusta piti alentaa?

13.10.2014 · Aihe: _ · 152 Kommenttia 

EU tuottaa hyvässä tarkoituksessa typerää sääntelyä. Nyt se pakotti meitä alentamaan oman fossiilisen polttoaineemme, turpeen, verotusta, jotta puu menestyisi halpenevaa kivihiiltä vastaan. Alun perin tuon säädöksen tarkoituksena oli estää kotimaisen polttoaineen suosimista tuontipolttoainetta vastaan esimerkiksi niin, ettei turvetta voi suosia kivihiiltä vastaan.

EU ei periaatteessa hyväksy uusiutuvien energialähteiden subventointia muuten kuin subventoimalla itse laitoksen rakentamista. Suomi saa kuitenkin subventoida puupolttoainetta, jotta se menestyisi suhteessa kotimaiseen fossiiliseen polttoaineeseen. Tällä on haluttu saada aikaan se, että syrjitään vain fossiilisuutta eikä kotimaisuutta. Suomi on, aivan oikein, märitellyt turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, jolloin on auennut myös tie tukea haketta polttoaineena. Lue lisää

Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.

11.10.2014 · Aihe: Eduskuntatyö · 136 Kommenttia 

Suomessa vanhusten pitkäaikaishoidon maksut riippuvat vanhuksen tuloista – maksu on tuloista 85% – mutta toisin kuin monessa muussa maassa, se ei riipu lainkaan omaisuudesta. Tästä on väitelty pitkään. Argumenttina omaisuuden huomioon ottamista vastaan on käytetty paitsi sitä, että rikkaat eivät hyväksy sitä, myös sitä että omaisuuden voi hävittää ennen laitoshoitoon joutumista tai antaa ennakkoperintönä pois. Lue lisää

Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.

10.10.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Oden vaaliohjelma · 28 Kommenttia 

Kunnan omistusoikeus jätteisiin on kumottava. Kenellä vain tulee olla oikeus poimia jätevirrasta hyötykäyttöön ohjattavia jakeita.

Hallitus esittää jäteveroa korotettavaksi kaatopaikalle vietäviltä jätteiltä, ei kaikilta, vaan sellaisilta, joita ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mieluummin käyttää hyödyksi tai edes polttaa. Koska kaatopaikoista ollaan siirtymässä jätteen polttoon, ajatuksena on, että tulevaisuudessa ehkä jäteveroa kerätään myös sellaisista poltettavista jakeista, jotka voisi myös kierrättää tai käyttää muuten hyväksi.

Kaikilla veroilla on tarkoitus kerätä rahaa valtiolle, mutta jäteverolla on toinenkin tarkoitus: kannustaa jätteiden hyötykäyttöön.

Muuten hyvä, mutta voiko tämä kannustin toimia edes teoriassa? Kuntaa ei kiinnosta, paljonko asiakas joutuu jäteveroa maksamaan ja kunta omistaa jätteen ja voi kieltää sen hyötykäytön. Lue lisää

Seuraava sivu »