Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

25.1.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 15 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Pohjolan talon asemakaavan laatimisperiaatteet

Ongelama tässä on lähinnä se, että yleiskaavamme perustuu vahvasti kaupunkibulevardeihin, mutta tässä noudatetaan vielä aivan muuta periaatetta. Kyse on oikeastaan siitä, saako kaupungissa asua. Liikenne tuottaa vielä nykyisin epäterveellistä hengitysilmaa, mutta kaavoja tehdään vuosikymmeniksi.

Tämän voisi antaa ehkä mennä, jos jatkosuunnittelua ohjeistetaan yleiskaavaehdotuksen hengen mukaisesti.

Myllypuroon Yläkiventielle opiskelija-asuntoja

Tiivistyskaava aivan metroaseman vieressä kaupungin vuokratalojen alueella nostaa tonttitehokkuuden 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maanhaaskauskaavoja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuottanut viihtyisyyttä? Uutta kerrosalaa noin 15 000k-m2. Opiskelijoita siis noin 400, jos tästä tulee opiskelija-asuntola. Lue lisää

Liikenteen hinnoittelu

25.1.2015 · Aihe: _ · 31 Kommenttia 

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa sunnuntaina 25.1.2015)

Liikenteen hinnoittelusta saa herkästi aikaan lihavan riidan, koska erityisesti autoilu nostaa aina tunteita.

Liikennepolitiikassa on kyse sekä oikeudenmukaisuudesta että järkevyydestä. Melkein kaikille ihmisille oikeudenmukaisuus tarkoittaa samaa asiaa: hänen kustannuksiaan joko liikenteen käyttäjänä tai veronmaksajana tulee vähentää.

Oikeudenmukaisuus on tärkeätä, mutta jos liikenteen hinnoittelussa pitää valita oikeudenmukaisuuden ja järkevyyden välillä, kannattaa valita järkevyys ja huolehtia oikeudenmukaisuudesta toista kautta. On esimerkiksi paljon muitakin tapoja säätää tulonjakoa kaupunkilaisten ja maalla asuvien välillä. Lue lisää

Ansioturvareformi

24.1.2015 · Aihe: Talouspolitiikka, _ · 111 Kommenttia 

Olin tekemässä esitystä ansioturvan reformista viisihenkisessä joukossa, jota voi hyvinkin kutsua epäpyhäksi allianssiksi. Meitä oli Elina Lepomäki (kansanedustaja, kok), Juhana Vartiainen (VATT, ylijohtaja), Tuomas Pöysti (valtion tarkastusviraston pääjohtaja), sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja minä. Jotta en ottaisi kunniaa toisten tekemästä työstä on heti sanottava, että minun osuuteni tekstiin jäi muiden kirjankirjoituskiireiden vuoksi vähäiseksi.

Esityksen voi lukea tästä.

Pääkohdat esityksessämme olivat:

Työttömyysvakuutus pakolliseksi ja Kelan hallinnoimaksi. Työttömyysvakuutus on kummallinen sekasikiö. Se rahoitetaan 95-prosenttisesti kaikilta palkansaajilta ja heidän työnantajiltaan kerätyillä veroilla. Työttömyyskassat maksavat ansioturvan menoista vaivaiset viisi prosenttia, mutta vakuutus koskee vain kassan jäseniä. Muut siis maksavat, mutta eivät saa vakuutusturvaa. Tätä yritettiin kaunistella niin, että työttömyyskassat tilittävät valtiolle vakuuttamattoman palkansaajan osan (pitävät työnantajan osan), mutta tämä ei muuta asiaa mitenkään paremmaksi. Sehän tarkoittaa, että vakuuttamaton joutuu maksamaan palkastaan sellaista veroa valtiolle, jota vakuutettu ei joudu maksamaan. Esimerkiksi Norjassa on pakollinen työttömyysvakuutus. Sairausvakuutuksen liitetty työtulovakuutus on myös pakollinen.

Työttömyysvakuutuksen siirto Kelalle toisi huomattavia säästöjä hallintokuluissa. Lue lisää

EKP:n päätöksiä odoteltaessa

21.1.2015 · Aihe: Talouspolitiikka · 55 Kommenttia 

 

On pakko tunnustaa, että rahapolitiikka on minulla eikä tuntematon kansantaloustieteen alue. Siksi olen ollut aika varovainen sanomaan asiasta mitään. Aikaa myöten kuitenkin uskoni on horjunut niihin, jotka hanskaavat omasta mielestään tämänkin alueen. Tämä havainto on rohkaissut sanomaan tästäkin asiasta jotain.

Olen jo ajat sitten sanonut, että EKP:n pitäisi lisätä valtioiden finanssipoliittista liikkuma-alaa ostamalla jäsenvaltioiden lainapapereita pääoma-avaimen suhteessa ja mitätöidä ne. Mitätöinti ei tietenkään ole tarpeellista, jos se jotain hiertää, kunhan niistä maksetaan kaikista sama korkoa. Korko kun palaa omistajille pääoma-avaimen suhteessa. Ekonomisti ei näe tässä eroa, mutta juristi varmaankin näkee. Lue lisää

Mihin SOK tähtää?

21.1.2015 · Aihe: _ · 64 Kommenttia 

Kun uutiset kertoivat SOK:n aloittamasta hintasodasta, poikani sanoi, että ulkomailla tätä kutsuttaisiin markkinataloudeksi.

Mihin SOK tähtää näyttävällä operaatiollaan? Minulla ei ole asiasta  aavistustakaan, mikä tekee spekuloinnista tavallistakin antoisampaa.

Yksi mahdollinen vastaus on näyttävyyteen. Siinä ainakin on onnistuttu. Yksittäisten hyödykkeiden hinnanalennukset ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyttävyyttä. Joku varmaankin joskus laskee, paljonko Prismoissa myytävät tuotteet ovat halventuneet keskimäärin. Parin prosentin alennus kaikkiin hintoihin ei olisi näyttänyt miltään.   Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2015

19.1.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 27 Kommenttia 

Joulutauko on taas päättynyt. (Esityslistaan tästä)

Herttoniemen Puusepänkadun kortteleiden asemakaava

Virasto esittää alueen eteläosan tonttien muuttamista teollisuustonteista asuintonteiksi, jolloin uutta asuinkerrosalaa tulisi 46 000 k-m2. Asukkaita tulisi siis yli tuhat. Lautakunnassa oli joulukuussa kuitenkin haluja laajentaa asuinalueeksi muutettavaa aluetta niin, että se koskisi koko kaava-alaa. Nyt on kyse enää siitä, miten tämä teknisesti tehtäisiin. Virasto esitti, että nyt asunnoiksi kaavoitettu alue hyväksyttäisiin, ja palautus koskisi vain noita muita tontteja. Risto Rautava halusi palauttaa koko kaavan, koska kaavaesitys on erityisesti pysäköinnin osalta kohtuuttoman kallis, koska pysäköinti on maan alla pohjavesirajan alapuolella. Olen kovasti samaa mieltä siitä, ettei pysäköinti saisi maksaa ihan miten paljon tahansa, vaikka kyse onkin yksityisestä kovan rahan alueesta. Asuntojen myyntihintaan kaavan kalleus ei vaikuta, mutta rahan haaskausta kallis pysäköinti silti on. Ymmärtääkseni halvempi kaava tuottaisi kaupungille selvää rahaa arvonnousun leikkauksen kautta, mutta nämä taas kuuluvat kiinteistölautakunnan toimialaan. Lue lisää

Vetokratia

17.1.2015 · Aihe: _ · 101 Kommenttia 

(Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä Näkökulma-artikkelina)

Yhdysvaltalainen politiikantutkija Francis Fukuyama – mies, joka tunnetaan kirjastaan Historian loppu, ajalta, jolloin hän vielä kuvitteli länsimaisen liberalismin olevan yhteiskunnallisen evoluution huipentuma – on kehittänyt termin vetokratia, kuvaamaan länsimaisten demokratioiden halvaantunutta tilaa. Päätöksiä ei synny, kun liian monella taholla on niihin veto-oikeus. Alun perin hän kuvasi sillä Yhdysvaltain politiikan tilaa, jossa senaatti, edustajainhuone ja presidentti voivat kumota toistensa päätöksiä, mutta havaitsi, että sama ongelma pätee länsimaihin ylipäänsä.

Suomi menetti kykynsä tehdä päätöksiä joskus kymmenen vuotta sitten. Ahon ja Lipposen hallitukset olivat sitä ennen panneet tuulemaan. Moni muistelee Lipposen aikaa pahalla, koska tehtiin paljon heidän mielestään huonoja päätöksiä. Moniarvoisessa maassa kenenkään kannalta eivät kaikki päätökset voi olla hyviä. Jos olisivat, tuo joku olisikin yksinvaltias. Lue lisää

Yhteisvaluutta tarvitsee alueellisia tulonsiirtoja?

11.1.2015 · Aihe: Talouspolitiikka, _ · 123 Kommenttia 

Olen ollut vähän pidättyväinen kirjoittamaan euron tulevaisuudesta, koska hallituspuolueiden kansanedustajien pitäisi pitää spekulaatioiden kohteena olevissa asioissa matalaa profiilia. En ole enää hallituspuolueen kansanedustaja enkä kohta edes kansanedustaja, joten euro tuskin romahtaa blogikirjoitukseni johdosta. Varsinkin, kun Helsingin Sanomissa kirjoitettiin samasta asiasta tänään.

Mieltäni on häirinnyt havainto, jonka mukaan jokaisen valtion sisälle on syntynyt omat kehitysalueensa, joista väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Kaikissa maissa on koettu järkeväksi toiminnaksi harjoittaa alueellisia tulonsiirtoja, joilla rikkaat alueet tukevat köyhiä. Lue lisää

Mikä deflaatiossa on vaarallista?

8.1.2015 · Aihe: Talouspolitiikka · 113 Kommenttia 

Silmiini osui jostain lehdestä pelko, että öljyn hinnanlasku johtaisi lamaan, koska se alentaa hintatasoa ja deflaatio on tunnetusti paha asia. Ajatus on aivan hölmö.

Deflaatio on paha asia, ja ilmiön jonkinlainen mittari on hintataso. Mutta niin kuin kaikki mittarit, hintaindeksi mittaa vähän eri asiaa kuin ilmiötä nimeltä deflaatio. Samasta syystä hintojen nousu, joka johtuu arvonlisäveron korotuksesta, ei ole inflaatiota siinä mielessä, mitä tarkoitamme inflaatiolla: hintojen ja palkojen nousukierrettä. Jos hyvä viljasato alentaa ruuan hintaa, se ei kuitenkaan ole lamaan johtavaa deflaatiokierrettä.

Toki öljyn hinnan korotus voi tuottaa häiriöitä talouteen, kun öljyntuotannossa mukana olevia yrityksiä menee nurin. Napajäätikön alta öljyn poraaminen ei juuri nyt ole mikään hyvä bisnes. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, mistä deflaation vaaroissa on kyse. Lue lisää

Miksi valtava datamäärä tuottaa niin vähän tietoa?

5.1.2015 · Aihe: _ · 90 Kommenttia 

(Kirjoitus on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 4/2014)

Olen saanut 1970-luvun oloissa parhaan mahdollisen tilastotieteellisen koulutuksen professorien Leo Törnqvist ja Seppo Mustonen oppilaana. Tilastollinen tutkimus erilaisten ilmiöiden keskinäisistä riippuvuuksista oli silloin paljolti käsityötä. Dataa oli käytettävissä niukasti ja siksi vähistä tiedoista oli otettava kaikki irti. Professori Törnqvist opetti aloittamaan tutkimuksen aina lyijykynän ja millimetripaperin kanssa. Jokainen havainto merkittiin paperille, jotta ymmärrettäisiin, millaista dataa käsitellään.  Seppo Mustosen kehittämä Survo-ohjelma lisäsi tässä tuottavuutta monikymmenkertaisesti, kun saman pystyi tekemään tietokoneen näytöllä. Dataa piti usein korjata, koska tiedoissa oli virheitä tai johonkin havaintoon liittyi jokin poikkeuksellinen seikka. Jos esimerkiksi halusi selvittää junalippujen hinnan vaikutusta junalla matkustamisen suosioon, ei ollut järkevää ottaa aineistoon havaintoa ajalta, jolloin junat seisoivat lakon takia.

Professori Törnqvist korosti käytettävän mallin järkevyyttä. Ei ollut mieltä käyttää lineaarista mallia tilanteessa, jossa riippuvuus ei voinut olla lineaarista. Pahinta mitä saattoi tehdä, oli ”dimensiovirhe”, jossa tulos muuttuisi toiseksi, jos esimerkiksi pituutta mitattaisiin metrien sijasta jalkoina. Lue lisää

Seuraava sivu »