Yleiskaava: keskustatunneli

Keskustan kehäväylästä – myöhemmin keskustatunnelista – on riidelty Helsingissä ainakin 40 vuotta. Aikanaan Enemmistö ry:n väki suhtautui keskustan kehäväylään ambivalentisti, vaikka sen pari, Vapaudenkatu, tuomittiin yksikäsitteisesti. Poikittaisen liikenteen ohjaaminen keskustan ohi tai ali voisi tehdä jalankulkuolosuhteista keskustassa olennaisesti parempia. Siis jos näistä asioista päätettäisiin yhtä aikaa. Niinpä minäkin olen suhtautunut tähän vähän empien. Jos Bill Gatesin säätiö sen meille lahjoittaisi, ottaisin vastaan, mutta en panisi siihen miljardia euroa.

Sittemmin uudet selvitykset ovat osoittaneet, että hyödyt keskustatunnelista olisivat olennaisesti heikompia kuin on kuviteltu. Se ei juuri helpottaisi alueen ruuhkia eikä se myöskään ole välttämätön jalankulkuolosuhteiden kehittämiselle keskustan alueella. Lue lisää

Yleiskaavan raideverkko

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

raideverkko

Kuvan löytää paremmassa muodossa tästä.

Kun asukaslukua kasvatetaan voimakkaasti tiivistäen, kaupungin sisäinen liikenne ei voi enää perustua kovinkaan painotetusti yksityisautoiluun. Ratikka on tehokkain kulkumuoto erityisesti, jos ratikoiden kokoa vähän kasvatetaan nykyisestä.

Oheisessa kuvassa on muun muassa ratikkalinjat

  • Jokeri 0
  • Jokeri 1
  • Jokeri 2
  • Saaristoratikka Kruunuvuoren rannan kautta Vartiosaareen ja Vuosaareen
  • Tiederatikka Viikistä Munkkiniemen kautta Otaniemeen
  • Ratikkayhteys Kalasatamasta Pasilaan
  • Pari säteittäistä linjaa
  • ym.

Lue lisää

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloitetaan yleiskaavaan tutustuminen sammakkoperspektiivistä. Mitä tapahtuu kotikulmilleni Katajanokalla? Tämä valinta ei johdu vain nurkkakuntaisuudesta, sillä se on hyvä esimerkki siitä käsialasta, jolla yleiskaavaa tehdään.

Katajanokka

Katajanokalle kaavaillaan yhtä uutta kortteliriviä alueelle, joka on nyt sataman aika tehottomassa käytössä ja taloyhtiöiden parkkipaikkoina.

Tämä on maankäyttöä, jota olen aina ihmetellyt. Jotenkin on saatu sataman kanssa sovituksi, että laivojen lastaamiseen riittää vähempikin maa-ala. Lue lisää

Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!

Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on aineistona niin valtava, että päätin joukkoistaa siihen paneutumisen. Avaan asiasta laajan keskustelun tällä blogilla. Tulen itse kirjoittamaan suuren määrän artikkeleita asiasta eri puolita katsottuna. Toivon, että noiden artikkeleiden kommentoinnissa pyritään pysymään suurin piirtein aiheessa. Tähän artikkeliin taas voi kirjoittaa yleiskaavaan liittyviä kirjoituksia laidasta laitaan. Poiketen blogin yleisestä käytännöstä voin nostaa jotkut tähän artikkeliin tulevat kommentit uusiksi avauksiksi. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.11.2014

Lyhyt lista, pitkä kokous

Yleiskaava 2016

Valtuustokauden tai peräti tämän vuosituhannen (tähän asti) tärkein asia. Teen tästä kokonaan oman postauksen tai useampia sellaisia. Helsinki alkaa tiivistää asumista niin, että nykyisten rajojen sisälle mahtuisi nykyiseen verrattuna neljännesmiljoona asukasta lisää tai jopa vähän enemmän. Lähes puolet tästä saadaan muuttamalla moottoritiet kaduiksi Kehä I:n sisäpuolella. Näitä on nyt noin 25 25 km, joten pinta-alaa vapautuu monta neliökilometriä. Jos moottoritie melualueineen merkitsee nyt keskimäärin puolen kilometrin railoa asutukseen ja tämä kaventuu 50 metriksi, uutta rakennusmaata tulee 11 neliökilometriä.

Ponsi Talin golfkentän kaavoittamisesta asuinkäyttöön Lue lisää

Mistä rahat kasvurahastoon?

22.11.2014 · Aihe: _ · 53 Kommenttia 

Juha Sipilä haluaa Suomen nousuun kasvurahastolla, jossa valtio jollakin tavoin lähtisi mukaan uusiin suomalaisiin yrityksiin. Tässä on useampiakin ongelmia.

  • Miksi valtio myisi tuottavia yrityksiä, kun se saa lainaa korolla, joka alittaa selvästi myytävien osakkeiden oletetun tuoton? Lainan ottaminen ja omaisuuden myynti vaikuttavat valtion taseeseen yhtä negatiivisesti. Valtion on syytä myydä yrityksiään vain, jos on syytä olettaa, että uusi omistaja on yrityksen kannalta parempi kuin vanha eli että valtio on taitamaton omistaja. Pörssiyhtiöiden toimiin se ei kuitenkaan voi omistajana juuri vaikuttaa.
  • Maailmassa ei ole pulaa pääomasta osaavassa omistuksessa olevasta riskinottokykyisestä pääomasta. Jos valtio myy yrityksiään, joku ne varmaankin ostaa, eli samalla vedetään markkinoilta sijoituskykyistä pääomaa.
  • Kuinka hyvä sijoittaja valtio sitten on sijoittamaan lupaaviin uusin yrityksiin (ja kuka lupaava yrittäjä haluaa valtion osaomistajaksi?) Valtion pitäisi olla sijoittajana parempi kuin ovat ne ostajat, jotka ostaisivat niitä valtio myymiä osakkeita.

Minä lähtisin purkamaan ongelmaa siitä päästä, miten saisi mobilisoiduksi ne sata miljardia euroa, jotka lahoavat liki korottamilla pankkitileillä. Moni voisi osin aatteellisessakin hengessä sijoittaa rahastoon, johon hän luottaa ja joka hänen ja tuhansien muiden puolesta etsisi lupaavia kasvuyrityksiä ja riskillä, mutta hajautetulla, investoisi niihin.

Yksi ongelma on tietysti siinäkin, että osakeomistusta verotetaan raskaammin kuin vaikka sijoitusasunnoista saatuja. Vuokratuotosta menee veroa vain kertaalleen 30 % mutta osinkoja verotetaan kahteen kahteen kertaan jolloin kokonaisveroaste menee yli 40 prosentin.

 

Investointikatto toimii järjenvastaisesti

18.11.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 28 Kommenttia 

Tein yhdessä 46 muun valtuutetun kanssa valtuustoaloitteen siitä, että kaupungin käyttöönottaman investointikatto muutettaisiin nettomääräiseksi niin, ettei se estäisi voittoa tuottavia investointeja rakennusmaahan. Kaupunginhallitus hyväksyi eilen vastauksen, jonka mukaan tämä ei ole mitenkään mahdollista. Vastauksen voi lukea tästä. Laitan tähän kirjoituksen, jonka olin toimittanut joillekin kaupunginhallituksen jäsenille protestoidakseni moista esitystä. Vastaus olisi minusta pitänyt palauttaa seuraavilla perusteilla: Lue lisää

Onko aika kulkenut Östersundomin ohi?

17.11.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 115 Kommenttia 

(Jotta tämä kirjoitus ei herättäisi väärinkäsitystä, kerron jo nyt, että olen sitä mieltä, että Östersundomin yhteinen yleiskaava tulee lähettää lausunnoille eikä ainakaan vielä hylätä.)

Kun Östersundom kuntaministeri Hannes Mannisen aloitteesta liitettiin Sipoosta Helsinkiin, olin monen muun mukana innostunut mahdollisuudesta rakentaa hieno pientaloalue vastapainona pientalojen hajarakentamiselle siroteltuina pitkin Uudenmaan savipeltoja. Siihen aikaan Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan. Kehyskuntien osuus Helsingin seudun väestönkasvusta oli puolet. Koska niin moni halusi pientaloon, tuntui järkevältä rakentaa ekologisesti vastuullinen pientaloalue raideliikenteen varteen ja kunnolla suunniteltuna. Oli tarkoitus yhdistää pientaloasuminen niin urbaaniin elämäntapaan kuin se nyt pientaloilla on mahdollista.

Sitten on tapahtunut paljon asioita, joiden vuoksi hanke ei ole enää yhtä innostava. Lue lisää

Tutkimus ja päätöksenteko

16.11.2014 · Aihe: _ · 164 Kommenttia 

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)

Tutkimuksen yhteys poliittiseen päätöksentekoon on Suomessa selvästi heikompi kuin vaikkapa Ruotsissa ja Hollannissa. Ruotsin komitealaitos on kuuluisa korkeatasoisuudestaan ja sillä on kiinteät yhteydet tiedemaailmaan.

Suomessa päätöksenteon ja tutkimusmaailman suhde on etäisempi. Ministeriöissä on aika vähän tutkijakoulutuksen saaneita, joilla olisi edellytykset seurata ja ymmärtää tiedemaailmaa. Juristin tutkintoa arvostetaan enemmän kuin yhteiskuntatieteen väitöskirjaa. Vaikka tutkimusosaamista ministeriöissä olisikin, hierarkkinen ja siiloutunut hallintotapa rajoittaa sen vaikutusta. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.11.2014

16.11.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 138 Kommenttia 

Östersundomin yhteinen yleiskaava

Kirjoitan aiheesta erillisen postauksen, jossa pohdin Östersundomin rakentamista vähän laajemmin.

Verkkosaareen 1300 asukasta.

kellosaari

Verkkosaareen asemakaava 1300 asukkaalle ja 30000 k-m2 :lle rakennusoikeutta aika näyttävän näköisille rakennuksille. Tämä oli luonnoksena maaliskuussa 2011, jonka jälkeen siitä järjestettiin sitä on työstetty eteenpäin kumppanuuskaavoituksena. Nyt tehdään lopullinen esitys viedään valtuustoon hyväksyttäväksi.

Näin vaikeissa kohteissa kumppanuuskaavoitus on varsin sopiva keino, koska kaavoittaja on aika huono rakennussuunnittelija. Tällä menettelyllä saadaan järkevämpiä kaavoja ja kaupunki voi varmistaa riittävän laadukkaan rakentamisen. Lue lisää

Seuraava sivu »