Pienistä ylinopeuksista hössötetään turhaan?

2.9.2010 · Aihe: _ · 25 Kommenttia 

Enon onnettomuudessa kuoli kuusi nuorta, kun heidän autonsa ajoi kolmion takaa rekan eteen. Kuorma-autoilijoiden liitto oli perin nyreissään, kun julkisuuteen kerrottiin, että rekan kuljettajaa tutkitaan epäiltynä kuuteen kuolemantuottamukseen, vaikka henkilöauto tuli kolmion takaa. Epäiltiin, että rekka olisi ajanut lievää ylinopeutta. Ajopiirturin mukaan tuo lievä yli nopeus oli 87 km/h kuuden kympin alueella. Oli siis ajanut rajoitinta vasten eikä ollut hiljentänyt risteystä edeltäneen nopeusrajoituksen vuoksi. Lisäksi rekalla oli ylipainoa, mutta sillä ei tässä ollut onnettomuuden vakavuuteen merkitystä.

Onko merkitystä sillä, törmääkö rekka henkilöautoon 60 km/h vai 87 km/h? Jälkimmäisessä tapauksessa vapautuva energiamäärä on yli kaksinkertainen edelliseen verrattuna. Lisäksi rekka sentään ehti vähän jarruttaa.

Nyt siirrymme spekulaation puolelle, koska uutiset eivät kerro, paljonko rekka ehti jarruttaa. Vedetään hatusta, että sen nopeus olisi laskenut kahdella kymmenellä kilometrillä tunnissa eli törmäys olisi tapahtunut 67 km/h. Vaikka nopeus olisi jarrutuksen alkaessa ollut 60 km/h, pysähtyä rekka ei olisi ehtinyt, mutta ei se toisaalta olisi törmännyt neljän kympin nopeudellakaan.  Törmäysnopeus olisi ollut 23 km/h. Sen kai jokainen myöntää, että on jokin ero sillä, tuleeko rekka kylkeen 67km/h vai 23 km/h.

Syy onnettomuuteen oli tietysti henkilöauton kuljettajan, mutta jos nopeusrajoituksia olisi noudatettu, ruumiita olisi tullut ainakin vähemmän.

En halua syyttää rekan kuljettajaa, koska hän tulee saamaan kohtuuttoman tuomion teosta, johon kymmenet tuhannet syyllistyvät päivittäin. Halusin vain sanoa, että ”pienillä ylinopeuksilla” on väliä ja siksi on oikein valvoa niitä.

===Uuden Suomen mukaan rekan jarrutusjäljet olivat 12 metriä. Jos renkaat ja jarrut olivat kunnossa, kitkakerroin oli noin 0,8. Tämän mukaan törmäys tapahtui nopeudella 74 km/h. Jos alkunopeus olisi ollut 60 km/h, törmäysnopeus olisi ollut 39 km/h. Energioiden ero on lähes nelinkertainen.

Katajanokalle tarvittaisiin vierasvenesatama

2.9.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 7 Kommenttia 

Vuosia sitten Helsinki päätti vilkkaan ja eripuraisen keskustelun jälkeen perustaa vierasvenesataman Katajanokan tyveen Kruununhakaan tuntumaan. Hanke herätti eripuraa sekä siksi, että paikka oli niin keskeinen että kalleutensa vuoksi. Tätä pidettiin kuitenkin hyvänä investointina matkailun kannalta ja monen mielestä, myös minun mielestäni, veneet elävöittävät rantamaisemaa. Lue lisää

Menetämmekö antibiootit?

1.9.2010 · Aihe: _ · 18 Kommenttia 

Britanniasta tunkee Suomeenkin sairaalabakteeri, johon ei mikään antibiootti tehoa. Tuberkuloosista on kehittymässä antibioottiresistentti kanta. Onko niin, että antibiootit ovat vain hetken helpotus, niiden runsas käyttö jalostaa bakteerit vastuskykyisiksi ja taudit tulevat takaisin?

Ilman antibiootteja pitää luopua suuresta määrästä kirurgiaisa operaatioita ja esimerkiksi monista syöpähoidoista. Lue lisää

Helsinki käännyttää Pisa-turisteja

30.8.2010 · Aihe: _ · 63 Kommenttia 

Suomen Pisa-menestyksen takia Helsinkiin tunkee opetusalan delegaatioita tutustumaan koulutusjärjestelmäämme ovista ja ikkunoista. Tulijoita on niin paljon, että suurimalle osalle on pakko vastata kieltävästi. Opetusvirastolle ei ole resursseja ottaa heitä vastaan?

Tietääkö vasen käsi kaupungilla nyt mitä oikea tekee? Poliittinen turisti on parhaita turisteja, koska he käyttävät paljon rahaa (eivät omaansa). Voisiko matkailutoimisto järkätä opetusvirastolle ne resurssit? Hotellit ja ravintolat voisivat vaikka vähän sponssata.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2010

30.8.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 46 Kommenttia 

Listalla ei ole kuin yksi rakennuskielto ja vastauksia ponsiin ja aloitteisiin. Kokous kuitenkin pidetään, koska esityslistan ulkopuolella keskustellaan asemakaavapäällikön viran täyttämisestä.

Valtuustoaloite pysäköintipaikan hinnan irrottamisesta asunnon hinnasta.

Ikuisuusaihe etenee, mutta hyvin hitaasti. Suunnittelijan on vaikea ymmärtää, että jokin asia irrotettaisiin suunnittelulogiikasta ja annettaisiin markkinoille – siis että suunnittelija ei määräisi, kuinka monta autopaikkaa tontille kuuluu vaan niitä tehtäisiin niin monta kuin asukkaat ovat halukkaita ostamaan tai vuokraamaan. Toki tähän liittyy myös aito ongelma. Paikat on halvinta tehdä kerralla ja kysyntää saattaa tulla vuosien päästä.  Markkinoilla ratkaistaan joskus tätäkin vaikeampia ongelmia. Lue lisää

Mustavalkoisesta puuttuu vihreys

29.8.2010 · Aihe: _ · 198 Kommenttia 

(Teksti on julkaistu kolumnina Vihreässä langassa)

Ville Komsi sanoi joskus kauan sitten vihreistä, etteivät äänestäjämme hylkää meitä, vaikka olisivat jostain asiasta heidän kanssaan erimieltä, jos voivat luottaa vilpittömyyteemme. Äänestäjät haluavat ymmärrettäviä perusteluja.

Muut puolueet ovat toimineet toisin. Niiden käsityksen mukaan poliittisen sanoman on oltava yksinkertaistettua. Pidän enemmän Ville Komsin asenteesta, mutta nykyisin vihreät ovat muuttumassa muiden kaltaiseksi tässäkin. Lue lisää

Energiaverotuksen sudenkuopat

27.8.2010 · Aihe: _ · 67 Kommenttia 

Mikä energiaverotuksessa mättää?

Eero Heinäluoman Pauli Lehtimäen ja  Jussi Pajusen keskustelu energiaverotuksesta kirvoitti tekemään yhteenvedon siitä, mikä energiaverotuksessa mättää.

Päämäärä on hyvä. Fossiilisia polttoaineita pitää verottaa huomattavasti nykyistä kovemmin, jotta olisi kannustin siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Sitten tulee yksityiskohtia, joiden vuoksi ohjausvaikutus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:

1)      Kivihiiltä verotetaan voimakkaasti, jos sillä tuotetaan lämpöä, muta se on verotonta, jos sillä tuotetaan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, koska kun olemme samassa verkossa muiden maiden kanssa, sähkön verorakenteen pitää olla sama. Siksi sähköä ”hiilidioksidivero” on itse sähkön hinnassa. Veron korkeus ei riipu siitä, millä se on tehty, vaan kuka sitä käyttää. Joistakin vähän mielivaltaisesti valituista sähköntuotantomuodoista veron saa osittain takaisin tuotannon subventiona. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.8.2010

26.8.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 118 Kommenttia 

Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnitteluperiaatteet

Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyttiin vähän muutettuna. Keskustelua en saa referoida, mutta sellainen tieto tuli virkamiehiltä, että valtio saa rakennusoikeuden ilmaiseksi, koska siitä sovittiin, kun valtio osallistui Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksiin. Pannaan muistiin, kun aikanaan lasketaan, kuinka huono investointi satama oli Helsingille. Tämäkin raha pitää panna osaksi sataman kustannuksia.

Tämä menee suunnittelukilpailuun, jossa suunnittelijan on sitouduttava myös toteuttamaan oma suunnitelmansa. Ei taida ainakaan kotimaasta löytyä kovin monta kilpailijaa.

Jännittävä suunnitelma.

Östersundomin yhteinen yleiskaava

Minulle vakuutettiin, että valittuun liikennevaihtoehtoon olisi päädytty, vaikka kaikki kolme kuntaa olisivat kuuluneet samaan kuntaan. Luottamusmies ei voi kuin luottaa.

Lausunto Kehä II:sta

Olin suunnitellut lisättäväksi kaikkea ikävää tästä hankkeesta, mutta esittelijä olikin laittanut ne jo omaan lausuntoonsa. Tämä on huonoa liikennepolitiikkaa, mutta ei huolta: tähän ei löydy rahaa.

Ajatus, että tähän tehtäisiin kevyempi katumainen tie (maantie, jotta valtio sen maksaa) on ainoa mahdollisuus.

Joku kommentoi, että tämän hankkeen kustannus/hyötysuhde on yli kaksi. Tuo laskentamenetelmä on kehitetty laskemaan tieyhteyttä, joka rakennetaan aution preerian halki. Kaupunkien sisäisiin liikenneyhteyksiin se ei sovi lainkaan. Sama malli antoi raide-Jokerille erittäin huonon kannattavuuden. Kun laskelma avattiin, havaittiin, että hyötypuolella ei ollut mukana yhtään niistä syistä, miksi raide-Jokeria ajetaan. Liikenneyhteyksien rakentaminen on ennen kaikkea vaikuttamista yhdyskuntarakenteeseen, mutta tämä investoinnin tärkein vaikutus puuttuu kokonaan. Lue lisää

Iltapäivälehtien epidemiologiaa

25.8.2010 · Aihe: _ · 103 Kommenttia 

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että, että sikainfluenssarokote on sairastuttanut toistakymmentä suomalaista lasta narkolepsiaan. Oli hirvittävä virhe rokottaa kansa. Mitä havaintoja on tämän tueksi?

Fennoskandiassa oli lievä narkolepsia epidemia. Epidemia painottui Suomeen, mutta esiintyi lievempänä myös Ruotsissa. Suomessa tapausten määrä nousi normaalista noin viidestä viiteentoista. Päässä laskien ero on Suomessa tilastollisesti merkitsevä, Ruotsissa ei taida olla.

Samana vuonna 90 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaan rokotettiin sikainfluenssaa vastaan samalla rokotteella kuin Suomessa. Muualla maailmassa sen ei ole raportoitu aiheuttaneen narkolepsiaa. Jos kyseessä olisi tilastotieteen peruskurssin tentti, oikea vastaus olisi, ettei aineisto edes viittaa syy-yhteyteen narkolepsian ja rokotteen välillä. Syytä pitäisi etsiä jostain paikallisesta tekijästä, joka on esiintynyt Suomessa ja rajoitetusti Ruotsissa, mutta ei muualla maailmassa. Tarjokkaita on paljon, mutta jokin paikallinen virustauti tai hyönteisten levittämä sairaus olisi hyvä ehdokas. Rokotus ei oikein kelpaa, koska rokottaminen ei rajoittunut Suomeen ja Ruotsiin.

Rokottaminen on nyt keskeytetty ja se on oikea päätös, koska teoriassa syy-yhteys voi kuitenkin olla. Tilastotieteen syventävien opintojen tentissä oikea vastaus olisi monimutkaisempi. Selitys narkolepsian esiintymiseen voi olla vain Suomessa voi olla meidän hyvissä tiedostoissamme. Muualle ei ole hoksattu tutkia näin harvinaista sairautta. Tai sitten täällä on jokin toinen altistava tekijä, vaikkapa harvinainen geeniperimä, joka yhdessä rokotteen kanssa altistaa narkolepsiaan. Jokin muu tekijä tarvitaan rokotteen lisäksi, koska suomalaisistakaan 99,999 prosenttia ei rokotteesta huolimatta sairastunut. On paljon asioita, jotka altistavat suuremmalla todennäköisyydellä jopa kuolemalle. Esimerkiksi se, ettei ota rokotetta.

Vaikka tuo yhteys olisi, rokottaminen oli silti perusteltua. Muistetaan nyt kuitenkin, että neljäkymmentä ihmistä kuoli sikainfluenssaan. Vaikka rokotus myöhästyi, se säästi todennäköisesti ainakin kymmeniä ihmishenkiä.

Kun vaaraa sikainfluenssasta ei nyt ole, oli perusteltua keskeyttää rokottaminen. Jos  tauti tulee takaisin, rokottaminen on syytä aloittaa uudestaan, vaikka siihen sisältyisi tuo pieni riski.

Kiviniemi vastaan Pekkarinen

24.8.2010 · Aihe: _ · 46 Kommenttia 

Pääministeri Kiviniemi on näköjään sanonut, että Helsinki pitäisi lämmittää puuhakkeella. Energiaministeri Mauri Pekkarinen taas vaati turpeen verotusta alemmas ja sai, koska muuten turvevoimaloissa alettaisiin polttaa puuta ja metsäteollisuuden puunsaanti vaikeutuisi.

Voisivatko Mauri ja Mari keskustella asiasta keskenään?

Seuraava sivu »