Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.8.2017

19.8.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 5 Kommenttia 

Listalla on lähinnä vastauksia valtuustoaloitteisiin ja ponsiin. Tärkein asia kuitenkin on listan ulkopuolella, jossa jatketaan pöydällä olevan taloussuunnitelman esittelyä. Käsittelen nämä asiat vähän valikoiden.

Lapinlahden sairaalan tuleva käyttö (Suzan Ikävalko, vihr)

Virasto ilmoittaa vastauksessaan, että tarkoitus on myydä sairaala, jotta sille saataisiin ostaja, jolla on rahkeet pitää arvokas rakennus kunnossa. Tämä tietää kyllä kenkää sairaalan nykyisille, hyvin vaihtoehtoisille käyttäjille, koska ei näillä ole varaa ottaa rakennusta vastuulleen. Jään mielenkiinnolla odottamaan muun lautakunnan mietteitä. Lopullisestihan tämä menee valtuustoon, joka voi palauttaa lausunnon, jos on siitä eri mieltä.

Itäkeskuksen Puhoksen, VR:n konepaja-alueen ja Tukkutorin kehittäminen (Tuomas Rantanen, vihr) Lue lisää

Viro pyörämatkailumaana

19.8.2017 · Aihe: _ · 5 Kommenttia 

On aika tehdä yhteenveto viikon pyörämatkastani Viroon

Lähdin aika ennakkoluuloisena kokeilemaan Viron virallisia pyöräreittejä. Joskus yli kymmenen vuotta sitten olin luokitellut ne maantiepyörälle sopimattomaksi, koska ne olivat silloin suurimmalta osin soratietä ja vielä aika huonolaatuista sellaista. Tässä suhteessa ilahduin suuresti. Ainakin reitti 1, joka lähtee Tallinnasta Hiidenmaan ja Saarenmaan kautta kohti Latviaa oli pääosin päällystettyä ja oikein hyvälaatuista.

Jos päämääräsi on päästä lopulta Riikaan, näitä ei todellakaan kannata käyttää, koska ne tekevät matkasta monta kertaa pidemmän. Mutta jos tarkoituksena on vain matkailla ja nähdä kaikkea kivaa, nämä ovat aivan loistavia. Vahva suositus. Huomattakoon, että Viro on lähes mäetön, joten aika heikkokuntoinenkin voi siellä pyöräillä. Lue lisää

Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä

18.8.2017 · Aihe: _ · 40 Kommenttia 

VATT:n tutkija Mikko Sillimanin mukaan positiivisen diskriminaation tulokset Helsingin kouluissa ovat kerrassaan erinomaisia. Tulos perustuu vertailuun Vantaan koulujen kanssa, jossa samaa politiikkaa ei ole ollut. Kun positiivisen diskriminaation rahaa kouluissa osoitettiin, tulokset paranivat selvästi Helsingissä, mutta eivät samanaikaisesti Vantaalla. Harvoin on mistään politiikkatoimesta saatu näin vahvoja tuloksia. Hyvä Helsinki!

Nämä positiivisen diskriminaation rahat olivat niin tehokkaita, että herää kysymys, kannattaisiko tätä rahaa jakaa kaikille kouluille, kunhan se käytetään samalla tavalla eikä tuntikehyksen kasvattamiseen. Onhan niitä syrjäytyviä nuoria kaikissa kouluissa.

Viime keväänä julkaistiin Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimus siitä, miten eliittilukiossa opiskelu vaikuttaa oppilaan ylioppilastutkintoarvosanoihin. Ei mitenkään, oli tulos noin vähän yksinkertaistettuna. Tässä metodina käytettiin ”satunnaistamista” niin, että verrokkeina olivat oppilaat, jotka juuri ja juuri eivät päässeet eliittilukioon, esimerkiksi Ressuun. Lue lisää

Helsingin kasvu ja talous

17.8.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 32 Kommenttia 

Noin kuukauden kuluttua Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin strategiaa. Ajattelin kirjoittaa puheenvuoroni asiasta jo nyt.

On varauduttava nopeuttamaan asuntotuotantoa olennaisesti enemmän

Kun ammattiluennoijana kierrän erilaisia seminaareja, saan korvat punaisena kuunnella puheenvoroja, joiden mukaan Helsinki kaavoittaa maata asuntotuotantoon aivan liian hitaasti. Olen aivan samaa mieltä. Helsingin pitäisi nopeuttaa asuntotuotantoa huomattavasti kahdesta syystä:

1. Kaupungistuminen on kiihtymässä. Halukkaita muuttajia työn ja kaupunkimaisen elämän perässä Helsingin seudulle olisi paljon enemmän. Koko seudulla on rakennettava selvästi enemmän. Lue lisää

Haittavero lihalle?

16.8.2017 · Aihe: _ · 51 Kommenttia 

Kun tiedämme, että ihmiset syövät epäterveellisen paljon lihaa ja että lihantuotannon synnit ovat ilmastonmuutoksessa suuret, on esitetty lihan syönnin verottamista.

Eikö riittäisi, että vähennettäisiin sen tukemista? Maataloustukemme runko ovat hehtaarituet. Hehtaareista 70 % palvelee lihan tuotantoa, joten lihantuotantoa tuetaan jo tätä kautta aika paljon, kaloreita tai valkuaisainekiloja ajatellen huomattavasti enemmän kuin suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettua kasvinviljelyä. Mutta tämä ei riitä. Erikseen tuetaan sitä, että tämä tuettu rehu jalostetaan lihaksi.

Eikö tämän ylimääräisen lihantuotantotuen voisi ajaa vaiheittain alas ja tyytyä siihen hehtaaritukeen?

Rautateiden kilpailu ei ole aivan yksinkertainen juttu

15.8.2017 · Aihe: liikennepolitiikka, _ · 58 Kommenttia 

Kun joskus viime vuosituhannella opiskelin kansantaloustiedettä, silmiini osui tieto, että joku 1800-luvun klassinen kansantaloustieteilijä oli sanonut, että se, että Preussin rautatiet tuottavat voittoa, on tietysti osoitus saksalaisesta tehokkuudesta, mutta myös täysin väärästä hinnoittelusta. Rautateiden hinnat on asetettava niin alas, että talous menee tappiolle, jos halutaan kalliista ratainvestoinnista maksimaalinen hyöty.

Tämä edelleen paikkansa pitävä seikka johtuu siitä, että muuttuvat kulut – viimeisen matkustajan aiheuttama lisäkustannus – on niin pieni, että sen mukainen hinta vie yrityksen tappiolle. Jos taas yrittää virittää hinnan niin korkeaksi, että yritys ei mene tappiolliseksi, tulee rajanneeksi suuren osan potentiaalisesta kysynnästä ulos, jolloin kokonaishyöty investoinnista jää vajaaksi. Voi kuulostaa teoriaherrojen höpötykseltä, mutta tämän taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Lue lisää

Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke

14.8.2017 · Aihe: _ · 69 Kommenttia 

Formulakuljettajille maksetaan melkein mitä tahansa, jopa kymmeniä miljoonia euroja vuosipalkkana. Koska formulatallin budjetti on todella iso, olisi typerää pilata koko muun tiimin työ sillä, että palkkaa keskinkertaisen kuljettajan.

Kuljettajalla on koko tiimin onnistumiseen valtava vipuvarsi. Siksi parhaista kannattaa maksaa melkein mitä tahansa. Ja maksetaankin, eikä kukaan paheksu. Ei edes sitä, etteivät suomalaiset kuljettajat maksa veroja Suomeen, vaan ovat kirjoilla jossain veroparatiisissa.

Formulakuskit ovat varmaankin hyviä, mutta eivät ominaisuuksiltaan mitenkään ainutlaatuisia, jos kaikki maailman nuoret miehet (naiskuljettajia ei jostain syystä ole) olisivat tarjolla. Vaan eivät ole. Formulakuljettajaksi voi pätevöityä ajamalla alemmissa sarjoissa ja tämän jälkeen huippukuskiksi voi pätevöityä ajamalla vähän huonommassa tallissa. Rekrytointipohja on todella kapea. Ymmärtääkseni jotkut maksavat siitä, että pääsevät ajamaan keskinkertaista formula-autoa, jotta pääsisivät osoittamaan taitonsa. Lue lisää

Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

9.8.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _ · 169 Kommenttia 

Britannia ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä junaliikenteen avaamisessa kilpailulle. Erityisesti Britanniassa tätä on arvosteltu suuresti – siellä on tehty virhe ratainfran yksityistämisessä, koska se ei mallina oikein pelitä.

Kaikesta arvostelusta huolimatta Britannia ja Ruotsi ovat ne ainoat Europan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut, kun se muualla, meilläkin, on laskenut.

(Huomattakoon, että en ole tutustunut viimeisimpiin tilastoihin. Tämä tietoni on muutaman vuoden vanha)

Minä väitän, että näiden kahden maan menestys johtuu siitä, että ”kermankuorinta” on sallittu, niin kuin se on nykyisin sallittu myös Suomen bussiliikenteessä. Lue lisää

Paide – Tallinna

8.8.2017 · Aihe: Pyöräily, _ · 14 Kommenttia 

Aamupalalla kävi ilmi, että hotellissa oli kolmaskin asiakas.

Tarkoitukseni oli polkea Tallinnaan. Sääennuste lupasi sadetta hyvin todennäköisesti. Luvattiin länsilounaista tuulta ja olin menossa koilliseen. Keskimäärin siis vinoa vastatuulta, jos menisin suoraan. Polkupyöräystävällisempi reitti olisi yli 20 km pidempi. Se menisi ensin pohjoiseen (myötätuuli) ja sitten länteen (vastatuuli)

Tähtäsin Linda Linen vuoroon klo 17, joten päätin mennä suoraan. valtatietä numero 2 pitkin, koska muuten joutuisin ajamaan kieli vyön alla ehtiäkseni laivaan.

Kun näin valtatie numero 2 muutin mieltäni. Se oli nelikaistainen moottoritie, joka ei tosin ollut liikennemerkillä moottoritieksi määritelty, eikä ainakaan mikään liikennemerkki olisi kieltänyt sillä polkemista. Latviassa olen ajanut pitkän pätkän moottoritietä, koska muuta tietä ei ollut, ja niin muutkin tekivät eikä sitä ollut kielletty. Moottoriteillä on leveät pintareet, joten pyöräilijän kannalta ne ovat turvallisempia, paitsi, että ulosmenevien ramppien kohdalla on vähän stressaavaa. Lue lisää

Pärnu – Paide

8.8.2017 · Aihe: Pyöräily, _ · 3 Kommenttia 

Hotellini oli venäläinen; hyvin kulunut, mutta hienostunut, dekadenssia siis. Puulattiat ja portaat kuluneita. Olisi kulttuuriskandaali remontoida tämä nykyaikaiseen kuntoon. Illalla en valitettavasti päässyt sinne syömään, koska keittiö oli jo suljettu. Aamiaishuone oli aika erilainen kuin hotelleissa yleensä. Hämärä, kynttilöillä valaistu. Ruoka oli hyvin venäläistä ja lihaisaa. Ei oikein passelia pyöräilijälle, mutta muuten hyvää. Lue lisää

Seuraava sivu »