Jäähyyväiset eduskunnalle (1) Hallitus, jota kukaan ei halunnut

25.5.2015 · Aihe: Jäähyväiset eduskunnalle · 2 Kommenttia 

Useiampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustellla kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskEisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneen, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Krijaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivistun kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

HALLITUS, JOTA KUKAAN EI HALUNNUT

Kun perussuomalaiset olivat vaalien ainoa voittaja, yritettiin saada puoluetta mukaan hallitukseen antamalla aivan käsittämättömiä erioikeuksia, mutta Timo Soinin ilmeisesti laski, eikä aiheetta, että puolue ei kestäisi hallitusvastuuta. Niinpä piti muodostaa häinneiden hallitus. Vihreätkin olivat jo ehtineet päätyä jäämään opposition, mutta joutuivat päätöksen pyörtämään, koska jokin hallitus oli saatava.

Yhteistä visiota Suomen suunnasta ei ollut, ja ehkä siksi neuvottelut olivat todella vaikeat. Välillä ne katkesivat ja yritettiin porvarihallitusta, josta vihreillä oli ikävät muistot ja josta tuloksena oli ollut viiden paikan vaali­ tappio. Vihreiden eduskuntaryhmän enemmistö olisi halunnut katsoa tämänkin kortin, mutta nuorekas puoluevaltuustomme kielsi sen.

Kun talouden raameista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyyteen, sektorityöryhnät saattoivat kirjoittaa kaikkea hyvää ja kaunista ilman budjettirajoitusta. Lue lisää

Tyypillinen sinkku on naisleski

22.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 47 Kommenttia 

Kovin voimakkaasti on vaadittu rakennettavaksi yksiöitä perheasuntojen sijaan, koska väestöstä niin suuri osa on sinkkuja. Sinkkuja ajatellaan usein nuorina naimattomina ihmisinä, mutta valtakunnallista sinkkutilastoa dominoivat naislesket. He taas eivät yleensä mielellään muuta vanhasta perheasunnostaan yksiöön.

Sinkkujen ikä

Lue lisää

Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen

21.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 43 Kommenttia 

Kunnat ovat peräti huonoja rakentamaan sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa. Jotenkin tontteja ei koskaan löydy. Tähän on olemassa hyvin yksinkertainen selitys ja asiaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu.

Sosiaalista asuntotuotantoa ei synny, koska sellainen on kunnan kannalta erittäin epäitsekästä. Kyse ei ole niinkään kilpailusta hyvistä veronmaksajista vaan pyrkimyksistä välttää kalliita asukkaita.

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 10 % asukkaista aiheuttaa 81 % sote-menoista. Kun vertaa Helsingin ja Oulun asujaimistoa, voisi arvata, että tilanne on Helsingissä vielä vinompi.

Sosiaalisessa asuntotuotannossa tulee etusija antaa – tai ainakin tulisi antaa – hädänalaisimmille. Siksi niihin tulee suhteessa väestöön paljon mielenterveyskuntoutujia ja lastensuojelutapauksia. Jos ei ole tule, asunnot on jaettu väärin. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015

20.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 35 Kommenttia 

Kaikki asiat hyväksyttiin sellaisenaan esityksen mukaan yksimielisesti. Pari huomautusta:

Lauttasaaren suuri päiväkoti

On arvosteltu sitä, että tehdään näin suuri päiväkoti, lapsia pari sataa. Minäkin tätä vähän ihmettelin, koska olin joskus antibioottiresistanssia koskevassa konsensuskokouksessa. Isot päiväkodit ovat melkoisia infektiogeneraattoreita. Seuraa helposti korvatulehduskierre.  Kyse on tilan ja toiminnan suunnittelusta niin, etteivät päiväkotiryhmät joudu liiaksi tekemisiin keskenään. Tämä ei kuitenkaan ole kaupunkisuunnittelulautakunnan asia. Me kaavoitamme sitä, mitä hallintokunnat tilaavat. Lue lisää

Jaakko Särelältä merkittävä analyysi asuntojen hinnoista

20.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 36 Kommenttia 

Reaktor Oy julkaisin netissä tiedot asuntojen hintakehityksestä postinumeroalueittaan karttatietona. Se on jo sinänsä mielenkiintoinen. Kannattaa käydä katsomassa tästä.

Nyt Jaakko Särelä on analysoinut dataa vuosittain vuosina 2005 – 2014 regressioanalyysilla niin, että hän hintojen muutosta on selitetty asukastieheydellä asukkaita /km2 tai tarkemmin sanoen sen logaritmilla.

Koko maan taso

Koko maan tasolla vuonna 2005 regressiokerroin oli negatiivinen. Asuntojen hinnat nousivat siis nopeammin siellä, missä asukkaita oli vähän ja hitaammin tiivistii rakennetuilla alueilla. Tämä jälkeen negatiivinen kulmakerroin alkoi ensin loiventua ja lopulta muutti etumerkkinsä positiiviseksi vuonna 2010. Sen jälkeen positiivinen kulmakerroin on joka vuosi jyrkentynyt. Kun kyse on koko maan aineistosta, muutos on ollut käsittämättömän nopea.

Silmämääräisesti vaikuttaa siltä, että tiiviisti asuttujen alueiden asuntojen hintojen nousu ei ole kiihtynyt, vaan väljästi rakennettujen alueiden asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun.

Helsinki

Seuraavaksi Jaakko Särelä selvitti asiaa Helsingissä. Helsingissä kulmakerroin on ollut koko ajan positiivinen, mutta jyrkentynyt joka vuosi. Jälleen kyse on enemmänkin siitä, että väljästi rakennettujen alueiden osalta hintojen nousuvauhti on hidastunut ja vuonna 2014 jopa kääntynyt hiuksen hienoon laskuun. Suhteessa tiiviin kaupunkirakenteen arvo on noussut joka vuosi vähän enemmän.

Jälleen silmämääräisesti tarkasteltuna lineraarinen malli ei näyttäisi olevan kovin hyvä. Ero väljästi ja keskimääräisesti rakennettujen alueiden välillä olisi aika pieni ja ero keskimääräisesti ja tiiviisti rakennettujen välillä selvästi isompi. Kantakaupunki vetää, eivät lähiöt! Lue lisää

Kiistaa Keskustan aluetaloustieteellisen ryhmän ajatuksia voi kuunnella myös Ylen Areenasta

20.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 36 Kommenttia 

Jos intomielisesti haluaa seurata tätä kinaa Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän esityksistä, mutta pitäisi tehdä tietokoneella muuta työtä, voi kääntyä Ylen Areenan puoleen.

Kävimme torailemassa asiasta Ylen ykkösaamussa Pilvi Torstin (sd) ja Johannes Hirvaskosken (kesk.) kanssa. Lähetys on kuultavissa tästä.

 

Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiskelija, duunari ja järjestöjyrä Vallilasta, kirjoitti vappuaattona blogilleen vapputerveisiä vasemmistolle. Siinä hän surkutteli vasemmiston tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suuntaa pitäisi kääntää monta piirua vasemmalle. Vasemmistolaisuudella tarkoitan hyvinvointiyhteiskunnan (Big Government) ja pienten tuloerojen puolustamista sekä kaikkien oikeutta meriittihyödykkeisiin (asuminen, koulutus, terveydenhoito ja kulttuuri). Hyvinvointiyhteiskunta murenee, yhteiskunnalliset erot kasvavat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viestiin voi monelta osin yhtyä. ”Tiede” on vasemmistolaisten arvojen, hyvinvointiyhteiskunnan ja pienten tuloerojen puolella. Näiden asioiden puolustajien, demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton ei kannattaisi keskittyä kalastelemaan toistensa vesillä. Ei myöskään liittoutua yhdeksi vasemmistoblokiksi ja profiloitua kukin omalle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväksi kilpailla kokoomuksen ja RKP:n kanssa kaupunkien liberaaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mielenkiintoisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että teksti on syntynyt Helsingin Vallilassa: pitää ääntä ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden palveluista ja työpaikoista. Totta, siksihän demarit ovat menettäneet kannatustaan perussuomalaisille ja osin Keskustallekin. Me sitten jaamme kokoomuksen ja vasemmistoliiton kanssa Helsingin.

Kovin ovelaa poliittista taktiikka ei luulisi tarvittavan, että yllä luettelemilleni ”vasemmistolaisille” tavoitteille saisi taakseen äänestäjien enemmistön. Niin ylivoimainen enemmistö suomalaisista tukee tasa-arvoista yhteiskuntaa. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.5.2015

17.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 31 Kommenttia 

Lauttasaaren puistoon päiväkoti

Asemakaavassa puistoksi merkitylle alueelle kaavoitetaan 2500 k-m2:n päiväkoti. Voimassa olevan mitoituksen mukaan lapsia tulisi yli 200, ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt. Minusta päiväkodit pitäisi rakentaa asuintalojen alakertoihin, mutta tätä en oivaltanut ehdottaa, kun Vattuniemessä muutettiin teollisuustontteja asuintonteiksi. Alueella on pulaa sekä päiväkotipaikoista että koulupaikoista, kun kaupunkiasuminen on tullut lapsiperheiden suosioon.

Pisara-radan asemakaava

Asemakaavaan on muistutusten ja lausuntojen johdosta tehty kymmeniä teknisiä tarkistuksia, joihin pystyy ottamaan kantaa vain esittelyn jälkeen. Huomiota kiinnitti, että tunnelia on loivennettu Vauhtitien kohdalla. Se tarkoittanee kuilun pidentymistä. Lue lisää

Teollisuuskaupungista cityksi

Jo tuhansia vuosia sitten kauppiaat ja käsityöläiset muodostivat suuria kaupunkeja. Työnjako ja erikoistuminen loivat niissä ylellisyyttä, johon ympäröivällä maaseudulla ei ole ylletty. Vauraus syntyi kasautumiseduista – siitä, että pienellä alueella oli paljon eri alojen osaajia, joiden taidot täydensivät toisiaan ja jotka muodostivat toisilleen asiakaskunnan.

Teollisuuskaupungit olivat luonteeltaan erilaisia. Tehdas on riippuvainen kaupungista vain työvoimareservinä mutta ei vuorovaikutuskenttänä. Tehtaan kannalta kasautumisedut eivät ole järin suuria. Siksi tehtaita nousi maaseudulle ja kaupunki muodostui tehtaan ympärille.

Teollisuuskaupunki on pulassa, jos tehdas katoaa. Vaikka suurin osa asukkaista ei olekaan ollut tehtaan palveluksessa, he ovat myyneet palveluja tehtaan työläisille – ja tietysti toisilleen.

Jälkiteollinen kaupunki, city, merkitsee paluuta vuorovaikutuskaupunkiin. Tehtaan paikan rahan tuojana ovat ottaneet luovan luokan elinkeinot. Ne ovat riippuvaisia ympäröivästä kaupungista ja toisistaan. Kasautumisedut ovat merkittäviä eikä kaupungin kannattavalle koolle näytä olevan ylärajaa. Kaikkialla maailmassa on meneillään valtava muutto suuriin kaupunkeihin. Lue lisää

Terveisiä Smolnaan (2/2): tilaa työllisyyden kasvulle

Jotta talous saataisiin tasapainoon, pitäisi työllisten määrän nousta noin 200 000 hengellä. Silloin työllisyys olisi Ruotsin tasoa. Ongelmamme on, että työmarkkinamme ei ole sellaisessa kunnossa, että työllisyys voisi nousta 200 000 hengellä, vaikka Tilastokeskuksen laskemien työttömien määrä on liki 300 000, piilotyöttömät mukaan luettuna 400 000. Tilastokeskuksen laskema työttömyysaste on nyt noin 10 % ja se voi laskea alimmillaan noin seitsemään prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että työllisyys voisi nousta korkeintaan 80 000 hengellä.

Mistä tämä johtuu? Kun työttömyys laskee alle tasapainotyöttömyyden (NAIRU), työnantajat eivät löydä haluamaansa työvoimaa työttömien keskuudesta, vaan alkavat ostaa sitä toisiltaan. Palkkataso nousee tuottavuutta nopeammin, maan kilpailukyky heikkenee, vienti hidastuu ja työttömyys ponkaisee uudestaan ylös.

Vuonna 2008 työttömyys laski hetkellisesti alle kuuden prosentin. Seurauksena oli palkkojen nousu tasolle, joka nyt yleisesti tunnustetaan liian suureksi ja jonka syytä pitkälti on laman jatkuminen. Katastrofia vauhditti kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja ja EK:n halu päästä eroon keskitetyistä palkkasopimuksista.

Jos haluamme välttyä aivan kohtuuttomilta hyvinvointiyhteiskunnan heikennyksiltä, on tehtävä tilaa työllisyyden paranemiselle. Olisi pitänyt tehdä jo edellisellä vaalikaudella. Lue lisää

Seuraava sivu »