Kaupunkisuunnittelu

Helsingin on estettävä asuntotuotannon hiipuminen

Uutiset kertovat asuntotuotannon hiipumisesta, koska asuntojen hintojen ja vuokrien nousuvauhti on hidastunut ja rakennusliikkeet panttaavat rakennusten käynnistämistä tukeakseen hintoja. En tiedä muusta maasta, muta asuminen on edelleen Helsingissä sietämättömän kallista. On vain hyvä jos se halpenee. Sitä voisi pitää jopa päämääränä. Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan. Helsingillä nimittäin on maanomistajana siihen…

Jatka lukemista

_

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.8.2018

Puotinharjun Puhoksen tonttivaraus Vähän nukkavieruksi ajautunut Puhos haluttaisiin ehostaa, osittain suojella ja osittain purkaa ja rakentaa tilalle uutta ja paremmin toimivaa, jolloin nykyiset omistajat/vuokralaiset saisivat tosiasiassa kenkää. Kaupunki on vähän oudossa tilanteessa, koska yhtiön hallitus, jolla on nimenkirjoitusoikeus, edustaa toista kantaa kuin yhtiön yhtiökokous, joka haluaisi käyttää oikeutta nykyisen vuokrasopimuksen jatkoon. Varausehdoissa edellytetään, että nykyisten omistajien kanssa päästään sopimukseen niin,…

Jatka lukemista

_

Sata miljoonaa riittäisi terveydenhuollon korjaukseen.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimpia. Hoidon taso on hyvä – jos esimerkiksi keksii sairastua syöpään, se kannattaa tehdä Suomessa, ellei ole todella rikas. Kun järjestelmä on jo yksi maailman kustannustehokkaimpia, siitä on vaikea tehdä millään soteuudistuksella sekä parempaa että halvempaa. Yksi paha vika meillä kuitenkin on, joka rampauttaa koko järjestelmää. Terveyskeskuksista puuttuu noin tuhat lääkäriä. Siksi jonot ovat pitkiä,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Alkaisiko päästökauppa lopultakin toimia?

EU:n päästöoikeuksien hinta oli tänään keskiviikkona 17,50 euroa. Se on nelinkertainen parin vuoden takaiseen. Kivihiililauhdesähkön hintaan päästökappa vaikuttaa jo 15 €/MWh. Myös sen takia – ei vain Skandinavian vähäisten sayteiden takia – sähkön hinta on Suomessa kesästä huolimatta pysyvästi yli 50 €:n tasolla, kun se edellisinä kesinä heilui 30 euron molemmilla puolilla. Tällä hintatasolla tuulivoima kannattaa ilman tukia. Tämä on…

Jatka lukemista

_

Logiikka Trumpin protektionismin takana?

Presidentti Trumpin outoon talouspoliittiseen protektionismiin on etsitty syitä hänen huonosta kansantalouden osaamisestaan. Ikään kuin mies ei ymmärtäisi, kuinka valtavia taloudellisia tappioita protektionismi tuottaa maailmantaloudelle ja Yhdysvalloille itselleen. On yleensä aika huono selitys, että valtionjohtajan kummallinen käyttäytyminen johtuu hänen tyhmyydestään. Jospa asia vain näyttää amerikkalaisen konservatiivisen oikeiston silmissä erilaiselta. Yhdysvalloista on sanottu, että maa koostuu valtavan rikkaista ja edistyneistä suurkaupungeista, joiden…

Jatka lukemista

_

Kaupunkibulevardeista (5/5) Millainen bulevardi on asuinympäristönä?

Asunnot välittömästi Mannerheimintien varressa ovat noin tuhat euroa halvempia kuin seuraavassa korttelissa – mutta paljon kalliimpia kuin vaikkapa Pihlajanmäessä. Asumispreferenssien kannalta vilkkaasti liikennöity katu on haitta, mutta keskeinen sijainti on hyöty. Mannerheimintiellä on vain vanhoja rakennuksia, jollaisia ei enää saisi vilkkaan kadun varteen rakentaa. Nyt esimerkiksi Hermannin rantatien varteen rakennetaan tehokkaasti äänieristettyjä taloja, joissa ilma otetaan pihan puolelta. Kun piha…

Jatka lukemista

_

Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?

Kun katson vanhoja kirjoituksiani, uskoin vielä 1980-luvulla vahvasti raideliikenteeseen perustuvaan sormimalliin, siis säteittäisin raskaan raideliikenteen yhteyksiin, joita sattuu Helsingissä olevan viisi. Silloin ajateltiin, että ihminen tekee päivässä kaksi matkaa – töihin ja kotiin. Tämä on ollutta ja mennyttä. Nyt vapaa-ajan matkat ovat pääosassa, eivätkä ne kulje sormea pitkin. Kaikkialla maailmassa radanvarsilähiöt ovat slummiutumisuhan alaisia. Mari Vaattovaara puhuu monikeskuksisen mallin puolesta.…

Jatka lukemista

_

Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?

Bulevardien vastustajat ovat sanoneet, että asunnot pitää laittaa ”muualle” kertomatta missä tämä ”Muua” on. Yleensä on tarjottu vaihtoehdoksi paikkoja, jotka yleiskaavassa on jo esitetty rakennettavaksi, joten mitään oikeasti korvaavaa paikkaa ei ole esitetty. Lopputulos on, että nuo 70 000 ihmistä joutuisivat hakeutumaan Helsingin tai ainakin Kehä I:n ulkopuolelle. Antti Kaikkonen kertoi, että Tuusulassa olisi valmiit kaavat 10 000 asukkaalle., Yritin kysyä, miksi…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?

Sisääntuloteiden kapasiteetti vain ja yksinomaan siitä, kuinka paljon sen päästä pääsee autoja katuverkkoon niin kuin pullosta ulos tulevan nesteen määrä ei riipu pullon paksuudesta vaan pullonkaulan paksuudesta. Tuskin paljasta salaisuutta, kun kerron, että Helsinki säännöstelee esimerkiksi Länsiväylältä tulevaa liikennettä Ruoholahdessa liikennevaloilla. Jos ei säännöstelisi, katuverkko menisi tukkoon ja liikennejärjestelmä kapasiteetti romahtaisi. Viimeinen merkittävä liittymä moottoriteille ennen Helsingin katuverkkoon törmäämistä on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkibulevardeista (1/5) Moottoritiet eivät sovi kantakaupunkiin

HS, joka on ryhtynyt ristiretkelle kaupunkibulevardeja vastaan, kysyi suomalaisilta Hangosta Utsjoelle, pitäisikö Helsingin kaavoittaa asutusta kaupunkibulevardien varrelle. Sitä HS ei kertonut, mitä mieltä helsinkiläiset asiasta ovat eikä kyselytutkimuksessa kysytty sitä, mihin kaavaillut 70 000 ihmistä sitten pitäisi panna asumaan. Asiasta seurasi laaja twitter-kirjoittelu, mutta 280 merkin puheenvuorot jäävät aina vähän pinnallisiksi. Olen kirjoittanut tästä ennenkin, mutta kokoan omat näkemykseni vielä kerran.…

Jatka lukemista