Työurien pidentäminen
Työurien pidentäjien pitäisi keskittyä nykyistä enemmän
- miettimään työnantajan kannustamiseen, koska kovin usein aloite eläkkeelle siirtymisestä tai putkeen lähdöstä tulee työnantajalta;
- muuttamaan viimeisten vuosien superkarttumaa sellaiseksi, että se kannustaa olemaan töissä pitkään eikä ansaitsemaan viimeisinä vuosina mahdollisimman paljon;
- pohtimaan työuria sen alkupäästä, sillä suomalaiset eivät eläköidy muita varhemmin mutta aloittavat työnteon selvästi muita vanhempina; Lue lisää
Saako kunta harjoittaa asuntopolitiikkaa?
Edellinen postaus pinta-alasääntelyn keinoista oli tarkoitettu käsittelemään sitä, mikä on oikea tapa suosia isompia asuntoja, mutta keskustelu kääntyi siihen, onko oikein suosia isompia asuntoja ylipäänsä. Lue lisää
Tästäkö kenkä puristaa?
Minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi maanviljelijät ovat vihaisia siitä, että Elanto vuoden tauon jälkeen sipoolaisen Ingmannin asiakkaaksi. Maksaahan Ingman viljelijöille maidosta enemmän kuin Valio, vaikka Valio vastaavasti myy maidon kauppoihin huomattavasti kalliimmalla kuin ruotsalaisomisteinen Ingman. Joku kommentoija kirjoitti:
Valio maksaa tuottajalle maitolitrasta jopa vähemmän kuin Ingman. Mutta maidontuottajaosuuskunnat omistavat Valion, joten Valion maidosta saama parempi kate palautuu lopulta tuottajille, mikä enemmän kuin kompensoi pienemmän tuottajahinnan. Lisäksi tämä on tuottajalle pääomatuloa eikä ansiotuloa.
Tämä on ensimmäinen loogiselta tuntuva selitys maanviljelijöiden haluun myydä maitonsa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voittonsa omistajille? Pääomapanoksen mukaisesti, jolloin se verotetaan pääomatulojen mukaan vain maitomäärän perusteisesti, jolloin se verotetaan ansiotulona?
Asuntojen keskikokovaatimus
Helsinki haluaa puolustaa asuntopolitiikallaan lapsiperheitä ja estää kaupungin muuttumisen suureksi sinkkuhotelliksi. Siksi kaavoihin tai tontinluovutusehtoihin on laitettu asuntojen keskikooksi 75 m2, kosta joustetaan vuokra-talojen kohdalla. Rakennusliikkeet marmattavat, etteivät isot asunnot mene kaupaksi ja hakkeet viivästyvät siksi. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2010
Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaavalliset suunnitteluperiaatteet
Kyse on alueesta, joka on Pasilan sillan pohjoispuolella. Jokin aika sitten käsittelimme ”pilvenpiirtäjiä” sillan eteläpuolella. Esityksestä ei oikein saa selvää pelkästään tekstin perusteella. Lautakunnassa on toivottavasti esillä myös kuvia; niitä ei tosin voi paljon olla, koska tässä laaditaan vasta puitteista arkkitehtikilpailulle. kerrosalaa aluelle pitäisi ahtaa 100 000 – 120 000 k-m2.
Pasilan siltaa levennetään. Veturitie ohjataan radan varteen maanpinnan tasoon, siis ymmärtääkseni samaan tasoon raiteiden kanssa. Siitä kehitetään 4-6-kaistainen baana eritasoristeyksineen. En ymmärrä, minne ne auton Nordenskjöldinkadun jälkeen jatkavat. Liikennettä pitäisi olla yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tjaah!
Puhe valtuustossa
Useampikin on pyytänyt tälle blogille puheenvuoroani, jonka pidin valtuuston budjettiraamin lähetekeskustelussa 3.2 Pyynnöt johtuivat ilmeisesti siitä, että Hesari kommentoi puhetta pääkirjoituksessaan. En ole voinut toteuttaa toivetta, koska puhuin ilman paperia. Nyt se on kuitenkin löytynyt valtuuston keskustelupöytäkirjasta, joka tuli kaupunkisuunnittelulautakunnan listan liitteenä. Tässä siis se puhe niin takerrellen kuin se on pidetty.
Arvoisa puheenjohtaja! Lue lisää
Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle
Ranskan pääministeri, Nicolas Sarkozy näyttää julistaneen Ranskan työpaikkojen pelastusohjelman, jolla hän erittäin protektionistisella ohjelmalla jakaa valtion tukea tuonne ja tänne. Uutinen on minusta paljon merkittävämpi kuin mitä suomalainen lehdistö on sille antanut.
Ensimmäinen ongelma on se, lisääkö protektionismi työpaikkoja Euroopassa. Vallitsevan talousteorian mukaan – sen johon EU perustuu – se vähentää työpaikkoja. Minä en ole tästä teoriasta varma. Voi olla, että protektionismi ei vähennä työpaikkoja, mutta kansantuloa se alentaa varmasti. Ensimmäisellä kierroksella – Ranska harrastaa protektionismia ja muut elävät kuin ennen – ranskalainen protektionismi varmaankin lisää työpaikkoja Ranskassa. Mutta seuraavalla kierroksella muut maat vastaavat. Ranskan mielestä eivät ehkä voi vastata, koska EU-liansäädäntö kieltää protektionismin, mutta tässä ranskalaisessa ajattelussa on jotain vikaa… Lue lisää
Osuuskauppa vaihtoi Valion maidon sipoolaiseen
Pääministeri on ilmoittanut vaihtavansa ruokakauppaa, koska ei hyväksy sitä, että HOK-Elanto on kilpailutuksen jälkeen vaihtanut meijeriä. Maito ei tule enää Valion meijereistä vaan ruotsalaisomisteisen Arla Ingmanin meijereistä Sipoosta, Hämeenlinnasta ja Suonenjoelta. Koska tämä Ingmanin maito on peräisi suomalaisista lehmistä, pääministerin – ja monen muun keskustavaikuttajan – äkämystyminen johtuu Valion (kesk) ohittamisesta, ei suomalaisen maataloustuotannon. Vai liittyykö suuttumus lähiruuan suosimiseen, koska pääosa maidosta tulee Etelä-Suomesta? Lue lisää
Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa
Vastaus HS-Raadin kysymykseen
1) Kyllä
Mutta varovasti. Lakkoase on välttämätön pitämään valtatasapainoa tasapainossa yhteiskunnassa, mutta tasapaino voi horjahtaa myös toiseen suuntaan. Hyvin pienten avainryhmien kiristysmahdollisuus johtaa eriarvoiseen yhteiskuntaan sekin.
Ammattiyhdistysliike on itsesäätelyllä vastuullisesti kesyttänyt pienten avainryhmien lakkoaseen antamalla sen vain riittävän suurille ryhmille. Jos Riihimäen junansuorittajat perustaisivat 20 hengen ammattiliiton ja pysäyttäisivät koko pääradan liikenteen, elleivät saa 100 000 euron kuukausipalkkaa, lakko murrettaisiin yksimielisesti ja heti; porukka ei saisi sopimusoikeuksia. Sama koskee sähkölaitosten pienen pieniä toimihenkilöryhmiä, jotka voisivat pysäyttää koko maan. Terveydenhuoltohenkilökunnan lakko-oikeutta on supistettu suojelutyövelvoitteella. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010
Tulvastrategia
Strategiassa varaudutaan tulvahuippuihin, jotka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimerenpinnan yläpuolella. Koska myrskyt ja matalapaineet voivat nostaa hetkellisesti merenpintaa liki kaksi metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmaston lämpenemisestä johtuvalle merenpinnan nousulle. Lisäsimmekin päätösesitykseen jotain sellaista, että ennusteet merenpinnan noususta ovat pitkällä aikavälillä erittäin epävarmoja. Siksi tulee selvittää, miten kaupunki voi varautua merenpinnanolennaisesti suurempaan nousuun. Lue lisää