Parempaa kuin seksi

22.9.2014 · Aihe: _ · 1 Kommentti 

saurin kansi 001Monialataituri Pekka Saurilta on tullut kaunokirjallinen teos Parempaa kuin seksi. Siinä kovin tunnistettavat hahmot Pete (Pekka Sauri) Tero (Teppo Turkki), Jussi (Pekka Haavisto) ja Anja (Heidi Hautala) seikkailevat läpi historiallisten tapahtumien. Ensin ollaan vaihtoehtolehti Planeetan (Suomi-lehti) toimituksessa Laivanvarustajankadulla ja lopulta ympäri maailmaa tärkeissä tehtävissä.

Kirja alkaa melkein kameraalisen tarkkana muistelmana Suomi-lehden ajoilta, mutta irtaantuu lopulta todellisuudesta niin, että totta ovat enää historialliset tapahtumat. Minulle vihreiden varhaishistoriasta kertova alkuosa oli kiinnostavampi, koska ne olivat osa myös minun historiaani. Tutustuin läheltä Suomi-lehden arkeen, koska tein Vihreää lankaa Laivanvarustajankadulla samalla valolatomakoneella ja saman valopöydän ääressä. Ulkopuolisen silmissä tämä saattoi olla puuduttavin osa, koska tosiasiat ovat aina tylsempää kuin mielikuvitus. Lue lisää

Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kaupan yksikkökoon säätelystä voidaan luopa kaikkialla siellä, missä kilometrin säteellä kaupasta asuu vähintään kymmenentuhatta ihmistä sekä siellä, missä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Kunta voi asemakaavaan liittyvistä syistä kuitenkin rajoittaa myymäläkokoa, mutta maakuntakaavaa tai ympäristöministeriön hyväksyntää nämä keskeisesti sijaitsevat kaupat eivät tarvitse. Lue lisää

Se nousee sittenkin

21.9.2014 · Aihe: _ · 64 Kommenttia 

Lämpötilan nousu

Lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Noin vuosi sitten A-Studio julisti ilmaston lämpenemisen päättyneeksi. Väite perustui siihen, että poikkeuksellisen lämpimän vuoden 1998 jälkeen ei ole havaittu nousua. Kirjoitin tuolloin, että uutisankka ei valitettavasti ole totta. Siitä on nyt vuosi kulunut ja olemme saaneet 12 kuukausihavaintoa lisää. Lue lisää

Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

21.9.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 44 Kommenttia 

Valtio velvoitti Helsingin seudun kunnat nopeuttamaan kaavoitusta hintana seudun liikennehankkeiden rahoituksesta. Vuotuisen asuntotuotannon pitäisi nousta nykyisestä 13 000 asunnosta 17 000 asuntoon, mikä merkitsisi, että seudun väkiluvun kasvu nousisi 17 000 asukkaasta noin 25 000 asukkaaseen. Valtio haluaa nopeuttaa muuttoa tuottavan työn äärelle Helsinkiin.

Helsingin valmisteilla olevassa yleiskaavassa varaudutaan seudun väkiluvun kasvuun 600 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä, josta Helsinki ottaisi vastuulleen neljännesmiljoonan. Luvut perustuvat kasvun jatkumiseen entiseen tahtiin. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 23.9.2014

20.9.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 18 Kommenttia 

(Listaan tästä)

Saariston kaava ja täydennysrakentamista Vuosaareen.

 

Itäisen saariston asemakaava

(Pöydältä)

Riitaa on lähinnä Jollaksesta ja siellä erityisesti rasituspolun merkitsemisestä kaavaan kaduksi. Minä haluaisin käsitellä saariston käyttöstrategiaa ja sen jälkeen vasta asemakaavaa.

Rastilan metroaseman luo asuntoja

Toimistotilaa muutetaan asunnoiksi, jolloin saadaan 500 uudelle asukkaalle katto pään päälle. Tulee aika näyttävä rakennus sisääntulotien varrelle, 12 kerrosta. Kaavassa ei kerrota, onko torni ruma vai kaunis. Pysäköintinormista voidaan tinkiä peräti 30 %, jos osoitetaan paikkoja yhteiskäyttöautoille. Lue lisää

Lapsilisän korvaamisessa verovähennyksellä ei ole mitään järkeä

19.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö · 40 Kommenttia 

Hallitus perui osan lapsilisän leikkauksesta ottamalla käyttöön lapsivähennyksen verotuksessa. Tämä on veroteknisesti erittäin hankala asia, sillä verottajalla ei ole tietoa lapsista eikä niitä ihan helposti ole saatavissa esimerkiksi virolaisilta työntekijöiltä. Verovähennyksenä palautettavasta summasta haaskautuu verottajan kustannuksiin huomattava osuus. Eikö siis olisi yksinkertaisempaa vain perua osa lapsilisien heikennyksestä? Lue lisää

Mikä on Mankala-yhtiö?

18.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö · 42 Kommenttia 

Mankalayhtiö on tapa rakentaa voimala yhdessä sen sijaan, että kaikki rakentaisivat omansa. Jokainen kuitenkin omistaa osuutensa voimalasta ikään kuin omistaisi osuutensa kokoisen voimalan itse eikä kuten omistaisi suuren voimalan yhdessä muiden kanssa

Jos rakennetaan miljardin euron voimala, joka tuottaa 200 MW sähköä, osaomistaja, joka omistaa tästä voimalasta 20 % osallistuu oman pääoman kartuttamiseen 20 %:lla. Oletetaan, että oma pääoma on 200 miljoonaa Viidenneksen omistavan on laitettava perustamiseen 40 miljoonaa. Loput 800 miljoonaa yhtiö ottaa lainaa. Lue lisää

Miksi niidenkin, jotka kannattavat ydinvoimaa, kannattaisi kavahtaa Fennovoiman voimalaa

17.9.2014 · Aihe: _ · 99 Kommenttia 

Keskustelu Fennovoimasta on mennyt liiaksi keskusteluun ydinvoimasta yleensä. Sen alle on hautautunut, että Fennovoiman hanke on huono myös ydinvoimahankkeiden joukossa.

  1. Voimalaa puuhataan väärään paikkaan. Vaadittavat infrainvestoinnit maksavat 1 – 2 miljardia euroa ylimääräistä verrattuna, että laitos tehtäisiin johonkin, jossa voimalaitosinfra on jo valmiina.
  2. Voimalaitos ei ainakaan koko tehollaan paranna huoltovarmuutta. Jos Venäjän atomitekninen virasto (Rosatom) tulee tähän osakkaaksi 40 prosentilla, se tarkoittaa, että Venäjän valtio omistaa sähkötehosta 40 % (480 MW) ja saa myydä sen mihin hyvänsä. Jos Venäjä ottaa energian otetaan ulkopolitiikan välineeksi, tämä osa voimalan tuotannosta on Venäjän päätösvallan alla ja myös sitä voidaan käyttää myös painostuskeinona Suomea kohtaan. Suomi voi tällöin tietysti varastaa sähkön, mutta… Lue lisää

Timo Soini ja ero eurosta

17.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 54 Kommenttia 

Koska eduskunnan yhden minuutin replikoinnissa ei voi sanoa mitään kovin perusteltua, esitän repliikkipuheenvuoroni vähän perustellumpana tässä.

Timo Soini hehkutti suuren salin keskustelussa, kuinka Suomen talouden ongelmat johtuvat eurosta ja vain siitä. Häneltä kysyttiin moneen otteeseen, pitääkö hänen mielestään eurosta erota, mutta vastaukseksi tuli vain, että muilla pohjoismailla menee paremmin, koska ne eivät kuulu euroon (Tanska tosin de facto kuuluu euroon, Norjalla on öljynsä ja Ruotsilla Suomea fiksummat porvarit.)

Soini on oikeassa siinä, että Euroopan talousalueen ongelmat johtuvat pitkälti euron epäonnistumisesta. Siinä on valuvikoja, joista osasta tiedettiin etukäteen (epäsymmetriset syklit), osaa taas ei osattu ottaa huomioon. Raha ryntäsi korkeamman tuoton perissä etelään kuten pitikin, mutta ei synnyttänyt tuotannollisia investointeja ja kasvua, vaan kiinteistökuplaa ja kotitalouksien velkaantumista. Kotitaloudet velkaantuivat ensin ja tämä johti lopulta myös valtioiden velkaantumiseen. Mekanismi tunnetaan nyt, mutta ei tunnettu silloin. Lue lisää

Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

16.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö · 50 Kommenttia 

Kun kirjoituksessani Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki sanoin maataloustuen kapitalisoituvan pellon hintaan niin, ettei se juuri lisää viljelyn kannattavuutta, moni kysyi, eikä asumisen tukeminen sitten kapitalisoidu.

Kyllä. Se, että meillä tuetaan asumista eri muodoissa nostaa asuntojen hintoja ja vuokria. Tässä on kaksi eroa viljelysmaahan: asuminen on välttämättömyys, mutta jokaisen ei tarvitse viljellä maata. Toiseksi asuntoja voi valmistaa lisää, kun taas tukikelpoista peltoa ei ymmärtääkseni enää voi raivata lisää. Lue lisää

Seuraava sivu »