Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?

29.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 17 Kommenttia 

Hallitusohjelman mukaan ARA-asuntoihin on tulossa tulorajat ja vieläpä niin, että ne tarkistetaan määräajoin. Jos tulot ovat kasvaneet liikaa, tuloksena on häätö. Kuulostaa sinänsä oikeudenmukaiselta, että yhteiskunta ei tue alennetulla vuokralla hyvätuloisia, jotka nuorina ovat onnistuneet saamaan vuokra-asunnon sen hetkisiin mataliin tuloihinsa vedoten – siis esimerkiksi ”köyhä” lääketiedettä opiskeleva opiskelijapariskunta.

Tämä kuulostaa hyvältä, mutta tähän sisältyy raskas kannustinloukku. Helsingin kaupungin asunnoissa vuokrataso on keskimäärin 6 €/neliö halvempi kuin koko kaupungin vuokrataso keskimäärin, mutta hyvillä asuinalueilla erotus voi olla jopa 15 €/neliö.[1]

Mitään ongelmaa ei ole, jos tulotaso ylittyy reilusti, tuhansilla euroilla, koska niin arvokas tuo vuokraoikeus ei ole, että sen säilyttämiseksi luopuu tuhansista euroista kuussa. Ongelma syntyy, kun raja ylittyy vähän, mikä on tietysti paljon yleisempi tilanne. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015

28.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 11 Kommenttia 

Kaisaniemenkadulla kaavan nykyaikaistaminen

Yli sata vuotta vanha kaava uudistetaan ja kaikki säilyy suunnilleen ennallaan. Ullakolle saa laittaa asuntoja siltä osin kuin ei ole jo laitettu.

Kannelmäen Halsuantien kaava

Tämä oli meillä edellisen kerran 11.11.- Nyt on saatu lausunnot ja muistutus. Riitaa on ollut siitä, että jokin taloyhtiö on vuorannut tyhjän tontin omaksi parkkipaikakseen. Vuokraoikeus ei kuitenkaan voi olla vahvempi kuin omistusoikeus ja kaavoituksella on mahdollista sivuuttaa myös omistajan tahto. Asiasta on nyt kuitenkin päästy sopuun.

Keskustan talousmaantieteellisen ryhmän kiusaksi asuntoja 800 uudelle helsinkiläiselle. Lue lisää

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

27.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 38 Kommenttia 

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla, helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä, siirretään päätösvaltaa poikkeamistilanteissa ELY-keskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko valitusten käsittelyajoille laittaa jonkin määräajan? Miten voi mennä vuosi sen toteamiseen, ettei valittajalla ole valitusoikeutta? Jarrutusvalitukset loppuisivat, jos ilmiselvissä tapauksissa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti murehtia tyhjilleen jääviä asuntoja haja-asutusalueilla ja sitten mietitään, miten haja-asutusalueille voisi rakentaa lisää. Lue lisää

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (2) Valtion ja kuntien yhteistyö

Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä.

Kannatettava asia, mutta edellyttää tietysti, että niitä suuria infrahankkeita tulisi. Entä jos valtio luopuisi infrahankkeiden tukemisesta kokonaan pääkaupunkiseudulla ja antaisi kunnille avustusta niiden toteuttamiseen asuntotuotannon suhteessa, vaikka 20 000 €/asunto. Toimisi sopimuksia tehokkaammin ja ohjaisi infrainvestoinnit tehokkaasti asuntotuotantoa tukemaan. Lue lisää

Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto

27.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 23 Kommenttia 

Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta.

En pidä tästä lainkaan. Asuntopulaa on vain kasvukeskuksissa ja oikeammin Helsingissä. Asuntopula nostaa hintoja ja haaskalle tulijoita riittää. Sosiaalinen asuntotuotanto tuottaa jo nyt omalle pääomalle mahtavan koron. Oma esitykseni on, että jos tähän mennään, Helsinki luovuttaa näitä tontteja vain omistamalleen ATT:lle. Sinänsä sellainen välimuoto, joka menisi säännellyn vuokran ja markkinavuokran väliin, olisi hyvästä – keskituloistenkin on voitava asua – mutta tästä voitto kuuluu yhteiskunnalle, ei rahanahneille keinottelijoille, jotka eivät osallistu rakentamisen edellytyksenä olevan infrastruktuurin kustannuksiin Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

26.5.2015 · Aihe: Kuntajako, Tulevaisuuden kunta, _ · 28 Kommenttia 

Useampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustellla kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskeisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneet, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Kirjaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivistun kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

Olin hallitusneuvotteluissa 2011 vihreiden puolesta vastuussa työryhmästä, joka käsitteli kuntauudistusta. Olimme tuossa työryhmässä yksimielisiä siitä, että tarvitaan suuri kuntauudistus kaupunkiseuduilla. Kaupunkien kehitys vaarantuu, kun maankäyttöä osaoptimoidaan paloittain ja kun kunnat sen sijaan, että yrittäisivät tehostaa omaa toimintaansa, keskittyvät valikoimaan asukkaikseen terveitä ja hyvätuloisia. Pienet vähäväkiset haja-asutusalueiden kunnat eivät olleet ongelma kuin korkeintaan itselleen.

Toinen työryhmä keskittyi sote-asioihin. Se esitti sote-piireihin perustuvaa järjestelmää, me taas esitimme vastuukuntamallia. Jos suuri kuntauudistus toteutuu, lähes kaikissa maakunnissa asukkaiden selvä enemmistö asuu maakunnan keskuskaupungissa. Näissä oloissa olisi luontevaa, että keskuskaupunki vastaisi myös sotesta vastuukuntamallin mukaan. Muutkin kunnat saisivat lähettää edustajansa sotesta vastaavaan lautakuntaan, joten luottamusmieshallinnon osalta piirimalli ja vastuukuntamalli olisivat hyvin lähellä toisiaan. Ero on virkaorganisaatiossa. Sote-piirissä ei ole ketään virkamiestä ylilääkärin yläpuolella katsomassa, mitä kaikkea rahaa tämä haluaa käyttää. Sairaanhoitopiirien alati kasvavat budjetit ovat konkreettinen esimerkki tästä ongelmasta. Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys

Hallitusneuvotteluissa 2011 oli vaikeuksia sopia talouskehityksestä, koska kokoomus ei halunnut liikaa velkaantumista eivätkä demarit liian kovia leikkauksia. Ongelma ratkaistiin parantelemalla ohjelman pohjana olevia talousennusteita. Yleensä käytetään VM:n ennustetta, mutta hallitusneuvottelijat tekivät kokonaan omansa.

Sovittiin myös, että jos talouskehitys on ennakoitua parempi, nousukautta joudutetaan alentamalla veroja ja lisäämällä menoja ja jos talous sakkaa, lamaa syvennetään vastaavasti. Suomessa talouspolitiikka on usein myötäsyklistä – erityisesti kokoomus on saanut tuhoa aikaa ylikuumentamalla suhdanteita aivan väärin ajoitetuilla veronalennuksilla. Harvoin tällaista kuitenkaan pannaan paperille.

Suomessa pitäisi tehdä nousukausi mahdolliseksi lisäämällä työn tarjontaa, vaikka se suurtyöttömyyden oloissa tuntuukin kummalliselta. Ruotsi lisäsi työn tarjontaa roimasti eikä se nostanut työttömyysprosenttia vaan tervehdytti taloutta. Ranska taas osoitti päinvastaisen. Vähentämällä työn tarjontaa työaikaa lyhentämällä ei työttömyyttä saatu vähennetyksi lainkaan. Käytän kirjassa paljon sivuja perustellakseni työn tarjonnan lisäämisen välttämättömyyden. Edullisin tapa lisätä työn tarjontaa on poistaa kannustinloukkuja ja kuntouttaa työttömiä. Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (1) Hallitus, jota kukaan ei halunnut

25.5.2015 · Aihe: Jäähyväiset eduskunnalle · 30 Kommenttia 

Useampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustella kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskeisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneet, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Kirjaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivuston kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

HALLITUS, JOTA KUKAAN EI HALUNNUT

Kun perussuomalaiset olivat vaalien ainoa voittaja, yritettiin saada puoluetta mukaan hallitukseen antamalla aivan käsittämättömiä erioikeuksia, mutta Timo Soinin ilmeisesti laski, eikä aiheetta, että puolue ei kestäisi hallitusvastuuta. Niinpä piti muodostaa häinneiden hallitus. Vihreätkin olivat jo ehtineet päätyä jäämään opposition, mutta joutuivat päätöksen pyörtämään, koska jokin hallitus oli saatava.

Yhteistä visiota Suomen suunnasta ei ollut, ja ehkä siksi neuvottelut olivat todella vaikeat. Välillä ne katkesivat ja yritettiin porvarihallitusta, josta vihreillä oli ikävät muistot ja josta tuloksena oli ollut viiden paikan vaali­ tappio. Vihreiden eduskuntaryhmän enemmistö olisi halunnut katsoa tämänkin kortin, mutta nuorekas puoluevaltuustomme kielsi sen.

Kun talouden raameista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyyteen, sektorityöryhnät saattoivat kirjoittaa kaikkea hyvää ja kaunista ilman budjettirajoitusta. Lue lisää

Tyypillinen sinkku on naisleski

22.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 53 Kommenttia 

Kovin voimakkaasti on vaadittu rakennettavaksi yksiöitä perheasuntojen sijaan, koska väestöstä niin suuri osa on sinkkuja. Sinkkuja ajatellaan usein nuorina naimattomina ihmisinä, mutta valtakunnallista sinkkutilastoa dominoivat naislesket. He taas eivät yleensä mielellään muuta vanhasta perheasunnostaan yksiöön.

Sinkkujen ikä

Lue lisää

Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen

21.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 48 Kommenttia 

Kunnat ovat peräti huonoja rakentamaan sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa. Jotenkin tontteja ei koskaan löydy. Tähän on olemassa hyvin yksinkertainen selitys ja asiaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu.

Sosiaalista asuntotuotantoa ei synny, koska sellainen on kunnan kannalta erittäin epäitsekästä. Kyse ei ole niinkään kilpailusta hyvistä veronmaksajista vaan pyrkimyksistä välttää kalliita asukkaita.

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 10 % asukkaista aiheuttaa 81 % sote-menoista. Kun vertaa Helsingin ja Oulun asujaimistoa, voisi arvata, että tilanne on Helsingissä vielä vinompi.

Sosiaalisessa asuntotuotannossa tulee etusija antaa – tai ainakin tulisi antaa – hädänalaisimmille. Siksi niihin tulee suhteessa väestöön paljon mielenterveyskuntoutujia ja lastensuojelutapauksia. Jos ei ole tule, asunnot on jaettu väärin. Lue lisää

Seuraava sivu »