Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015

28.3.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 5 Kommenttia 

En pääse itse kokoukseen, koska olen Hanoissa IPU:n kokouksessa. Tilalleni menee vuoden kaupunkilainen, Mikko Särelä. Niinpä selostus on vähän ylimalkaisempi.

Merirastilan kaava

Metroaseman viereen Vuosaaren portiksi tehdään vähän kokeampi rakennus. Uusia vuosaarelaisia tulee noin 500. Tämä oli meillä lokakuussa ja nyt on saatu lausunnot ja yksi muistutus. Muistutus oli virkistävä: siinä haluttiin tehokkaampaa kaavoitusta. Viraston mielestä tehokkuus 3,7 ja yksitoista kerrosta riittävät noin lähiöolosuhteisiin. Lue lisää

Poliittinen top-blogi

27.3.2015 · Aihe: _ · 10 Kommenttia 

Cision pani suomalaiset poliittiset blogit paremmusjärjestykseen. Tämä blogi palasi tauon jälkeen kärkeen. Edellinen ykkössijan pitäjä Jyrki Kasvi on päivittänyt blogiaan niin harvakseltaan, että on pudonnut koko listalta. Todettakoon, että vihreiden pitämät blogit valtasivat kymmenestä kärkipaikasta neljä.

Kun eduskuntatyö osaltani päättyy, tarkoitukseni on panostaa blogiin entistä enemmän ja muuttaa sen luonnetta syvällisemmäksi. Katsotaan, kelpaako se enää ensi vuonna poliittisten blogien sarjaan.

Listan moderointiin tulossa viiveitä

25.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, _ · Kommentoi 

Lähden runsaan viikon matkalle IPU-kokoukseen Hanoihin. Tuona aikana mahdollisuuteni moderoida keskustelua ovat rajoitetut, kerran tai pari vuorokaudessa korkeintaan.

Oden veromalli (4/4): Muita veroja

22.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 55 Kommenttia 

Vaikka arvonlisäverona kerättäisiin valtaosa veroista, muitakin veroja tarvittaisiin.

Ohjaavat verot

Ohjaavan veron tarkoituksena on vähentää jotain haitallista asiaa, jota ei kuitenkaan voi tai kannata kieltää kokonaan. Nykyiset valmisteverot säilyttäisivät tasonsa suurin piirtein. Verojen tasot ja kohdistuminen pitäisi nykyistä paremmin määrätä tuota torjuttavaa haittaa, siis ohjausvaikutusta ajatellen.

Olen sen verran optimistinen, että uskon vuonna 2040 otetun ilmastonmuutoksen torjumisen tosissaan niin, että hiilidioksidipäästöihin kohdistuu nykyistä huomattavasti korkeampi vero päästöoikeuksien hintojen tai suoran hiiliveron kautta. Ripaus pessimismiäkin on mukana: vuonna 2040 on vielä joitain verotettavia päästöjä. Tulopuolelle kirjaan noin kolme miljardia euroa nykyistä enemmän. Lue lisää

Oden veromalli (3/4) Kulutusveroista progressiivinen veronpalautuksella.

22.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 8 Kommenttia 

Jos me nostaisimme ensi vuodeksi arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä, olisi mahdollista tehdä täysin vastaavat muutos tuloverotukseen niin, että tulonjako pysyisi täysin samana. Tällöin olisi mahdollista ottaa huomioon sekin, kuinka paljon missäkin tuloluokassa tuloista menee säästöön. Saman tuloluokan sisällä tietysti ne hyötyisivät, jotka säästäisivät muita enemmän; siis vaikkapa asuntolainaa lyhentävät. Vastaavasti säästöjään tai perintöään syövät kärsisivät. Arvonlisäveron osuuden nostaminen ei siis sinänsä merkitse, että tuloerojen tulisi kasvaa.

Kun suunnittelemme vuoden 2040 verotusta, ei varmaankaan kannata ottaa lähtökohdaksi juuri vuoden 2015 tulonjakoa. Verotuksen yksi tehtävistä on kuitenkin tasata kulutusmahdollisuuksien eroja. Lue lisää

Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?

22.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 59 Kommenttia 

Miksi ALV?

Arvonlisävero on yrityksen maksama tasasuuruinen vero palkoille, koroille ja voitolle.

Mutta eihän yritys maksa arvonlisäveroa, sehän on kuluttajan vero, koska se menee suoraan hintoihin? Eivätkö palkkaverot sitten mene suoraan hintoihin? Lähes kaikki verot kohdistuvat tuotantoon ja lähes kaikkien verojen lopullinen maksaja on kuluttaja. Olennaista on vain, mitä tuotantopanoksia verotetaan.

On esimerkiksi aivan sama, että kumman – työnantajan vai työntekijän – rahaksi kutsutaan sosiaaliturvamaksuja, jotka peritään palkasta. Olennaista on, että ne nostavat työvaltaisten hyödykkeiden hintoja ja heikentävät työn asemaa suhteessa koneisiin, koska koneesta ei peritä sosiaaliturvamaksua. (Koneen hinnassa toki on, joten poistoissakin on, mutta pääomalle laskettavassa korossa ei enää ole.) Lue lisää

Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat

22.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 23 Kommenttia 

Pidin torstaina 26.2. Verohallinnon 150-vuotispäivillä Finlandiatalossa 15 minuutin esityksen aiheesta ”Osmon veromalli”. Eduskunnan loppukiireiden vuoksi vasta nyt saan tämän referoiduksi tälle listalle. Pätkin sen neljään palaseen.

Itse puheen voi katsoa videoituna tästä.

Haluan korostaa, että tämä ei ole vihreiden veromalli eikä edes minun ihannemallini, vaan eräänlainen fatalistinen käsitys siitä, mihin suuntaan verotus joka tapauksessa menee. Inspiraation tähän malliin olen saanut istuttuani neljä vuotta verojaostossa ihmettelemässä, miten tähän sotkuun saisi selvyyttä.

Tähtäin tässä on vuodessa 2040. Voi tähän päätyä nopeamminkin, mutta en luulen asenteiden kypsymisen vievän aikaa. Tulen sitten 175-vuotispäiville kommentoimaan, miten tässä kävi.

En käsittele tässä veronsaajia lainkaan, vaan käsittelen valtion ja kunnan veroja yhtenä kokonaisuutena. Poikkeuksena tästä ovat vain sosiaaliturvarahastot, joiden rooli korostuu elämän muuttuessa kansainvälisemmäksi. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015

21.3.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 13 Kommenttia 

Vuoden 2014 kaavoitusmäärät

Olimme siis ylittäneet tavoitteemme. Ensi vuonna on periaattessa sitouduttu kaavoittamaan 25 prosenttia enemmän, mutta toisaalta valtio on rikkonut tuon sopimuksen, joten en tiedä, mitä tehdään. Ainakaan budjetissa ei ole rahaa, joten tuottavuutta pitäisi korottaa 25 %. Tuo yli puoli miljoonaa toimitilaa (= muuta kuin asunrakentamista) johtui saariston kaavoituksesta (kesämökit lasketaan toimitilaksi!), Vuosaaren voimalaitoksesta ja Meilahden sairaala-alueesta. Oikeaa toimitilaa kaavoitettiin merkittävästi Pasilaan. Kehotimme erottamaan tilastoissa toimistot muusta ”toimitilasta”.

Karhusaaren kaavarunko

Hyväksyttiin. Elina Moisio esitti, että tontteja ei saisi ulottaa rantaan ja minä kannatin, mutta hävisimme 7-2. Koskahan tänne tulee se metro? Kaavatalouden kannalta olisi järkevää rakentaa Malmin kentän alue ennen Östersundomia. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2015

16.3.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 66 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Vuoden 2014 kaavoituksen arviointi ja seuranta

Viime vuonna puollettiin kaavoja yli miljoonan kerrosneliön verran ja kaavoitettu rakennusala sijoittui varsin hyvin raideyhteyksien tai ainakin tulevien raideyhteyksien varrelle. Ongelmana vain on, että tuosta yli miljoonasta yli puolet oli toimitilarakentamista, jota on valmiiksi kaavoitettuna jo yli kuusi miljoonaa kerrosneliötä.

Karhusaaren kaavarunko

Pöydältä

Mielenkiintoista on, että ELY-keskuksen mukaan tällaisia kaavarunkoja ei saisi tehdä, koska niistä ei voi valittaa. Tämä väline on yleiskaavan ja asemakaavan välissä. Kun jotain aluetta aletaan asemakaavoittaa, kaavoittajalla on oltava jokin yleiskaavaa tarkempi kokonaisnäkemys alueesta. ELY:n mukaan loukkaa kansalaisten oikeusturvaa, että tämä yleisnäkemys julkistetaan ja hyväksytään lautakunnassa sen sijaan, että virkamiehet tekisivät sen salaa julkisuudelta ja luottamusmiehiltä.

Jos rakennuslaki toimisi toisin – jos rakennuslupavaiheessa voisi käyttää harkintaa – ehkä tällainen kaavarungon tarkkuus riittäisi asemakaavallekin. Lue lisää

Terveydenhuollon kannustimilla on väliä

14.3.2015 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 54 Kommenttia 

Osana meneillään olevaa sote-uudistusta on tarkoitus uudistaa myös terveydenhuollon rahoitus. Rahoitustapa vaikuttaa huomattavasti järjestelmän tehokkuuteen ja kustannuksiin.

Yleinen käsitys on, että verorahoitteinen terveydenhuolto on vakuutuspohjaista kustannustehokkaampaa. Verorahoitteisessa järjestelmässä terveydenhuolto pyrkii kiinteän määrärahan puitteissa kohdistamaan eurot sinne, mistä saa parhaan terveyshyödyn. Näin toimitaan Pohjoismaissa ja Britanniassa.

Suurimmassa osassa Eurooppaa terveydenhuollon rahoitus perustuu pakollisiin vakuutuksiin. Perhelääkärit ovat yleensä ammatinharjoittajia ja sairaalat yrityksiä. Tämä toimisi moitteetta, jos olisi aina kiistatonta, paljonko potilasta pitää hoitaa ja mitä tutkimuksia kannattaa tehdä. Jos sairaala on voittoa tuottava yritys, sen ansaintalogiikan kannalta mikään hoito tai tutkimus ei ole turha. On myös potilaan edun mukaista, että kaikki mahdollinen tutkitaan. Vakuutusmuotoisessa terveydenhuollossa on houkutus tehdä tutkimuksia ja antaa hoitoja, jotka verorahoitteisessa järjestelmässä jätettäisiin vähäisten terveyshyötyjen vuoksi tekemättä. Lue lisää

Seuraava sivu »

  • keskisuomalainen - äänestä Touko Aalto eduskuntaan 2015

    pirkanmaalainen - äänestä Jaakko Stenhäll eduskuntaan 2015

    helsinkiläinen - äänestä Ozan Yanar eduskuntaan 2015

    hämäläinen - äänestä Eero Yrjö-Koskinen 2015

    helsinkiläinen - äänestä Otso Kivekäs eduskuntaan 2015

    helsinkiläinen - äänestä Antero Vartia eduskuntaan 2015

    uusimaalainen - äänestä Timo Juurikkala eduskuntaan 2015

    uusimaalainen - äänestä Tiina Elo eduskuntaan 2015