Ajatuksia uudesta pakolaissopimuksesta

7.2.2016 · Aihe: _ · 12 Kommenttia 

Mitä Geneven pakolaissopimukselle pitäisi tehdä?

Kun tulin sanoneeksi, että Geneven pakolaissopimusta pitäisi päivittää, on moni vaatinut selvitystä miten. En ole tällä alalla asiantuntija, joten valmista sopimustekstiä en ryhdy luonnostelemaan.

Geneven sopimuksessa minua ärsyttää erityisesti se, että se antaa suojan häviävän pienelle osalle pakolaisista ja näistäkin pikemminkin vahvemmille kuin heikommille. Kovin korostettuja ovat tämän pienen joukon oikeudet niihin nähden, joilla ei ole keinoja EU-maiden sisälle päästä.

Vastuun jako kaikkien maiden kesken koko pakolaisongelmasta. Uuden sopimuksen lähtökohdaksi tulisi ottaa yleismaailmallinen vastuu pakolaiskysymyksestä, joka jakautuisi maiden välillä jotenkin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos käytännön syistä jotkut maat joutuvat asuttamaan pakolaisia muita enemmän (naapurimaat nyt esimerkiksi), muilla tulisi olla velvollisuus osallistua kustannuksiin. Lue lisää

Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

7.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 15 Kommenttia 

Helsingin Sanomat uutisoi, että hyvätuloiset muuttavat pois kantakaupungista. Olen tämän tutkimuksen osalta pelkästään Hesarin uutisen varassa, koska en löytänyt Googlesta itse Hannu Kydön tutkimusta, joten kritiikkini voi olla väärä.

Olen käytettävästä metodista vahvasti eri mieltä. Asuisalueiden eriytymistä ei voi tutkia tarkastelemalla lähtö- ja tulomuuton eroja, koska opiskelijat sotkevat tämän tarkastelun täysin. Lue lisää

Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää

6.2.2016 · Aihe: _ · 154 Kommenttia 

Keskustelu pakolaistilanteesta on niin tulehtunutta, ettei asiaa voi julkisessa keskustelussa käsitellä oikein mitenkään. Asiaa ei mitenkään edesauta se, että niin sanotut maahanmuuttokriittiset osallistuvat keskusteluun esimerkiksi toivomalla, että toivottavasti maahanmuuttaja raiskaa sinut! [TEKSTIÄ MUUTETTU 7.2. klo 15:33] Tuollaiseen ei kukaan itseään kunnioittava koske edes pitkällä kepillä.

On kuitenkin tyhmää antaa vastapuolen määritellä oman ajattelusi negaation kautta: noiden hullujen kanssa ei voi olla samaa mieltä mistään. Tämän älyllisen ansan vuoksi tupakoinnin vastustus on Saksassa yhä vastatuulessa. Olihan Hitler tupakoinnin vastustaja. Presidentti Niinistön puheesta valtiopäivien avajaisissa voi olla monta mieltä, mutta huono argumentti sitä vastaan on, että joku perussuomalaisen on joskus sanonut vähän samaa.

Oma käsitykseni on, että tämä pakolaisaalto on vasta alkua. Seuraavien 20 vuoden aikana Eurooppaan tulee pyrkimään aivan olennaisesti enemmän pakolaisia, ei miljoonia vaan kymmeniä miljoonia. Katsokaa Afrikan väestöennusteita! Kun tämä nykyinenkin on saanut Euroopan aivan sekaisin, pitäisi pelisääntöjä miettiä nyt.

On sekin mahdollista, että EU:n ja Venäjän välit huononevat entisestään ja Venäjä ryhtyy horjuttamaan EU:ta tarjoamalla pakolaisille vapaan reitin maansa läpi EU:n rajoille. Oudon helpoksi on liikkuminen Venäjän ennen niin tarkoin vartioidulla rajavyöhykkeellä jo nyt muuttunut. Varoitin jo puoli vuotta sitten, että perussuomalaisten vaatimus Dublinin sopimuksen tiukasta noudattamisesta voi osoittautua hyvin epäitsekkääksi. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.2.2016

5.2.2016 · Aihe: _ · 8 Kommenttia 

Lausunto AM-ohjelmasta

Keskiviikkona valtuuston yhteydessä sovittiin, että tämä palautetaan tuotavaksi uudestaan täsmennettynä, kun valtion ja seudun kuntien välisen MAL-neuvottelu (asuminen, maankäyttö ja liikenne) on käyty loppuun. Silloin tiedetään, kuinka suureen rakentamiseen Helsinki on sitoutunut vastineena raide-Jokerista.

Tulvariskien hallintaohjelma

Pöydältä.

En tiedä, miksi Rautava pyysi tämän pöydälle Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016

5.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 21 Kommenttia 

Ilmoitusasiat

Kokouksen alussa saimme ilmoitusasioissa tiedoksi Mechelininkadun turvallisuusselvityksen (johtuen koululaisen kuolemasta kääntyvän kuorma-auton alle) ja vuoden työsuunnitelman. Näihin meni yli tunti, joten kokous venyi olennaisesti aiottua pidemmäksi, Jouduin poistumaan kesken kokouksen, mutta sovitun tavan mukaan kaikki asiat menevät pöydälle, jos poissaolo voisi ratkaista lopputuloksen.

Neljä päivää aikaisemmin synnyttänyt Eklina Moisia oli poissa ja häntä tuurasi Outi Silfvenberg, jonka omasta synnytyksestä oli kulunut jo yli viikko.

Puusepänkadun kortteleiden asemakaava

Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Itse asiassa merkittävä päätös. Tähän tulee 1500 asukasta metroaseman viereen. Lautakunta oli palauttanut kaavan, koska virasto olisi halunnut säilyttää sen toimitilarakentamisena osana Herttoniemen teollisuusaluetta.

Olimme laatineet myös halvempaa pysäköimistä. Nyt se on kannen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jotka kaupunki rahastaa itselleen arvonnousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vastaus oli, ettei tullut mitenkään huonoa. Miljoonaluokan säästö! Miten se aiempi esitys olikin tehty niin kalliiksi? Lue lisää

Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

2.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 43 Kommenttia 

1) Nostaisin asuntotuotantoa Helsingissä olennaisesti, mielellään kymmeneen tuhanteen asuntoon vuodessa. (Tukholma näyttää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoitteeksi saada asunnoista tontinluovutustuloja 1000 €/k-m2, koska 10 000 asuntoa vuodessa asuntotuotanto nopeuttaminen tuottaa kaupungille investointimenoja (tai vielä pahempaa: investointivelkaa) arviolta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mahdollista rahastaa vanhoilta asukkailta. Tontinluovutustulot voivat olla joko myyntituloja tai vuokratuloja, jolloin tuloksi lasketaan vuokratuoton nykyarvo.

3) Asuntotuotannon lisäyksen laittaisin kokonaan kovan rahan tuotantoon, koska nykyisellä politiikalla, jossa vain 40 % asunnoista on kovan rahan tuotantoa, ei tuohon 1000 €/k-m2 tavoitteeseen voida päästä mitenkään. On parempi rakentaa 3 000 asuntoa säädeltyä tuotantoa ja 7 000 säätelemätöntä, kuin 3 000 säädeltyä ja 2 000 säätelemätöntä. Kymmenentuhatta asuntoa ei ole rahoitettavissa, jos niistä 6 000 on säädeltyä tuotantoa, joka ei osallistu investointien rahoittamiseen läheskään täysimääräisesti. Lue lisää

Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes

1.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 12 Kommenttia 

Pyysin blogiltani tietoja siitä, missä määrin tieto Helsingin asuntokuntien sinkku- ja dinkkuvaltaisuudesta on harhaanjohtavaa, koska ikäihmiset, joilta lapset ovat lentäneet pesästä, asuvat yksin tai kaksin, mutta eivät yksiöissä. Pekka Vuori Helsingin tietokeskuksesta vinkkasi tilaston ja toden totta, kuva muuttuu aivan toiseksi. Kiitos!

Seuraavassa esitän kotitaloudet vanhimman asukkaan mukaan järjestettynä prosentteina kaikista kotitalouksista. En oikein osannut päättää, niin laitan ikäihmisen rajan – siis rajan, jolloin lapset ovat lähteneet pesästä.

Ajattelin, että alle 45-vuotiaalla, jolla ei ole kotonaan lapsia, ei ole koskaan ollutkaan tai jos on kyse eronneesta vanhemmasta, hän kuulunee joka tapauksessa asuntomarkkinoilla tähän pienasunnon hakijaan. Suurin osa lapsista on muuttanut pois kotoa, kun vanhemmat saavuttaneet 55 vuoden iän. Siksi laitoin taulukkoon kolme ikäluokkaa, alle 45-vuotiaat, 45 – 54 -vuotiaat ja 55 vuotta täyttäneet.

Yksin asuvia on asuntokunnista 48,4 % ja kahden hengen talouksia 30,8 % eli yhteensä 79,2 %. Pitäisi siis tehdä pienasuntoja. Ikäryhmittäin tämä menee näin: Lue lisää

AM-ohjelman kommentointia (5)

1.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 6 Kommenttia 

Kaupunki hankkii maata ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin, ja maata pyritään hankkimaan hyvissä ajoin ennen niiden asemakaavoitusta. Muita maanhankintakeinoja, kuten etuosto-oikeutta ja lunastusta, voidaan käyttää poikkeustapauksissa. Vapaaehtoisiin kauppoihin perustuvaa maanhankintaa voidaan tarvittaessa täydentää raakamaan lu- nastamisella, jotta eheän ja taloudellisen yhdyskuntakehityksen mahdollisuudet voidaan varmistaa. Mahdollisissa lunastustilanteissa maan käypä hintataso määräytyy alueella toteutettujen vapaaehtoisten kaup- pojen perusteella. Kaupungin johdonmukaisilla toimilla pidetään yllä maanomistajien luottamus kaupungin asemaan luotettavana ja tasa- puolisena neuvottelukumppanina.

Olen tästä kyllä aivan eri mieltä. Kaavoituksesta aiheutuva maapohjan arvonnousu on täysin oikeutettua rahastaa kunnalle, erityisesti, koska kunta huolehtii tarvittavista infrainvestoinneista. Lunastushinnan ja vapaaehtoisten kauppojen hinnan on tarkoitus vaikuttaa toisin päin kuin tässä on esitetty. Lunastusmahdollisuuden on tarkoitus pitää hintapyynnöt kohtuullisina. Siksi on aivan hölmöä sanoa, ettei lunastusmahdollisuutta käytetä ja että kaupoissa pyritään markkinahintaan. Lunastusmahdollisuus on olemassa juuri sitä varten. Lain noudattaminen ei ole Suomessa laitonta. Tämä hyvin kokoomuslainen mielipide on tullut Helsingille hyvin kalliiksi.

Tiivistyvä yhdyskuntarakenne edellyttää maapoliittisia toimia myös jo olemassa olevan kaupunkira- kenteen sisällä. Niillä alueilla maanomistajien kanssa maankäyttösopi- muksia tehdään lähinnä vanhassa kaupunkirakenteessa asemakaavo- jen muutosalueilla, joilla kunnallistekniikan ja palveluiden järjestämisestä kaupungille aiheutuvat toteuttamiskustannukset jäävät uudisalueita selvästi vähäisemmiksi. Lue lisää

MA-ohjelman ruodintaa (4) Asuntojen ja asuntokuntien koko

1.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 8 Kommenttia 

 

Helsingissä asuntokunnan koko on keskimäärin 1,9 henkeä. Asuntokunnista kokojakauma on seuraavanlainen:

Yksi henki 49 %
kaksi henkeä 31 %
Kolme henkeä 10 %
Neljä tai useampi 10 %

Tästä ei sitten voi päätellä niin kuin usein tehdään, että puolet helsinkiläisistä olisi yksineläviä. Noissa neljän hengen tai sitä isommissa asuntokunnissa asuvia esimerkiksi on lähes yhtä paljon on kuin yksin asuvia. Jos oletetaan, että noiden 4+ ruokakuntien keskikoko on 4,4 (hihasta), yksinasuvia olisi noin 26 %.

Asuntopolitiikkaa ajatellen pitäisi tietää, kuinka moni yhden tai kahden hengen talouksista on nuoria sinkkuja ja kuinka moni entisten lapsiperheiden yksin tai kahden jääneitä aikuisia. Jälkimmäiset nimittäin jäävät yleensä asumaan ison perheasuntoonsa. Pienasuntoja tarvitsevat ne, joilla ei ole vielä lapsia, mutta eivät ne, joilla ei ole enää lapsia. Lue lisää

Huomioita AM-ohjelmasta (3) Täydennysrakentaminen

1.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 1 Kommentti 

Sivu8 :

Asuntorakentamisesta 40 % toteutuu täydennysrakentamisena

Hyvä tavoite. Näin säästyy luontoa ja viheralueita. Tähän tarvittaisiin paljon vahvempia keinoja. Lisäksi kaavoitus on työlästä joten tarvittaisiin myös voimavaroja kaavoitukseen.

Ymmärtääkseni bulevardit ovat täydennysrakentamista. Ainakin suunnitelmat Laajasalossa ja Mannerheimintien varrella Pikku-Huopalahdessa ovat. Taloyhtiöitä tulisi kannustaa taloudellisilla porkkanoilla täydentämään väljästi rakennettuja tonttejaan. Lue lisää

Seuraava sivu »