Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

22.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 8 Kommenttia 

Olen pitkin syksyä valittanut, ettei lautakunalle esitellä kaavoja, vaikka asuntotuotannon pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listalla on asuntoja yli 9 000 asukkaalle Postin lajittelukeskuksen alueelta. Tämä on osittain valtion omistamaa maata, joten maanomistajien kanssa joudutaan neuvottelemaan esimerkiksi valtion saastuttaman maaperän puhdistamisesta.
Olen aloittanut kunnallispoliittisen vaikuttamiseni 1970-luvulla valittamalla poikkeamisluvasta, jolla postin lajhittelukeskus saatiin rakentaa keskuspuistoon ilman asemakaavan muutosta.

Postipuiston (Metsäläntie 2 – 4) asemakaava

Tähän laitetaan kerrostalovaltaista asuntotuotantoa 240 000 k-m2 . Minusta siinä riittää tilaa 6 000 asukkaalle, mutta virasto olettaa asuttavan vähän leveämmin niin että asumaan mahtuisi vain 5 700 asukasta. Asukasmäärää ei ratkaista kaavalla. Kaava on toteutettu kantakaupungin tehokkuudella. Keskuspuistoon eksyneitä avitetaan kahdella vähän korkeammalla, 12- ja 15 kerroksisella tornitalolla. Lue lisää

Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta

19.10.2017 · Aihe: sote, _ · 26 Kommenttia 

Kokoomus näyttää siirtäneen painopisteen terveydenhuollon yksityistämisestä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon ei-akuuttiin eli elektiiviseen hoitoon. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi lonkkaleikkauksia, pallolaajennuksia ja muuta sellaista, joita ei tarvitse tehdä päivystyksessä.

Onnittelut! Tällä blogilla on suositeltu tätä pitkään.

Jos päämääränä on siirtää mahdollisimman suuri määrä terveydenhuollon liikevaihtoa yksityissektorille, pienimmillä vaurioilla tästä selvitään juuri elektiivisessä hoidossa. Hyvin toteuteuttuna tämä voi mennä jopa plussalle. Vaikka Ruotsin kokemukset yksityistämisestä ovat olleet taloudellisesti murheellisia – kustannukset ovat nousseet merkittävästi – elektiivisen hoidon suhteen on nähty selviä säästöjä ja laadun paranemista. Lue lisää

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

11.10.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _ · 78 Kommenttia 

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä.

Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä ajatuksesta ylikuumentaa suhdanteita. Lue lisää

Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

4.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 96 Kommenttia 

Sähköauton hinta riippuu voimakkaasti siitä, kuinka pitkän matkan sillä pystyy ajamaan yhdellä latauksella. Akut ovat kyllä tulleet halvemmiksi, mutta kevyemmiksi ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunkiajossa riittää pienempi määrä akkuja kuin matkalla maakuntiin. Jos autolla ajetaan vain kaupungissa ja jos sillä kulkee vain korkeintaan kaksi ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköauto on bensakäyttöistä perheautoa halvempi, koska sähkömoottori nyt vain on yksinkertaisempi ja auto voi olla paljon pienempi. Tai jos ei ole halvempi vielä, on kohta.

Tällainen auto riittää kaupungissa asuville useimpiin ajoihin, mutta ei tietenkään kaikkiin. Joskus pitää lähteä mökille ja silloin esimerkiksi voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jokseenkin typerää kuljettaa melkein tonnin verran akkuja mukanaan lyhyillä kaupunkimatkoilla vain, jotta voi pari kertaa vuodessa ajaa jonnekin pidemmälle.

Norjassa tämä on ratkaistu niin, että perheellä on kaksi autoa, sähköauto kaupunkiajoihin ja tavallinen auto muihin matkoihin. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

4.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 9 Kommenttia 

Itäisen saariston asemakaava

Toisen kerran pöydälle. Tähän kohdistuu aivan mahdottomasti paineita. Toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapoja säädellä omistamansa maan käyttämistä kuin asemakaava.

Rakennuslain kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia koskevat pykälät toimivat vähän myös itseään vastaan. On suuri este muistusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaava pitää laittaa uudestaan näytteille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaikki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielisesti läpi. Lautakunnassa oli paineita toisaalta jättää vanhasta ostarista jokin maamerkki ja toisaalta rakentaa selvästi korkeampaa, mutta vastaehdotuksia ei tehty.

Käskynhaltijantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puuttumisesta Norrtäljentieltä, mutta liikennesuunnittelijat sanoivat, ettei olisi saatu mitenkään mahtumaan. No olisi tietysti, mutta puita olisi kyllä jouduttu kaatamaan – tai jättää istuttamatta, en enää muista miten se oli.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.10.2017

2.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ · 5 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Itäisen saariston asemakaava

Tähän ikuisuusprojektiin sisältyy yhä mahdottomasti paineita. Luonnonsuojelijat haluavat tehtävänsä mukaisesti suojella saariston luontoa, nykyiset mökkiläiset haluavat alueen varattavaksi itselleen ja muut pidettäväksi ulkopuolella. Ely-keskus tukee sekä mökkiläisiä että luonnonsuojelijoita. Jotkut taas haluaisivat avata saaristoa kaikille helsinkiläisille ja matkailijoille. Luen kaupungin vasta hyväksyttyä strategiaa niin, että se painottaa tätä kolmatta tavoitetta.

Kulosaaren ostari nurin, tilalle uusi ja sen päälle asuntoja

Tämän linjan valitsi edellinen kaupunkisuunnittelulautakunta viimeisinä töinään. Minun on myönnettävä, että nykyisessä ostarissa on tyyliä, joten ymmärrän suojelutavoitteiuta, mutta narulla ei voi työntää. Näitä vanhoja ostareita ei saa taloudellisesti toimiviksi, joten suojelu tarkoittaisi rapistumista.

Päätimme silloin, että ostarin saa purkaa. Tarpeellinen määrä liiketilaa tulee uuden rakennuksen alaosaan ja päälle asuntoja. Uusia iloisia kulosaarelaisia tulee tällä kaavalla 170.

Lausuntokierros ei aiheuttanut kaavaan muutoksia. Lue lisää

Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

1.10.2017 · Aihe: _ · 73 Kommenttia 

Juutuin Twitter-väittelyyn yliopistojen pääsykokeista huomautettuani, että on epäloogista väittää, että Helsingin eliittilukioiden laudatur-hirmut valtaisivat aloituspaikat, jos sisäänotto perustuisi ylioppilaskirjoituksiin eikä pääsykokeisiin. Ei heitä yksinkertaisesti riitä ja vaikkapa oikikseen nämä kyllä pääsisivät halutessaan nytkin, mutta eivät kaikki halua.

Keskustelussa sinkosi niin paljon väitteitä, ettei niitä voinut kommentoida 140 merkin vastauksilla. Siksi teen yhteenvedon esitetyistä väitteistä.

Lähtökohtani on se, että on sinänsä tärkeätä valita korkeakouluihin niitä, joilla on parhaat edellytykset menestyä opinnoissa. On esitetty sellaistakin, että opiskelijat pitäisi valita ”demokraattisemmin” niin, että huonojakin menestyjiä valittaisiin, mutta tähän en oikein löydä perusteita.

Oikeiden opiskelijoiden valinta on niin tärkeätä, että se saa vähän maksaakin – joko rahaa tai opiskelijoiden aikaa. Niinpä, jos voitaisiin osoittaa, että pääsykokeiden validiteetti on selvästi parempi, kannattaisin pääsykokeita, mutta tästä ei ole kukaan esittänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaisematon tutkimus osoittaa – niin tutkijat ainakin  väittävät – että ylioppilastutkinto ennustaa opinnoissa menestymistä paremmin kuin pääsykokeet. Kun tutkimus ensi kuussa julkaistaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokeiden kehnoudesta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koejärjestely on kallis, vie opiskelijoiden aikaa kohtuuttomasti, johtaa tilanteeseen, jossa pääsee sisään vasta muutaman vuoden jälkeen, ja kaiken tämän rumban jälkeen testi on huonompi kuin ylioppilaskirjoitus, en näe järjestelyissä järjen hiventäkään. Lue lisää

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

1.10.2017 · Aihe: sote, Talouspolitiikka, _ · 16 Kommenttia 

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää.

Harmi vain, että tämä kaikki maksaa.

Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alentaa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on silläkin, paljonko paljon terveydestä kannattaa maksaa. Niin paljon on kehitteillä kalliita hoitoja, että jos ne kaikki otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, voisimme käyttää koko kansantulon terveydenhuoltoon. Lue lisää

Kaupungit ja cityt

30.9.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 83 Kommenttia 

Kaupungit ovat teollisuusmaissa muodostuneet alun perin ympäröivän maaseudun kauppapaikoiksi ja käsityöläisten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seurasivat teollisuuskaupungit, jotka vetivät väkeä maaseudulta tehtaisiin.

Teollisuuskaupunkien aika jäi lyhyeksi. Väki on vähentynyt nopeasti tehdassaleissa automaation ja globalisaation vuoksi. Moni teollisuuskaupunki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mutta vain osa teollisuuskaupungeista on kehittynyt luovien alojen keskuksiksi, cityiksi. Nämä ovat yleensä yliopistokaupunkeja.

Teollisuuskaupungin ei tarvinnut menestyäkseen olla suuri, mutta cityt pyrkivät kasvamaan rajatta, koska luovat alat hyötyvät merkittävästi kasautumiseduista. Siksi vain osa teollisuuskaupungeista voi kehittyä cityiksi.

Suomessa tämä pudotuspeli on pitkälti jo käyty. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista lähes puolet asuu Helsingin seudulla ja lopuista puolet Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Vain neljäsosa asuu koko muussa Suomessa ja heistäkin huomattava osa on opettajia ja lääkäreitä. Lue lisää

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

27.9.2017 · Aihe: energia, Ilmastopolitiikka · 42 Kommenttia 

Huoli sähkön riittävyydestä kylmänä ja tyynenä talvipäivänä huolestuttaa energia-alaa. Kun sähkön keskimääräinen hinta laskee, vanhoja voimaloita suljetaan eikä uusia tule tilalle. Suomesta on jokseenkin kokonaan poistunut lauhdevoima ja nyt puretaan CHP-laitoksia.

Helsinki esimerkiksi on jo päättänyt sulkea Hanasaaren voimalaitoksen ja valtio vaatii lopettamaan sähköntuotannon myös Salmisaaressa. Näin poistuu yhteensä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinänsä pidän näitä ehdottomuuksia aivan typerinä. On järkevää vähentää kivihiilen käyttöä radikaalisti, mutta vaatimus, ettei kilowattituntiakaan saa tuottaa kivihiilellä missään olosuhteissa on aivan hölmö. Kun sähkön hinta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuotetaan huomattavasti kivihiili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsitty kapasiteettimarkkinoista ja kysyntäjoustosta, jolla sähköpulan vallitessa saataisiin kulutusta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan toisesta päästä. Ilmaiselle tai hyvin halvalle sähkölle pitäisi löytyä käyttöä niin, ettei sähkön hinta laskisi tolkuttoman alas ja jotta runsaasta tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimasta saataisiin maksimaalinen hyöty. Lue lisää

Seuraava sivu »